Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy
KUNTIEN SOSIAALITYÖNTEKIJÄTILANNE VUONNA 23 Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla
SISÄLLYS TAUSTAA...4 AIKAISEMPIA SELVITYKSIÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN TILANTEESTA JA NIIDEN TULOKSIA...5 KYSELYN TAVOITTEET JA TOTEUTUS...7 KUNTIEN LUOKITTELU...9 PIRKANMAA... Johtavan viranhaltijan tekemä asiakastyö... Sosiaalityöntekijöiden riittävyys ja kelpoisuus...2 Täyttämättömät ja määräaikaiset virat...7 Toimeentulotuki...9 Muu sosiaalityöhön osallistuva henkilökunta...2 Sosionomien rekrytointi...2 Työnohjaus...2 Jonotusajat sosiaalityöntekijän vastaanotolle...22 Työparin saatavuus...24 Henkilökuntatilanne nyt ja tulevaisuudessa...25 KANTA-HÄME...27 Johtavan viranhaltijan tekemä asiakastyö...27 Sosiaalityöntekijöiden riittävyys ja kelpoisuus...28 Täyttämättömät ja määräaikaiset virat...3 Toimeentulotuki...32 Muu sosiaalityöhön osallistuva henkilökunta...34 Sosionomien rekrytointi...34 Työnohjaus...35 Jonotusajat sosiaalityöntekijän vastaanotolle...35 Työparin saatavuus...37 Henkilökuntatilanne nyt ja tulevaisuudessa...37 SATAKUNTA...39 Johtavan viranhaltijan tekemä asiakastyö...39 Sosiaalityöntekijöiden riittävyys ja kelpoisuus...4 Täyttämättömät ja määräaikaiset virat...43 Toimeentulotuki...45 Muu sosiaalityöhön osallistuva henkilökunta...46 Sosionomien rekrytointi...47 Työnohjaus...47 Jonotusajat sosiaalityöntekijän vastaanotolle...47 Työparin saatavuus...48 Henkilökuntatilanne nyt ja tulevaisuudessa...49 VARSINAIS-SUOMI...5 Johtavan viranhaltijan tekemä asiakastyö...5 Sosiaalityöntekijöiden riittävyys ja kelpoisuus...5 Täyttämättömät ja määräaikaiset virat...55 Toimeentulotuki...57 Muu sosiaalityöhön osallistuva henkilökunta...58 Sosionomien rekrytointi...58 Työnohjaus...59 Jonotusajat sosiaalityöntekijän vastaanotolle...6 Työparin saatavuus...6 2
Henkilökuntatilanne nyt ja tulevaisuudessa...62 YHTEENVETO...63 LÄHTEET...67 LIITTEET...68 3
Taustaa Ajatus selvittää sosiaalityöntekijöiden saatavuutta, pätevien työntekijöiden määrää ja riittävyyttä Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskuksen, Pikassos Oy:n alueella syntyi syksyllä 22, kun alueen kunnista alkoi kuulua viestiä työntekijöiden vaihtumisesta ja virkoihin hakeneiden määrän vähenemisestä. Erityisesti satakuntalaiset sosiaalijohtajat pyysivät selvittämään tilannetta ja kiinnittämään huomiota uhkaavaan sosiaalityöntekijäpulaan. Pikassoksen suunnittelijat laativat kyselylomakkeen. Pirkanmaan VEP johtoryhmän kokouksessa syntyi ajatus yhteistyöstä lääninhallituksen kanssa. Kyselylomaketta muokattiin yhdessä lääninhallituksen kanssa ja sovittiin työnjaosta siten, että lääninhallitus lähettää kyselyn kuntiin ja Pikassos suorittaa tulosten analysoinnin. Pikassoksessa kyselyn toteuttamiseen ja analysointiin ovat osallistuneet kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Lehtinen sekä suunnittelijat Riitta Uronen ja Risto Koivumäki. Länsi-Suomen lääninhallituksesta työhön osallistui lääninsosiaalitarkastaja Juha Mieskolainen. Raportin kirjoittivat kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Lehtinen ja sosiaalipolitiikan harjoittelija Tea Otranen. Lääninhallitus toivoi, että myös Varsinais-Suomen kunnat otettaisiin mukaan kyselyyn. Kanta-Häme Pikassoksen maakuntana on mukana, vaikka kuuluukin Etelä-Suomen läänin alueeseen. Tämä selvitys antaa kuvan sosiaalitoimistojen sosiaalityöntekijätilanteesta vuodenvaihteessa ja tammikuussa 23. Kuntien sosiaalijohtajat vastasivat kyselyyn kiitettävästi. Vastauksia täydennettiin soittokierroksella ja vastausprosentiksi saatiin. Länsi-Suomen lääninhallitus on tekemässä maakuntavertailua läänin alueen kunnista ja selvitys tästä on tulossa myöhemmin. 4
Aikaisempia selvityksiä sosiaalityöntekijöiden tilanteesta ja niiden tuloksia Sosiaalityöntekijöiden tilannetta on tutkittu aiemmin mm. sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemana selvityksenä Sosiaalityöntekijät Suomessa 998 tehtävät, koulutus, määrä ja riittävyys. Tässä selvityksessä tavoitteena oli kartoittaa, miten paljon sosiaalityöntekijöitä on eri tehtävissä ja mikä on heidän koulutuksensa ja kelpoisuutensa sekä miten täydennyskoulutus ja työnohjaus ovat toteutuneet. Tuloksena oli mm., että sosiaalityöntekijöistä koulutuksen perusteella on muodollisesti päteviä 53 % ja kun huomioon otetaan siirtymäsäännöksen mukaiset kelpoiset ja pätevöitymiskoulutuksen suorittaneet, pätevien määrä oli 73 %. Valtakunnallisen suosituksen toteutumisessa ( sosiaalityöntekijä per 2 asukasta) oli kuntien välillä suuria eroja. Heikoin tilanne oli pienimmissä kunnissa, joissa oli pulaa yhdestäkin pätevästä työntekijästä. Toimeentulotukiasioiden hoidon siirtämistä toimistotyöntekijöille oli kokeillut kolmannes kunnista ja kaikissa yli 5 asukkaan kokoisissa kunnissa oli tehty jonkinlainen siirtopäätös sosiaalityöntekijöiltä toimistotyöntekijöille. Etelä-Suomen lääninhallitus julkaisi vuonna 2 Taitoa, tukea, toivoa: Selvitys sosiaalityön tilasta Etelä-Suomen läänissä. Se koostui kahdesta eri kyselystä. Toinen tehtiin kuntien johtaville sosiaalitoimen viranhaltijoille ja toinen sosiaalityöntekijöille. Kyselyn tavoite oli selvittää myös mm. miten paljon sosiaalityöntekijöitä työskentelee eri tehtävissä, mikä heidän koulutuksensa ja kelpoisuutensa on sekä miten täydennyskoulutus toteutuu. Lisäksi selvitettiin millä tavalla valtakunnallinen suositus 5
sosiaalityöntekijöiden määrästä toteutuu ja minkälaisia sosiaalityön ja toimeentulotuen organisointia koskevia muutoksia kunnissa oli meneillään. Tuloksissa todettiin, että lähivuosina alkaa olla tarvetta henkilöstön lisäämiseen, koska sosiaalityöntekijät ikääntyvät (yli kolmannes Etelä- Suomen läänin alueen sosiaalityöntekijöistä oli yli 5-vuotiaita). Johtopäätöksinä oli, että valtakunnallinen suositus sosiaalityöntekijöiden määrästä jäi tavoittamatta 29 kunnassa, kun vuoden 998 selvityksen mukaan se jäi toteutumatta vain 4 kunnassa. Selvityksen mukaan tilanne oli huonontunut etenkin keskikokoisissa kunnissa. Pienimmissä kunnissa tilanne oli ollut vaikea jo vuoden 998 kyselyn aikoihin. Asiakastyöhön osallistuvien esimiesten määrä oli laskenut vuoden 998 kyselyyn verrattuna ja johtavat viranhaltijat keskittyivät entistä useammin hallintotyöhön. Yhä useammalla sosiaalityöntekijällä oli ylempi tai alempi korkeakoulututkinto ja karkean arvion mukaan Etelä-Suomen läänin alueella pätevyysvaatimuksen mukaisen kelpoisuuden omaavia sosiaalitoimen työntekijöitä oli 8 %. Lähes puolet Etelä-Suomen kunnista oli siirtänyt toimeentulotukitehtäviä etuuskäsittelijöille tms. ja kehitys on jatkunut vuoden998 kyselyn jälkeen. Oulun lääninhallitus on vuonna 22 kartoittanut sosiaalityöntekijöiden tilannetta ja toimeentulotukijonoja Oulun läänissä (Maija Pelkonen: Sosiaalityöntekijöiden tilanne ja toimeentulotukijonot Oulun läänissä). Tuloksena oli, että Oulun läänin 5 kunnasta vain 26:ssa on riittävästi sosiaalityöntekijöitä, kelpoisuusehdot täyttäviä sosiaalityöntekijöitä oli 5 kunnassa. Valtakunnallisen suosituksen sosiaalityöntekijöiden määrästä alittaa 25 Oulun läänin kuntaa, joista 2 kunnassa kaikki virassa olevat sosiaalityöntekijät täyttävät sosiaalityöntekijän kelpoisuusehdot. Toimeentulotukiasioissa selvityksen tuloksissa ilmeni mm. että asiakas pääsee sosiaalityöntekijän vastaanotolle pääsääntöisesti viikon sisällä tarpeen ilmenemisestä niin kuin Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja 6
