Varhaisen vanhemmuuden tukemisesta
Vanhemmuutta vahvistavan neuvolatyön lähtökohdat 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen stressi vaurioittaa psyykkistä ja fyysistä terveyttä, ennuste heikko jos ei puututa 2. Kaikki se, mitä neuvolatyössä tehdään voidaan katsoa olevan ennaltaehkäisevää toimintaa. 3. Kevyet toimenpiteet laajalle väestölle ja kohdennetut riskissä oleville muodostavat ennaltaehkäisyn 4. Neuvolatyö hyväksytty ja saavuttaa myös riskissä olevia MLL Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke 2010-2014
Vanhemmuuteen liittyvä stressi liittyy sosiaalisen tuen puutteeseen vaikuttaa vauvan terveyteen Copeland D & Harbaug BL. 2005. Differences in Parenting Stress between Married and Single First Time Mothers at Six to Eight Weeks After Birth. Issues in Comprehensive Pediatric Nursing Vol. 28, No. 3, Pages 139-152 Sepa A, Wahlberg J, Vaarala O, Frodi A, Ludvigsson J. (2005).Psychological Stress May Induce Diabetes-Related Autoimmunity in Infancy. Diabetes Care. (vanhemmuuteen liittyvä stressi ja sosiaalisen tuen puute) Leahy-Warren P, McCarthy G, Corcoran P (2012).First-time mothers: social support, maternal parental self-efficacy and postnatal depression. Journal of Clinical Nursing, Vol 21, 3-4, 388 397. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 3
Havainto 1: huono-osaisuuden ylisukupolvisuus Johtopäätös: vahva universaalinen tuki + kohdennettu neuvolasta annettu tuki (esim. kotikäynnit) Milloin: kun perhe odottaa ensimmäistä lastaan Millä tavalla: perhevalmennus, perheryhmät vauvan syntymän jälkeen, laajat terveystarkastukset, erityishuomio perheisiin, jotka eivät hakeudu ryhmiin, ovat yksinäisiä, eristäytyneitä, huomio masennukseen, päihteisiin ym. Onko tieteellistä näyttöä? Vahva näyttö 4
Havainto 2: varhaisvuosilla suuri merkitys lapsen kehityksen kannalta Lapsen aivot ovat plastiset, ja muokkautuvat sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti (turhat synapsit karsiutuvat pois, tarpeelliset kehittyvät). Hoiva ja vuorovaikutus keskeisiä. Johtopäätös: Vahva vanhemmuuden tuki, laadukas ja monimuotoinen varhaiskasvatus. Nopea puuttuminen lasten kaltoinkohteluun tai laiminlyöntiin. Onko tieteellistä näyttöä? Vahva näyttö 5
Vahvuutta vanhemmuuteen (VV) -hanke Toteutuksesta vastaava projektiryhmä MLL:ssa Marie Rautava, ohjelmajohtaja Anne Viinikka, projektipäällikkö Johanna Sourander, erityissuunnittelija MLL:n viiden vastuupiirin vastuuhenkilöt: Lisäsin tähän projektiryhmän tiedot piirien esittelyjä varten, onko OK? Johanna Franska, Airi Kananen, Tuulikki Matero, Päivi Naukkarinen, Eila-Mari Väätäinen Hankkeen ohjausryhmä Tuovi Hakulinen-Viitanen, THL Marjaana Pelkonen, STM Leena Repokari, HUS Matti Klockars, HY/Folkhälsan Marjukka Pajulo, TYKS Mirjam Kalland
Hankkeen tavoitteet Kehittää neuvola- ja perhepalvelujärjestelmään soveltuva ja perheiden psykososiaalista tukea vahvistava perheryhmämalli Kouluttaa kuntien työntekijöitä ensimmäisen lapsensa saaneiden vanhempien ja vauvojen perheryhmien ohjaajiksi Levittää ja juurruttaa toimintamallia koko maahan yhteistyössä neuvoloiden ja muun perhekeskusverkoston kanssa Vahvistaa perheiden polkua neuvolasta ja perheryhmistä paikalliseen perheiden verkostoitumista edistävään avoimeen toimintaan (esim. MLL:n perhekahvilat ja vertaisryhmät)
