Vesienhoidon toteutusohjelman laatiminen

Muistio 17.5.2010 Lapin YTR:n kommentit 9.6.2010 Hannele Nyroos (ympäristöministeriö), yhdessä vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluryhmän kanssa Vesienhoidon toteutusohjelman laatiminen 1. Vesienhoitosuunnitelmien hyväksyminen ja sisältö Valtioneuvosto hyväksyi 10.12.2009 vesienhoitosuunnitelmat seitsemälle vesienhoitoalueelle, jotka kattavat koko Manner-Suomen. Suunnitelmat perustuivat EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimenpanoon. Suunnittelu on laajin Suomen vesiä koskeva kehittämishanke kautta aikojen. Suunnitelmat valmisteltiin laajassa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa. Suunnitteluun sisältyi kolme kuulemista, jolloin jokaisella Suomen kansalaisella oli mahdollisuus sanoa mielipiteensä suunnitelmista. Suunnitelmilla pyritään ennen kaikkia suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseen. Puhtaat vedet turvaavat virkistyskäytön, kalastuksen, turvallisen juomaveden ja vesiluonnon säilymisen. Vesillä on merkitystä kansalaisten elinympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuudelle, myös monille elinkeinotoiminnoille. Veden merkitys globaalia kehitystä ja köyhyyttä säätelevänä tekijänä on keskeinen. Tehtävä Suomella kilpailussa etsittiin ideoita, joilla Suomi nostetaan maailmanmaineeseen. Yli 200 aloitteen joukosta voittajaksi selviytyi Suomen vesiosaaminen. Vesienhoitosuunnitelmat tuovat erittäin merkittävän lisäyksen tähän vesiosaamiseen. Vesienhoidon tavoitteet ja tarvittavat toimet tavoitteiden saavuttamiseksi Suunnitelmien tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä, tietyin perusteluin tilatavoitteen saavuttamista voidaan myöhentää enimmillään vuoteen 2027. Pinta-alallisesti suuriosa Suomen vesistöistä on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. uitenkin vajaa kolmannes suunnittelun kohteena olleista järvistä, noin 40 prosenttia joista sekä noin 60 prosenttia rannikkovesistä on tyydyttävässä, välttävässä tai huonossa kunnossa. Vain kaksi prosenttia vedenhankintaa varten tärkeistä ja siihen soveltuvista pohjavesialueista on luokiteltu huonoon tilaan, vaikkakin noin 500 pohjavesialueella ihmisen toimintojen on arvioitu aiheuttavan merkittäviä riskejä. Vesienhoitosuunnitelmissa on esitetty vesien tilaan vaikuttavilla toimialoilla tarvittavat toimet ja keinot, jotka tulee toteuttaa vesien hyvän tilan turvaamiseksi. Ympäristötavoitteiden saavuttaminen Vesienhoitosuunnitelmien mukaan hyvä tila voidaan vuoteen 2015 mennessä turvata tai saavuttaa yli 90 prosentissa tarkastellusta järvipinta-alasta ja noin 70 prosentissa jokipituuksista. Rannikkovesien tilan paraneminen on hitaampaa, mutta niidenkin tila on tarkoitus saada hyväksi viimeistään vuonna 2027. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lähes kaikkien pohjavesien arvioidaan olevan hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä. 1

