Yhtymähallitus 29.3.2016 15. HELLBERG MAALISKUUTA SUSANNA, 2016 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖKERTOMUS
Sisällys 1. Johdanto 2 2. Jätehuolto 2 2.1. Jätehuollon järjestäminen 2 2.2. Jätteiden määrät ja kustannukset 2 3. Energia 6 3.1. Energiakustannukset 6 3.2. Kaukolämpö 9 3.3. Öljy 9 3.4. Vesi ja jätevesi 9 3.5. Sähkö 10 3.6. Energian säästötoimenpiteet 11 4. Toimintasuunnitelma 12 4.1. Vuoden 2015 toimintasuunnitelman toteutumisen arviointi 12 4.2. Vuoden 2016 toimintasuunnitelma 12
Ympäristökertomus 2 (12) Ympäristökertomus 2015 1. Johdanto 2. Jätehuolto Ympäristökertomukseen on kerätty tietoja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja n päästöistä ympäristöön sekä käytetyn energian ja veden määristä. Kuntayhtymän toiminnoista tarkastelussa on mukana keskussairaala, Honkalampi-keskus sekä osittain myös vapaa-ajantilat Löksä, Hosko, Kotilahti että Honkalammen rantasaunat. Kertomuksessa vertaillaan kustannuksia ja päästöjen määriä edellisiin vuosiin sekä tarkastellaan edellisen vuoden toimintasuunnitelman toteutumista että asetetaan uudet tavoitteet seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan. 2.1. Jätehuollon järjestäminen Kuntayhtymän jätehuollon järjestäminen perustuu jätelakiin 646/2011 ja jätelain nojalla annettuihin alempiasteisiin säädöksiin sekä Joensuun kaupungin jätelautakunnan vahvistamiin kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin. Seka- ja biojätteen kuljettamisen ja käsittelyn hoitaa Puhas Oy jätelain 32 perusteella. Muiden jätejakeiden osalta sopimukset olivat voimassa Paperinkeräys Oy:n, Kuljetusliike Kettusen, Ekokemin ja L&T: n kanssa. Jätehuollon järjestämisessä ei vuonna 2015 tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuonna 2015 valmistauduttiin vuoden 2016 alussa voimaan tuleviin jätelain ja jätehuoltomääräyksien voimaantuleviin muutoksiin. Lisäksi osallistuttiin Tikkamäen alueella rakenteilla ja suunnitteilla oleviin rakennushankkeisiin sekä Paiholan sairaalan tyhjennyksen ja muuton suunnitteluun. Kuntayhtymän jäteohjeen päivittäminen aloitettiin loppuvuodesta 2015 ja valmis päivitys tulee Intranettiin alkuvuoden 2016 aikana. Jäteohjeet koskevat jätteiden pakkaamista, keräilyä ja varastointia. 2.2. Jätteiden määrät ja kustannukset Jätehuollon kustannukset kuntayhtymän toimipaikoista olivat yhteensä 215 300. Tähän on otettu huomioon ne kulut, jotka on tiliöity jätehuollon tilille. Tässä ei ole mukana mm. jätepuristimien vuokria, materiaalihankintoja ja kuljetuskustannuksia.
Ympäristökertomus 3 (12) Sekajätteen osalta kustannukset olivat vuonna 2015 koko kuntayhtymässä 107 098. Tuotetun sekajätteen kokonaismäärä väheni edellisestä vuodesta 10 443 kg. Suurin pudotus tuli Honkalammella. Jätteiden lajittelua tehostamalla on saatu myös sekajätteen määrää vähentymään (seuraavan sivun kuva 1.). Kuva 1. Kuntayhtymän sekajätteen määrät (kg) vuosina 2013-2015. *sekajätteen paino on laskettu kertoimella 1m 3 /100kg (1m 3 =1000l) ja E-laiturin sekajätepuristimen paino on punnittu. Syntyneen biojätteen määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta. PKSSK:n toimipisteiden, joissa kerätään biojätettä erikseen, biojätteen määrät on laskettu yhteen. Määrät eivät ole punnittuja painoja (kuva 2).
Ympäristökertomus 4 (12) Kuva 2. Kuntayhtymässä syntyneen biojätteen määrä vuosina 2013-2015. *biojätemäärät laskettu siten, että astiapaino on 40kg, ylipainosta on laskettu lisäpaino 40kg.