Perheryhmämallin tausta Perustuu vanhemmuuden reflektiivisen kyvyn vahvistamiseen Yalen yliopiston Child Study Centerissä kehitetyllä Parents First menetelmällä Suomessa menetelmä on ollut käytössä Ensi- ja turvakotien liitossa sekä Folkhälsanilla Hankkeeseen liittyy Folkhälsanin ja Gyllenbergsäätiön rahoittama vaikuttavuustutkimus 8
Perheryhmän tavoitteet Perheryhmässä käytävien keskustelujen tavoitteena on vahvistaa vanhempien mentalisaatiokykyä (kykyä pohtia omaa ja toisen näkökulmaa) suunnata vanhempien ajatuksia vauvan mielenliikkeisiin, ajatuksiin ja kokemuksiin rohkaista vanhempia miettimään sitä, mikä vaikutus heidän omilla tunteillaan ja käytöksellään eri tilanteissa mahtaa olla vauvaan tai muihin läheisiin ihmisiin 9
Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa On avoin ponnistus, näkyy verbaalisesti ja toiminnan tasolla Vuorovaikutuksen palveluksessa Mahdollistaa monipuolisia, joustavia, oikeudenmukaisia ja positiivisa mielikuvia vauvasta ja itsestään vanhempana Auttaa toimimaan sensitiivisesti vuorovaikutuksessa Tukee lapsen kehitystä Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 10
Kaksi keskeistä asiaa Yksilön ulkoinen ja sisäinen todellisuus ovat yhteydessä toisiinsa, mutta ei perustu yhtälöön Tästä seuraa että Toisen kokemusmaailma ei ole sama kuin oma, mutta mahdollista tavoittaa (vaatii ponnistelua) Kahden kokemusmaailman samanaikainen pitäminen mielessä on mentalisaation ytimessä Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 11
Reflektiivisen kyvyn vahvistaminen ryhmässä Reflektio Peilaaminen Pohtiminen
Vanhemman mentalisaatiokyky tarkoittaa vanhemman kykyä pohtia ja ymmärtää lapsensa näkyvän käyttäytymisen taustalla olevaa kokemusta, tarvetta tai tunteita erilaisissa tilanteissa. on edellytys sille, että hän voi toimia sensitiivisesti ja rauhallisesti vauvansa kanssa mahdollistaa myönteiset mielikuvat lapsesta ja itsestä vanhempana. 13
Hankkeen käytännön toteutus Keskusjärjestö johtaa hanketta yhteistyössä kaikkien piirijärjestöjen kanssa Viisi vastuupiiriä huolehtii koulutusten organisoinnista ja vastaa aiemmin koulutettujen ohjaajien jatkotapaamisista Kaikki piirit keräävät seurantatietoja ja pitävät yhteyttä oman alueensa mukana oleviin kuntiin ja koulutettuihin perheryhmänohjaajiin 2012 loppuun mennessä on toteutettu 14 ryhmänohjaaja-koulutusta eri puolilla maata ja koulutettu noin 230 perheryhmänohjaajaan. 230 koulutettua perheryhmänohjaajaa: - terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä, sairaanhoitajia, lastentarhanopettajia, psykologeja sekä muita eri nimikkeillä työskenteleviä kunnan ja MLL:n työntekijöitä Lähes 80 kumppanuuskuntaa eri puolilla maata 14
