Perusturvalautakunta 15.12.2016 153, liite 8 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE VUONNA 2017
2 Säädösperusta (1, 2 ) Laki omaishoidon tuesta (937/2005) astui voimaan 1.1.2006. Lain tarkoitus on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus. Omaishoidon tuki on sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 :n 2 mom. mukaan sosiaalipalvelua, jonka järjestämisestä vastaa kotikunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidontuki on kunnan yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu, jonka kunta järjestää talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Tuen myöntäminen kuuluu kunnan harkintaan eikä hakijalla ole ehdotonta oikeutta tuen saantiin. Omaishoitajalakia on muutettu 1.8.2011 alkaen siten, että omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää toimeksiantosopimuksella. Lakia on muutettu 1.7.2016 alkaen koskien omaishoitajan hoitotehtävää tukevia palveluja ja omaishoitajalle järjestettävää vapaata. Myöntämisedellytykset (3 ) Tukea voidaan myöntää, jos 1. henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa. 2. hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla 3. hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia 4. omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävä 5. hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja 6. tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista
3 Kaikkien edellä mainittujen ehtojen tulee täyttyä. Tukea ei myönnetä sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikössä asuvalle. Erityisistä syistä hoito voidaan toteuttaa hoitajan kotona. Hakeminen Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti tarkoitusta varten osoitetulla lomakkeella. Tukea ensimmäistä kertaa hakeva voi liittää hakemukseen lääkärinlausunnon, mikäli katsoo sen olevan eduksi. Hakemus toimitetaan os: Palvelukeskus Lehtiniemi Omaishoidosta vastaava kotihoidon ohjaaja Seiponniementie 7 42700 KEURUU 75 -vuotta täyttäneillä ja Kelan erityishoitotukea saavilla omaishoidon tuen hakijoilla on oikeus saada tuen tarpeen arviointi käynnistymään viimeistään 7 arkipäivän kuluttua yhteydenotosta kuntaan. Tavoitteena tämä on myös muiden hakijoiden osalta. Kotikäynti Tuen tarpeen selvittämiseen liittyy kotihoidon ohjaajan pääsääntöisesti yhdessä toisen perusturvan ammattilaisen kanssa tekemä kotikäynti, minkä yhteydessä, arvioidaan hoidon tarve ja tuen muut myöntämisedellytykset. Kotikäynnin yhteydessä pyydetään tarvittaessa hakijan lupa lisätietojen hankkimiseen hoitavalta lääkäriltä. Hoidettavan toimintakyky arvioidaan kirjallisesti kartoituslomakkeella, joka on hoito- ja palvelusuunnitelman liitteenä. Tarvittaessa pyydetään asiakkaan luvalla kannanottoa muilta hoidettavan tilannetta tuntevilta ammattihenkilöiltä (esim. SAStyöryhmältä, vammaispalveluista vastaavalta sosiaalityöntekijältä, erityispalveluyksikön henkilöstöltä). Kehitysvammaisten osalta arviointiin osallistuu pääsääntöisesti palveluohjaaja vammaispalveluista. Omaishoitaja ja hoitajan tuki (2,3, 3a ) Omaishoitaja voi olla hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö. Ns. vieras hoitaja ei voi toimia omaishoitajana. Hoitajan soveltuvuus tehtävään arvioidaan kotikäynnin yhteydessä tarvittaessa kirjallisesti.