toimintasuunnitelma 2-23 suosittelee. Kuusi kuntaa ilmoitti, että vastaanotolle pääsee samana päivänä ja valtaosa eli 28 kuntaa alle viikossa. Toimeentulotukihakemusten käsittelyaikaa kysyttäessä 7 kuntaa vastasi käsittelyn tapahtuvan heti ja 3 kuntaa ilmoittivat sen kestävän enintään viikon. Sosiaalityöntekijöitä todettiin olevan riittämättömästi. Vain kolmasosassa Oulun läänin kuntia oli vuonna 22 laadulliset ja määrälliset palvelut asetettujen säädösten ja tavoitteiden mukaisia. Sosiaalityöntekijän virkoja uupui 36 kuntakohtaisesti tarkasteltuna ja suhteutettuna asukaslukuun. Viroissa oli 43 työntekijää, joilla ei ollut asetuksen mukaista pätevyyttä sosiaalityöntekijän tehtäviin. Kyselyn tavoitteet ja toteutus Sosiaalihuoltolaki edellyttää, että jokaisen kunnan käytettävissä on oltava asiakastyöhön osallistuvan ammatillisen kelpoisuuden omaavan sosiaalityöntekijän palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa vuosille 2 23 on eräänä päätavoitteena esitetty sosiaalityön vahvistamista. Siinä todetaan, että sosiaalisten ongelmien asianmukainen käsittely edellyttää, että kunnissa varmistetaan sosiaalityön riittävät voimavarat. Toimenpidesuosituksissa edellytetään kuntien varmistavan sosiaalityön riittävät voimavarat siten, että 2 asukasta kohden on vähintään yksi sosiaalityöntekijä. Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pikassoksen yhdessä alueillaan suorittaman kyselyn tavoitteena oli, että sosiaalityöntekijätilanteen arviointi palvelisi sosiaalityön vahvistumista ja työskentelyedellytysten paranemista sekä koituisi siten myös sosiaalityön asiakkaiden eduksi. Kyselyllä kartoitettiin nimenomaan sosiaalitoimistojen sosiaalityöntekijätilannetta. Erityistoimipisteet, kuten perheneuvolat, 7
päihdehuollon toimipisteet ja terveydenhuolto jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle, koska kysely haluttiin pitää suppeahkona ja helposti vastattavana ja tulosten analysointiin oli käytettävissä niukasti voimavaroja. Yhtenäistä käsitystä työn tekemisen tavoista ja siten myös kuntien sosiaalityöhön käytettävästä työpanoksesta on vaikea saada, sillä kuntien sosiaalitoimi on järjestetty hyvin eri tavoin eri kunnissa. Myöskään kuntien keskinäiseen vertailemiseen ei aineiston perusteella ole edellytyksiä, koska työkäytännöt ja työnjaot sekä työn organisointi erityistoimipisteisiin vaihtelevat niin suuresti. Sosiaalityöntekijöiden virkoihin on yhdistetty usein muita sosiaalialan tehtäviä kuten esimerkiksi perhepäivähoidon ohjaajan tai kotipalvelun ohjaajan tehtävät. Toisaalta kunnan sosiaalitoimistossa työskentelevä kotipalvelun ohjaaja saattaa osallistua sosiaalityöhön esimerkiksi lastensuojelussa työparina. Työnjako toimeentulotukiasioissa on myös moninainen samoin perhetyöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien tehtävänkuvaukset ovat erilaiset eri kunnissa. Kyselyn tuloksiin on suhtauduttava suuntaa antavina osoituksina siitä, miten asiat yleisellä tasolla ovat. Tulosten tulkinnassa on oltava varovainen myös siksi, että tilanteet vaihtelevat nopeasti. Kysely lähetettiin Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais- Suomen kuntien sosiaalijohtajille joulukuun 22 ja tammikuun 23 aikana sekä sähköpostitse että kirjepostina. Vastaamatta jättäneiden kuntien tiedot saatiin puhelinkyselyllä. Tulosten analysointia varten ne ristiintaulukoitiin kuntakoon ja seutukuntaluokituksen mukaan. 8
Kuntien luokittelu Maakuntien luokittelu kuntakoon mukaisesti TAULUKKO Maakuntien luokittelu Maakunta Kunnan asukasluku Pirkanmaa Kanta- Häme Satakunta Varsinais-Suomi lkm % lkm % lkm % lkm % Alle 4 2 36,4 6 37,5 6 57, 37 66, 4-3 39,3 6 37,5 8 28,6 9,6-2 3 9, 2 2,5 2 7, 4 7, Yli 2 5 5,2 2 2,5 2 7, 4 7, Yhteensä 33 6 28 56 Yllä olevassa taulukossa näkyy, kuinka kunnat on jaoteltu asukasluvun mukaan neljään luokkaan. Tässä selvityksessä kyselyn tuloksia on vertailtu erikokoisten kuntien kesken sekä haettu seutukuntien välisiä eroja. Seutukunnat Pirkanmaan maakuntaan kuuluu 33 kuntaa, joista muodostuu kuusi seutukuntaa: Luoteis-Pirkanmaan seutukunta: Parkano, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö ja Viljakkala; Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta: Pälkäne, Kuhmalahti, Luopioinen ja Sahalahti; Etelä-Pirkanmaan seutukunta: Valkeakoski, Kylmäkoski, Toijala, Urjala sekä Viiala Tampereen seutukunta: Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi; Lounais-Pirkanmaa: Vammala, Mouhijärvi, Suodenniemi ja Äetsä; Ylä-Pirkanmaa: Orivesi, Juupajoki, Kuru, Längelmäki, Mänttä, Ruovesi, Vilppula ja Virrat. 9
Kanta-Hämeen maakuntaan kuuluu 6 kuntaa, niistä muodostuu kolme seutukuntaa: Hämeenlinnan seutukunta; Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos; Forssan seutukunta: Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä sekä Riihimäen seutukunta: Riihimäki, Loppi, Hausjärvi. Satakuntaan kuuluu 28 kuntaa ja neljä seutukuntaa: Pohjois-Satakunnan seutukunta: Karvia, Honkajoki, Merikarvia, Siikainen, Kankaanpää, Jämijärvi, Lavia ja Kiikoinen; Porin seutukunta: Pomarkku, Noormarkku, Pori, Ulvila, Kullaa, Nakkila ja Harjavalta sekä Luvia; Rauman seutukunta: Eurajoki, Kiukainen, Rauma, Kodisjoki, Eura ja Lappi sekä Kaakkois- Satakunnan seutukunta: Kokemäki, Köyliö, Huittinen, Säkylä, Vampula ja Punkalaidun. Varsinais-Suomeen kuuluu 56 kuntaa ja viisi seutukuntaa: Vakka-Suomen seutukunta: Kustavi, Laitila, Mietoinen, Mynämäki, Pyhäranta, Taivassalo ja Uusikaupunki; Loimaan seutukunta: Alastaro, Aura, Karinainen, Koski TI, Loimaa, Loimaan kunta, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki ja Yläne; Turunmaan (Åboland) seutukunta: Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen ja Västanfjärd; Salon seutu: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Somero, Suomusjärvi ja Särkisalo sekä Turun seutu: Askainen, Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Sauvo, Turku, Vahto ja Velkua.