Eniten määräajan pidentämisiä tarvitaan okemäenjoen-saaristomeren-selkämeren sekä ymijoen-suomenlahden vesienhoitoalueilla. Pidennyksiä tarvitaan, koska kaikilla toimialoilla ei ole riittävän tehokkaita menetelmiä tai ohjauskeinoja haittojen vähentämiseksi. Lisäksi toimenpiteiden vaikutukset näkyvät erityisesti suurissa vesistöissä ja pohjavesissä vasta pitkän ajan kuluttua. 2. Valtioneuvoston lausuma Valtioneuvosto antoi vesienhoitosuunnitelmien hyväksymispäätöksen yhteydessä seuraavan lausuman: "Vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoon sitoudutaan. Valtioneuvosto edellyttää, että vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseksi laaditaan 31.12.2010 mennessä laajapohjaisena yhteistyönä vesienhoidon toteutusohjelma, jolla luodaan myös valmiuksia kauden 2016-2021 vesienhoitosuunnitelmien valmistelulle. Toteutusohjelmassa käsitellään vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon edellytyksiä, kuten rahoitusjärjestelmiä, toimenpiteiden priorisointia, ohjauskeinoja ja niiden kehittämistarpeita sekä määritellään toimenpiteiden vastuutahot. Toteutusohjelman lisäksi valmistellaan 30.6.2011 mennessä vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä. Toteutusohjelma ja seurantajärjestelmä valmistellaan vuorovaikutuksessa keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Vesienhoitosuunnitelmien edellyttämien maatalouden lisätoimenpiteiden kustannukset on otettava huomioon ympäristötuen tulevan ohjelmakauden rahoituksen mitoituksessa." 3. Toteutusohjelman valmistelu Ympäristöministeriö vastaa yhdessä vesienhoitoalueiden kanssa toteutusohjelman valmistelusta. Toteutusohjelman valmistelun keskeisiä foorumeja ovat: Toimeenpanon kannalta keskeisten ministeriöiden kansliapäälliköiden kanssa järjestettävät kokoukset Ympäristöministeriön asettama toteutusohjelmaa valmisteleva hankeryhmä Toimeenpanon kannalta keskeisten tahojen kanssa järjestettävät erilliset neuvottelut ELY -keskusten perustamat yhteistyöryhmät käsittelevät aluetasolla tarvittavaa toteutusta. Toteutusohjelmaa valmisteleva ympäristöhallinnon hankeryhmä Ympäristöministeriö asetti helmikuussa 2010 toteutusohjelman valmistelua varten ympäristöhallinnon hankeryhmän. Ryhmään kuuluu edustajia ympäristöministeriöstä, ELYkeskuksista ja SYEstä. Hankeryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus/pohja-aineistoa vesienhoidon toteutusohjelmaksi. Toteutusohjelma ja seurantajärjestelmä valmistellaan vuorovaikutuksessa keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. 2

Toteutusohjelmassa käsitellään vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon edellytyksiä, kuten rahoitusjärjestelmiä, toimenpiteiden priorisointia, ohjauskeinoja ja niiden kehittämistarpeita sekä määritellään toimenpiteiden vastuutahot. Vesienhoidon toteutusohjelman luonnos valmistuu alkusyksystä 2010. Lopullinen toteutusohjelmaehdotus valmistuu alueellisten vesienhoidon yhteistyöryhmien kommentoinnin jälkeen 30.11.201009 mennessä. Toteutusohjelma hyväksytään vuoden loppuun mennessä. Toteutusohjelman alustava sisältörunko on esitetty liitteessä 1 ja toteutusohjelman valmisteluaikataulu liitteessä 2. Toteutusohjelman lisäksi kehitetään vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä, jonka valmistelu aloitetaan kesällä 2010. Luonnos ehdotuksesta toimenpiteiden seurantajärjestelmäksi valmistuu keväällä 2011 ja se viimeistellään 30.6.2011 mennessä. Neuvottelut keskeisten sidosryhmien kanssa Vesienhoidon valtakunnallinen koordinaatioryhmä varmistaa vesienhoitoalueiden välisen yhteistyön ja toteutusohjelman alueellisen käsittelyn. Toteutusohjelman yleisperiaatteita ja luonnosasiakirjaa sekä myöhemmin myös toimenpiteiden seurantajärjestelmää käsitellään alueellisissa yhteistyöryhmissä. Valtakunnan tasolla järjestetään neuvottelut ainakin seuraavista aiheista: YM:n sisäinen valmistelu ansliapäällikkökokoukset: YM, MMM, LVM, TEM, VM Maa- ja metsätalous, vesivarat ja kalatalous: YM ja MMM Metsätalous: YM, MMM, Tapio, METLA, Metsäkeskus, Metsähallitus Maatalous: YM, MMM, MTT, MT Pohjavedet ja vesihuolto: YM, MMM, STM, LVM Yhdyskunnat, haja- asutus ja pohjavedet: YM, MMM, untaliitto ja VVY Turvetuotanto: YM, VAPO, TEM, TASO-hanke Liikenne: YM, LVM, SYE Ympäristöministeriö on asettanut vesien kunnostusta varten erillisen työryhmän, jonka toimikausi ulottuu vuoden 2011 loppuun. Se tekee kunnostusta koskevat ehdotukset vesienhoidon toteutusohjelmaan. eskeisille sidosryhmille tiedotetaan toteutusohjelmatyöstä. Syksyllä pidetään valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus, jossa luonnosasiakirjaa käsitellään. ELY-keskusten ja yhteistyöryhmien rooli ELYjen tulee huolehtia vesienhoitosuunnitelmien toteutuksesta toimivaltansa osalta ja yhteistyössä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Työllä tulee myös luoda edellytykset vesienhoitosuunnitelmien ja tulvadirektiivin sekä meristrategiadirektiivin mukaisen suunnittelun yhteensovittamiselle. Ministeriöt määrittelevät valtakunnalliset resurssikehykset valtion talousarviossa asianomaisiin tarkoituksiin käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Vesienhoidon suunnittelu ote- 3