Ympäristökertomus 5 (12) Tietosuojattavan materiaalin määrä on kasvanut. Tietosuojamateriaalista suurin osa on paperia ja loput mm. tarroja ja muovimateriaalia. Tietosuojattavan materiaalin kustannukset ovat kasvaneet syntyneeseen määrään nähden enemmän (kuva 3). Kuva 3. Tietosuojattavan materiaalin määrät (kg) ja kustannukset ( )vuosina 2013-2015. Hyötyjätteisiin luetaan ne jätteet, jotka voidaan hyödyntää edelleen. Näiden jätteiden erikseen lajittelulla voidaan säästää jätehuollon kustannuksissa. Tikkamäen sairaalassa aloitettu muovin keräys on saanut hyvän vastaanoton ja moni osasto on ryhtynyt sitä lajittelemaan. Syntyvän hyötyjätteen määrään vaikuttaa vuoden aikana käynnissä olevat erilaiset hankkeet ja kalusteiden sekä laitteiden uusimiset (kuva 4).
Ympäristökertomus 6 (12) Kuva 4. Kuntayhtymän hyötyjätteiden määrät (kg) vuosina 2014ja 2015.
Ympäristökertomus 7 (12) Vaarallista jätettä syntyy niin terveydenhuollossa, kuin rakennusten kunnossapidosta. Määrät voivat vaihdella paljonkin vuosittain. Vaarallisten jätteiden kuljettaminen ja käsittely maksoi kokonaisuudessaan vuonna 2015 47 681 kun vuonna 2014 kustannukset olivat 42 511. 2014 2015 VAARALLINEN JÄTE KG KG loisteputket 150 0 389 142,05 kiinteä maalijäte 611 495 339,8 lyijyakut 722-108,3 598-79,02 pistävät ja viiltävät jätteet 268 45,56 41 48,75 paristot 474 322 69,3 loistelamput 107 0 108 25,43 lääkejäte sytostaatti 2543 2466,71 3450 4586,4 lajiteltavat jätteet haitallinen 1131 2892,93 1548 3839,16 erityisjäte haudattava 26170 8270,9 35986 16309,62 formaliini ja ksyleeni 5088 976,89 11084 3042,07 terveydenhuollon jäte pakastimesta 725 123,25 1278 1137,26 laboratorio ja lajiteltavat kemikaalit 4 22,8 9 52,65 sairaala ja tartuntavaarallinenjäte 655 680,57 438 546,6 muovijäte 41 6,15 sekajäte 104 23,19 lääkejäte jodi/bromi 133 129,01 18 20,16 lääkejäte alle 100kg erät 6348 3157,56 8335 9397,75 tinnerijäte 18 9,72 69 68,26 muut (astiat, kuljetukset yms.) 23843,5 8105,5 yhteensä 45147 42511,1 64313 47681,08 Taulukko 1. Vaarallisten jätteiden määrät ja kustannukset vuosina 2014 ja 2015 PKSSK:ssa Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että vuonna 2015 lajittelu on parantunut entisestään joka näkyi mm. vähentyneenä sekajätteen määränä. Muuten jätemäärät ovat nousussa kaikilla osa alueilla ja sitä myöten myös kustannukset kasvavat. Tästä syystä lajittelun parantaminen on tärkeä tavoite vuodelle 2016. Jätteiden määrä tulee kasvamaan potilasvirran kasvaessa ja kertakäyttöisiin tuotteisiin siirryttäessä.
Ympäristökertomus 8 (12) 3. Energia 3.1. Energiakustannukset Ympäristökertomuksessa on esitetty Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kiinteistöjen energiakustannuksia, sekä kulutus- ja hintamuutoksia. Kertomuksessa esitetty tilastohistoria näyttää neljän vuoden kustannus- ja hintakehityksen (taulukot 2, 3, 4, 5 ja kuvat 5, 6, 7 ja 8). Ympäristö- ja energiakertomuksessa esitetyt tiedot on koottu oman seurannan ja energiatoimittajien raporttien pohjalta. ENERGIAKUSTANNUKSET KOKO PKSSK (euroa) TIKKAMÄKI 2012 2013 2014 2015 Lämpö 855 969 821 325 812 959 781 801 Sähkö 1 112 213 1 033 034 1 060 647 1 112 438 Öljy 165 338 183 051 162 352 29 596 Vesi/jätevesi 177 152 186 434 193 971 184 369 Yhteensä 2 310 672 2 223 844 2 229 929 2 108 204 HONKALAMPI 2012 2013 2014 2015 Lämpö 317 039 314 100 306 455 267 155 Sähkö 136 559 132 848 141 710 147 549 Vesi/jätevesi 39 190 36 918 34 330 35 044 Yhteensä 492 788 483 866 482 495 449 748 PKSSK YHTEENSÄ 2 803 460 2 707 710 2 712 423 2 557 952 Taulukko 2. Vuoden 2012-2015 energiakustannukset (alv 0 %).
