Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Samankaltaiset tiedostot
Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä Tutkija Jaana Markkula

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Safe Community - arviointi ja sertifiointi osana kuntien turvallisuustyön laatujohtamisjärjestelmää

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Stadin HYTE. Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Stadin Hyte video

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle

Teesit vaikuttavuusinvestoimisesta

Terveyden edistämisen laatusuositus

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Monialaisen arvioinnin ja avun varmistamisen prosessi Lape-ohjelman osana Leena Normia-Ahlsten

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tiina Saarela

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Lapin aluehallintovirasto

Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

Tilasto- ja seurantatietoja alueittain ja väestöryhmittäin Hyvinvointiklinikka / Terveytemme.fi

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

Nuorisoasiain neuvottelukunnan hyvinvointi-indikaattorit. Sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjausryhmä Sisäministeriö

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Kuntamarkkinat

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Sisäinen turvallisuus

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla. ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä Kuopiossa

Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018

Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

TEAviisari 2016 Oma kuntani. Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista

Sosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä

Kokemuksia lapsivaikutusten arvioinnista seurakunnissa. Hanna Pulkkinen/ Seurakuntaopisto/

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

TAPATURMAKATSAUKSET - ALUEELLISTA TIETOA TAPATURMISTA

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

LAPE pre-seminaari Helsingissä Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Terveys- ja hyvinvointierot kasvavat mitä tehdä?

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

KYSELY KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2015

Selvitys tule-terveyden edistämisestä Suomessa 2017

Transkriptio:

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman visio Suomalaislapset ja -nuoret elävät virikkeellistä ja turvallista elämää. Henkilövahinkojen aiheuttamat terveyden menetykset ovat huomattavasti nykyistä* vähäisempiä. * Tilanne v. 2007.

Suomi Euroopan kärkeen tapaturmien ehkäisyn kansallisissa politiikoissa Yleisarvosanaksi: Suomi (45 pist.) vs. EU-31 ka. (35 pist.) Sijoitus 1. 31:sta maasta. Suomi (2012) EU-31 (2012) 13.9.2012 Lähde: MacKay M & Vincenten J. Child Safety Report Card 2012 Finland. Markkula, THL

Pitkällä aikavälillä kaikkein vakavimmissa tapaturmissa jo saavutettu hyviä tuloksia 100 90 80 70 Kuolleisuus 1/ 100 000 alle 14-v. pojat alle 14-v. tytöt 15 24-v. pojat 15 24-v. tytöt 60 50 40 30 20 10 0 1972 1980 1990 2000 2010 Lähde: THL Tapaturmatietokanta, Tilastokeskus Kuolemansyytilasto

Suomi eurooppalaisessa kuolleisuusvertailussa Tapaturmakuolleisuus (1 / 100 000) Kuolleisuus itsemurhiin ja väkivaltaan (1 / 100 000) Suomi 2009 Hollanti 2010 EU-27 Ikäryhmä Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt < 1 3,26 0,00 7,44 2,22 11,03 8,42 1 4 0,83 0,86 3,96 1,94 5,48 5,05 5 9 0,68 1,43 1,57 1,03 3,79 2,28 10 14 3,21 0,67 1,58 1,86 5,84 3,08 15 19 32,30 9,17 8,90 2,63 25,07 7,13 < 1 6,53 0,00 2,12 1,11 1,30 1,42 1 4 0,83 0,00 0,79 0,83 0,71 0,33 5 9 0,00 0,00 0,39 0,21 0,17 0,20 10 14 0,00 0,67 1,58 0,41 0,89 0,59 15 19 17,62 6,11 8,12 2,83 10,75 3,11 Lähde: WHO:n Euroopan kuolleisuus -tietokanta (EDMD); MacKay M & Vincenten J. Child Safety Country Profile 2012 Finland & Holland. 13.9.2012 Markkula, THL

Suuri osa lasten ja nuorten tapaturma- ja väkivaltakuolemista voitaisiin välttää Arvion mukaan vuonna 2009 jopa 51 % (n=64) tapaturma- ja väkivaltakuolemista olisi voitu välttää, jos tilanne Suomessa tapaturmien ja väkivallan osalta olisi yhtä hyvä kuin Hollannissa, Euroopan matalimman tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuden maassa Vielä voidaan siis parantaa lasten ja nuorten turvallisuutta!