VV hankkeen kumppanuuskunnat vuoden 2013 alussa (sinisellä ne joissa oli aktiivista VV -perheryhmätoimintaa v. 2012) Häme Etelä-Savo: Keski-Suomi: Pohjois-Karjala: Pohjois-Savo: (Järvi-Suomi) Kainuu Kymi Lappi Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Hämeenlinna; Janakkala; Ylöjärvi; Pirkkala; Hollola; Heinola, Hattula Mikkeli; Savonlinna; Pieksämäki Jyte-liikelaitos (Jyväskylä; Muurame; Uurainen; Hankasalmi); Äänekoski; Pihtipudas, Viitasaari Lieksa; Liperi; Kontiolahti; Kitee Kuopio; Varkaus; Lapinlahti; Siilinjärvi; Maaninka; Sisä-Savon kuntayhtymä: Rautalampi; Suonenjoki; Ylä-Savon Sote: Iisalmi, Kiuruvesi; Sonkajärvi; Vieremä Seutu 1: Kajaani; Paltamo; Ristijärvi Seutu 2: Kuhmo; Sotkamo Seutu 3: Hyrynsalmi; Puolanka; Suomussalmi Imatra; Kotka; Lappeenranta Rovaniemi; Kittilä Lapua, Vaasa Oulu (Oulu, Kiiminki, Haukipudas, Oulunsalo, Yli-Ii); Muhos, (neuvottelut: Raahe, Liminka) Helmen seutukunta: Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva, Pulkkila Rauma; Eura; Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä: Nakkila; Harjavalta; Kokemäki; PoSa: Kankaanpää; Honkajoki; Jämijärvi; Karvia; Siikainen Helsinki; Espoo; Kirkkonummi; Järvenpää; Porvoo; Sipoo; Karviainen: Karkkila, Vihti, Nummi-Pusula, Kerava Turku; Laitila; Naantali; Raisio
VV perheryhmät 2010-2012 12 tapaamisen perheryhmät 1. vauvan saaneille perheille 2010-2012 (koulutuksiin liittyneet ja sen jälkeen toteutuneet yhteensä) Ryhmiä (lkm.) 113 Tapaamiskertoja 890 Perheitä 484 Henkilöitä yhteensä 1401 joista äitejä 485 joista isiä 425 joista vauvoja 486 tukihenkilöt 5 Kaikki VV menetelmällä toteutetut perheryhmät yhteensä (12 kerran ryhmät + sovellukset) Ryhmiä (lkm.) 125 Tapaamiskertoja 963 Perheitä 551 Henkilöitä yhteensä 1581 joista äitejä 552 joista isiä 473 joista lapsia 551 tukihenkilöt 5
Perheryhmän lähtökohdat Ensimmäisen lapsensa saaneille perheille Ammatillisesti ohjattu suljettu ryhmä Koostuu 12 tapaamisesta, joilla kullakin on oma teemansa Ryhmäkerrat etenevät joka kerta saman perusrungon mukaisesti yhteinen välipalahetki, keskustelua kotitehtävästä, ryhmäkeskusteluun johdatteleva teeman pohjustus, keskustelua päivän teemasta, kotitehtävän antaminen ja sen idean aukaiseminen, yhteinen lopetus Ohjaajat eivät luennoi tai anna valmiita neuvoja ja ratkaisuja Jokaisella tapaamiskerralla perheet saavat 2 esittelylehtistä, joista toisessa keskusteluteemaan liittyvää tausta-ajattelua ja toisessa kotitehtävä ja sen idea 17
Perheryhmän 12 tapaamista 1. Olen oma vauvasi 2. Minä olen minä! 3. Onkohan meillä tänään kiva päivä? 4. Sinun ilosi ja surusi ovat myös minun 5. Joskus tunnen,että aivan pakahdun! 6. Arkeni muuttuu kun kasvan 7. Minä tarvitsen sinua 8. Minua harmittaa! 9. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? 10. Hyvässä ja pahassa, sinä olet esikuvani 11. Maailmani laajenee 12. Muistele kanssani menneitä tapaamisia Ensimmäisten tapaamisten aikana rohkaistaan vanhempia (tietoisesti) havainnoimaan lasta avoimin silmin! Seuraavaksi keskitytään tarkkailemaan sekä vauvan että omia ja toisten perheenjäsenten tunteita ja ajatuksia. Lopputapaamisissa pohditaan eri perheenjäsenten tunnetilojen vaikutusta toisten käyttäytymiseen. Käännetään katse tulevaisuuteen 18
Perheiden palautteet v. 2012 alusta palautetta on kerätty perheryhmän päättymisen jälkeen vanhemmille lähetettävällä webropol lomakkeella alkuvuoden aikana syyskuuhun mennessä perheryhmiin oli osallistunut 466 henkilöä (162 äitiä, 139 isää, 163 vauvaa ja 2 tukihenkilöä) näiltä vanhemmilta (N=301) oli saatu 189 (n) vastausta = 62% vastanneista 68% oli naisia ja 31 % miehiä 25-35-vuotaita oli 70% vastanneista ja alle 25-v oli 17% 19