taan huomioon ELYn toiminnan suunnittelussa. ELYn toimialueen maakunnan liittojen maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa esitetään toimenpiteet, jotka edistävät vesienhoitosuunnitelmien toteutusta. Vuosittain laadittavissa maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa määritellään tarkemmin eri tahojen (EU, valtio, kunta, toiminnanharjoittajat ja yksityiset) osallistuminen vesienhoidon edistämishankkeiden toteuttamiseen. ELYt huolehtivat siitä, että yhteistyöryhmät osallistuvat toteutusohjelman valmisteluun ja asiaa käsitellään yhteistyöryhmässä ainakin valmistelun alkuvaiheessa huhti-toukokuussa ja ennen valmistumista vuoden 2010 lopussa. Toimenpiteiden seurantajärjestelmän yleiset periaatteet tulevat yhteistyöryhmien käsiteltäväksi loppuvuodesta 2010 ja luonnos seurantajärjestelmästä keväällä 2011. 4. Alustavasti priorisoidut vesienhoidon keskeiset ohjauskeinot sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteet Hankeryhmä on tehnyt alustavan analyysin keskeisistä ohjauskeinoista ja toteuttajatahoista (liite 2). Siinä on tarkasteltu toimialoittain keskeisiä vastuutahoja, yhteistyötahoja sekä tarvittavia jatkotoimia. TAULUO ON LUONNOS, JOA AIPAA TARENNUSIA erityisesti vastuutahojen ja jatkotoimien osalta. LUONNOS LÄHETETÄÄN UI- TENIN JO TÄSSÄ VAIHEESSA ARVIOITAVASI, JOTTA SAAMME MYÖS ALUEIDEN PALAUTTEEN JATOTYÖTÄ VARTEN. Erityisen tärkeää olisi kuulla, miten eri sidosryhmät voivat osaltaan osallistua vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoon. Taulukossa ei ole käsitelty tutkimus- ja kehittämistarpeita, joista laaditaan myöhemmin erillinen tarkastelu. Alustavan arvion mukaan lähitulevaisuuden painopisteiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on tunnistettu seuraavat asiat. Pohjavesien suojelussa on tarpeen käynnistää ministeriöiden yhteinen pohjavesien suojelun tutkimusohjelma, jolla parannetaan tietopohjaa tärkeistä pohjavesialueista, pohjavesien riskitekijöistä ja niiden vähentämisestä. Vesiensuojelutoimien hyötyjen ja kustannusten arviointimenetelmiä ja arviointeja kehitetään, jotta vesiensuojelu toimet voidaan kohdentaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ilmastomuutoksen vaikutusten arviointia ja siihen sopeutumista koskevaa tietopohjaa kehitetään siten, että vesienhoidon, luonnon monimuotoisuuden ja tulvariskien hallinnan tarpeet voidaan sovittaa yhteen. Lisää tietoa tarvitaan myös pinta- ja pohjavesien tilan ja vesienhoitotoimenpiteiden vaikutusten/vaikuttavuuden seurantaa varten.vesienhoitotoimien määrän seurantaa varten. Myös tehokkaampien vesiensuojelumenetelmien kehittämisestä tarvitaan lisää tietoa vesistöjen kunnostuksessa, metsätaloudessa, turvetuotannossa, kalankasvatuksessa, turkistarhauksessa ja happamissa sulfaattimaissa. - voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesien arviointimenetelmien kehittäminen - maatalouden kuormitusarvioiden alueellisen soveltuvuuden arviointi (huuhtoumien arviointi Lapissa) - rannikkovesien luokittelun kehittäminen, luokittelukriteerien alueellinen sovittaminen Muotoiltu: Luettelomerkki + Taso: 1 + Tasaa: 0,63 cm + Sisennä: 1,27 cm 5. Vesienhoitoon liittyvien valtion rahoitusasioiden käsittely Vesienhoitosuunnitelmissa on arvioitu vesienhoidon vuosikustannukset taulukon 1 mukaisesti. Lisärahoitusta tarvitaan erityisesti seuraavissa kohteissa: - Maatalouden vesiensuojelutoimet, rahoitusjärjestelmien kehittäminen 4