Pirkanmaa Johtavan viranhaltijan tekemä asiakastyö Pirkanmaan maakunnan alueella kuntien sosiaalitoimen johtavan viranhaltijan toimenkuvaan kuului asiakastyötä 9 kunnassa 3:sta (63,3%). Eniten asiakastyötä tekivät alle asukkaan kuntien sosiaalijohtajat, ja perusturvajohtajat. Yli asukkaan kunnista asiakastyötä teki vain yksi johtavassa asemassa oleva viranhaltija. Tasaisimmin johtavien viranhaltijoiden toimenkuvaan sisältyy asiakastyötä alle 4 asukkaan kunnissa. Kahdessa tämän kokoisessa kunnassa johtava viranhaltija käyttää työajastaan asiakastyöhön yli puolet ja kahdessa kunnassa -5 % sekä lopuissa kahdessa alle %. Vielä seuraavassa kuntakokoluokassa eli 4- asukkaan kunnissa asiakastyö kuuluu johtavan viranhaltijan toimenkuvaan, mutta jo määrällisesti vähempänä. Isommissa kunnissa johtava viranhaltija ei käytä lainkaan työaikaansa asiakastyöhön. Sosiaalijohtajan tekemät asiakastyön tehtävät vaihtelevat suuresti. Useimmiten johtava viranhaltija toimii lastensuojelun tai vammaispalvelun tehtävissä. Osa heistä hoitaa toimeentulotukiasioita tai toimii lastenvalvojana. Yleensä johtava viranhaltija toimi myös sosiaalityöntekijän sijaisena tämän loma-aikoina ja tarvittaessa työparina. TAULUKKO 2 Johtavan viranhaltijan toimenkuvaan sisältyvä asiakastyö Pirkanmaalla Toimenkuvaan sisältyy Kuntien % asiakastyötä lukumäärä Kyllä Ei 9 63,3 36,7 Ei vastausta 3 Yhteensä 33
TAULUKKO 3 Johtavan viranhaltijan asiakastyöhön käyttämän ajan %-osuus työajasta Pirkanmaan kunnissa Kunnan asukasluku Alle % -5 % Yli 5 % alle 4 2 2 2 4-3 7 yli Yhteensä 5 9 2 Ei vastausta 3 Sosiaalityöntekijöiden riittävyys ja kelpoisuus Sosiaalityöntekijöiden määrä suhteessa asukaslukuun Valtakunnallinen suositus sosiaalityöntekijöiden määrästä on ollut yksi sosiaalityöntekijä 2 asukasta kohden. Tässä selvityksessä arvioidaan suosituksen toteutumista suhdeluvun avulla jakamalla kunnan asukasluku sosiaalityöntekijöiden määrällä. Esimiehet tekevät vaihtelevassa määrin asiakastyötä. Heidän osuutensa arvioitiin kuntakohtaisesti. Näin toimien saatiin kaksi taulukkoa ja kaksi suhdelukua. Suhdeluku A (taulukko 4) kuvaa tilannetta, jossa mukaan on laskettu pelkästään asiakastyötä tekevät sosiaalityöntekijät. Suhdeluku B:ssä (taulukko 5) on mukana myös asiakastyötä tekevien esimiesten työpanos. TAULUKKO 4 Asukkaita/sosiaalityöntekijä, suhdeluku A Kunnan asukasluku Asukkaita kunnissa per sosiaalityöntekijä (kuntien lkm) < 2 2-25 25-3 > 3 alle 4 4 6 2 4-4 3 5 yli 3 2 2 yhteensä 9 7 7 2
Suhdeluku A on laskettu siten, että huomioon on otettu vain asiakastyötä tekevät sosiaalityöntekijät. Esimiehet eivät ole mukana luvuissa, vaikka tekisivätkin osan työajastaan asiakastyötä, joten suhdeluku A on ankarampi kuntien kannalta. Sellaisia kuntia, joissa suositus toteutuu hyvin on Pirkanmaan 33 kunnasta 9. Paras suhdeluku on pienissä kunnissa. Näissä kunnissa sosiaalityöntekijöiden työnkuva on hyvin moninainen ja siihen on yhdistetty usein muitakin kuin varsinaisia sosiaalityön tehtäviä. Kohtuullinen tilanne on kunnassa, jos kohtuullisena pidetään tilannetta, jossa yhtä sosiaalityöntekijää kohden on alle 25 asukasta. Huonoksi voidaan luonnehtia tilannetta, jossa yhtä sosiaalityöntekijää kohden on yli 2 5 asukasta, näitä kuntia on Pirkanmaalla 7. Erittäin huono tilanne suhteessa valtakunnalliseen suositukseen on 7 kunnassa, niissä asukkaita yhtä sosiaalityöntekijää kohden on jo yli kolme tuhatta. Tässä luokassa ei ole enää yhtään alle 4 asukkaan kuntaa, keskikokoisia on viisi ja suuria kuntia 2. TAULUKKO 5 asukkaita/sosiaalityöntekijä, suhdeluku B Kunnan asukasluku Asukkaita per sosiaalityöntekijä (kuntien lkm) < 2 2-25 25-3 > 3 alle 4 7 5 4-4 4 3 yli 4 3 yhteensä 2 7 4 3
Suhdeluku B on laskettu siten, että johtavien viranhaltijoiden työpanos on laskettu mukaan. Jos johtava viranhaltija on arvioinut, että hän tekee asiakastyötä 2 % tai sitä vähemmän, hänen työpanoksensa ei näy luvuissa. Jos arvioitu määrä on yli 2 % hänet on otettu laskuun mukaan puolen sosiaalityöntekijän työpanoksen verran. Kuntakohtaisesti lasketut sosiaalityöntekijöiden määrät suhteessa asukaslukuun ilmenevät seuraavasta taulukosta 6: 4
TAULUKKO 6 Sosiaalityöntekijöiden määrä suhteutettuna kuntien asukaslukuun Sosiaalityöntekijöiden määrä suhteessa kunnan asukaslukuun Pirkanmaalla Kunnat Asukasluku v.22 Sostt.lkm Sostt + esimies Suhdeluku A Suhdeluku B Hämeenkyrö 994 3 3,5 333 284 Ikaalinen 762 4 4 95 95 Juupajoki 2248 2248 2248 Kangasala 232 7 8 3286 2875 Kihniö 239 239 239 Kuhmalahti 24,5,5 2248 2248 Kuru 2759 2 2 38 38 Kylmäkoski 262,5 262 747 Lempäälä 72 5 5,5 342 39 Luopioinen 2376,5 2376 584 Längelmäki 732,5 732 55 Mouhijärvi 2928,5 2928 952 Mänttä 6735 2 2 3368 3368 Nokia 27654 2 2 235 235 Orivesi 89 3 3 297 297 Parkano 762 4 4 95 95 Pirkkala 3689 6 6,5 2282 26 Pälkäne 426 2 2 23 23 Ruovesi 5526,5 5526 3684 Sahalahti 22 22 22 Suodenniemi 38,5 38 92 Tampere 99859 75 8 2665 2498 Toijala 829 3 3 2736 2736 Urjala 5593 2 2 2797 2797 Valkeakoski 2424 9,5 9,5 25 25 Vammala 5236 6 6 2539 2539 Vesilahti 36 2 2 8 8 Viiala 5286 3 3 762 762 Viljakkala 232 232 232 Vilppula 5659 3 3 886 886 Virrat 88 2,5 3 3232 2693 Ylöjärvi 2279 3 3,5 637 576 Äetsä 4997,5,5 333 333 5
Sosiaalityöntekijöiden muodollinen pätevyys Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen mukaan kelpoisuusehtona sosiaalityöntekijän tehtävään on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on hankittu riittävä sosiaalityön koulutus, taikka sosiaalihuoltajan tutkinto. Sosiaalihuoltajan tutkintoon rinnastetaan vastaava Svenska social och kommunalhögskolan nimisessä Helsingin yliopiston yksikössä suoritettu tutkinto. (2.8.992/84 annetun asetuksen 2 ). Myös ennen vuotta 992 korkeakoulun pätevöitymiskoulutuksen saaneilla ja siirtymäsäännöksen nojalla vuonna 98 diakoniatutkintoa opiskelleilla on muodollinen pätevyys sosiaalityöntekijän tehtäviin. Asetuksen 7 :n mukaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävään voidaan ottaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan myös henkilö, jolla katsotaan olevan riittävä koulutus ja mahdollisesti käytännön kokemusta kyseisestä tehtävästä. Taulukko 7 kuvaa tilannetta Pirkanmaan seutukunnissa vuodenvaihteessa 22-23. Tampereen ja Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnissa on pätevät viranhaltijat vakituisissa viroissa. Sijaisina toimivien muodollista pätevyyttä ei tässä selvityksessä tutkittu. 6