Pelkkä kansallisella tasolla tehtävä työ ei riitä Saavutettu hyvä tulos kansallisten politiikkojen osalta ei tarkoita, että toimiviksi todetut käytännöt on viety hyvin osaksi ihmisten arkea kaikissa ikäryhmissä. Laki tarvitsee tuekseen paikallisella tasolla tehtävää toimeenpanevaa työtä. Sitä ei tässä arvioinnissa kuvattu. On syytä myös pohtia toimivatko nykyiset keinot juuri siellä missä pitäisi Nuorten osalta on tarve etsiä myös uusia lähestymistapoja, MUTTA onko myös muita väestöryhmiä, jotka ovat nyt eriarvoisessa asemassa?

Tasavertaista turvaa Et kaikil olis seiffii Tapaturmien ehkäisyssä pienennetään tapaturman todennäköisyyttä mm. suuntaamalla toimia eri riskitekijöihin Tänä vuonna foorumissa on haluttu 1) nostaa keskusteluun erityisesti sosioekonomisia terveyseroja sekä haavoittuvimmassa asemassa olevia lasten ja nuorten tapaturmien, väkivallan ja itsemurhien ehkäisyn näkökulmasta 2) antaa esimerkkejä keinoista terveyserojen kaventamiseen Miksi huomio tasavertaiseen turvallisuuteen? Lähtökohdat ja elämäntilanteet huomioimalla voidaan varmistaa, että kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet turvalliseen lapsuuteen ja nuoruuteen Mahdollisuudet muutokseen ovat suurimmat niissä väestöryhmissä, joissa terveysongelmat ovat tavallista yleisempiä

Kohti tasavertaista turvallisuutta moninaisin keinoin Hyödynnetään aktiivisesti yhteiskuntapolitiikan keinoja Nuorten työllisyyden ja opiskelun tukeminen Terveellisten elintapojen ja valintojen tukeminen (esim. alkoholiverotuksella) Ymmärretään, että päätökset ja lait vaikuttavat eri tavoin eri ryhmiin Tapaturmien ehkäisyn sisällöt näkyviin kuntien strategioissa (Tarvitaan tietoa terveyseroista!) Suunnitelmallinen päätösten vaikutusten ennakkoarviointi Varmistetaan turvalliset arkiympäristöt Huolehditaan, että turvallisuuden kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja voidaan omaksua Päivähoitopaikkojen ja oppilaitosten turvallisuuskulttuuri ja -kasvatus / opetus Neuvolan & koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen rooli ennaltaehkäisyssä Tunnistetaan ja tuetaan riskiryhmiä Tarjotaan jokaiselle onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuus vaikuttaa!

Kaikilla oikeus turvalliseen lapsuuteen ja nuoruuteen prinsessasta joka tyttöön! Emmi, 4 vuotta Elli, 10 vuotta

Lisätietoja Markkula J & Öörni E (toim.) Turvallinen elämä lapsille ja nuorille. Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. THL, Raportti 27/2009. Kansallisen ohjelman verkkosivuilla: Ohjelman ohjausryhmän kannanotto tasavertaisuuden lisäämiseksi turvallisuudessa Tietoa European Child Safety Alliancen politiikka-arvioinnin tuloksista suomeksi MacKay M & Vincenten J. Child Safety Report Card 2012 Finland. Birmingham: European Child Safety Alliance, Eurosafe. (pdf) MacKay M & Vincenten J. Child Safety Country Profile 2012 Finland. Birmingham: European Child Safety Alliance, Eurosafe. (pdf) MacKay M & Vincenten J. Child Safety Report Card 2012: Europe Summary for 31 Countries. Birmingham: European Child Safety Alliance, Eurosafe. (pdf) Salmi M, Mäkelä J, Perälä M-L, Kestilä L (2012). Lapsi kasvaa kunnassa Miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskejä. Päätösten tueksi 1/2012. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (pdf)