VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2007 2008

VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2007 2008 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY / THE FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION

VUOSIKIRJA / YEARBOOK 2007 2008 SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY / THE FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION

yearbook 2007 2 Publisher: Finnish Venture Capital Association Layout: Mainostoimisto Synergia Oy Printing house: Punamusta Oy, 2007

SISÄLLYSLUETTELO / TABLE OF CONTENTS Alkusanat Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Yhdistyksen hallitus ja lakityöryhmä Preface The Finnish Venture Capital Association Board of Directors and Tax and Legal Committee 5 6 8 10 11 13 yearbook 2007 Tilastotietoja toimialasta 2006 The Development of Private Equity Industry in Finland Jäsenhakemisto Directory of Members Kansalliset yhdistykset National Associations Henkilöhaku Index of Persons 15 21 59 137 141 3

ESIPUHE Vuosi 2006 oli suotuisa pääomasijoittamiselle, onnistumisia ja uusia ennätyksiä koettiin erityisesti irtautumisissa sijoituskohteista. Myös uusien varojen kerääminen rahastoihin jatkui korkealla tasolla. Myönteisiä tuloksia molemmissa pääomasijoittamisen keskeisissä osa-alueissa voidaan pitää näyttönä toimialan kehittyneisyydestä ja terveestä markkinasta. Pääomasjoittaminen voi hyvin myös muualla maailmassa. Buyout-rahastot ovat keränneet ennätysmäisesti pääomia yritysosto- ja yritysjärjestelyrahastoihin. Myös Venture Capital toiminta, aikaisen- ja kasvuvaiheen rahoittaminen, on alkanut kiinnostaa institutionaalisia sijoittajia useamman hiljaisen vuoden jälkeen. Uusia rahastoja on kerätty runsaasti Pohjoismaissa, Euroopassa ja USA:ssa. Tämä kiinnostuksen kasvu tulee uusista tarpeista, joita globalisoituva maailma kohtaa ratkaistaessa esimerkiksi energian saatavuuteen ja ilmaston muutokseen liittyviä haasteita. Suomen eduskuntavaalien yhteydessä käytiin voimakasta keskustelua innovaatioista ja niiden tarpeesta yhteiskunnan kehittämisessä. Suomen pääomasijoitusyhdistys toi useiden kumppanijärjestöjen kanssa esille monia käytännön toimenpiteitä, joilla innovaatioista voitaisiin saada aikaan yrittäjyyttä ja uutta liiketoimintaa. Uuteen hallitusohjelmaan kirjattiinkin monia toimia, joilla poistetaan liiketoiminnan esteitä, kannustetaan yrittämään sekä tukemaan kohti kasvuyrittäjyyttä. Pääomasijoittaminen on saavuttanut institutionaalisten sijoittajien instrumenttivalikoimassa merkittävän aseman omana sijoitusluokkanaan. Samalla pääomasijoittajien Eurooppalainen kattojärjestö EVCA sekä useat kansalliset järjestöt ovat tuoneet voimakkaasti esille pääomasijoittamisen merkitystä ja vaikutusta niin yhteiskunnan kuin koko kansantaloudenkin kehittymisen kannalta. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että pääomasijoittamisella on merkittävä vaikutus työpaikkojen luomisessa, uusien yritysten perustamisessa ja innovaatioiden kaupallistamisessa. Suomen pääomasijoitusyhdistys on päättänyt toteuttaa oman vaikuttavuustukimuksensa kuluvan vuoden aikana. Ensimmäiset tulokset ovat saatavilla vuoden loppuun mennessä. MATTI TURUNEN Puheenjohtaja Suomen pääomasijoitusyhdistys ry alkusanat 5