TAULUKKO 7 Pätevien ja epäpätevien asiakastyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden %osuus Pirkanmaan seutukunnissa ( suluissa lukumäärät) % 9 % 8 % 25 % (3) 2,2 % (3,5),8 % () 2, % (2) 25,8 % (4) 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 75 % (9) % (4,8) 78,8 % (3) 99,2 % (2) 78,9 % (7,5) 74,2 % (,5) 2 % % % Luoteis- Pirkanmaa Kaakkois- Pirkanmaa Etelä- Pirkanmaa Tampere Lounais- Pirkanmaa Ylä-Pirkanmaa päteviä epäpäteviä Täyttämättömät ja määräaikaiset virat Pirkanmaalla oli kyselyn toteuttamisen aikoihin yhteensä kahdeksassa kunnassa virkoja täyttämättä. Eniten virkoja oli täyttämättä 4- asukkaan kunnissa (6 kunnassa). Myös kahdessa yli 2 asukkaan kunnassa oli myös virkoja täyttämättä. Määräaikaisesti täytettyjä virkoja oli kahdeksassa kunnassa. Puolet niistä oli 4- asukkaan kunnissa. Kaksi oli alle 4 asukkaan kunnissa ja loput kaksi isommissa kuntakokoluokissa. TAULUKKO 8 Täyttämättöminä olleet virat Pirkanmaan kunnissa (kuntien lukumäärä) Täyttämättömien kunnan asukasluku virkojen lukumäärä alle 4 as. 4- as. -2 as. Yli 2 as.,5 2 2 4 Yhteensä 6 2 7
TAULUKKO 9 Määräaikaisesti täytetyt virat Pirkanmaan kunnissa (kuntien lukumäärä) Määräaikaisten kunnan asukasluku virkojen lukumäärä alle 4 as. 4- as. -2 as. Yli 2 as. 2 2 2 3 Yhteensä 2 4 Taulukossa näkyy seutukunnittain täyttämättömien tai määräaikaisten virkojen lukumäärät. Pirkanmaalla oli yhteensä 79,3 asiakastyössä olevaa sosiaalityöntekijää ja täyttämättömiä virkoja suhteutettuna tähän lukumäärään prosentuaalisesti on ollut eniten Etelä-Pirkanmaalla (5,4%) ja Ylä-Pirkanmaalla (4,3%). Tampereen seutukunnassa ja Kaakkois- Pirkanmaalla ei ollut lainkaan täyttämättömiä virkoja. Määräaikaisia virkoja oli eniten Luoteis-Pirkanmaalla: joka neljäs sosiaalityöntekijän viroista (25 %) oli määräaikainen ja Etelä- Pirkanmaallakin noin joka viides (2,5 %). Kaakkois-Pirkanmaalla ei ole ollut kyselyn aikoihin yhtään virkaa määräaikaisena. Tampereella vain yksi 2:stä asiakastyötä tekevästä sosiaalityöntekijän virasta oli määräaikaisesti täytetty. TAULUKKO Täyttämättömät ja määräaikaiset virat Pirkanmaan seutukunnissa Seutukunta virkoja täyttämättä määräaikaisia virkoja LKM % LKM % Luoteis-Pirkanmaa 8,3 3 25, Kaakkois-Pirkanmaa,, Etelä-Pirkanmaa 3 5,4 4 2,5 Tampere,,8 Lounais-Pirkanmaa,5 5,, Ylä-Pirkanmaa 2,5 4,3 3 7, Koko Pirkanmaa 7 3,8 2 6,5 8
Liitteessä näkyy kuntien sosiaalitoimistoissa viimeisimmät sosiaalityöntekijöiden virkojen aukiolovuodet. Toimeentulotuki Etuuskäsittelijöiden hoitama toimeentulotukityö TAULUKKO Toimeentulotukitehtävien siirtäminen etuuskäsittelijöille, toimeentulotukikanslisteille tms. viranhaltijoille On siirretty Ei ole siirretty Kuntien lukumäärä % 6 48,5 7 5,5 Yhteensä 33 Tehtävien siirtämistä on tapahtunut kaikenkokoisissa kunnissa, mutta vähiten toimeentulotuen tehtäviä on siirretty etuuskäsittelijöille alle 4 asukkaan kunnissa. Niistä peräti ilmoitti, ettei siirtoa ole tehty ja vain yhdessä tehtäviä oli siirretty. 4- asukkaan kuntia on 3 ja 8 näistä käytti etuuskäsittelijää. -2 asukkaan kunnissa oli kaikissa siirretty tehtäviä ja vain yksi yli 2 asukkaan kunta ilmoitti ettei heillä ole tehtäviä siirretty. TAULUKKO 2 Etuuskäsittelijöiden osuus toimeentulotukitehtävien hoidossa, % kaikista kunnassa tehtävistä toimeentulotukiasioista Kunnan asukasluku Alle % -5 % Yli 5 % Alle 4 4- -2 Yli 2 4 3 4 2 3 3 Yhteensä 9 4 (Ei vastausta ) Pienet kunnat ovat siirtäneet toimeentulotukiasioiden hoitoa etuuskäsittelijöille harvemmin ja vähäisemmässä määrin kuin isot kunnat. Pääosan toimeentulotukitehtävistä hoitavat edelleen sosiaalityöntekijät, 9
sillä vain neljä kuntaa ilmoittaa, että yli puolet hakemuksista hoitaa etuuskäsittelijä. Toimeentulotukihakemusten kirjallinen käsittely Vain kaksi kuntaa Pirkanmaalta ilmoitti, ettei kirjallinen käsittely ole lainkaan käytössä. Nämä kunnat on sisällytetty alle %-luokkaan. Yksi kunta ilmoitti, että 7 % toimeentulotukihakemuksista käsitellään kirjallisina. Alle 4 asukkaan kunnissa käsittelyprosentit ovat pieniä, arviot kirjallisesti käsiteltyjen hakemusten määrästä ovat muutaman prosentin luokkaa. Kuntakoon kasvaessa myös kirjallisten käsittelyjen määrä kasvaa. TAULUKKKO 3 Toimeentulotukihakemusten kirjallinen käsittely Pirkanmaalla Kunnan asukasluku Alle % -5 % Yli 5 % Alle 4 8 3 4-5 5-2 2 Yli 2 2 3 Yhteensä 6 3 (Ei vastausta 3) Muu sosiaalityöhön osallistuva henkilökunta Sosiaalitoimistossa olevaa muuta sosiaalityöhön osallistuvaa henkilökuntaa (esim. perhetyöntekijöitä tms.) kysyttäessä vastauksista ilmeni, että Pirkanmaan maakunnan 32 kunnasta (yhdeltä kunnalta ei vastausta) puolessa on sosiaalityöhön osallistuvaa muuta henkilökuntaa. Pienimmissä, alle 4 asukkaan kunnissa, vain kahdessa on muuta sosiaalityöhön osallistuvaa henkilökuntaa ja yhdeksän kuntaa ei ole heitä palkannut. 4- asukkaan kunnista yhdeksän ilmoitti, että muuta sosiaalityöhön osallistuvaa henkilökuntaa on rekrytoitu ja neljän vastaus oli kielteinen. -2 kokoluokan kunnissa kahdessa on myös muuta henkilökuntaa mukana sosiaalityössä ja yhdellä ei ollut. Yli 2 2
asukkaan kunnista kolmella on muuta henkilökuntaa työssä ja kahdella ei ole. Muuhun sosiaalityöhön osallistuvaa henkilökuntaa kunnissa on vaihtelevissa tehtävissä. He tekevät useimmiten perhetyöntekijöinä lastensuojelutyötä. He toimivat myös mm. sosiaaliohjaajina, päihdetyöntekijöinä, koulukuraattoreina sekä avohuollon ohjaajina päihdeja mielenterveystyössä ja vammaishuollossa. Sosionomien rekrytointi Pirkanmaan 33 kunnasta vain yhdeksään oli rekrytoitu ammattikorkeakoulusta valmistuneita sosionomeja. Sosionomeja on palkattu vaihteleviin tehtäviin mm. sosiaalityöntekijöiksi, perhetyöntekijöiksi, projektityöntekijöiksi ja sosiaaliohjaajien tehtäviin. Pirkanmaalla muutama oli palkattu myös avohuollon ohjaajiksi kehitysvammahuoltoon ja vammaispalveluun. TAULUKKO 5 Toimistoon rekrytoitujen sosionomien määrä Pirkanmaalla Toimistossa kuntien lkm % sosionomeja Kyllä Ei 9 24 27,3 72,7 Yhteensä 33 Työnohjaus Pirkanmaalla työnohjaustilanne on ollut melko hyvä; 33 kunnasta vain 6 kuntaa (8,2 %) ilmoitti, että työntekijöillä ei ole viime vuosina ollut mahdollisuutta saada työnohjausta. Pirkanmaalla on ollut kyselyn ajankohdan aikoihin meneillään Maaseudun sosiaalityöntekijöiden yhteistyöryhmät -hanke, mikä on osaltaan vaikuttanut työnohjaustilanteeseen. Hankkeessa 26 kunnan sosiaalityöntekijät 2