Palautekyselyyn vastanneiden taustatietoja Vastaajien koulutustausta, % Ylempi korkeakoulututkinto 21 Alempi korkeakoulututkinto Ammatillinen tutkinto tai ylioppilas 37 38 Peruskoulu 4 20
Ryhmään hakeutumisen syyt: 1. Sosiaaliset suhteet ja vertaistuki % kaikista % naisista % miehistä Saadakseni keskustella muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa 59 75 81 Halusin tutustua muihin vauvaperheisiin 51 68 75 Voidakseni jakaa kokemuksiani vauvaperheiden arjesta muiden kanssa 44 60 68 Saadakseni uusia ystäviä 9 19 24 21
2. Halu oppia tuntemaan omaa vauvaa ja vauvan kanssa eläminen Saadakseni vinkkejä tai ohjeita vauvaarkeen Halusin syventää ymmärrystäni vauvan kanssa elämisestä Saadakseni tukea vanhemmuuteen % kaikista % naisista % miehistä Halusin oppia tuntemaan vauvani paremmin 27 33 36 39 51 50 54 46 49 64 67 59 3. Muut syyt: Saadakseni tukea parisuhteeseen: kaikista 6 %; naisista 4 %; miehistä 10 % 22
Perheryhmän vaikutus vauvan ja vanhemman väliseen suhteeseen % kaikista % naisista % miehistä Ymmärrän paljon paremmin vauvani tarpeita ja tunteita 88 89 88 Suhteeni vauvaan vahvistui paljon Sain paljon lisää varmuutta lapsen hoitoon 64 75 80 75 77 71 23
Perheryhmän koettu vaikutus vanhemmuuteen % kaikista % naisista % miehistä Sain paljon vahvistusta vanhempana toimimiseen Itseluottamukseni vanhempana lisääntyi paljon 86 84 89 81 82 79 Ryhmään osallistuminen edisti paljon tasavertaista vanhemmuutta perheessämme 46 44 51 24
Perheryhmän vaikutus koettuun hyvinvointiin % kaikista % naisista % miehistä Ryhmällä oli paljon vaikutusta hyvinvointiini 46 67 77 Ryhmällä oli paljon vaikutusta perheeni hyvinvointiin 63 65 59 Ryhmällä oli paljon vaikutusta puolisoni hyvinvointiin 39 49 72 Ryhmällä oli paljon vaikutusta parisuhteeseeni 39 40 37 Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja uskoisin, että perheryhmän avulla en vajonnut niin syvälle Tuli myös syy lähteä perheen kanssa ulos.. 25
Perheryhmän vaikutus puolisoiden väliseen vuorovaikutukseen % kaikista % naisista % miehistä Ryhmässä heränneistä ajatuksista keskusteltiin kotona paljon 79 77 82 Minun on paljon helpompi jakaa arjen iloja puolisoni kanssa 53 52 57 Minun on paljon helpompi puhua puolisoni kanssa vaikeistakin asioista 39 41 34 Meillä on ollut raskas vuosi ja ei varmaan ole liioiteltua sanoa, että (ryhmä) osaltaan on estänyt meitä päätymästä avioeroon, kun ajatteli niin että ainakin ryhmän päättymiseen saakka haluaa löytää ongelmiin ratkaisuja... 26
Hyödyllisimmiksi koetut keskustelusisällöt % kaikista % naisista % miehistä Vanhemmuus Arjen ilot Arjen vaikeat tilanteet Lapsen ymmärtäminen Lapsen kehitys Parisuhde 98 99 97 98 98 98 96 97 95 96 96 97 96 96 95 86 92 82 27
Tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen on havainnut omia heikkouksia lapsen hoidossa ja parisuhteessakin harvoin keskustelu aukeaa kotona noin vain Nautin tosi paljon siitä, että isät olivat mukana. Teemojen pohdiskelu yhdessä antaa tukea vanhemmuuteen. Lapsen ymmärtämiseen liittyvät keskustelut antoivat ehkä minulle eniten tärkeänä koin sen, että sain nähdä ettei muidenkaan elämä ole vaaleanpunaista unelmaa