Ympäristökertomus 9 (12) Kuva 5. Tikkamäen energiakustannukset / vuosi (alv 0 %) vuosina 2013-2015.
Ympäristökertomus 10 (12) Kuva 6. Honkalammen energiakustannukset / vuosi (alv 0 %) vuosina 2013-2015.
Ympäristökertomus 11 (12) Kuva 7. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja n energiakustannukset /vuosi (alv 0 %) vuosina 2013-2015. Kustannuskehitykseen vaikuttavat vuosittain lisärakentaminen, energian hintojen muutokset, energian käyttötottumukset ja sääolosuhteet. Energian hankinnan vuosikustannukset ovat laskeneet vuodesta 2014. Energiankulutus on laskusuuntainen, kun se suhteutetaan kasvaneeseen kiinteistömassaan. Energian hinnat ovat nousseet lukuun ottamatta lämmitysöljyn hintaa. Hintojen noususta tulevia kustannuksia kompensoi vähentynyt energiankulutus. Energian kulutusmuutokset Tikkamäki Lämpö -6,2 % Sähkö 2,3 % Öljy -77,7 % Vesi/jätevesi -4,9 % Keskihinnan muutokset verrattuna vuoteen 2014 +2,5 % +2,5 % -18,37 % ei muutosta
Ympäristökertomus 12 (12) Honkalampi Lämpö -15,0 % Sähkö 1,2 % Vesi/Jätevesi -2,6 % +3,1 % +2, 9 % +4,85 % Taulukko 3. Energian kulutusmuutokset 2015 verrattuna vuoteen 2014 sekä keskihinnan muutokset. Energiankulutusten laskuun ovat vaikuttaneet energian käytön tehostamistoimenpiteet ja lauhat sääolosuhteet. Vuoden 2015 Joensuun astepäiväluku (lämmitystarve) oli 8,8 % pienempi kuin vuonna 2014. Kesät ovat olleet useana vuonna lämpimiä, mikä nostaa sähkönkulutusta kattavan jäähdytyksen vuoksi. Vuosikustannusten kasvua voidaan hidastaa sähkönostosopimuksilla ja energiatehokkaalla rakentamisella, sekä kiinteistöjen energiatehokkuuden ylläpidolla niiden elinkaaren ajan. Kiinteistön käyttäjät voivat vaikuttaa energian kulutukseen käyttötavoillaan. 3.2. Kaukolämpö Tikkamäen kiinteistöt on liitetty Fortum Power and Heat Oy:n kaukolämpöön, jonka kaukolämpölaitokset käyttävät polttoaineena pääosin bioenergiaa. Honkalammella kaukolämmön toimittajana toimii Adven Oy. Advenin kaukolämpöhinta on Honkalampi - Ylämylly alueella kalliimpaa kuin Joensuussa. Hinta perustuu paikalliseen tuotantotapaan, verkostorakenteeseen ja käytettyyn polttoaineeseen. Kaukolämmön kulutus on laskenut Tikkamäen ja Honkalammen alueen kiinteistöissä. Kaukolämmön kulutuksen laskun merkittävimpiä tekijöitä ovat lämmitystarve, kunnossa olevat kiinteistöt ja toimiva talotekniikka. Lisäksi kiinteistöjen tekniset parannukset ja käyttötottumusten muutokset ovat vaikuttaneet osaltaan kulutukseen. Sähkölaitteiden määrä on kasvanut kiinteistöissä ja nämä tuottavat myös lämpöenergiaa. Kaukolämmön hinta muodostuu energiamaksusta ( / Mwh) kulutuksen mukaan ja perusmaksusta, joka määräytyy liittymän sopimustehosta ja mahdollisesta sopimustehon ylityksestä (taulukko 4). Sopimuksen mukaan lämmönmyyjällä on oikeus kustannustason tai rakenteen muuttuessa tarkistaa hintoja tai muuttaa kaukolämpöhinnaston hinnoittelurakennetta. 2014 2015 Tikkamäki 50,36 / Mwh 51,64 / Mwh Honkalampi 70,76 / Mwh 72,96 / Mwh Taulukko 4. Kaukolämmön hinta (sis. energia + perusmaksu).