SUOMEN PÄÄOMASIJOITUSYHDISTYS RY fvca 6 Yhdistyksestä Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n (Finnish Venture Capital Association, FVCA) tarkoituksena on pääomasijoitustoimialan kehittäminen Suomessa. Varsinaisia jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä 39 ja liitännäisjäseniä 71. Yhdistyksen varsinaiset jäsenet ovat Suomessa pääomasijoitustoimintaa harjoittavia yhteisöjä, joilla on pääomasijoitustoimintaa harjoittava toimipiste Suomessa ja jotka toiminnassaan noudattavat erillisen Code of Conduct normiston periaatteita. Tämän lisäksi yhdistys hyväksyy liitännäisjäsenikseen yhteisöjä tai yksityishenkilöitä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa pääomasijoitustoiminnan kehittymiseen Suomessa. FVCA:n tavoitteet Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n tavoitteina on kehittää pääomasijoitustoimialaa Suomessa, ajaa yhdistyksen jäsenten ja toimialan yleistä etua vuorovaikutuksessa valtiovallan ja instituutioiden kanssa, parantaa alan käytäntöjä, toimia yhteistyössä muiden kansallisten järjestöjen kanssa ja tuottaa tilastoja toimialasta. FVCA on European Private Equity and Venture Capital Associationin (EVCA) jäsen. FVCA tähtää pääomasijoittamisen toimintaympäristön kehittämiseen mm. osallistumalla lainsäädännöllisen, verotuksellisen ja operationaalisen toimintaympäristön luomiseen ja kehittämiseen suotuisaksi niin yrittäjille kuin pääomasijoittajillekin. Lisäksi FVCA määrittää toimialalle suosituksia ja toimintamalleja. Yhdistyksen jäsenet noudattavat toiminnassaan yhdistyksen laatimia eettisiä sääntöjä. FVCA mahdollistaa myös ainutlaatuisen kontaktiverkoston Suomen pääomasijoitusalalla luomalla foorumin kokemusten ja mielipiteiden vaihtamiselle jäsenten ja sidosryhmien kesken. FVCA:n keskeisin tavoite on kehittää suuren yleisön luottamusta pääomasijoittamiseen ja parantaa sen tunnettuutta sijoitusluokkana ja osana vakiintuneita rahoitusmarkkinoita. Mitä on pääomasijoittaminen? Pääomasijoitus on keskipitkän tähtäimen rahoitusta, joka annetaan osakeomistusta vastaan listaamattomaan, nopeasti kasvavaan yritykseen. Pääomasijoitus voi olla tarpeen, jos tarkoituksena on yrityksen perustaminen, toiminnan kasvattaminen, yrityskaupan rahoittaminen, yrityksen tervehdyttäminen tai liiketoiminnan merkittävä muuttaminen. Pääomasijoittamista voidaan käyttää myös omistuksen ja liikkeenjohdon uudelleenjärjestelyiden rahoittamiseen esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa tai johdon yritysostojen yhteydessä. Eri kasvuvaiheiden yritykset aina perustettavasta yrityksestä vakiintuneisiin saakka ja yritykset eri toimialoilla huipputeknologiasta perusteollisuuteen voivat hyötyä pääomasijoituksesta. Sijoittajat määrittelevät kohdeyrityksen kehitysvaiheet seuraavasti: siemenvaihe, käynnistysvaihe, aikainen kasvuvaihe, nopea kasvuvaihe, siirtymävaihe, tervehdyttäminen ja toimivan johdon yritysosto / ulkopuolisen ryhmän yritysosto. Pääomasijoittaja sijoittaa listaamattomiin yrityksiin oman pääomanehtoisesti. Näin pääomasijoittajan saama voitto on riippu-

vainen kohteen kasvusta ja menestyksestä. Pääomasijoitukset ovat määräaikaisia ja sijoituksista irtaudutaan tyypillisesti 3-5 vuoden sisällä. Tuotto eli arvonnousu realisoidaan myymällä yritys esimerkiksi teolliselle toimijalle tai listaamalla yritys pörssiin. Pääomasijoitustoimialan ekosysteemi voidaan lyhykäisyydessään esittää kuvion 1 osoittamalla tavalla. Ensimmäinen vaihe käsittää varojenkeruun (fundraising), jolloin pääomasijoittajan perustamaan pääomarahastoon kerätään varat sijoittamista varten. Tyypillisimpänä sijoittajatahona toimivat institutionaaliset sijoittajat, kuten eläke- ja muut vakuutusyhtiöt. Varojen keräämisen jälkeen ryhtyvät pääomasijoittajat etsimään kehityskelpoisia sijoituskohteita, joihin pääomarahastoihin kerättyä sijoitusvarallisuutta sijoitetaan. Pääoman ohella osallistuvat pääomasijoittajat aktiivisesti kohdeyrityksen kehittämiseen muun muassa hallitustyöskentelyn muodossa. Pääoman ja aktiivisen kehittämistyön vastapainoksi luovuttavat yrittäjät yleensä osan yrityksensä osakekannasta pääomasijoittajan hallinnoimien rahastojen omistukseen. Kohdeyrityksiä kehittämällä ja siten omistuksensa arvoa kasvattamalla tekevät pääomasijoittajat tuottonsa, joka realisoituu vasta irtautumisen yhteydessä. Tällöin myös pääoma ja saavutettu tuotto palautetaan rahaston sijoittajille. Sijoittajien saaman tuoton ohella tekevät pääomasijoittajat tärkeätä työtä myös kansantaloudelle. Kohdeyritysten aktiivinen kehittämistyö näkyy välillisesti verotulojen kasvussa ja työllisyyden kohenemisessa, kehittäen siis koko yhteiskuntaa. fvca Kuvio 1: Pääomasijoitustoiminnan ekosysteemi YRITYS- 1. PÄÄOMA 2. KEHITYS 3. 4. YHTEIS- KUNNALLINEN PÄÄOMA- VAIKUTTAVUUS / KASVU- YHTEIS- SIJOITTAJAT RAHASTO PÄÄOMA MERKITTÄVYYS YRITYKSET KUNTA (pääomasijoittajan TALOUDEN (KANSANhallinnoi- KASVU) YRITYKSEN TUOTTO ma) OSAKKUUS 7 FVCA:n toiminta Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n toimintaa johtaa vt. pääsihteeri Antti Sekki. Yhdistyksen palveluksessa on myös analyytikko Vesa Välinen. FVCA:n toimintaa valvoo yhdistyksen hallitus. Hallitus voi myös muodostaa työryhmiä toteuttamaan yhdistyksen tavoitteita. Tällä hetkellä työryhmiä on kolme: lakityöryhmä, edunvalvontatyöryhmä ja tutkimustyöryhmä. FVCA:n perustaminen ja puheenjohtajat FVCA perustettiin vuonna 1990. Perustajajäseniä oli yhteensä 17. Perustamisestaan lähtien on sekä yhdistys että koko Suomen pääomasijoitussektori kasvanut merkittävästi ja samalla kehittynyt tärkeäksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi.