Vanhempien keskinäinen yhteydenpito % kaikista % naisista % miehistä Ryhmä jatkaa tapaamisia vapaamuotoisesti Pidämme yhteyttä esim. Facebookissa tai sähköpostitse Tapaan joitain ryhmässäni olleita perheitä melko säännöllisesti Menemme yhdessä ryhmäläisten kanssa kunnan, seurakunnan tai jonkin muun Menemme yhdessä ryhmäläisten kanssa MLL:n perhekahvilaan tai muuhun MLL:n 3 4 2 9 12 13 31 39 36 38 42 41 42 43 46 29
Perheryhmämallin juurtumisen esteitä Useimmissa kumppanuuskunnissa johto on sitoutunutta, koulutetut innokkaita ja toiminta jatkuu ja laajenee kunnassa. Esteenä voi olla mm: Työaika- ja työvoimaresurssit, iltatyö, ohjaajien oma jaksaminen jne. työparityöskentely (mistä resurssit) korjaavaa työtä pidetään arvokkaampana (resursoidaan sinne) Omasta työstä irtaantuminen Esimiesten ja työkavereiden vahvat ennakkoasenteet työyhteisön muutosvastarinta (onko meidänkin pakko ) ei haluta tietää hyvistä kokemuksista => vaikeuttaa uusien työntekijöiden rekrytointia koulutuksiin ja ryhmien markkinointia perheille Käytännön järjestelyt (ryhmän markkinointi, kokoaminen ja välipalatarjoilun järjestäminen) Vähäinen ryhmänohjauskokemus ja epävarmuus omista taidoista 30
Hankkeessa kehitettävän interventiomallin vaikuttavuustutkimuksen tutkimusryhmä Tutkimuksen johtaja (10%): dosentti Mirjam Kalland Päätutkija Åse Fagerlund (100%), Folkhälsan Tutkija, dosentti Marjukka Pajulo, Tyks Dosentti Tuovi Hakulinen-Viitanen, THL Tutkimuskoordinaattori (80%) Martina Salvén Tutkimusassistentti (60%) Mari Laakso Pro-gradu opiskelija: Eliisa Roine Mirjam Kalland
VV -interventiomallin vaikuttavuustutkimus Vaikuttavuutta arvioidaan vertaamalla interventioryhmien perheitä (n=200 perhettä) ja kontrolliryhmien perheitä (n=1000 perhettä) toisiinsa. Menetelminä käytetään kansainvälisesti tunnettuja lomakemittareita. Mirjam Kalland
Tutkimukseen mukaanottokriteerit: Mukaanottokriteerit: tutkimukseen osallistumista tarjotaan perheille, joissa 1) odotetaan (äidin) ensimmäistä vauvaa 2) odotetaan vain yhtä vauvaa (ensimmäisen ultraäänitutkimuksen perusteella) 3) vanhemmat ovat suomen- ja/tai ruotsinkielisiä. Interventioon eli perheryhmään voivat osallistua kaikki perheet, joissa odotetaan äidin tai isän ensimmäistä vauvaa tai vauvoja. Mirjam Kalland
Menetelmät ja mittausajankohdat Tutkimus tehdään kyselylomakkein (web-pohjaisesti tai paperiversiona) 1. raskausaikana (rvk 28-32) 2. syntymän jälkeen (1 kk) 3. - 4. ennen ja jälkeen intervention (3kk ja 1v) 5. seurannassa lapsen kahden ikävuoden kohdalla. Interventio- ja kontrolliryhmille (sekä äideille että isille) tehdään samat arvioinnit, samoissa aikapisteissä. Mukaan kutsutaan vanhempia MLL:n yhteistyökunnista (noin 80) sekä Folkhälsanin yhteistyökunnista (ruots.) Mirjam Kalland
Tutkimuksen 1. hypoteesi Kontrolliryhmän vanhempiin verrattuna interventioon osallistuneissa perheissä: 1) vanhemmuus koetaan vähemmän stressaavana ja mielikuva lapsesta on positiivisempi 2) vanhemmat voivat psyykkisesti ja fyysisesti paremmin 3) vanhemmat ovat tyytyväisempiä parisuhteeseensa 4) vanhemmat kokevat paremmin voivansa vaikuttaa elämäänsä ja sen laatuun 5) lasten terveys on parempi 6) lasten kehitys on edennyt paremmin Mirjam Kalland
