Hakuohjeistus ESRprojektien

ESR-RAHOITUSTA HAETTAVANA KAINUUSSA Hakuohjeistus ESRprojektien hakijoille 2014 17.1.2014

2 MANNER-SUOMEN ESR-TOIMENPIDEOHJELMA Euroopan sosiaalirahasto on EU:n rakennerahasto, joka osarahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistoimintaa. Manner-Suomen ESR-ohjelman 2007 2013 tavoitteena on tukea työllisyyttä ja työllistämisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. ESRohjelma keskittyy uusia työpaikkoja luovan yritystoiminnan ja yrittäjyyden lisäämiseen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen sekä työllistyvyyden ja tasavertaisten työmarkkinoiden edistämiseen. Lisäksi Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan tukea monipuolisen osaamisen, osaamiskeskittymien, innovaatioympäristön ja työ- ja elinkeinoelämää tukevan infrastruktuurin kehittämistä sekä kansainvälistä yhteistyötä. ESR-ohjelma jakaantuu valtakunnallisesti toteutettaviin kehittämisohjelmiin ja neljään suuralueosioon. Kainuussa toteutetaan Itä-Suomen suuralueen ohjelmaosiota, josta Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta myönnettävä ESR-rahoitus tulee. ESR-ohjelman toimintalinjat ovat: TL1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TL2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy TL3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TL4: Jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR-toiminnassa ESR-rahoitusta voivat hakea mm. kunnat, oppilaitokset, yritykset, järjestöt tai muut organisaatiot. Yhteistyökumppanit osallistuvat projektin suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Projektin rahoituksen muodostavat ESR:n ja valtion tuki sekä kuntaraha, muu julkinen ja/tai yksityinen rahoitus. Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1652/2010) määrittää, että ELY-keskusten myöntämän tuen määrä ESR-hankkeisiin voi olla enintään 85 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Erityistapauksissa tuen määrä voidaan ylittää.

3 ESR-RAHOITUKSEN HAKEMINEN KAINUUSEEN KOHDISTUVIIN HANKKEISIIN POHJOIS- POHJANMAAN ELY-KESKUKSESTA Kainuussa on käynnissä jatkuva ESR-hankkeiden haku. Rahoittajalla voi olla myös omia teemoja, joihin hakemuksia haetaan. Niistä saa lisätietoja rahoittajakohtaisesta ohjeesta ja suoraan rahoittajalta. Mahdollisista erillisistä teemahauista tiedotetaan erikseen (mm. lehtiilmoituksin ja tiedottein Kainuun sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen internetsivuilla). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hakee Kainuuseen kohdistuvia ESR-hankkeita seuraaviin toimintalinjoihin: TL 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen TL 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TL 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa ESR-rahoitusta suunnataan etenkin työllisyysasteen nostamiseen, koulutuksen suuntaamiseen vastaamaan työelämän kysyntää ja rakennemuutoksen tarpeita, työperusteisen maahanmuuton edistämiseen, työurien pidentämiseen, sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen, tasa-arvoon, työnhyvinvoinnin kehittämiseen, kansainvälisyyteen ja kestävän kehityksen ekologisen ulottuvuuden vahvistamiseen. Ensisijaisesti haetaan kertakorvaus-kustannusmallin (lump sum) mukaisia hankkeita. Hakijoita pyydetään hankkeen suunnitteluvaiheessa tutustumaan Manner-Suomen ESRohjelmaan (www.rakennerahastot.fi) sekä Kainuun maakuntaohjelmaan (www.kainuu.fi). Hakijoita pyydetään ottamaan yhteyttä rahoittajaviranomaiseen ennen hakemuksen jättämistä. 28.2.2014 mennessä saapuneita ESR-hankehakemuksia käsitellään Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen Kainuun toimipisteessä 1.3.2014 alkaen. ESR-hankehakemukset liitteineen täytetään EURA2007-järjestelmässä (www.eura2007.fi), tulostetaan ja toimitetaan rahoittajaviranomaiselle allekirjoitettuna. Hakijoita pyydetään huomiomaan, että vuoden 2014 alusta lähtien viranomainen, jolle hakemus osoitetaan EURA-järjestelmässä, on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Rahoitusta haetaan Itä-Suomen suuralueosiosta.