fvca 8 Edelliset puheenjohtajat Matts Andersson 3 / 1990 3 / 1992 Lauri Ratia 3 / 1992 11 / 1993 Erkki Kariola 11 / 1993 2 / 1995 Jorma Terentjeff 2 / 1995 11 / 1995 Arto Naukkarinen 11 / 1995 3 / 1998 Juha Marjosola 3 / 1998 2 / 2000 Anu Nokso-Koivisto 2 / 2000 2 / 2002 Risto Jalonen 2 / 2002 3 / 2004 Kari Rytkönen 3 /2004 3 / 2006 Matti Turunen 3 / 2006 Yhteystiedot Suomen pääomasijoitusyhdistys ry World Trade Center Helsinki Aleksanterinkatu 17, 6. kerros 00100 Helsinki Puh. +358 9 6969 3300 Fax. +358 9 6969 3303 Internet: www.fvca.fi Sähköposti: info@fvca.fi Hallitus ja lakityöryhmä Suomen pääomasijoitusyhdistys ry:n vuosikokouksessa valittiin seuraavat henkilöt yhdistyksen hallitukseen: Puheenjohtaja Matti Turunen, Eqvitec Partners Oy Tel.: +358 20 780 9804 E-mail: matti.turunen@eqvitec.com Hallituksen jäsenet Henri Grundstén, Suomen Teollisuussijoitus Oy Tel.: +358 9 680 3680 E-mail: henri.grundsten@teollisuussijoitus.fi Annareetta Lumme-Timonen, 3i Finland Tel.: +358 9 6815 4100 E-mail: annareetta.lumme-timonen@3i.com Erkki Pekkarinen, Bio Fund Management Oy Tel.: + 358 9 251 4460 E-mail: erkki.pekkarinen@biofund.fi Kari Rytkönen, MB Rahastot Oy Tel.: +358 9 131 011 E-mail: kari.rytkonen@mbfunds.fi Heikki Westerlund, CapMan Oyj Tel.: +358 9 6155 800 E-mail: heikki.westerlund@capman.com Hallituksen sihteeri Antti Sekki, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Tel.: +358 9 6969 3301 E-mail: antti.sekki@fvca.fi Lakityöryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Jyrki Tähtinen, Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy Tel.: +358 9 615 333 E-mail: jyrki.tahtinen@borenius.com Työryhmän jäsenet Mika Alanko, Roschier Asianajotoimisto Oy Tel.: + 358 20 506 6000 E-mail: mika.alanko@roschier.com Kari Itälahti, Teknoventure Management Oy Tel.: +358 8 887 3300 E-mail: kari.italahti@teknoventure.fi