- Siirtoviemäreiden ja seudullisten puhdistamoiden rakentaminen - Haja-asutuksen neuvonta - Pilaantuneet maa-alueet - Vesistöjen kunnostukset - Vesirakentaminen ja säännöstely (kalatiestrategian valmistelu käynnissä) - Pohjavesiä koskevat selvitykset ja suojelusuunnitelmat - Happamien sulfaattimaiden kartoitus - Turkistilojen siirrot pois pohjavesialueilta - T&- toiminta, mm. kustannustehokkaiden vesiensuojelumenetelmien kehittäminen - Pinta- ja pohjavesien seurannat Vesiensuojelun rahoitusta varten olisi tarpeen selvittää myös uusia innovatiivisia keinoja niin, että vastuuta vesien hyvästä tilasta laajennettaisiin. Esimerkkinä tästä ovat rahastojen ja päästömaksujen käyttö, säätiöiden perustaminen, vapaaehtoiset sopimukset, ympäristösertifiointi sekä vesiensuojelusta aiheutuvien kustannusten sisällyttäminen tuotteiden hintoihin ja siitä koituvien tulojen ohjaaminen vesiensuojelun kehittämiseen. Taulukko 1. Yhteenveto vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen nykykäytännön mukaisten ja lisätoimenpiteiden vuosikustannuksista (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa (1 000 /vuosi)). - = ei arvioitu. NYYÄYTÄNNÖN MU- AISET SETORI TOIMENPITEET (1000 /vuosi) LISÄTOIMENPITEET (1000 /vuosi) YHTEENSÄ (1000 /vuosi) Yhdyskunnat 652 000 12 000 664 000 Haja- ja loma-asutus 240 000 5 000 245 000 Teollisuus 194 000 194 000 alankasvatus 17 100 17 100 Turvetuotanto 12 500 400 12 900 Turkistuotanto 10 200 300 10 500 Maatalous, julkiset kustannukset 316 000 70 000 386 000 Maatalous, toiminnanharjoittajan kustannukset - 101 000 101 000 Metsätalous 8 300 3 900 12 200 Happamuuden torjunta - 24800 24 800 Liikenne 3 600 4 600 8 200 Maa-ainesten otto 4 200 800 5 000 Pilaantuneet alueet 4 000 3 700 7 700 Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen 11 700 6 900 18 600 Pohjaveden suojelusuunnitelmat, seuranta ja tutkimus 540 1700 2 240 YHTEENSÄ (pyöristetty) 1 474 000 235 000 1 709 000 5

Luonnos 17.5.2010, Vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluryhmä Liite 1. Vesienhoidon toteutusohjelman sisältörunkoa 1. Toteutusohjelman lähtökohdat 2. Toteutusohjelman valmistelutapa Vesienhoitosuunnitelmien toteutus eri toimialoilla (toimet, keinot, toteutus, vastuut, rahoitustarve, aikataulut) 2.1. Yleistä 2.2. Yhdyskunnat sekä haja- ja loma-asutus 2.3. Maatalous 2.4. Metsätalous 2.5. Vesistöjen säännöstely, rakentaminen ja kunnostus 2.6. Pohjavedet 2.7. Teollisuus ja yritystoiminta 2.8. alankasvatus 2.9. Turvetuotanto 2.10. Turkiseläintuotanto 2.11. Maaperän happamuus 2.12. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta 3. Rahoituksen kehittämistarpeet 4. Eri tahojen vastuu toteutuksessa - aluehallinto (ELY:t, AVI:t, maakuntien liitot, ministeriöt, tutkimuslaitokset, valtion virastot) - toiminnanharjoittajat - kunnat - neuvontajärjestöt - etujärjestöt - muut järjestöt 5. eskeiset horisontaaliset ohjauskeinot ja T& tarpeet 6. Toteutuksen seuranta 6

Luonnos 17.5.2010, Vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluryhmä Liite 2. Vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluaikataulu vuonna 2010. Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu esäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Asiakirjan valmistelu (hankeryhmä) Luonnos Valmis Alueelliset yhteistyöryhmät Alustava kannanotto Luonnoksen käsittely Valtakunnalliset neuvottelut YM:n sisäinen Neuvottelut ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa Työryhmät Luonnoksen käsittely Sidosryhmätilaisuudet Valmistelutyö Sidosryhmätyö 7