4 Allekirjoitetut hankehakemukset lähetetään rahoittajalle seuraavaan postiosoitteeseen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Rakennerahastoyksikkö/Kajaanin toimipiste PL 115 87101 Kajaani Kuoreen merkintä ESR-projektihakemus Lisätietoja ESR-rahoituksesta: Rahoituspäällikkö Anne Huotari puh. 0295 023 542 ESR-koordinaattori Verna Mustonen puh. 0295 023 573 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi (Valittu alue: Kainuu > Aiheet > EU-rahoitus > Euroopan sosiaalirahasto) Hankkeet voivat alkaa aikaisintaan n. 2 3 kuukauden päästä projektihakemuksen käsittelyynottopäivästä. Ohjelmakauden 2007 2013 hankkeet voivat kestää pääsääntöisesti enintään 30.4.2015 saakka. Valtioneuvosto on 29.11.2007 hyväksynyt rakennerahastojen tukikelpoisuusasetuksen. Asetus löytyy sivuilta www.rakennerahastot.fi, josta löytyy myös hallintoviranomaisen, Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita ESR-rahoitukseen ja -hankkeisiin liittyen (mm. tarkempi tukikelpoisuusohje: Viranomaisille > Hallintoviranomaisen ohjeet). HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN JA JÄTTÄMINEN ESR-hankehakemus jätetään sähköiseen EURA2007-järjestelmään (www.eura2007.fi), josta se myös tulostetaan ja toimitetaan allekirjoitettuna liitteineen rahoittajaviranomaiselle. Hakemuksen jättämistä varten hakijan tulee tilata EURA2007-järjestelmästä hakemusnumero kohdasta Tilaa uusi hakemusnumero. Hakemusnumero toimitetaan hakijan ilmoittamaan

5 sähköpostiosoitteeseen, ja hakemusnumeron sekä numeron tilausvaiheessa määriteltävän salasanan kanssa hakija pääsee täyttämään hakemuslomakkeen EURA2007-järjestelmään. Tarkemmat EURA2007-järjestelmän käyttöohjeet sekä hakemuslomakkeen täyttöohjeet löytyvät sivuilta www.eura2007.fi. Rahoittajalle tulee toimittaa lisäksi hakijan oma, vapaamuotoinen projektisuunnitelma mm. tavoitteineen, tarkempine toimenpiteineen ja aikataulutuksineen. Erillisessä projektisuunnitelmassa tulee eritellä, miten mm. hankkeeseen osallistuvien henkilöiden määrä ja henkilötyöpäivien kertyminen tai haettavan palkkatuen määrä on laskettu. Hankehakemusta sekä erillistä projektisuunnitelmaa voi tarvittaessa täydentää asiakirjojen jättämisen jälkeen. ESR-HANKKEIDEN VALINTAPERUSTEET Hankehakemuksia arvioitaessa huomioidaan mm. ESR-ohjelman valintaperusteet, Kainuun maakuntaohjelman tavoitteet ja painotukset sekä ELY-keskuksen ja TEM:n, OKM:n ja STM:n painotukset ja strategiat. Hankkeet kilpailevat keskenään sisällön, laadun ja vaikuttavuuden suhteen. ESR-ohjelman seurantakomitea on hyväksynyt yleiset ESR-hankkeiden valintaperusteet ohjelmakaudelle 2007 2013. ESR-hankkeiden valinnassa käytetään seuraavia perusteita: - Välttämättömät ehdot valinnalle - Yleiset arviointiperusteet - Erityiset arviointiperusteet (esim. kehittämisohjelmakohtaiset erityiset valintaperusteet tai muut rahoittajan erikseen määrittelemät erityiset valintaperusteet) Valintaperusteet on kuvattu tarkemmin hakuohjeen lopussa (liite). Kehittämisohjelmakohtaiset valintaperusteet löytyvät sivuilta www.rakennerahastot.fi. Kustakin arviointikohdasta (lukuun ottamatta välttämättömiä ehtoja) annetaan pisteitä välillä 1-5 maksimipistemäärän ollessa näin 35 pistettä. Kainuun ELY-keskuksen ESRrahoituksen saannin välttämättömänä, mutta ei riittävänä edellytyksenä, on se, että hanke saa arvioinnissa vähintään 23 pistettä (n. 2/3 maksimipisteistä). ESR-hankehakemukset käsitellään Kainuun ELY-keskuksen kehittämishankkeiden rahoitusryhmässä. Ennen päätöksentekoa hankearvio ja hankkeen päätösesitys käsitellään Kainuun ELY-keskuksen kehittämishankkeiden rahoitusryhmässä sekä tarvittaessa maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) sihteeristössä ja maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR). Hankehakemuksesta neuvotellaan hakijan kanssa ennen päätösesityksen laatimista.