Jorma Jaalivaara, Sitra Tel.: +358 9 618 991 E-mail: jorma.jaalivaara@sitra.fi Riitta Jääskeläinen, Suomen Teollisuussijoitus Oy Tel.: +358 9 680 3680 E-mail: riitta.jaaskelainen@teollisuussijoitus.fi Ulla Niemelä, OKO Private Equity Funds Oy Tel.: + 358 10 252 7198 E-mail: ulla.niemela@oko.fi Jyrki Orpana, Amanda Capital Oyj Tel.: +358 10 236 5334 E-mail: jyrki.orpana@amandacapital.fi Mikko Reinikainen, PricewaterhouseCoopers Oy Tel.: +358 9 22 800 E-mail: mikko.reinikainen@fi.pwc.com Tina Taivaloja, Bio Fund Management Oy Tel.: + 358 9 251 4460 E-mail: tina.taivaloja@biofund.fi Martti Timgren, CapMan Oyj Tel.: +358 9 615 5800 E-mail: martti.timgren@capman.com Tuomo Vähäpassi, Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy Tel.: +358 9 228 841 E-mail: tuomo.vahapassi@hannessnellman.fi Lakityöryhmän sihteeri Antti Sekki, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry Tel.: +358 9 6969 3301 E-mail: antti.sekki@fvca.fi fvca 9

FOREWORD fvca 10 The passed year, 2006, was favorable for the Finnish venture capital and private equity industry. The success was driven by good exits managed by many funds advised or managed by Finnish venture capital houses. The fundraising activity stayed also on a high level. These are signs of a sound industry and functioning market around us. Venture capital and private equity is doing well in general in the world. The volumes of new funds raised into new buyout funds are exceeding the old records. The long lasting dry season of venture capital is also over. The increasing number of new venture funds raised in the Nordics, in Europe and in the USA tells us about the importance of venture capital for speeding up innovations and starting new businesses. In Finland the discussion has gone around the themes like innovation, starting up companies, establishing a new industrial base and creating jobs instead of those gone to emerging production countries. The new government of Finland has taken these subjects seriously in their new government program. The Finnish Venture Capital Association has worked intensively with other related organizations to give ideas and advice to the policymakers and legislators in order to find incentives, remove barriers and create the spirit of entrepreneurship and a favorable atmosphere for growth companies. The private equity industry has reached a strong position as an investment class among the institutional investors. The aim of the top organization, European Private Equity and Venture Capital Association, along side with the national associations is conveying the message about the positive impact of the industry on the society and economy. The studies of private equity and venture capital show clear results in creating jobs and starting new growth companies. The FVCA has decided to perform a corresponding study in Finland in 2007. The first results will be reported by the end of the year. MATTI TURUNEN Chairman Finnish Venture Capital Association

FINNISH VENTURE CAPITAL ASSOCIATION About the Association The Finnish Venture Capital Association (FVCA) promotes and develops the private equity and venture capital industry in Finland. FVCA has 39 full members. This represents the vast majority of Finnish private equity and venture capital firms. In addition, FVCA has 71 associate members. Full membership has been approved for equity investors and venture capitalists representing public and private investment capital, captive funds and corporate venturing units. Associate membership can be granted to organizations and individuals with an interest in the private equity and venture capital industry. The Objectives of FVCA FVCA s objectives include developing venture capital activities and practices in Finland, representing the members views and interests in discussions with the government and institutions, providing assistance in improving professional practice, co-operation with other national associations and providing statistics regarding the industry. FVCA is a member of the European Private Equity and Venture Capital Association (EVCA). FVCA aims to improve the framework for venture capital/private equity activity in Finland by, among other things, contributing towards the creation and development of an appropriate legal, fiscal and operational environment and encouraging the development of a favourable entrepreneurial environment. Furthermore, FVCA sets coherent best practices by elaborating operational principles and requires its members to comply with the FVCA Code of Conduct. FVCA also enables a unique network of contacts within the Finnish private equity and venture capital market, providing a forum for the exchange of views and experiences among its members and interest groups. The main objective of FVCA is to enhance public confidence in venture capital and private equity and also increase awareness with regard to venture capital and private equity as a part of established financial markets. What is Venture Capital/Private Equity Private equity refers to the provision of equity financing for companies not quoted on the stock market. Private equity can be used to develop new products and technologies, boost working capital, make acquisitions or strengthen a company s balance sheet. It can also resolve ownership and management issues - succession in family-owned companies or buyouts and buyins of businesses by experienced managers can be executed with private equity funding. Venture capital and private equity can be used in investments in growth companies at any stage of the company s life. These stages span from the seed, start up and early stages to the expansion stage, together with management buyouts and buy-ins of the company. The key elements of venture capital and private equity investments include investment in unlisted companies, usually with equity, and medium to long term investment horizons. The companies, in which investments are made, are characterized by growth potential and prospects of realizing the investment preface 11