osallistuivat kerran kuukaudessa kokoontuviin ryhmiin, joissa aiheina olivat työnohjaus ja koulutus. Pirkanmaan alle asukkaan kuntien sosiaalityöntekijöistä 72 %:lla on ollut mahdollisuus osallistua työnohjaukseen. Isommissa kunnissa kaikilla sosiaalityöntekijöillä on ollut mahdollisuus saada työnohjausta. Yleisimmin työnohjausta on järjestetty noin kerran kuukaudessa. Yleensä työnohjausta saivat sosiaalityöntekijät, mutta osassa kuntia mahdollisuus järjestettiin myös muille asiakastyötä tekeville. Muutamassa kunnassa koko sosiaalitoimiston henkilökunta osallistui työnohjaukseen. TAULUKKO 6 Sosiaalityöntekijöiden mahdollisuus saada työnohjausta Pirkanmaan kunnissa Mahdollisuus kuntien lkm % työnohjaukseen Kyllä Ei 27 6 8,8 8,2 Yhteensä 33 Jonotusajat sosiaalityöntekijän vastaanotolle Pirkanmaalla asiakas pääsee sosiaalityöntekijän vastaanotolle parhaimmillaan heti ja pahimmillaan joutuu odottamaan kolmisenkin viikkoa. Lähes kaikissa kunnissa lastensuojeluasioissa pääsi alle kolmessa (8,8 %), kun taas yhdessä kunnassa vammaispalvelua tarvitseva jonotti jopa pari - kolme viikkoa. Liitteessä on taulukko jonotusajoista kuntakokojen mukaisesti (Liite 2 ). Toimeentulotukilaissa edellytetään, että toimeentulotukiasiat on käsiteltävä viivytyksettä. Lakiin ei ole kirjattu aikarajaa viivytyksettömälle käsittelylle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman toimenpidesuosituksen mukaan kunnan tulee huolehtia toimeentulotukijärjestelmän hyvästä ja säännösten mukaisesta toiminnasta ja varmistaa, että asiakkaan hakiessa toimeentulotukea asia 22
otetaan käsiteltäväksi viimeistään viikon sisällä tuen tarpeen ilmoittamisesta. Pirkanmaalla suositus toteutuu 26 kunnassa. Seitsemän kuntaa ilmoitti jonotusajaksi viikosta kahteen viikkoon. Pienimmissä kunnissa vastaanotolle pääsi alle kolmen päivän odotusajalla. Päihdehuollossa asiakas pääsi vastaanotolle parhaimmillaan kolmessa. Kauimmin jonot kestivät suurissa kunnissa, joissa kahdessa kunnassa neljästä jonotusaika oli parisen viikkoa. Muutamassa alle asukkaan kunnassa lastensuojeluasioissa vastaanotolle saattoi päästä heti ja usein akuutit tilanteet pyrittiin hoitamaan parissa. Keskisuurissa kunnissa alle kolmen päivän jonotusajalla pääsi noin 82 % asiakkaista. Isoissa kunnissa samassa ajassa pääsi reilu puolet, 6 %. Yksi yli 2 asukkaan kunta ilmoitti, ettei heille vammaispalveluissa tarvita ajanvarausta lainkaan. Yleisin vastaus oli kuitenkin, että alle asukkaan kunnissa jonotusaika oli vajaan viikon (4 % kunnista). Yli asukkaan kunnissa jonotusaika vaihteli riippuen kunnasta alle kolmesta päivästä vajaaseen viikkoon. Yhdessä 4- asukkaan kunnassa pahimmillaan jonotusaika venyi pariin - kolmeen viikkoonkin. 23
TAULUKKO 7 Asiakkaan jonotusaika sosiaalityöntekijän vastaanotolle Pirkanmaalla Jonotusaika Toimeentulotuki Päihdehuolto Lastensuojelu Vammaispalvelu Kuntien lkm % Kuntien lkm % Kuntien lkm % Kuntien lkm % alle 3 päivää 33,3 4 43,8 27 8,8 4 42,4 4-7 päivää 5 45,5 3 4,6 5 5,2 5 45,5 8-4 päivää 7 2,2 5 5,6 3, 3 9, 5-2 päivää 3, ei vastausta Yhteensä 33 33 33 33 Työparin saatavuus Työparin puuttuminen on pienimpien kuntien ongelma, koska näissä kunnissa on useimmiten vain yksi sosiaalityöntekijä. Pirkanmaalla tähän kysymykseen vastasi 2 kuntaa. Parityöskentely on useimmiten turvattu siten, että sosiaalijohtaja tai sosiaalisihteeri toimii työparina (6 mainintaa). Myös perusturvajohtaja, terveydenhoitaja, sosiaaliohjaaja tai päiväkodin ohjaaja mainittiin työpareina (3 mainintaa). Mahdollista on myös tehdä naapurikunnan kanssa yhteistyötä työparia vaativissa asioissa ( maininta) tai ostopalveluna ( maininta). Sosiaalihuoltolain 2 momentin kohta, jonka mukaan jokaisen kunnan käytettävissä tulee olla sellaisen asiakastyöhön osallistuvan viranhaltijan palveluja, jolla on sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus, on 24
toteutettu Pirkanmaan maakunnan alueella muutamassa kunnassa ostopalveluna toisesta kunnasta tai siten, että johtavalla viranhaltijalla on sosiaalityöntekijän pätevyys ja hän tekee asiakastyötä. Henkilökuntatilanne nyt ja tulevaisuudessa Kysyttäessä yleisnäkemystä sosiaalitoimen henkilökuntatilanteesta, vastauksissa oli suuriakin eroja eri kuntien välillä. Muutaman vastaajan mielestä tilanne oli äärimmäisen kireä tai kestämätön ja muutamalla erittäin hyvä tai melko hyvä ja muut siltä väliltä. Selkeästi esille nousi huoli rekrytoinnista, kun jo tälläkin hetkellä on paikka paikoin vaikea saada henkilökuntaa. Pienempien kuntien (alle asukasta) kommentteja olivat mm.: Tilanne tällä hetkellä hyvä, koska sosiaalityöntekijöiden viroissa pätevät vakinaiset viranhaltijat. Toinen sosiaalityöntekijä olisi jäänyt syksyllä vuorotteluvapaalle, mutta emme saaneet pätevää sijaista. Mikäli viranhaltijamme pysyvät viroissaan, tilanne hyvä. Pätevien sosiaalityöntekijöiden saanti on yleisesti vaikeutunut viime vuosina. Yhteistyö muiden kuntien kanssa tulee lisääntymään. Työmäärään ja kunnan asukaslukuun nähden liian vähän henkilökuntaa. Isommissa kunnissa (yli asukasta) tilannetta kuvailtiin seuraavanlaisesti: Resurssipula jatkuu; rutiininomaiset tehtävät vievät luvattoman paljon aikaa. Pitkäjänteiselle, intensiiviselle työskentelylle ei jää aikaa. Viime vuosien aikana sosiaalitoimen johtavien viranhaltijoiden määrä olennaisesti vähentynyt, seurauksena se, että monien suunnittelu ym. tehtävien hoito on kärsinyt. Myöskään heikon palkkauksen vuoksi resursseja ei saada. Työvoiman saanti vaikeutuu, sijaisuuksien täyttäminen sekä pätevillä että osaavilla on jo vaikeaa. 25
Työmäärä on kasvanut vaikkakaan ei asiakasmäärät. Asiakkuudet ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet. Esim. aiemmin perhetyöntekijällä oli perhettä/vko, nykyisin 5. Asiakasperheissä ollaan kauemman aikaa ja käydään tiheämmin. Nyt tilanne on hyvä. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on vaikea saada sijaisia, mikä saattaa ennakoida rekrytointivaikeuksia tulevaisuudessa. 26