4 Kokonaisarvioinnissa otetaan huomion omaishoitajan - fyysinen ja psyykkinen terveydentila - toimintakyky ja voimavarat - sosiaaliset verkostot Omaishoidon palvelukokonaisuus sisältää myös omaishoitajan tukemisen. Omaishoitajalle voidaan myöntää hoitoa tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja, joiden määrä ja sisältö tulee kirjata hoitoja palvelusuunnitelmaan. Jos hoitajan tuen tarve on vähäistä, riittää, että kunta nimeää omaishoitajalle yhteyshenkilön. Omaishoitajan yhteyshenkilönä toimii kotihoidon ohjaaja, ellei toisin sovita. Hoitajalla on velvollisuus ilmoittaa hoidettavan toimintakyvyssä ja hoidossa tapahtuvista muutoksista omaishoidon tuen yhteyshenkilölle. Omaishoidon tuen myöntämisen yhtenä edellytyksenä on, että hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Omaishoidontuesta annetun lain mukaan kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajille hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat maksuttomia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 5 :n 1) kohdan perusteella. Keuruulla omaishoitajien lakisääteiset terveystarkastukset aloitettiin v. 2015 niille omaishoitajille, jotka olivat toimineet vähintään kolme vuotta omaishoitajana. Tavoitteena on, että omaishoitaja käy terveystarkastuksessa aikuisneuvolassa kahden vuoden välein. Omaishoitajalle lähetetään asiasta ohjauskirje, ja omaishoitaja varaa itse ajan terveystarkastukseen. Tarkastusten toteutuminen tarkistetaan hoito- ja palvelusuunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta (voimaan 1.1.2018) ja koulutusta hoitotehtävää varten. Koti (3 ) Hoidettavan kodin tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla hoitoon sopiva. Tukipäätöstä tehtäessä voi tulla arvioitavaksi hakijan tarve vammaispalvelulain mukaisiin asunnon muutostöihin tai välineiden ja laitteiden hankkimiseen. Omaishoitoon sopiva hoitoympäristö voi myös edellyttää tarvittavien apuvälineiden
5 hankintaa. Arvioinnissa voidaan käyttää sosiaalityön ja fysioterapian asiantuntemusta. Hoitopalkkio ja palvelut (5, 6 ) Lain mukaa hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Vuonna 2017 hoitopalkkio on vähintään 392,00 /kk. Jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, palkkio on vähintään 784,01 /kk edellyttäen, että hoitajalla ei ole tältä ajalta 1. vähäistä suurempia työtuloja 2. oikeutta sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan (alle 16-vuotias lapsi) 3. oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/2002) 13 :n mukaiseen vuorottelukorvaukseen Siirtymävaihe voi olla esimerkiksi saattohoitotilanne tai siirtyminen hoitomuodosta toiseen, jona aikana hoidettava tarvitsee lyhytaikaisesti normaalia enemmän hoivaa ja huolenpitoa. Hoitoajan voidaan arvioida olevan noin puoli vuotta tai useissa tapauksissa tätä vähemmän. Hoitopalkkio voidaan sopia myös pienemmäksi jos 1. hoidon sitovuus on vähäisempää kuin mitä 4 :n 1 mom edellytetään ja hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä taikka 2. siihen on hoitajan esittämä erityinen syy. Työntekijän on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä asiassa. Hoitopalkkiot tarkistetaan kalenterivuosittain kertoimella, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain (395/2006) 96 :n soveltamista varten. Vuonna 2016 indeksi oli 1,373 ja v. 2017 se on 1,389. Keuruulla omaishoidon tukea myönnetään hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella ympärivuorokautisesti avustamista ja läsnäoloa tarvitseville. Hoitopalkkioluokat v. 2017 ovat 1. hoitopalkkio 587,99 /kk 2. palveluin tuetun hoitopalkkio 467,30 /kk
6 3. hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen hoitopalkkio 914,69 /kk 1. Hoitopalkkio maksetaan luokan 1 mukaan hoidettavasta, joka tarvitsee hoitajalta ympärivuorokautisesti avustamista ja läsnäoloa esim. muistisairas, joka vaatii jatkuvaa valvontaa pitkäaikaissairas, vammainen tai vanhus, joka tarvitsee jatkuvaa/toistuvaa toisen henkilön antamaa ohjausta/ neuvontaa, ja/tai toisen henkilön apua selvitäkseen henkilökohtaisista päivittäisistä toiminnoista (ruokailu, liikkuminen, WCtoiminnot, pukeutuminen ja riisuuntuminen, henkilökohtainen hygienia, kotiympäristön hallinta, lääkehuolto) mielenterveyskuntoutuja, jonka kotona hoitaminen on erityisen vaativaa (esimerkiksi väkivaltaisuus, voimakkaat harhat, itsetuhoinen käyttäytyminen) Omaishoidon tukeen voi sisältyä säännöllisiä tukipalveluja lukuun ottamatta päivähoitoa sekä muita tilapäisiä tai määrältään vähäisiä tukitoimia tai palveluja. 2. Hoitopalkkio maksetaan luokan 2 mukaan hoidettavasta, joka tarvitsee ympärivuorokautista avustamista ja läsnäoloa kuten kohdassa 1, mutta tukeen on sovittu muita säännöllisiä palveluja tai tukitoimia esim. vuorohoito palvelukodissa, laitoksessa tai perhehoidossa kuukausittain säännöllinen kotihoito, joka kohdistuu henkilökohtaiseen hoivaan, säännöllinen osavuorokautinen laitoshoito, päivähoito, päivä- tai työtoiminta tai vastaava, henkilökohtainen avustaja 3. Hoitopalkkio, luokka 3, voidaan suorittaa lain 5 :n edellytyksin, esim seuraavissa tilanteissa lääkärin toteama saattohoito siirtyminen laitoksesta kotiin enintään 6 kk:n ajan toipuminen vakavasta onnettomuudesta, enintään 6 kk:n ajan Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen hoitopalkkioon voidaan liittää tarvittavat palvelut ja tukitoimet.