preface at the end of the investment period through, for instance,a trade sale or floatation on public markets. The Private Equity Ecosystem can be summarized by the diagram shown in Graph 1. The first step includes the fundraising phase at which the fund gathers capital from various investor sources. Institutional investors typically represent the majority of the funds raised. After the fundraising phase is complete, the private equity fund begins seeking suitable businesses in which to invest. In addition to the capital invested, the fund and its managers also offer valuable expertise and active interest in building the businesses in which the investments have been made. This is typically realised through participation by the fund managers on the board of the business. Thus, the entrepreneur effectively exchanges part of their ownership in the company for the capital and the advisory services provided by the fund. The private equity fund then proceeds to develop and expand the business, thereby, increasing the value of its investment. This added value is later realised in the exit phase, preferably via an IPO or a trade sale. The investors behind the fund are then compensated according to the returns realised in the exits from the companies in the fund s portfolio. The resources invested in developing the companies not only benefit the investors of the fund but the economy as a whole. For instance, the active development of businesses reflects positively on the amount of corporate tax collected as well as on employment statistics. 12 Graph 1: The Private Equity Ecosystem ADVISORY 1. CAPITAL 2. SERVICES PRIVATE INVESTORS EQUITY FUND CAPITAL 3. 4. SOCIETY GROWTH IMPACT SOCIETY COMPANIES (ECONOMIC GROWTH) RETURNS OWNERSHIP The Operations of FVCA Founding and Past Chairmen The operations of FVCA are conducted by a secretary general. The acting Secretary General is Mr. Antti Sekki. The association also employs an analyst, Mr Vesa Välinen. The association s operations are supervised by a board of directors. The board may form committees to implement the objectives of the association. The active committees are: the Tax & Legal Committee, the Public Affairs Committee and the Research Committee. FVCA was founded in 1990 by 17 founding members. Since its establishment, FVCA has grown considerably along with the Finnish venture capital market.

Past Chairmen Matts Andersson 3/1990 3/1992 Lauri Ratia 3/1992 11/1993 Erkki Kariola 11/1993 2/1995 Jorma Terentjeff 2/1995 11/1995 Arto Naukkarinen 11/1995 3/1998 Juha Marjosola 3/1998 2/2000 Anu Nokso-Koivisto 2/2000 2/2002 Risto Jalonen 2/2002 3/2004 Kari Rytkönen 3/2004 3/2006 Matti Turunen 3/2006 Contact Information: Finnish Venture Capital Association World Trade Center Helsinki Aleksanterinkatu 17, 6th floor FI-00100 Helsinki, Finland Tel. +358 9 6969 3300 Fax. +358 9 6969 3303 Webpage: www.fvca.fi E-mail: info@fvca.fi Board of Directors and Legal Committee At the FVCA Annual General Meeting, the following persons were elected to serve as members of the Board of Directors: The Chairman of the Board Mr. Matti Turunen, Eqvitec Partners Ltd Tel.: +358 20 780 9804 E-mail: matti.turunen@eqvitec.com The Members of the Board: Mr. Henri Grundstén, Finnish Industry Investment Ltd Tel.: +358 9 680 3680 E-mail: henri.grundsten@teollisuussijoitus.fi Ms Annareetta Lumme-Timonen, 3i Nordic Plc Tel.: +358 9 6815 4100 E-mail: annareetta_lumme-timonen@3i.com Mr. Erkki Pekkarinen, Bio Fund Management Ltd Tel.: + 358 9 251 4460 E-mail: erkki.pekkarinen@biofund.fi Mr. Kari Rytkönen, MB Funds Ltd Tel.: +358 9 131 011 E-mail: kari.rytkonen@mbfunds.fi Mr. Heikki Westerlund, CapMan Capital Management Plc Tel.: +358 9 6155 800 E-mail: heikki.westerlund@capman.com Secretary of the board Antti Sekki, Finnish Venture Capital Association Tel.: +358 9 6969 3301 E-mail: antti.sekki@fvca.fi The current Tax & Legal Committee is comprised of the following members: Chairman Jyrki Tähtinen, Attorneys-at-Law Borenius & Kemppinen Ltd Tel.: +358 9 615 333 E-mail: jyrki.tahtinen@borenius.com The Members of the committee: Mika Alanko, Roschier Holmberg, Attorneys Ltd Tel.: + 358 20 506 6000 E-mail: mika.alanko@roschier.com fvca 13