Kanta-Häme Johtavan viranhaltijan tekemä asiakastyö Kanta-Hämeessä sosiaalitoimistojen johtavista viranhaltijoista asiakastyötä tekee reilu puolet. Eniten asiakastyötä tekevät alle 4 asukkaan kuntien johtavat viranhaltijat. Johtavassa asemassa oleva viranhaltija käytti työajastaan pienemmissä kunnissa useimmiten -5 % asiakastyöhön. Näistä kahdessa johtavalta viranhaltijalta menee yli puolet työajasta asiakastyöhön. Pienissä kunnissa johtava viranhaltija toimii eniten vammaispalvelun parissa, lastensuojelussa ja lastenvalvojan tehtävissä. Jonkun verran johtavassa asemassa oleva hoitaa toimeentulotukitehtäviä sekä toimii yleisesti sosiaalityöntekijän sijaisena tai työparina. TAULUKKO 8 Johtavan viranhaltijan toimenkuvaan sisältyvä asiakastyö Kanta- Hämeessä Toimenkuvaan sisältyy Kuntien % asiakastyötä lukumäärä Kyllä Ei 9 7 56 44 Yhteensä 6 TAULUKKO 9 Johtavan viranhaltijan asiakastyöhön käyttämä %-osuus työajasta Kanta- Hämeen kunnissa Kunnan asukasluku Alle % -5 % Yli 5 % alle 4 3 2 4-2 -2 yli 2 Yhteensä 2 5 2 27
Sosiaalityöntekijöiden riittävyys ja kelpoisuus Sosiaalityöntekijöiden määrä suhteessa asukaslukuun Valtakunnallinen suositus sosiaalityöntekijöiden määrästä on yksi sosiaalityöntekijä 2 asukasta kohden. Tässä selvityksessä arvioitiin suosituksen toteutumista suhdeluvun avulla eli jaettiin kunnan asukasluku sosiaalityöntekijöiden määrällä. Koska esimiehet tekevät vaihtelevasti asiakastyötä, heidän osuutensa arvioitiin kuntakohtaisesti. Suhdeluku A:han on laskettu vain asiakastyötä tekevät sosiaalityöntekijät ja suhdeluku B kertoo sosiaalityöntekijöiden ja esimiesten yhteisen työpanoksen. TAULUKKO 2 Asukkaita/sosiaalityöntekijä, suhdeluku A Kunnan asukasluku Asukkaita per sosiaalityöntekijä < 2 2-25 25-3 > 3 alle 4 3 4-2 3 yli 3 yhteensä 4 2 6 4 Suhdeluku A on laskettu siten, että huomioon on otettu vain asiakastyötä tekevät sosiaalityöntekijät. Esimiehet eivät ole mukana luvuissa, vaikka tekisivätkin osan työajastaan asiakastyötä, joten suhdeluku A on ankarampi kuntien kannalta. Valtakunnallinen suositus sosiaalityöntekijöiden määrästä toteutui hyvin neljässä Kanta-Hämeen kunnassa. Kahdessa kunnassa tilanne oli kohtuullinen, eli kunnassa oli yksi sosiaalityöntekijä maksimissaan 25 asukasta kohti. 28
Huonona voidaan pitää tilannetta kuudessa kunnassa, joissa oli yksi sosiaalityöntekijä yli 25 asukasta kohden ja erittäin huono tilanne suhteessa valtakunnalliseen suositukseen oli neljässä kunnassa, niissä oli yksi sosiaalityöntekijä yli 3 asukasta kohden. TAULUKKO 2 asukkaita/sosiaalityöntekijä, suhdeluku B Kunnan asukasluku alle 4 4- Asukkaita per sosiaalityöntekijä < 2 2-25 25-3 > 3 6 2 2 2 yli 2 yhteensä 7 4 3 2 Jos johtava viranhaltija on arvioinut työajastaan menevän asiakastyöhön 2 % tai sitä enemmän, on hänet laskettu mukaan suhdeluku B:hen puolen sosiaalityöntekijän työpanoksen verran. Tällä laskutavalla suosituksen hyvin täyttäviä kuntia Kanta-Hämeessä oli seitsemän. Kohtuullisessa tilanteessa oli neljä kuntaa. Huono tilanne oli kolmessa ja erittäin huono tilanne kahdessa kunnassa. Kuntakohtaisesti lasketut sosiaalityöntekijöiden määrät suhteessa asukaslukuun ilmenevät taulukosta 22: 29
TAULUKKO 22 Sosiaalityöntekijöiden määrä suhteessa kunnan asukaslukuun Kanta- Hämeessä Sosiaalityöntekijöiden määrä suhteessa kunnan asukaslukuun Kanta-Hämeessä Asukasluku Sostt + Suhdeluku Suhdeluku Kunnat v.22 Sostt.lkm esimies A B Forssa 8 28 7 7 26 26 Hattula 968 2,8 2,8 3274 3274 Hauho 39 2 2,5 955 564 Hausjärvi 874 3 3 2725 2725 Humppila 26,5 26 74 Hämeenlinna 46 757 34 34 375 375 Janakkala 5 49 6 6,5 2582 2383 Jokioinen 564 2,5 2,5 2256 2256 Kalvola 342 2 2 7 7 Lammi 567 2 2,5 289 2247 Loppi 7636 2 2,5 388 354 Renko 233,5 233 553 Riihimäki 26 36 2636 2396 Tammela 6454 2 2,5 3227 2582 Tuulos 532,5 364 532 Ypäjä 2655 2 2 328 328 Sosiaalityöntekijöiden muodollinen pätevyys Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista säädetään asetuksella ( 992/84, 2 ), jonka sisältö on selvitetty Pirkanmaan osuudessa. 3
TAULUKKO 23 Pätevien (84/92 asetuksen mukainen pätevyys) ja epäpätevien asiakastyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden % -osuus Kanta-Hämeen seutukunnissa (suluissa kuntien lukumäärä) % 9 % 7,6 % (4) 24,2 % (4) 6,7 % (2,5) 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 92,4 % (48,3) 75,8 % (2,5) 83,3 % (2,5) 3 % 2 % % % Hämeenlinna Riihimäki Forssa päteviä epäpäteviä Täyttämättömät ja määräaikaiset virat Kanta-Hämeessä täyttämättömiä virkoja oli vain kahdessa kunnassa. TAULUKKO 24 Kanta-Hämeen kunnissa olleet täyttämättömät virat (kuntien lukumäärä) Täyttämättömien virkojen määrä alle 4 as. kunnan asukasluku 4- -2 as. as. yli 2 as. Yhteensä TAULUKKO 25 Kanta-Hämeen kunnissa olleet määräaikaisesti täytetyt virat (kuntien lukumäärä) määräaikaisten kunnan asukasluku virkojen määrä alle 4 as. 4- as. -2 as. yli 2 as. 2 3 Yhteensä 2 3
Taulukko 26 kertoo Kanta-Hämeen täyttämättömien ja määräaikaisesti täytettyjen virkojen määrän seutukunnittain. Kanta-Hämeessä oli yhteensä 83,8 asiakastyössä olevaa sosiaalityöntekijää ja suhteutettuna seutukunnissa sosiaalityöntekijöiden lukumäärään, prosentuaalisesti eniten virkoja oli täyttämättä Riihimäen seutukunnassa (6,%). Forssan seutukunnassa täyttämättömiä virkoja ei ollut lainkaan. Määräaikaisia virkoja oli yhteensä Kanta-Hämeen alueella seitsemän, eniten Forssassa (2 %) ja vähiten Hämeenlinnassa (3,9 %). TAULUKKO 26 Kanta-Hämeen seutukunnissa olleet avoimet ja määräaikaiset virat Seutukunta Hämeenlinna Riihimäki Forssa virkoja täyttämättä LKM %,9 6,, määräaikaisia virkoja LKM % 2 3,9 2 2, 3 2, Koko Kanta-Häme 2 2,4 7 8,5 Liitteessä näkyy kuntien sosiaalitoimistoissa viimeisimmät sosiaalityöntekijöiden virkojen aukiolovuodet. Toimeentulotuki Etuuskäsittelijöiden hoitama toimeentulotukityö Toimeentulotukitehtäviä on Kanta-Hämeen 6 kunnassa siirretty etuuskäsittelijöille kahdeksassa (5 %). Pienissä kunnissa sosiaalityöntekijät hoitavat edelleen toimeentulotukitehtävät, vain yhdessä kuudesta alle 4 asukkaan kunnasta toimeentulotukitehtäviä on siirretty etuuskäsittelijälle. Yli asukkaan kunnissa on poikkeuksetta tehtäviä siirretty. Taulukossa 27 on Kanta-Hämeen kuntien arviot etuuskäsittelijöiden hoitamien toimeentulotukitehtävien prosenttiosuudesta. Vaikka 32