Ympäristökertomus 13 (12) 3.3. Öljy 3.4. Vesi ja jätevesi Kevytöljyä käytetään polttoaineena varavoimakoneissa, joita käytetään sähkökatkotilanteissa sähkön tuottamiseen. Tikkamäen kattilalaitoksella höyryn tuotanto on lopetettu 2015, jonka ansiosta öljyn kulutus on laskenut merkittävästi. Kuntayhtymän öljyn käyttö on nykyään vähäistä. Joensuun Vesi ja Liperin kunnan vesihuoltolaitos toimittavat veden kuntayhtymän kiinteistöihin. Hinta koostuu kulutuksen mukaan vedestä ja jätevedestä /m 3. Vesi- ja jätevesituotehinnat ovat Joensuun Veden ja Liperin kunnan vesihuoltolaitoksen yleisiä hintoja (taulukko 5). Hintamuutokset noudattavat yleistä kustannustasoa. Veden hinta vuonna 2015 (sis. vesi + jätevesi) Tikkamäki 3,34 / m 3 Honkalampi 3,24 / m 3 Taulukko 5. Veden hinta vuonna 2015 (sis. vesi + jätevesi). 3.5. Sähkö Sähköenergian hankinta sopimuskaudelle 2013-2015 kilpailutettiin Joensuun kaupungin ja PKSSK:n yhteishankintana. Sopimus tehtiin tarjouskilpailun voittaneen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n kanssa. Sähköenergiaa hankitaan pohjoismaisen pörssin Nord Poolin sähkömarkkinoilta kuluvalle ja tuleville vuosille johdannaissopimuksilla. Hankintojen tavoitteena on edullinen hintataso. Sähkön hinta muodostuu siirtohinnasta, sähkötuotehinnasta (energia) ja myyjän marginaalista (salkunhoitopalvelu). Siirtohintaan sisältyvät perusmaksu, sähkön kulutukseen perustuva osa ja sähkövero. Siirron energiamaksu on hinnoiteltu erikseen talvipäiville ja muulle ajalle. Sähköenergian kokonaiskulutus on noussut vuodesta 2014, mutta sähköenergian ominaiskulutus kwh/r-m³ on pysynyt lähes samana (kuva 8). Kokonaiskulutuksen nousu johtuu sairaala-alueen uudisrakentamisesta. Sähkön hinta on suurin yksittäinen energian kuluerä, jonka kustannukset eivät kuitenkaan ole merkittävästi kasvaneet.
Ympäristökertomus 14 (12) Kuva 8. Sähkön hinnan kehitys ja Tikkamäen sairaalan sähkön ominaiskulutus vuosina 2013-2015. Sähkön hinta on pysynyt alhaisena, kuitenkin siirtohinnoissa on nousupainetta. Sähköenergiaa käyttävän tekniikan määrä kasvaa jatkuvasti, mutta energiansäästötoimenpiteillä olemme pystyneet hillitsemään kulutuksen kasvua. Tilojen tasaisten lämpöolosuhteiden ylläpitäminen kuluttaa runsaasti sähköenergiaa, koska jäähdyttäminen tapahtuu pääosin sähköllä. Nykyaikainen kiinteistö käyttää paljon sähköenergiaa tekniikan lisääntymisen myötä. Sähkönkulutus tulee kasvamaan myös tulevina vuosina uusien rakennuksien myötä. Tilojen ja laitteiden jäähdytys on kattavaa ja nämä vaikuttavat merkittävästi sähkönkulutukseen. 3.6. Energian säästötoimenpiteet Energiatehokkuutta ohjaavat uusien kohteiden osalta ajankohtaiset energiamääräykset ja taloudelliset resurssit. Kohteiden käyttötarkoituksella ja tilaratkaisuilla on vaikutusta energian kulutukseen. Näissä tarkastellaan aina kokonaistaloudellisuutta ja elinkaarikustannuksia. Pyrimme etsimään kiinteistöihimme ekologisesti kestäviä ja energiankulutuksen kannalta tehokkaita ratkaisuja. Rakentamisvaiheen valinnat teknisissä ratkaisuissa ja rakenteissa määrittelevät tason, jolle on mahdollista energiatehokkuudessa pyrkiä. Ammattitaitoisella kiinteistöjen ylläpitämisellä ja taloudellisella käytöllä varmistamme kiinteistöjen mahdollisimman ekologisen sekä energiatehokkaan toiminnan. Kiinteistöjä saneerataan erilaisten tarpeiden mukaan huomioiden myös energiatehokkuus. Vuonna 2013 aloitetut energiansäästötoimenpiteet ovat vaikuttaneet