Kari Itälahti, Teknoventure Management Ltd Tel.: +358 8 887 3300 E-mail: kari.italahti@teknoventure.fi Mikko Reinikainen, PricewaterhouseCoopers Ltd Tel.: +358 9 22 800 E-mail: mikko.reinikainen@fi.pwc.com fvca Jorma Jaalivaara, Sitra, the Finnish Innovation Fund Tel.: +358 9 618 991 E-mail: jorma.jaalivaara@sitra.fi Riitta Jääskeläinen, Finnish Industry Investment Ltd Tel.: +358 9 680 3680 E-mail: riitta.jaaskelainen@teollisuussijoitus.fi Ulla Niemelä, OKO Private Equity Funds Ltd Tel.: + 358 9 696 2720 E-mail: ulla.niemela@oko.fi Tina Taivaloja, Bio Fund Management Ltd Tel.: + 358 9 251 4460 E-mail: tina.taivaloja@biofund.fi Martti Timgren, CapMan Plc Tel.: +358 9 6155 800 E-mail: martti.timgren@capman.com Tuomo Vähäpassi, Hannes Snellman Attorneys at Law Ltd Tel.: +358 9 228 841 E-mail: tuomo.vahapassi@hannessnellman.fi Secretary of the Legal Committee 14 Jyrki Orpana, Amanda Capital Plc Tel.: +358 10 236 5334 E-mail: jyrki.orpana@amandacapital.fi Antti Sekki, Finnish Venture Capital Association Tel.: +358 9 6969 3301 E-mail: antti.sekki@fvca.fi

tilastot TILASTOT 15

PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2006 Suomeen rekisteröidyt pääomasijoitusyhtiöt tekivät vuonna 2006 yhteensä 454 uutta sijoitusta, 284 eri kohdeyritykseen. Sijoitettu kokonaissumma oli 350 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi ulkomaille rekisteröidyt pääomasijoitusyhtiöt sijoittivat suomalaisiin kohdeyrityksiin n. 171 miljoonaa euroa. tilastot Jatkosijoitusten osuus sijoitusten kokonaissummasta kasvoi selvästi Aktiivisuus uusien varojen keräämisessä pysyi korkeana, ollen yhteensä 517 miljoonaa euroa Hallinnoitavien pääomien yhteismäärä oli 3156 miljoonaa euroa 16 VARAINHANKINTA Uusien varojen kerääminen on ensimmäinen vaihe vasta perustetun pääomarahaston elinkaarta, sisältäen rahastorakenteen muodostamisen ja uusien sijoittajien etsimisen. Suomalaisten pääomasijoitusrahastojen varojen keruu on jatkunut korkealla tasolla jo usean vuoden ajan, ollen vuonna 2006 517 miljoonaa euroa. Tästä summasta itsenäiset pääomasijoitusrahastot 1 keräsivät 434 miljoonaa euroa. Loppusumma koostui suoraan taseestaan sijoituksia tekevien pääomasijoittajien keräämästä 82 miljoonasta eurosta ja pääomatuotoista, joiden kokonaissumma oli 1,4 miljoonaa euroa. Itsenäisten rahastojen suurimpana yksittäisenä sijoittajana olivat eläkerahastot (165 miljoonaa euroa, 38 % kaikista itsenäisten rahastojen keräämistä varoista). Määrä oli sama kuin viime vuonna (166 miljoonaa euroa, 2005). Ulkomaalaisten sijoittajien osuus itsenäisten rahastojen sijoitusvaroista oli 135 miljoonan euroa (31 %). Suurinpana yksittäisenä sijoittajaryhmänä toimivat rahastojen rahastot (fund of funds), jotka vuonna 2006 sijoittivat yhteensä 96 miljoonaa euroa suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin. Tutkimuksen metodologian mukaisesti uusien varojen kerääminen on esitetty rahaston kotimarkkinoiden mukaan. Toisin sanoen, vaikka rahaston sijoitusfokus on ulkomaisissa yrityksissä, sen varainkeruu lasketaan kotimaan tilastoihin. SIJOITUKSET Vuonna 2006 uusia sijoituksia tehtiin 350 (313) miljoonan euron arvosta. 1 Lähdejakauma on saatavilla vain itsenäisille pääomasijoitusrahastoille, ei taseestaan sijoituksia tekeville sijoittajille