Luonnos 17.5.2010, Vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluryhmä Liite 3. Alustavasti priorisoidut vesienhoidon keskeiset ohjauskeinot ja toteuttamisen vastuutahot Tutkimus- ja kehittämistarpeet käsitellään erillisessä taulukossa (valmistellaan myöhemmin) selite, mitä ja U tarkoittavat Yhdyskunnat ja haja-asutus Päivitetään kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmia. Turvataan julkinen rahoitus vesihuollon kehittämisessä ja siirtoviemärihankkeiden edistämisessä. Parannetaan hulevesien hallintaa ja käsittelyä. ehitetään vesihuollon häiriötilanteisiin ja poikkeuksellisiin luonnonoloihin varautumista. Tehdään haja-asutuksen jätevesihuoltoon liittyvää neuvontaa sekä kehitetään tietopohjaa ja ohjausta. Turvataan valtion rahoitus hajaasutuksen vesihuollon edistämisessä. Yhteystyötahot Tilanne Jatkotoimet unnat ELYt ELY:n ja kuntien välinen yhteistyö. ELYjen kirjeet kunnille, jossa kehotetaan suunnitelmien päivittämiseen. MMM, YM, Maakuntien liitot unnat, vesihuoltolaitokset unnat, vesihuoltolaitokset YM, ELYkeskukset unnat, ELYt Rahoituksen varmistaminen untien MRL:n mukaisten kehittämiskeskustelujen yhteydessä esille otettava asia. ustannustiedot yleissuunnitelmiin. Vesihuoltolain uudistaminen (MMM:n ohjaus) ELYt Hulevesiopas valmisteilla. Asia tarkentuu vesihuoltolain tarkistuksessa, suhde MR:ään ELYt ELY:n ja kuntien välinen yhteistyö. Alueelliset vesiensuojeluyhdistykset, kunnat, alan järjestöt (Huussi ry), YM, SY- E ja oppilaitokset Rahoitus varmistettava. Aluekehitys-rahojen käytön tehostaminen MMM, YM ELYt Rahoituksen varmistaminen Vesihuoltolain tarkistukseen on tulossa määräyksiä varautumisesta häiriötilanteisiin. Hajajätevesiasetuksen toimeenpanoasetus valmisteilla. 8

Maatalous Tehostetaan maatalouden ympäristötuen toimenpiteitä sekä kohdennetaan niitä maantieteellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille alueille ja lohkoille. MMM, YM Yhteystyötahot SYE, MTT, ELYt, tuottaja- ja neuvontajärjestöt Tilanne (MMM:n ympäristö-tuen valmistelu-ryhmä) Jatkotoimet Asiaa voitaneen käsitellä MMM:n ympäristötuen valmisteluryhmässä. eskustellaan, kuinka nykyisellä ohjelmakaudella voidaan tehostaa maatalouden ympäristötuen toimenpiteitä. Miten varmistetaan, että tulevalla ohjelmakaudella maatalouden ympäristötuen vesiensuojelutoimien rahoitus on riittävällä tasolla ja maatalouden ympäristötuen vesiensuojelutoimenpiteitä tehostetaan ja kohdennetaan vesiensuojelullisesti kriittisimmille alueille? Ympäristötuen kohdistamista tulee tarkastella vesienhoitoaluetasolla, ei pelkästään valtakunnallisesti. Vaarana on että alueellisesti/ paikallisesti merkittävät kuormittavimmat alueet jäävät tuen ulkopuolelle. Edistetään tilakohtaista neuvontaa ja koulutusta MMM Tuottaja- ja neuvontajärjestöt, oppilaitokset Asiaa voitaneen käsitellä MMM:n ympäristötuen valmisteluryhmässä. eskustellaan, miten tilakohtainen neuvonta voitaisiin rahoittaa ja järjestää osana maaseudun kehittämisohjelmaa. oulutus kaikille tiloille maksaisi n. 20 milj. /vuodessa Maatalouden investointitukien suunnittelussa otetaan huomioon myös vesiensuojelun tavoitteet ja ohjataan investointitukia uusiin kotieläintalou- MMM YM MMM:n investointitukiryhmä Asiaa voitaneen käsitellä MMM:n investointitukiryhmässä 9

den vesiensuojelua edistäviin sekä maan rakenteen parantamiseen tähtääviin toimiin. Otetaan happamat sulfaattimaat huomioon tukijärjestelmissä erityiskohteina. Uudistetaan ja selkeytetään nykyistä nitraattiasetusta. Toteutetaan pohjavesialueiden hydrogeologisia lisätutkimuksia ja rakenneselvityksiä. Metsätalous Laaditaan ja otetaan käyttöön yhtenäistetty ja päivitetty vesiensuojeluohje metsätalouden ympäristön- ja vesiensuojelussa. Ohjeistus sisältää myös turvemaiden metsänuudistamista koskevan vesiensuojeluohjeistuksen. Päivitetään sertifiointikriteerit sellaisiksi, että niihin sisällytetään käytössä olevat metsätalouden vesiensuojeluohjeen mukaiset toimet. MMM YM, ELYt (Hapsutyöryhmä) Valtakunnallinen hs-maiden strategia valmisteilla. YM, MMM U YM asettaa työryhmän Lapissa P minimiravinne ja viljavuusanalyysien mukaiset lannoitukset keino vähentää ravinnekuormitusta, Tarkoittaako tämä nitraattidirektiiviä tiukempaa tulkintaa? YM, MMM ELYt, GT, U Pohjavesialueiden rajausten ja käyttörajoitusten tarkistaminen MMM Suomen Metsäsertifiointi Oy Yhteystyötahot YM, ehittämiskeskus Tapio, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos ELYt, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset, metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt, metsätalousalan muut suunnittelijat MMM, ehittämiskeskus Tapio Tilanne U Jatkotoimet eskustellaan MMM:n kanssa yhteisen ohjeen valmistelusta ja soveltamisesta. Järjestetään koulutusta. Edellyttää työryhmän perustamista Syksyn koulutuspäivien ohjelmaan. Tämä on tarpeen, koska eri toimijoilla on erilainen osaamisen taso ja käytäntö. U Päivitetään sertifiointikriteerit. Sertifioinnin kriteereihin tulee saada pakolliseksi toimeksi kunnos- 10 Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Ei luettelomerkkejä tai numerointia Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt Muotoiltu: Fontti: 11 pt