6 MUUTA HUOMIOITAVAA Työttömiin työnhakijoihin kohdistuvissa hankkeissa edellytetään jo valmisteluvaiheessa tiivistä yhteistyötä Kainuun TE-toimiston kanssa. Hakijan tulee olla yhteydessä Kainuun TEtoimistoon, ja toimiston kanssa tehty yhteistyö tulee käydä ilmi hankehakemuksesta. ELYkeskus pyytää TE-toimistolta pääsääntöisesti myös erillisen lausunnon työttömiin kohdistuvista ESR-hankehakemuksista. Yksittäiset toimenpiteet (esim. konsulttipalvelut yrityksille) hankitaan myöhemmin rahoitettavien ESR-projektien sisällä palvelujen ostoina hankintalain ja -asetuksen sekä rahoittajan ohjeiden mukaan. Jatkuvassa ESR-hankehaussa haetaan rahoitettavaksi nimenomaan laajempia ESR-hankkeita, ei esim. yksittäisiä lyhyitä koulutuksia. Mikäli projekti sisältää työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen osioita, kilpailutetaan hankinnat ensisijaisesti ELY-keskuksen toimesta projektin hyväksymisen jälkeen. Lisätietoja työvoimakoulutuksesta saa erikoissuunnittelija Leena Meriläiseltä, p. 0295 023 570 tai koulutussuunnittelija Sirpa Toloselta, p. 0295 023 587 / etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

7 Liite hakuohjeeseen TM007:00/2007 EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN 2007-2013 VALINTAPERUS- TEET Tausta ESR-ohjelman ohjelma-asiakirjaesityksessä (luku 7.2) on lueteltu seuraavat yleiset periaatteet, joiden puitteissa ESR-toimenpiteitä hyväksytään rahoitettavaksi ohjelmasta: - projektimainen toimintamalli ja pitkäkestoiset toimenpiteet; - verkostomaisuus, projektien yhteistyö, klusterit, yhteiset tukitoimet; - toimenpiteiden ja palveluiden räätälöinti kysyntää vastaavasti; - kumppanuus ja yhteistyö (paikallinen, alueellinen, kolmas sektori); - julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus; - eri viranomaisten yhteistyö / poikkihallinnollisuus (temaattinen voimavarojen yhdistäminen); - sosiaaliset innovaatiot; - hyvien käytäntöjen toteuttaminen, levittäminen ja juurruttaminen; - välittäjäorganisaatiot pienten toimijoiden valtakunnallisina tukirakenteina; - kansainvälisyys ja kansainvälistyminen; - sukupuolten välinen tasa-arvo. Näiden yleisten periaatteiden avulla on tarkoitus tehostaa ESR-toiminnan vaikuttavuutta ja arvioida sen lisäarvoa keskeisimpiin kansallisiin strategioihin ja kehittämisohjelmiin. Erityisenä lisäarvoa kuvaavana arviointikriteerinä pidetään toimintatapojen onnistuneisuutta kohderyhmien työllistyvyyden ja työmarkkina-aseman parantamiseen Ohjelma-asiakirjassa (luku 11.4) on määritelty ESR-ohjelmasta rahoitettavien toimien valintaperusteiden hyväksyminen seurantakomitean tehtäväksi. Projektien valintaperusteiden alueellinen soveltaminen käsitellään ohjelma-asiakirjan (luku 11.5) mukaan maakunnan yhteistyöryhmissä. Ohessa on seurantakomitean hyväksymät ESR-ohjelmasta rahoitettavien toimien kaikkia rahoittajia koskevat valintaperusteet silloin, kun kyse on valtionavustuksena myönnettävästä avustuksesta tai