Kappalemääräisesti tarkasteltuna uusia sijoituksia tehtiin 454 (423). Uutta pääomaa saaneiden kohdeyritysten lukumäärä vuonna 2006 oli 284 (244). Yksityiset pääomasijoitusrahastot ja suoraan taseesta sijoituksia tekevät pääomasijoittajat edustivat noin 86 prosentin osuutta koko viime vuoden sijoitusvolyymistä sijoittaen yhteensä 301 miljoonaa euroa, 309 eri transaktiossa. Totuttuun tapaan julkisten toimijoiden osuus pysyi suhteellisen alhaisena (14 %). Julkisen rahoittajan tehtävänä onkin toteuttaa rahamäärältään suhteellisen pienimuotoisia yhteissijoituksia yksityisen pääomasijoittajan johtamiin investointikohteisiin. Sijoitusten suhteellisen pieni koko heijastui kuitenkin suurena kappalemääränä. Kaiken kaikkiaan, julkisen sektorin toimijat tekivät yhteensä 145 sijoitusta, mikä vastaa 32 prosentin osuutta koko viime vuoden sijoitusmäärästä. Pääsääntöisesti julkisen sektorin sijoitukset kohdistuivat jo portfolioissa oleviin yrityksiin ja lukeutuvat siten jatkosijoituksiksi. Vuonna 2006 tehdyistä pääomasijoituksista venture capital sijoitusten osuus oli 71 prosenttia (248 miljoonaa euroa) ja buyout sijoitusten osuus 29 prosenttia (102 miljoonaa euroa). Kappalemääräisesti venture capital sijoituksia tehtiin 410 ja buyout sijoituksia 44. Käytetyt sijoitusinstrumentit jakautuivat seuraavasti: oman pääoman ehtoinen rahoitus 42 prosenttia, mezzanine - rahoitus 28 prosenttia, vakuudeton laina 17 prosenttia ja muita oman pääoman ehtoisia instrumentteja 13 prosenttia. Vuonna 2006 ulkomaille rekisteröidyt pääomasijoitusyhteisöt sijoittivat suomalaisiin kohdeyrityksiin 171 miljoonaa euroa (tämä luku perustuu EVCA:n raportointimetodologiaan, eikä ole täysin suhteutettavissa muihin tekstissä esitettyihin lukuihin). Ensi- ja jatkosijoitukset Ensisijoitus määritellään sijoittavan rahaston näkökulmasta. Ensisijoitus on rahaston ensimmäinen sijoitus kohdeyritykseen. Rahaston ensimmäisen sijoituksen jälkeen seuraavat sijoitukset luokitellaan jatkosijoituksiksi. Vuonna 2006 ensisijoituksia tehtiin yhteensä 185 miljoonan euron arvosta. Kappalemääräisesti tarkasteltuna ensisijoituksia tehtiin 182. Euromääräisesti tarkasteltuna sijoitusaktiviteetti painottui aiempaa enemmän jatkosijoitusten puolelle, ollen ensimmäistä kertaa lähes tasoissa ensisijoitusten kanssa. Eniten ensisijoituksia tehtiin kasvuvaiheen yrityksiin, yhteensä 38 (40) miljoonaa euroa, vastaten yli viidenneksen osuutta ensisijoitusten yhteismäärästä (johdon yritysostot mukaan lukien). Alkuvaiheen 2 yritykset saivat yhteensä 33 (30) miljoonaa euroa ja kappalemääräisesti tarkasteltuna 99 (65) ensisijoitusta. Siemen-, käynnistys- ja aikaisen kasvuvaiheen yritykset saivat mainitussa järjestyksessä 3 %, 7 % ja 6 % kaikista ensisijoituseuroista. Kappalemääräisesti eniten ensisijoituksia saivat siemen- ja käynnistysvaiheen yritykset. Kumpaankin kehitysvaiheeseen tehtiin sijoituksia yhteensä 40 kappaletta (yhteensä 80 sijoitusta, 44 % kaikista ensisijoituksista). Vastaavasti kasvuvaiheen yrityksiin tehtiin 27 (15 %) ja aikaisen kasvun yrityksiin 19 (10 %) ensisijoitusta. Toimialakohtaisessa tarkastelussa eniten ensisijoituseuroja sai valmistusteollisuus, 52 tilastot 17 2 Alkuvaihe koostuu siemen-, käynnistys- ja aikaisen kasvun vaiheista