Ympäristökertomus 15 (12) kulutukseen ja näihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Energiansäästötoimenpiteitä tehdään seuraamalla ja ohjaamalla muun muassa ilmanvaihdon ohjauksia, sisälämpötiloja ja jäähdytystä. Suunnittelemme erilaisia energiansäästötoimenpiteitä, joilla saamme hillittyä energiankulutuksen kasvua. Laitehankintojen energiatehokkuuteen ja hukkaenergian hyödyntämiseen on kiinnitetty paljon huomiota. Kulutuksien seurantaa ja raportointia kehitetään jatkuvasti. Energian käyttöön liittyviä tunnuslukuja seurataan säännöllisesti ja näihin on otettu käyttöön uusia työkaluja. Laadittavassa ympäristöohjelmassa käsitellään myös energiaan liittyviä asioita ja viedään eteenpäin aloitettuja energian käyttöön sekä säästöön liittyviä toimenpiteitä. Tilojen käyttäjät voivat vaikuttaa paljon arkipäivän valinnoilla ekologisuuteen ja energian säästöön. Käyttäjien energiaa säästävän ja ekologisen toiminnan ohjaamiseen panostetaan niin, että kiinnostus oman toiminnan vaikutusmahdollisuuksista lisääntyisi.
Ympäristökertomus 16 (12) 4. Toimintasuunnitelma 4.1. Vuoden 2015 toimintasuunnitelman toteutumisen arviointi Keräys- ja kalvomuovin lajittelu onnistui hyvin ja se laajeni useammalle osastolle Tikkamäellä. Tikkamäellä osallistuttiin uusien rakennusten ja peruskorjattavien yksiköiden suunnitteluun jätehuollon osalta ja näin pystyttiin vaikuttamaan tuleviin jätehuoltotiloihin ja jätelogistiikan suunnitteluun. SSTY:n ympäristöjaoston toimintaan ei osallistuttu aktiivisesti, koska PKSSK:n ympäristöasioista vastaava työntekijä vaihtuu eläköitymisen vuoksi elokuussa 2015. Jätteenpolttolaitoksen valmistumiseen valmistauduttiin aloittamalla jäteohjeen päivitystä sekä tutustumalla Puhaksen lajitteluohjeisiin sekä suunnittelemalla kevään 2016 koulutuksia. Rakennusjätteen lajittelusta ei ole järjestetty koulutusta urakoitsijoille. Energiatehokkuuteen kiinnitettiin paljon huomiota ja energiansäästötoimenpiteitä on tehty runsaasti. Valaistuksia ja laitekantaa on päivitetty energiatehokkaammaksi ja ammattitaitoinen kiinteistöjen ylläpito on vaikuttanut kulutuksiin. 4.2. Vuoden 2016 toimintasuunnitelma Riikinnevan jätteenpolttolaitos aloittaa toimintansa vuoden 2016 aikana. Tätä varten PKSSK:n jäteohjeet tullaan päivittämään vuoden 2016 alussa ja ne tulevat esille uudistuneeseen Intranettiin. Jäteohjeissa tullaan painottamaan lajittelun tärkeyttä. Jätehuollon järjestämistä kehitetään yhteistyössä logistiikan kanssa. Jätteiden lajittelukoulutusta tullaan pitämään niin sisäisinä koulutuksina päivitettyjen jäteohjeiden osalta että ulkopuolisten yhteistyötahojen pitämänä. Jatketaan ammattitaitoista kiinteistöjen ylläpitoa ja energiansäästötoimenpiteitä. Ohjataan tilojen käyttäjiä järkevään energiankäyttöön. Kehitetään kiinteistöjen tehokkaan energiankäytön hallintaa. PKSSK:lle laaditaan ympäristöohjelma vuoden 2016 aikana.