Tutkimuksen 2. hypoteesi: Vanhemman korkeampi mentalisaatiokyky toimii keskeisenä välittävänä tekijänä (mediating factor) vanhemman ja lapsen parempaan vointiin. Mirjam Kalland
Interventioryhmän ja vertailuryhmän väliset erot Tutkimuksessa arvioidaan sekä äidin että isän: Masennusoireita (EPDS) Parisuhdetyytyväisyyttä (IMS) Reflektiivistä kykyä (PRFQ) Koherenssia (SOC) Kokemuksia omista vanhemmista (PBI) Vanhemmuuteen liittyvää stressiä (Sw-PSI) Lapsen kehitystä (BITSEA) Mielikuvia vauvasta Mirjam Kalland
Tilanne 1.2.2013 343 vanhempaa on antanut kirjallisen suostumuksensa Prenatalivaihe 237 (161 äitiä ja 76 isää) 1kk 160 (112 äitiä ja 48 isää ) 3kk 105 (80 äitiä ja 25 isää) Mirjam Kalland
Tutkimuksen vahvuudet: Selkeä kohderyhmä Vahva teoreettinen tausta lupaavia tuloksia Pilottia arvioitu sekä käyttäjien että ohjaajien näkökulmasta Koulutus Manuaali Interventioon osallistuvien kuntien kirjallinen sitoumus Taloudellisesti edullinen, nivoutuu neuvolatyöhön Tutkimusasetelma mahdollistaa matched case-control Mirjam Kalland
Tutkimuksen haasteet ja heikkoudet Interventiomallin pysyminen riittävän samanlaisena Osaamisen kartuttaminen ja pysyminen kunnissa Mallin levittäminen, kenellä vastuu tulevaisuudessa? Vahva tieteellinen tutkimusnäyttö universaalina, ennaltaehkäisevänä interventiona puuttuu vielä Ryhmätoimintaan liittyvien tärkeiden mutta universaalien vaikutusten erottaminen Vahvuutta vanhemmuuteen mallin uniikeista vaikutuksista Perheiden rekrytoiminen ja pysyminen tutkimuksessa Mirjam Kalland
Acknowledgments: Research team: Principal Investigator and Leader of the project Mirjam Kalland, Ph.D., Docent, Associate Professor, University of Helsinki, and Secretary General in Mannerheim League of Child Welfare Researcher: Åse Fagerlund, Neuropsychologist, University of Åbo Akademi Co-PI: Marjukka Pajulo, M.D., Ph.D., University of Turku, Dept. of Child Psychiatry Co-PI: Tuovi Hakulinen-Viitanen, Adj. Prof., Ph.D., National Institute for Health and Welfare Research Coordinator: Martina Salven, student in Psychology, University of Helsinki Reseach Asssistant: Mari Laakso, Itä-Suomen yliopisto Master Student: Eliisa Roine, Itä-Suomen yliopisto Project team: At Mannerheim Legue for Child Welfare: Anne Viinikka, Johanna Sourander Marie Rautava At Folkhälsan: Malin von Koskull, Karola Forstén, Gun Andersson Project financing: Finnish Slot Machine Association. Research Funding: mm. Folkhälsan Research Center, Gyllenbergin säätiö, Niilo Helanderin säätiö Mirjam Kalland
Tarvitaan validoituja tai hyviksi koettuja menetelmiä Tutkimustietoa on, mutta sitä tarvitaan lisää Hyvien (validoitujen) mallien levittäminen ei tapahdu itsestään, horisontaalista oppimista ei juuri tapahdu On syytä unohtaa romanttiset ajatukset informaatioohjauksen toimivuudesta Tarvitaanko vahvempaa kehittämistyön ohjaamista nykyisin joku hyötyy jossain, hetkellisesti? Suomen nykykehitys malliesimerkki siitä, miten ei tule toimia? Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 42
Kiitos! Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen yhteyshenkilöt: Marie Rautava, ohjelmajohtaja p. 040 5113809; marie.rautava@mll.fi Anne Viinikka, päällikkö p. 040 8319104; anne.viinikka@mll.fi