kahdeksan kuntaa ilmoitti tehtävien siirrosta, tähän arvioon antoi vastauksen yhdeksän kuntaa. Etuuskäsittelijät hoitavat toimeentulotukea kaiken kokoisissa kunnissa, prosentuaalinen osuus on hyvin erilainen. Etuuskäsittely on yleisempää isommissa kunnissa, mutta prosentuaaliset osuudet vaihtelevat huomattavasti. Neljässä Kanta-Hämeen kunnassa etuuskäsittelijät hoitavat yli puolet toimeentulotukiasioista. TAULUKKO 27 Etuuskäsittelijöiden toimeentulotukitehtävien hoidon % osuus kaikista kunnassa tehtävistä toimeentulotukiasioista Kunnan asukasluku Alle % -5 % Yli 5 % Alle 4 4- -2 Yli 2 2 2 2 Yhteensä 4 4 (Ei vastausta 7) Toimeentulotukihakemusten kirjallinen käsittely Toimeentulotuen kirjallinen käsittely on käytössä Kanta-Hämeen 4 kunnassa. TAULUKKKO 28 Toimeentulotukihakemusten kirjallinen käsittely Kunnan asukasluku Alle % -5 % Yli 5 % Alle 4 2 2 4-4 -2 Yli 2 2 Yhteensä 3 7 4 (Ei vastausta 2) Pienissä kunnissa kirjallisessa käsittelyssä on asiakkaita prosentuaalisesti vähemmän. Yhdessä pienessä kunnassa ja kolmessa isossa kunnassa 33
toimeentulotuesta käsitellään kirjallisesti yli 5 %, kahdessa kunnassa ilmoitetaan käsiteltävän jopa yli 7 % toimeentulotuesta kirjallisesti. Muu sosiaalityöhön osallistuva henkilökunta Kanta-Hämeen 6 kunnasta reilussa puolessa (56 %) on muuta sosiaalityöhön osallistuvaa henkilökuntaa. Muu henkilökunta näyttää olevan sitä yleisempää, mitä isompi kunta on kyseessä. Lähes poikkeuksetta muu sosiaalityöhön osallistuva henkilökunta toimi perhetyöntekijöinä lastensuojelussa ja kotipalvelussa. Kolmessa kunnassa muuta henkilökuntaa on palkattu vammaispalveluun ja kuntouttavaan työtoimintaan. TAULUKKO 29 Toimistossa oleva muu sosiaalityöhön osallistuva henkilökunta kuntien lkm % Kyllä 9 56 Ei 7 44 Yhteensä 6 Sosionomien rekrytointi Ammattikorkeakoulusta valmistuneita sosionomeja on rekrytoitu Kanta- Hämeessä vain kuudessa kunnassa (37,5 %). Vähiten sosionomeja on rekrytoitu alle asukkaan kuntiin (2 kuntaan) ja eniten isompiin, yli asukkaan kuntiin. Sosionomit ovat toimineet sosiaalitoimistoissa mm. sosiaalityöntekijöinä ja perhetyöntekijöinä. TAULUKKO 3 Toimistoon rekrytoitujen sosionomien määrä Toimistossa kuntien lkm % sosionomeja Kyllä Ei 6 37,5 62,5 Yhteensä 6 34
Työnohjaus Kanta-Hämeen 6 kunnasta 62,5 % ( kuntaa) ilmoittaa, että heidän toimistonsa sosiaalityöntekijöillä on ollut mahdollisuus työnohjaukseen. Kuusi kuntaa vastasi, ettei mahdollisuutta ole ollut. Kuntakoolla ei ole suurta merkitystä työnohjauksen saantiin. Muutamissa kunnissa on ollut mahdollisuus työnohjaukseen kerran kuukaudessa. Joissakin kunnissa sosiaalityöntekijöillä on ollut mahdollisuus saada työnohjausta, mutta jostain syystä sitä on käytetty vähän tai ei lainkaan. TAULUKKO 32 Sosiaalityöntekijöiden mahdollisuus saada työnohjausta Kanta-Hämeen kunnissa Mahdollisuus työnohjaukseen kuntien lkm % Kyllä Ei 6 62,5 37,5 Yhteensä 6 Jonotusajat sosiaalityöntekijän vastaanotolle Tähän kysymykseen ei saatu vastauksia kaikista kunnista, toimeentulotuen ja lastensuojelun osalta vastaamatta jätti yksi kunta ja vammaispalveluiden ja päihdehuollon osalta kolme kuntaa. Kanta-Hämeessä suositus siitä, että toimeentulotukiasia on otettava käsiteltäväksi viikon sisällä tarpeen ilmoittamisesta, toteutuu kunnassa. Kuusi kuntaa pystyy palvelemaan toimeentulotuen asiakkaat alle kolmessa. Neljässä kunnassa suosituksen mukainen aikaraja ylittyy. Liitteessä on taulukko jonotusajoista kuntakokojen mukaisesti (Liite 3 ). Päihdehuoltoasioissa alle asukkaan kunnissa asiakas pääsee useimmiten (3 vastanneesta kunnassa kahdeksassa) alle kolmessa 35
sosiaalityöntekijän vastaanotolle. Yhdessä yli 2 asukkaan kunnassa vie enintään kaksi viikkoa kunnes pääsee palvelun piiriin ja yhdessä keskikokoisessa kunnassa vajaan viikon. Toimeentulotukipalveluihin verrattuna päihdehuoltoasioissa asiakas pääsee vastaanotolle nopeammin: 6,5 % kuntia alle kolmessa. Lastensuojeluasioissa 66,7 %:ssa kuntia asiakas pääsee sosiaalityöntekijän vastaanotolle alle kolmessa, useimmiten pienemmissä kunnissa. Viikon sisällä vastaanottoaika järjestyy neljässä kunnassa ja vain yksi alle 2 asukkaan kunta ilmoittaa jonotusajaksi yli 8 päivää. Vammaispalvelussa 38,5% kunnista pystyy palvelemaan asiakkaansa kolmen päivän sisällä ja 6,5 % kunnista viikon sisällä. TAULUKKO 33 Asiakkaan jonotusaika sosiaalityöntekijän vastaanotolle Kanta-Hämeessä Jonotusaika Toimeentulotuki Päihdehuolto Lastensuojelu Vammaispalvelu Kuntien lkm % Kuntien lkm % Kuntien lkm % Kuntien lkm % alle 3 päivää 6 4, 8 6,5 66,7 5 38,5 4-7 päivää 5 33,3 4 3,8 4 26,7 8 6,5 8-4 päivää 3 2, 7,7 6,7 5-2 päivää 6,7 ei vastausta 3 3 Yhteensä 6 6 6 6 36
Työparin saatavuus Jos sosiaalitoimistossa on vain yksi sosiaalityöntekijä, on Kanta-Hämeen alueella parityöskentely turvattu niin, että sosiaalijohtaja, perusturvajohtaja tai esim. vanhustyönjohtaja toimii sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelutapauksissa. Kanta-Hämeessä oli vain neljä alle 4 asukkaan kuntaa, jotka tarvitsivat parityöskentelyyn apua johtavassa asemassa olevalta. Yhdessä avoimessa vastauksessa mainittiin, että johtavan viranhaltijan lomien aikana sosiaalityöntekijä joutuu toimimaan yksin. Sosiaalihuoltolain 2 momentin kohta on toteutettu Kanta-Hämeen kaikissa kunnissa niin, että jokaisessa kunnassa on käytettävissä sellaisen asiakastyöhön osallistuvan viranhaltijan palveluja, jolla on sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus. Henkilökuntatilanne nyt ja tulevaisuudessa Sosiaalitoimistojen henkilökuntatilanne näyttää kyselyn valossa tällä hetkellä kohtuulliselta, rekrytointiongelmia on ollut sekä pienissä että isoissa kunnissa. Kyselyn avovastauksista kuitenkin nousi vahva huoli tulevaisuudesta: vaikka tilanne kunnassa saattaa olla tällä hetkellä hyvä, mietittiin, mistä tekijät saadaan tulevaisuudessa. Myös sosiaalityöntekijöiden työssä jaksaminen on suuri huolenaihe. Pienemmissä kunnissa kommentoitiin mm. näin: Tilanne tällä hetkellä hyvä. Tulevaisuus näyttää erittäin huolestuttavalta, koska päteviä ja ammattitaitoisia sosiaalityöntekijöitä ei ole saatavilla. Plussaa pysyvähkö ja pätevä henkilöstö. Miinuksena pienen yksikön haavoittuvuus: koko rakennelma voi sortua yhden lähtiessä. Loma-ajat toimistoa saatetaan pyörittää yhden henkilön voimin -> työturvallisuus? -> naapuriapu työpariksi? Suurimpien kuntien huolena oli myös tulevaisuuden rekrytointi- ja ajankäyttöongelmat: Henkilöstön rekrytointi on jatkuvasti tärkeä osa esimiehen työtä. Täydennyskoulutus puutteellista. Motivoituneisuus välillä 37