Laaditaan ohjeistus / toimintamalli valuma-aluetason suunnittelulle mukaan lukien pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnittelun ohjeistuksen laatiminen. Huolehditaan luonnonhoitohankkeiden riittävästä EMERA- rahoituksesta. eski- Suomen ELY, SYE YM, MMM, metsäkeskukset, metsähallitus, ehittämiskeskus Tapio U, TASOhanke (WA- TER- PRAXIShanke Varmistetaan TASO hankkeen rahoitus. tusojituksessa vähintäänkin laskeutusaltaat ja lisäksi olosuhteiden salliessa pintavalutus. Uudet kriteerit on juuri hyväksytty viideksi vuodeksi, joten tällä vesienhoitokaudella muutoksia sertifiointikriteereihin ei voida tehdä. Maanomistajien toiminta esim. eroosion osalta on vapaaehtoista. Vaikea saada toimia aikaiseksi. MMM Metsäkeskukset Paras ja tehokkain keino on emera rahoituksen kytkeminen suoraan vesiensuojelutoimiin kunnostusojituksissa. Eli tukea ei myönnettäisi mikäli hanke ei sisällä riittäviä vesiensuojelutoimia ja tukea voi saada selvästi lisää jos toteutetaan minimiä laajempia vesiensuojelutoimia (esim pin- 11 Muotoiltu... Muotoiltu... Muotoiltu... Muotoiltu: Ei luettelomerkkejä tai numerointia Muotoiltu...

Lisätään metsätalouden vesiensuojelun koulutusta ja neuvontaa (tilakohtainen neuvonta, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden koulutus, koulutustilaisuuksien järjestäminen). MMM, ehittämiskeskus Tapio ELYt, Metsäkeskukset Metsänhoitoyhdistykset, Metsähallitus oulutuksen organisointi ja rahoitus on avoin. U, TASOhanke tavalutuskentät) - oulutus on yhä tärkeää. Erityisen tärkeää on metsäorganisaatioiden sisäinen koulutus. unnostusojitusten suunnittelijoiden tulee sisäistää asia ja toteuttaa sitä myös käytännössä. Esim. metsäkeskusten tulisi omassa toiminnassaan kiinnittää yhä enemmän huomiota työnsä laatuun. Muotoiltu: Luettelokappale, Luettelomerkki + Taso: 1 + Tasaa: 0,63 cm + Sisennä: 1,27 cm, Sarkainkohdat: Ei ole kohdassa 7,25 cm Muotoiltu: Ei luettelomerkkejä tai numerointia Toteutetaan maan kattava metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko. Vesistöjen rakentaminen, kunnostus ja säännöstely Laaditaan ja käynnistetään kansallinen kalatiestrategia. Laaditaan ja käynnistetään kansallinen vesistöjen kunnostusstrategia. Laaditaan ja käynnistetään pienvesien ennallistamisohjelma. MMM MMM YM YM Metsäkeskukset, ehittämiskeskus Tapio, Metsähallitus, METLA Yhteystyötahot YM, yliopistot, energiateollisuus, SYE, RTL, ELYt MMM, ELYt, SYE, vesiensuojeluyhdistykset, RTL MMM, SYE, ELYt, yliopistot, vesiensuojeluyhdistykset, Metsäkeskukset, Metsähallitus, RTL Selvitetään osana LYNET - verkkoa Tilanne U Jatkotoimet Miten strategian toteutus varmistetaan? YM asettanut työryhmän valmistelemaan kunnostusstrategiaa. Edistetään osana kunnostusstrategian valmistelua. Myöhemmin erillinen toimintaohjelma. Turvataan vesistöjen kunnostuksen ja YM MMM, SYE, ELYt,, U unnostusstrategian valmiste- 12