7 Omaishoidon tuen kokonaisuudesta päätettäessä voidaan perustelluista syistä käyttää yksilöllistä harkintaa. Tuki myönnetään aikaisintaan hakemuskuukauden alusta edellyttäen, että hoitosuhde on alkanut ja kestänyt vähintään 16 päivää. Myöntämisajankohdan viimekädessä määrittää omaishoidon tuen käytettävissä oleva määräraha. Omaishoidon tuki maksetaan tuen saajan hoitajalle kuukausittain jälkikäteen hoitoilmoituksen perusteella. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Hoitajan vapaa (4 ) Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti, jos hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin (=lakisääteinen vapaa). Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta (max 7 tuntia / arkipv). Keuruulla hoidon keskeytys todetaan vähäiseksi, mikäli se kestää enintään 5 vuorokautta kalenteri-kuukaudessa. Kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää 1. momentissa tarkoitetun vapaansa useampana alle vuorokauden pituisena jaksona. Kunta voi järjestää omaishoitajalle 1. momentissa säädettyä enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Lakisääteisten kolmen vapaapäivän ja virkistysvapaiden pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan ajaksi. Omaishoitajan vapaan aikainen hoito voidaan järjestää Keuruulla: - lyhytaikaishoitona/vuorohoitona - perhehoitona - kotihoitona - sijaishoitona omaishoidon toimeksiantosopimuksella Omaishoitajan yhden lakisääteisen vapaapäivän katsotaan tarkoittavan yhtä vuorokautta tai omaishoitajan suostumuksella kotihoitona järjestettäessä yhteensä 12 tuntia. Mikäli hoidettava on säännöllisessä vuorohoidossa tai perhehoidossa, hoitajan lakisääteisten vapaapäivien katsotaan toteutuvan ko. hoitojaksojen aikana.
8 Suositeltavaa on, että omaishoitaja pitää ansaitut lakisääteiset kuukausittain, vapaat tulee kuitenkin pitää saman kalenterivuoden aikana kuin ne on ansaittu Vapaapäiviä korvaavaa hoitoa järjestetään mm. Lehtiniemen palveluasumisyksiköissä ja Palvelutalo Seiponrannassa sekä vammaisten osalta perhehoidossa ja palveluasumisyksiköissä. Kotihoidon keinoin ei ole mahdollista järjestää asiakkaan kotiin ympärivuorokautista lomittajaa hoitajalle, mutta vapaa (12 t) on mahdollista järjestää useampana jaksona sovitusti. Hoidettavalla tai omaishoitajalla ei ole ehdotonta oikeutta valita vapaan aikaista hoitomuotoa, asiasta pyritään sopimaan sekä hoitajan että hoidettavan kannalta tarkoituksenmukaisesti. Kaikki omaishoitajat eivät halua käyttää lomaoikeuttaan ja osalla lomajärjestelyistä huolehtivat muut omaiset. Tällöin maksetaan loman korvaus rahana. Korvaus saadaan jakamalla hoidettavasta maksettava hoitopalkkion bruttomäärä 30:llä ja kertomalla ansaittujen lakisääteisten vapaapäivien määrällä. SHL 512/2016 27 b : Kunta voi tarvittaessa järjestää tuen tarpeessa olevan henkilön päivittäin sitovaa hoitoa ja huolenpitoa antavalle omaiselle tai läheiselle vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä vapaan aikana. Hoitajan vapaan aikainen sijaishoito voidaan järjestää omaishoidon tuesta annetun lain 4 a :ssä tarkoitettuna sijaishoitona. Keuruulla pyritään siihen, että yllämainitun kaltaisessa tilanteessa tehdään ensisijaisesti omaishoitosopimus ko. hoitajan kanssa. Mikäli hoidettava ja/tai hoitaja ei halua omaishoitosopimusta, hoivan tarve arvioidaan kuitenkin samoilla kriteereillä kuin sopimusomaishoitajalla. Vapaaoikeus määräytyy samoin perustein, ja vapaan aikana tarvittava hoito pyritään järjestämään palveluasumisen lyhytaikaispaikalla. Ilman omaishoitosopimusta ei hoitajalle synny oikeutta rahakorvaukseen, jos vapaat jäävät pitämättä. Hoitajan vapaan järjestäminen toimeksiantosopimuksella (4a ) Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää toimeksiantosopimuksella. Toimeksiantosopimus voidaan tehdä tehtävään soveltuvan henkilön kanssa. Sijaishoitajan soveltuvuutta arvioidaan hoidettavan henkilön kannalta kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon hoidon asettamat vaatimukset. Sijaishoitajan ei tarvitse olla hoidettavan omainen tai muu lä-
9 heinen henkilö. Omaishoitajan sijaisen avulla toteutettava hoito järjestetään hoidettavan kotona. Kunta tekee sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisesta hoidettavasta erikseen siltä hoitoajalta, jolloin sijaishoitaja toimii omaishoitajan sijaisena. Kunnan sijaishoitajan kanssa tekemässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan - sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta. Keuruulla sijaishoitajalle korvataan hoitovuorokautta kohti, korvaus, joka saadaan jakamalla hoidettavasta maksettava hoitopalkkion bruttomäärä 30:llä. - toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; sekä - tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Keuruulla sijaishoitajalle ei makseta kulukorvauksia. Keuruu ei peri sijaishoidon ajalta asiakasmaksua hoidettavalta. Sijaishoitajan työoikeudellinen asema sekä eläke- ja tapaturmavakuutusturva on samanlainen kuin omaishoitajalla. Sijaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Hoito- ja palvelusuunnitelma (7 ) Omaishoidon tuesta laaditaan yhdessä hoidettavan (ellei kykene laillisen edustajan omaisen tai muun läheisen) ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan tulee liittää tämä toimintaohje. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan ainakin: 1. omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö 2. muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö 3. omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö sekä 4. miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana.(7 ) Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
10 Päätös (12 ) Omaishoidon tuen hakijana on hoidettava, jolle annetaan omaishoidon tuesta kirjallinen päätös. Kielteiseen tai osittain kielteiseen päätökseen kirjataan hylkäämisperusteet. Päätöksen tekee delegoinnin nojalla kotihoidon ohjaaja. Muutoksenhausta on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 6. luvussa säädetään. Päätökseen tyytymättömällä on mahdollisuus saada päätös Keuruun perusturvalautakunnan käsittelyyn 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutosta toimielimen päätökseen haetaan valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksi saannista. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Viranhaltijapäätökset tehdään myös mahdollisista hoidettaville annettavista sosiaalipalveluista ja omaishoitajalle annettavista omaishoitoa tukevista sosiaalipalveluista. Omaishoitosopimus (8,10 ) Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välille toimeksiantosopimus, jonka liitteenä on aina palvelu- ja hoitosuunnitelma. Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin: 1. hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta 2. oikeudesta lakisääteisiin vapaapäiviin, 4 1 mom 3. edellä mainittuja vapaita useampien vapaapäivien järjestämisestä sekä alle vuorokauden mittaisista virkistysvapaista 4. määräaikaisen sopimuksen kestosta 5. hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Sopimus voidaan tehdä määräaikaisena esim. jos 1. hoidon jatkaminen ei hoitajasta tai hoidettavasta johtuvasta syystä ole tietyn määräajan jälkeen mahdollista 2. hoidon tarve on etukäteen tarkasti määriteltävissä 3. hoito korvataan tietyn määräajan jälkeen toisella palvelulla. Sopimusta voidaan tarkistaa tarvittaessa. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa Keuruun kaupunkiin, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan.
11 Omaishoitajien eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Kaupunki vakuuttaa tapaturmavakuutuslainlain 57 1 mom mukaisesti hoitajan. Sopimuksen irtisanominen ja purku, hoidon keskeytyminen (9 ) Kunta voi irtisanoa sopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Laissa ei ole säädetty irtisanomisperusteita, mutta lähtökohtana on, että hoidon tulee vastata hoidettavan etua. Sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi, jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai hoitajan terveyden tai turvallisuuden. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito, hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen, käy tarpeettomaksi (siirtyminen laitokseen, kuolema). Tarvittaessa laitoshoidon jatkuvuus tulkitaan samoin perustein kuin eläkevakuutuksessa (vrt. KEL 42a ja STM asetus 1241/2002). Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy yli kuukauden ajaksi tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua em. keskeytyksen alkamisesta. Keuruulla muu hoidettavasta tai hoitajasta johtuva hoidon keskeytyminen keskeyttää palkkion maksamisen. Omaishoidon tuen kokonaisuuteen liittyvä, palvelu- ja hoitosuunnitelmassa määritelty säännöllinen vuorohoito tai perhehoito, enintään 3/1 (kolme viikkoa kotihoidossa ja 1 viikko vuorohoidossa), ei tulkita hoidon keskeytykseksi. Asiakasmaksut Omaishoidontuen piirissä olevat hoidettavat henkilöt maksavat käyttämistään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen ja perusturvalautakunnan vahvistamien taksojen mukaiset palvelumaksut. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävistä korvaavista palveluista peritään maksu asiakasmaksulain 6 b :n säännösten mukaisesti (11,50 /vrk *). Lakisääteisen vapaan aikana omaishoitajan hoitoa korvaavien palvelujen maksut ovat maksukaton ulkopuolella. Pääsääntöisesti omaishoidon tuen hoitopalkkio otetaan tulona huomioon muita sosiaalietuuksia myön-
12 nettäessä. Keuruulla omaishoidon tuen hoitopalkkiota ei oteta tulona huomioon määrättäessä kotihoidon palvelumaksua. Omaishoidosta maksettavasta palkkiosta ei peritä maksua.