hukassa. Päihdetyö kiinnostaa vähiten. Yleisesti: miten turvata perussosiaalityön oikeutus ja resurssit sen toteuttamiseen = suuri haaste. Tällä hetkellä hyvät työntekijät ja pätevät sijaiset sosiaalityön opiskelijat. Työilmapiiri mukava. Sosiaalityöntekijät ovat täystyöllistettyjä, Jonot venyvät, koulutukseen liian vähän aikaa. Henkilöstö on pätevää, mutta kuormittunutta. Työmenetelmien jatkuvaa tarkastelua, oman työn arviointia ja kehittämistä pitäisi tehdä enemmän. Hakijoita edellisen kerran (tammikuu) huolestuttavan vähän. (---) Tulevaisuus huolettaa mistä saadaan päteviä sosiaalityöntekijöitä(---). 38
Satakunta Johtavan viranhaltijan tekemä asiakastyö Satakunnan alueella johtavan viranhaltijan toimenkuvaan kuului asiakastyötä 9 kunnassa. Eniten johtava viranhaltija teki asiakastyötä alle 4 asukkaan kunnissa: 5/6 kunnasta. Vielä 4- asukkaan kunnista kolmessa johtava viranhaltijakin teki asiakastyötä, mutta sitä suuremmissa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta asiakastyö ei kuulunut johtavan viranhaltijan toimenkuvaan. Johtava viranhaltija toimi useimmiten asiakastyössä lastenvalvojana tai lastensuojelun parissa. Toiseksi eniten johtavassa asemassa oleva teki vammaispalvelun tehtäviä sekä muutamassa hoiti toimeentulotuen ja päihdehuollon tehtäviä. TAULUKKO 34 Johtavan viranhaltijan toimenkuvaan sisältyvä asiakastyö Satakunnassa Toimenkuvaan sisältyy Kuntien % asiakastyötä lukumäärä Kyllä Ei 9 9 67,9 32, Yhteensä 28 TAULUKKO 35 Johtavan viranhaltijan asiakastyöhön käyttämän ajan %-osuus työajasta kunnissa Kunnan asukasluku Alle % -5 % Yli 5 % alle 4 5 7 3 4-2 yli Yhteensä 8 8 3 39
Sosiaalityöntekijöiden riittävyys ja kelpoisuus Sosiaalityöntekijöiden määrä suhteessa asukaslukuun Valtakunnallinen suositus sosiaalityöntekijöiden määrästä on yksi sosiaalityöntekijä 2 asukasta kohden. Tässä selvityksessä arvioitiin suosituksen toteutumista suhdeluvun avulla eli jaettiin kunnan asukasluku sosiaalityöntekijöiden määrällä. Koska esimiehet tekevät vaihtelevasti asiakastyötä, heidän osuutensa arvioitiin kuntakohtaisesti. Suhdeluku A:han on laskettu vain asiakastyötä tekevät sosiaalityöntekijät ja suhdeluku B sisältää myös esimiesten työpanoksen. Satakunnassa on kolme sellaista kuntaa, joissa ei ole yhtään sosiaalityöntekijää. Nämä kunnat näkyvät taulukossa 38. Johtava viranhaltija hoiti näissä asiakastyön hallintotyön ohella. TAULUKKO 36 Asukkaita/sosiaalityöntekijä, suhdeluku A Kunnan asukasluku Asukkaita per sosiaalityöntekijä (kuntien lkm) < 2 2-25 25-3 > 3 alle 4 4 3 3 3 4-2 3 2 yli 2 yhteensä 5 7 7 6 Suhdeluvun A mukaisesti laskettuna niitä kuntia, joissa valtakunnallinen suositus sosiaalityöntekijöiden määrästä toteutuu hyvin oli Satakunnan 28 kunnasta viisi. Kohtuullinen tilanne oli seitsemässä kunnassa. Kohtuullisena voidaan pitää tilannetta, jossa on yksi sosiaalityöntekijä 25 asukasta kohden. Huono tilanne on kunnissa, joissa 3 asukasta kohti on yksi sosiaalityöntekijä. Tällaisia kuntia Satakunnassa oli seitsemän. Erittäin huono tilanne valtakunnalliseen suositukseen nähden 4
on silloin, kun kunnassa on asukkaita yli 3 yhtä sosiaalityöntekijää kohden, näitä kuntia Satakunnassa oli kuusi. TAULUKKO 37 asukkaita/sosiaalityöntekijä, suhdeluku B Kunnan asukasluku Asukkaita per sosiaalityöntekijä (kuntien lkm) < 2 2-25 25-3 > 3 alle 4 7 2 2 4 4-6 yli 2 2 yhteensä 8 5 4 Suhdeluku B:hen on johtavien viranhaltijoiden työpanos laskettu mukaan siten, että jos asiakastyöhön on arvioitu käytettävän työajasta 2 % tai sitä enemmän, on hänet otettu huomioon puolen työntekijän työpanoksella. Alle 2 % työpanos ei näy taulukossa ollenkaan. Suhdeluvun B mukaan suosituksen hyvin täyttäviä kuntia on Satakunnassa kahdeksan. Kohtuullinen tilanne on kymmenessä kunnassa. Tilanne on huono viidessä kunnassa ja erittäin huono neljässä. Taulukossa 38 on kuntakohtaisesti lasketut sosiaalityöntekijöiden määrät suhteessa asukaslukuun. 4
TAULUKKO 38 Sosiaalityöntekijöiden määrä suhteessa kunnan asukaslukuun Satakunnassa Sosiaalityöntekijöiden määrä suhteessa kunnan asukaslukuun Satakunnassa Kunnat Asukasluku v.22 Sostt.lkm Sostt + esimies Suhdeluku A Suhdeluku B Eura 94 4 4 2353 2353 Eurajoki 5765 2 2,5 2883 236 Harjavalta 772 3 3,5 2573 226 Honkajoki 25,5 25 43 Huittinen 96 3 3,5 339 265 Jämijärvi 2269 2269 2269 Kankaanpää 2 85 4 5 323 257 Karvia 2954,5 2954 969 Kiikoinen 322,5,5 2644 2644 Kiukainen 3438,5 3438 2292 Kodisjoki 525 Kokemäki 8559 3 3,5 2853 2445 Kullaa 63,5 3226 Köyliö 2955 2955 2955 Lappi 3269 2 2 635 635 Lavia 2275,5 2275 57 Luvia 3284 3284 3284 Merikarvia 372 372 372 Nakkila 5969 3 3 99 99 Noormarkku 639 2 3 37 246 Pomarkku 263 ;5 5226 Pori 75 93 32 34,5 2373 22 Punkalaidun 366 2 2 88 88 Rauma 37 52 4 4,5 2647 2555 Siikainen 896 896 896 Säkylä 4983 2 2 2492 2492 Ulvila 2 383 5 5 2477 2477 Vampula 766,5 3532 42
Sosiaalityöntekijöiden muodollinen pätevyys Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista säädetään asetuksella ( 992/84, 2 ), jonka sisältö on selvitetty Pirkanmaan osuudessa. TAULUKKO 39 Pätevien ja epäpätevien asiakastyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden %- osuus Satakunnan seutukunnissa (suluissa lukumäärä) % 9 % 8 % 7 % % (2,5) 9, % () 3,5 % (4,5) 52,4 % (5,5) 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 9 % (22,5) 9,9 % () 68,5 % (3,5) 47,6 % (5) % % Rauma Kaakkois.Satakunta Pori Pohjois-Satakunta päteviä epäpäteviä Täyttämättömät ja määräaikaiset virat Satakunnassa oli sosiaalityöntekijöiden virkoja täyttämättä kyselyajankohtana neljä, joista kaksi oli alle 4 asukkaan kunnassa ja kaksi yli 2 asukkaan kunnassa. Määräaikaisia virkoja oli yhteensä 8 kunnassa. 43
TAULUKKO 4 Satakunnassa olleet täyttämättömät virat (kuntien lukumäärä) täyttämättömien kunnan asukasluku virkojen määrä alle 4 as. 4- as. -2 as. yli 2 as. 2 Yhteensä 2 TAULUKKO 4 Satakunnassa olleet määräaikaisesti täytetyt virat (kuntien lukumäärä) määräaikaisten kunnan asukasluku virkojen määrä alle 4 as. 4- as. -2 as. yli 2 as.,5,5 2 3 4 Yhteensä 2 2 2 2 Taulukossa 42 näkyy Satakunnan seutukunnissa olleiden täyttämättömien ja määräaikaisten virkojen lukumäärät. Satakunnassa oli kyselyn ajankohtana asiakastyössä olevia sosiaalityöntekijöitä yhteensä 92,5. Täyttämättömiä virkoja prosentuaalisesti eniten Satakunnassa oli suhteutettuna tähän lukumäärään Rauman seutukunnassa (8,%). Määräaikaisesti täytettyjä virkoja oli eniten Pohjois-Satakunnassa, jossa melkein joka toinen virka oli määräaikainen (42,9 %). Porin seudulla joka kuudes virka oli määräaikainen (6,7 %) ja Kaakkois-Satakunnassa ei ollut yhtään määräaikaistakaan virkaa. 44