vesistösäännöstelyjen kehittämisen edellyttämä rahoitus. vesiensuojeluyhdistykset, järvien hoitoyhdistykset, säätiöt ehitetään vesistösäännöstelyjä. MMM ELYt, SYE, YM, energiateollisuus, vesialueen omistajat, kunnat. lussa kehitetään uusia rahoitusinstrumentteja ja toimintamalleja. Sovitetaan yhteen vesienhoidon tavoitteet, ilmastonmuutos ja tulvariskien hallinnan tarpeet. Selkeytetään pienruoppausten ohjeistusta ja yhtenäistetään lupakäytäntöjä. YM, ELYkeskukset, kunnat MMM, AVIt, Suomen Maanrakennusliitto U Vesilain uudistus vaikuttaa ohjeistuksen sisältöön Pohjavedet Päivitetään pohjavesien suojelusuunnitelmia. Toteutetaan pohjavesialueiden hydrogeologisia tutkimuksia. Edistetään pilaantuneiden alueiden ja pohjaveden kunnostustarpeen arviointia ja kunnostamista. Tarkistetaan vedenottamoiden suojaalueita ja suoja-aluemääräyksiä. ELYt, kunnat, YM YM, MMM, ELYt YM AVIt, ELYt, vesihuoltolaitokset, kunnat Yhteystyötahot MMM, kuntaliitto VVY, maakuntien liitot, vesihuoltolaitokset unnat, vesihuoltolaitokset, GT, SYE SYE, ELYt, toiminnanharjoittajat YM, MMM ja SYE Tilanne Jatkotoimet, U Jatkoneuvottelu YM, MMM, VVY. Selvitetään tarve täsmentää suojelusuunnitelmien roolia lainsäädännössä. /U Neuvottelu rahoituksen lisäämisestä /U Tarvitaan ministeriöiden yhteinen pohjavesien suojelun T& ohjelma. ehitetään uusia rahoitusinstrumentteja isännättömien kohteiden kunnostamiseksi. Tarvitaan ministeriöiden yhteinen pohjavesien suojelun T& ohjelma. Selvitetään muiden rahoituslähteiden käyttömahdollisuuksia (LIFE+, aluekehitysrahastot) 13

artoitetaan ja vähennetään liikenteen aiheuttamia pohjavesiriskejä. Edistetään vanhojen maaainestenottoalueiden kunnostamista sekä kalliokiviaineksen ja korvaavien maa-ainesten käyttöä. Edistetään pohjaveden suojelua maankäytön suunnittelulla sekä neuvonnan ja koulutuksen avulla. LVM YM YM YM, Liikennevirasto, SYE, ELYt ELYt, kunnat, GT, SYE Maakuntien liitot, ELYt, kunnat, SYE Neuvottelu YM-LVM Turvataan riittävät resurssit vanhojen maaainestenottoalueiden kunnostamiseen ja kehitetään taloudellisia kannustimia kalliokiviaineksen ja korvaavien materiaalien käytön lisäämiseen. Ohjetta on valmisteltu YM:n asettamassa työryhmässä. Valmistellaan pohjavesiesite (SYE). 14

Teollisuus Laaditaan riskienhallintasuunnitelmia onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalle. ehitetään ympäristöriskikartoituksia erityisesti pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille. Tunnistetaan vesiympäristölle haitallisten aineiden päästöt ja vähennetään niitä ympäristölupamenettelyn avulla. alankasvatus Laaditaan kalankasvatuksen sijainninohjaussuunnitelmat. Edistetään matalafosforisen kuivarehun ja Itämeren kalasta tehdyn kuivarehun käyttöä. alankasvatuksen ympäristösuojeluohjeen päivittäminen. Toiminnanharjoittajat Toiminnanharjoittajat E, SYE, ELYt, AVIt, toiminnanharjoittajat Yhteystyötahot MMM, ELYt AVIt, ELYt, YM Yhteystyötahot E, ELYt, AVIt, STU E, ELYt, AVIt, SYE, toiminnanharjoittajat YM, RTL, kalankasvattajat maakuntien liitot, kunnat, metsähallitus, alankasvattajat, Suomen kalankasvattajaliitto ry, RTL MMM, AVIt, ELYt, Suomen kalankasvattajaliitto ry, RTL Tilanne /U Tilanne U Jatkotoimet Jatkotoimet ELY-keskukset organisoivat suunnitelmien laadinnan niillä alueilla, missä kalankasvatuksella on olennaista merkitystä vesistökuormituksen kannalta. Otetaan huomioon lupakäsittelyssä ja neuvonnassa STU ydinvoimaasioissa Teollisuudessa on tehty riskikartoituksia ja häiriöpäästöjä on vähennetty. Luvitusprosessia nämä asiat käydään läpi yksityiskohtaisesti. Tavoitteena valmistella karttapohjaiset esitykset v.2010 loppuun mennessä 15