8 ESR-varojen käytöstä viranomaisten omiin kehittämishankkeisiin. Julkisena hankintana rahoitettavan ESR-toiminnan osalta valintaperusteita tulee noudattaa soveltuvien osin. Alueellisesti sovelletaan samoja valintaperusteita. Kukin rahoittajaviranomainen voi lisätä omiin painotuksiinsa tai alueellisiin painotuksiin liittyviä valintaperusteita. Arviointiperusteiden mukaiset kohdat pisteytetään kunkin hakemuksen osalta. Esityksessä ei määritellä yhtä yhteistä pistelaskun menettelyä. Suosituksena kuitenkin esitetään yksinkertaista ja selkeää kokonaislukuihin perustuvaa pisteytystä. Rahoittajaviranomainen voi painottaa haluamiansa arviointiperusteita. Liitteenä on esitetty arviointiperusteiden suhde hakemuslomakkeen kysymyksiin. Valintaperusteet I Välttämättömät ehdot valinnalle Jotta projektihakemus voidaan ottaa arvioitavaksi, on sen ensin täytettävä seuraavat välttämättömät ehdot: a) Projekti sopii ESR-ohjelmaan ja johonkin haussa avoinna olevaan ohjelman toimintalinjaan. - Kohderyhmät ja toimenpiteet ovat ohjelmassa määritellyt - Yksi projekti voi kuulua vain yhteen toimintalinjaan. b) Projektin toteuttajaorganisaatio on tukikelpoinen ohjelmasta myönnettävään tukeen. - Toteuttaja on oikeuskelpoinen juridinen henkilö. - Toteuttajan kirjanpitoon on mahdollista eritellä projektin kustannukset muista toteuttajan kustannuksista. - Yksityishenkilöt eivät voi hakea ESR-rahoitusta. - Toteuttaja ei saa olla konkurssissa, purettavana tai saneerauksessa, kilpailukiellossa tai laiminlyönyt veroja tai sosiaaliturvamaksuja tai syyllistynyt oleellisesti väärien tietojen antamiseen tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen. c) Projekti edistää vahvasti ainakin yhtä seuraavista ESR-ohjelman horisontaalisista painotuksista: - sukupuolten välinen tasa-arvo sekä miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet työelämässä, - kansainvälisen, kansallisen, alueellisen ja/tai paikallisen tason kumppanuus sekä työmarkkinaosapuolen ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen eri tasoilla, - teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot (sosiaalisia innovaatiot voivat liittyä esim. teknologiaan, kaupallistamiseen, organisaatioiden toimintaa tai sosiaalisiin käytäntöihin), - kestävä kehitys jonkin/joidenkin seuraavan ulottuvuuden osalta: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävän kehityksen ulottuvuus. II Yleiset arviointiperusteet Projektihakemukset pisteytetään yleisten arviointiperusteiden sekä mahdollisten alueellisiin ja/tai rahoittajakohtaisiin painotuksiin perustuvien arviointiperusteiden perusteella. A. Kaikkia rahoituksen hakijoita 1 koskevat yleiset arviointiperusteet ovat seuraavat silloin, kun projektin toimenpiteet kohdistuvat aloittaviin henkilöihin: 1 Huom! Jos koko projekti toteutetaan julkisena hankintana, määritellään tarjouspyyntöön hankintaa koskevat valinta- ja arviointiperusteet hankintalain perusteella. Tällöin hankintayksikön on jo tarjouspyyntöä suunnitellessa sovellettava yllä mainittuja valintaperusteiden välttämättömiä ehtoja ja yleisiä arviointiperusteita.

9 1. Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen. - Projektisuunnitelmalla on selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin/ alueellisiin/valtakunnallisiin strategioihin. - Projekti tuottaa lisäarvoa ja täydentää kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa. - Projektiin sisältyvät toimenpiteet ovat relevantteja kohderyhmän ja toimintaympäristön kannalta ja niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. - Projektin tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä. - Eduksi katsotaan, jos valmistelussa on kuultu relevantteja kohderyhmää edustavia järjestöjä. - Projektin toimenpiteissä on otettu huomioon sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolivaikutusten arviointi. 2. Projektin toteuttajalla on taloudelliset edellytykset projektin toteuttamiseksi ja projektille esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Projektin toteuttajan esittämät taloudelliset resurssit ovat realistiset projektin toteuttamiseksi. - Projektin toimenpiteitä voidaan pitää kustannustehokkaina suhteessa kohderyhmän määrään, tarpeisiin ja projektin edellyttämiin resursseihin. 3. Projektin toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi osaamista ja kokemusta. - Toteuttaja pystyy osoittamaan riittävää projektihallinnon kokemusta ja osaamista. - Toteuttaja pystyy osoittamaan suunnitelman mukaisen toiminnan edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. 4. Projektin toteuttajalla on toteutuksen kannalta oleelliset verkostot ja järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin. - Projektin suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot ovat relevantteja ja sitoutuneita. - Kohderyhmään kuuluvat organisaatiot ovat sitoutuneita toimintaan tai kohderyhmän rekrytoinnista on selkeä suunnitelma. 5. Projektissa on tarkoitus saavuttaa välittömiä tai välillisiä pitkäkestoisia työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä tuloksia ja vaikutuksia. - Työllisyyttä edistävät tai ylläpitävät tulokset ovat mitattavia tai vaikutuksia pystytään arvioimaan. - Projektissa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan. B. Kaikkia rahoituksen hakijoita koskevat yleiset arviointiperusteet ovat seuraavat silloin, kun projekti ei kohdistu toimenpiteissä aloittaviin henkilöihin vaan kyseessä on menetelmien kehittäminen: 1. Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen. - Projektisuunnitelmalla on selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin/ alueellisiin/valtakunnallisiin strategioihin. - Projekti tuottaa lisäarvoa ja täydentää kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa. - Projektiin sisältyvät toimenpiteet ovat relevantteja toimintaympäristön kannalta ja niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. - Projektin tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä. - Projektin toimenpiteissä on otettu huomioon sukupuolivaikutusten arviointi.

10 2. Projektin toteuttajalla on taloudelliset edellytykset projektin toteuttamiseksi ja projektille esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Projektin toteuttajan esittämät taloudelliset resurssit ovat realistiset projektin toteuttamiseksi. - Projektin toimenpiteitä voidaan pitää kustannustehokkaina suhteessa projektin edellyttämiin resursseihin. 3. Projektin toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi riittävää osaamista ja kokemusta. - Toteuttaja pystyy osoittamaan riittävää projektihallinnon kokemusta ja osaamista. - Toteuttaja pystyy osoittamaan suunnitelman mukaisen toiminnan edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. 4. Projektin toteuttajalla on toteutuksen kannalta järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin. Projektin suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot ovat relevantteja ja sitoutuneita. 5. Projektissa on tarkoitus saavuttaa työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä vaikutuksia. - Projektin työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä välillisiä tai välittömiä vaikutuksia pystytään arvioimaan. - Projektissa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan. III. Erityiset arviointiperusteet Yleisten arviointiperusteiden lisäksi projektihakemukset voidaan arvioida rahoittajan määrittelemien tai alueellisesti määriteltyjen arviointiperusteiden osalta. Erityiset arviointiperusteet tuen myöntämiselle on määriteltävä ennen haun avaamista ja ne on julkaistava yleisten arviointiperusteiden ohella. Pisteytys Kukin hakemus tulee pisteyttää yleisten arviointiperusteiden sekä rahoittajakohtaisten/alueellisten arviointiperusteiden osalta. Pisteytyksessä suositellaan käytettävän yksinkertaista kokonaispisteisiin perustuvaa laskentamenetelmää, esim. nollasta viiteen annettavia pisteitä, jolloin arviointiperusteen toteutumista arvioidaan seuraavasti: 5 = erinomaisesti, 4 = hyvin, 3 = tyydyttävästi, 2 = välttävästi, 1 = heikosti ja 0 = ei lainkaan. Rahoittaja voi halutessaan asettaa arviointiperusteelle painokertoimet, jolloin voidaan painottaa tärkeimmiksi katsottuja arviointiperusteita. Kriteerit suositellaan pisteytettäväksi vain pääkohdan perusteella. Yllä esitetyissä arviointiperusteissa on ranskalaisilla viivoilla pyritty avaamaan, mitä sillä tarkoitetaan. Kunkin rahoittajan on suositeltavaa ennen haun avaamista miettiä tarkemmin, mitä arviointiperusteet kunkin haun kohdalla tarkoittavat. Valittavien projektien laadun varmistamiseksi on suositeltavaa määritellä yhteispisteiden vähimmäismäärä, joka on saavutettava, että projektihakemus voidaan ylipäänsä hyväksyä. Vähimmäistaso voi olla esimerkiksi puolet enimmäispistemäärästä.

11 Liite Arviointiperusteiden suhde hakemuslomakkeeseen Arviointiperuste Hakemuslomakkeen kohta 1. Projektisuunnitelman toteutuskelpoisuus ja tarve Liittyy hakemuslomakkeeseen kokonaisuudessaan, mutta erityisesti kohtiin 5, 6, 7, 8 ja 9. 2. Projektin toteuttajan taloudelliset edellytykset ja Liittyy hakemuslomakkeen kohtiin 3, 4, 8, 13 sekä pakollisiin liitteisiin. projektin resurssit 3. Projektin toteuttajan osaaminen ja kokemus Liittyy hakemuslomakkeen kohtiin 3 ja 4 (varsinainen kysymys sisällytetään hakemukseen kohtaan 4) voidaan kysyä myös liitteellä. 4. Projektin toteuttajan verkostot ja yhteys sidosryhmiin Liittyy hakemuslomakkeen kohtiin 4 ja 5. 5. Projektin välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset Liittyy hakemuslomakkeen kohtiin 7 ja 10.