Turvetuotanto Ohjataan uusi turvetuotanto jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille alueille. Turveteollisuuden ehdotus: "Pyritään ohjaataan ohjaamaan uusi turvetuotanto... " YM, Poh- jois- Pohjanmaan ELY, AVIt, maakuntien liitot, kunnat Yhteystyötahot TEM, muut ELYt, yliopistot ja muut tutkimuslaitokset, turvetuottajat MTT, GT, RTL Tilanne Jatkotoimet Otetaan huomioon lupakäsittelyssä ja neuvonnassa. eski-suomessa käynnistetty TURVA-hanke selvityksiä varten olemassa Turveteollisuuden komm.: Turvetuotantoon tullaan jatkossakin hakemaan alueita, jotka ovat ojittamattomia. Pelkkä luonnontila tai ojittamattomuus ei ole este luvan saannille. Tästä on ihan tuore VHO:n päätöskin 5.5.2010 nro 10/0242/3 ja HO:sta on aikaisempi päätös ( tai useampi). Lapissa tähän törmää varmasti. Turvetuotannon maanhankinta on hidas ketju. Muotoiltu: Fontti: 10 pt, Lihavoitu Muotoiltu: Fontti: 10 pt Muotoiltu: Fontti: 10 pt, suomi Vähennetään turvetuotannon vesistövaikutuksia valuma-aluekohtaisella suunnittelulla. Otetaan huomioon kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjaukset. Turvetuottajat, maakuntien liitot, YM, AVIt, ELYt, Maakuntien liitot ELYt, SYE, tutkimuslaitokset AVI:t-, GT, TEM, YM U (TASOhanke) Varmistetaan rahoitus. Otetaan huomioon lupakäsittelyssä ja neuvonnassa. Strategia valmisteilla Turkiseläintuotanto Yhteystyötahot Tilanne Jatkotoimet 16

Ohjataan uusien turkistilojen sijoittumista niin, ettei toiminnasta aiheudu vesistöjen ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Pyritään tukemaan turkistilojen vesiensuojeluinvestointeja. Lisätään turkistuotannon vesiensuojeluun liittyvää neuvontaa. Maakuntien liitot, kunnat, YM, AVIt MMM ja YM MMM, tuottaja- ja neuvontajärjestöt ELYt, MMM, toiminnanharjoittajat ELYt, kunnat YM, ELYt, kunnat Miten neuvonta rahoitetaan? 17

Maaperän happamuus Lisätään happamiin sulfaattimaihin liittyvää tiedotusta ja neuvontaa kaikilla sektoreilla. artoitetaan happamat sulfaattimaat ja näiden maiden aiheuttamat kuormitusriskit yhtenäisin menetelmin vuoteen 2015 mennessä. MMM, tuottaja- ja neuvontajärjestöt, oppilaitokset TEM, GT Yhteystyötahot YM, SYE, ELYt, GT, MTT, TAPIO, yliopistot, vesiensuojeluyhdistykset, tuottaja- ja neuvontajärjestöt Yliopistot, ELYt, SY- E, RTL, MTT, MMM,toiminnanharjoi ttajat, maakuntien liitot, kunnat Tilanne (HAPSUtyöryhmä) (Lifehanke) Jatkotoimet LIFE hanke kartoittaa osan alueista. GTn komm: GT jatkaa tänä kesänä v. 2009 aloittamaansa happamien sulfaattimaiden kartoitusta Länsi- Suomessa Siikajoki- Pyhäjoki-alueella. Tänä kesänä tutkitaan myös Larsmo-Öjasjön aluetta (ruunupyyn-, Ähtävän-, Purmon- ja ovjoki) ja yrönjoen ja Sirppujoen aluetta (Laitila-Uusikaupunki). Happamien sulfaattimaiden kartoitusta tehdään pääosin 2 eri hankkeen piirissä: EAR-hankkeessa, jota johtaa MTT. Hankkeen rahoittajina ovat EU, Suomen valtio, alueen kunnat ja kalastuskunnat. oko rannikkoaluetta kartoitetaan isommassa, SYE:n johtamassa CATERMASShankkeessa, jonka rahoittajia ovat EU:n LIFE+-ohjelma, YM, MMM, alueen maakunnat, Oiva uusiston säätiö sekä partnerit (SYE, GT, Etelä-Pohjanmaan ELY, RTL, MTT, Åbo Akademi ja Helsingin yliopisto). Otetaan happamat sulfaattimaat huomioon maankäytön suunnittelussa. Maakuntien liitot, kunnat, YM, MMM ELYt MMM:n ja YM:n yhteinen strategia valmisteilla. 18

Varmistetaan lainsäädännön muutoksilla tai nykyistä lainsäädäntöä täydentävällä ohjeistuksella, että happamat sulfaattimaat otetaan huomioon jo hankkeiden suunnittelussa. MMM, AVIt ELYt, MMM, YM, kunnat U 19