tilastot miljoonan euron edestä, yhteensä 58 eri sijoituskohteeseen. Seuraavaksi eniten ensisijoituseuroja keräsivät Life Sciences (14 miljoonaa euroa, 18 sijoitusta) ja ICT (11 miljoonaa euroa, 34 sijoitusta) Ensisijoitusten keskikoko venture capital -sektorilla vuonna 2006 oli 0,68 (0,74) miljoonaa euroa, mediaanin ollessa 0,25 (0,30) miljoonassa eurossa. Johdon yritysostojen osuus ensisijoitusten euromääräisessä tarkastelussa oli 46 prosenttia, yhteensä sijoituksia tehtiin siis 86 (115) miljoonan euron arvosta, 37 (45) eri yritykseen. Näiden sijoitusten keskikoko oli 2,3 (2,6) miljoonaa euroa, mediaani 0,40 (0,49) miljoonaa euroa. luokkaa kaikista sijoituksista (55 %, 2005). Kasvuvaiheen yritykset saivat 25 prosentin osuuden kappalemääräisestä jakaumasta (29 %, 2005). Johdon yritysostot ja toissijainen rahoitus saivat mainitussa järjestyksessä 10 % ja 6 % osuudet vuoden 2006 kappalemääräisestä jakaumasta. Toimialajakauma Euromääräisesti eniten venture capital -sijoituksia tehtiin lääketieteen alalle (medical related industry), yhteensä 55 miljoonan euron edestä (22 %). Seuraavaksi eniten venture capital sijoituksia tehtiin valmistusteollisuuteen (37 miljoonaa euroa /15 %). Teolliset tuotteet ja palvelut saivat 23 miljoonaa euroa (9 %) ja tietotekniikanala 22 miljoonaa euroa (9 %). 18 Yhteensä 90 uutta yritystä sai ensimmäistä kertaa elinkaarensa aikana ammattimaista pääomarahoitusta. Näistä yrityksistä 73 (75, 2005) lukeutui venture capital -kategoriaan, 17 yrityksessä kyseessä oli johdon yritysosto. Kehitysvaihejakauma Ensi- ja jatkosijoitukset mukaan lukien saivat kasvuvaiheen yritykset uutta pääomaa 111 (77) miljoonaa euroa, yhteensä 113 (122) eri sijoituskohteeseen. Toisin sanoen, sijoitusten eri kehitysvaiheiden välisessä vertailussa eniten sijoituksia tehtiin kasvuvaiheen yrityksiin. Seuraavaksi eniten uutta pääomaa keräsivät aikaisen kasvun vaihe (40 miljoonaa euroa, 84 sijoitusta), käynnistysvaihe (26 miljoonaa euroa, 93 sijoitusta) ja siemenvaihe (12 miljoonaa euroa, 79 sijoitusta). Toissijaista rahoitusta hyödynnettiin 51 miljoonan euron edestä (15 % kaikista sijoituksista), yhteensä 25 eri sijoituskohteeseen. Buyout -sijoituksia tehtiin 102 miljoonalla eurolla. Alkuvaiheen sijoitusten kappalemääräinen osuus pysyi ennallaan, ollen 56 prosentin Myös buyout -rahastot sijoittivat euromääräisesti eniten lääketieteen alalla toimiviin yrityksiin, jossa johdon yritysostoja tehtiin yhteensä 38 (37 %) miljoonan euron edestä. Vastaavasti teolliset tuotteet ja palvelut keräsivät johdon yritysostoissa mitattuna 26 (26 %) miljoonaa euroa ja kuluttajatuotteet 16 (15 %) miljoonaa euroa. Kappalemääräisesti eniten venture capital sijoituksia kohdistettiin tietotekniikan alalle, yhteensä 89 sijoitusta lähes 22 % kaikista venture capital -sijoituksista (yht. 410 kpl). Seuraavaksi eniten sijoituksia keräsi lääketiede (57 kpl, 14 %), teolliset tuotteet ja palvelut (49 kpl, 12 %) ja elektroniikka (45 kpl, 11 %). Kokonaisvaltaisesti teknologiateollisuuden pariin suunnattiin venture capital sijoituksia 87 miljoonan euron edestä (35 % venture capital sijoituksista). Kappalemääräisesti venture capital sijoituksia tehtiin teknologiayrityksiin 242 kappaletta (59 % venture capital -sijoituksista). Teknologiayritysten osuus kaikista kohdeyrityksistä vuonna 2006 oli 61 % (56 %).

Yritykset joiden voidaan katsoa toimivan sähköisen kaupankäynnin alalla, saivat sijoituksia yhteensä 16 miljoonan euron edestä (5 % kaikista sijoituksista). Johdon yritysostot mukaan luettuna sähköisen kaupankäynnin koko sijoitusaktiivisuudesta oli 7 prosenttiyksikköä. Maantieteellinen jakauma Tutkimuksen metodologian mukaan suomalaisten pääomasijoitusyhtiöiden ulkomaiset sijoitukset lasketaan mukaan tilastoihin vain, jos ne tehdään suoraan kotimaisesta pääomarahastoja hallinnoivasta yrityksestä, eikä ulkomaalaisen toimipisteen nimissä. Noin 31 prosenttia vuonna 2006 Suomesta käsin sijoitetusta pääomasta kanavoitiin ulkomaalaisiin yrityksiin suomalaisten pääomasijoitusrahastojen kautta (38 %, 2005). Suomeen tehdyt sijoitukset kohdistuivat pääosin Etelä-Suomen alueelle, jonne kanavoitiin noin 62 % (54 %) kotimaahan kohdistuneesta sijoitusvarallisuudesta. Länsi-Suomen alueella euroja kohdistettiin 24 prosentin edestä (26 %, 2005) ja Itä- ja Pohjois-Suomen alueella sijoitettiin seuraavassa järjestyksessä 4 % (2 %) ja 10 % (18 %). Myös sijoitusten välinen kappalemääräinen jakauma noudatti edellä kuvatun mukaista jakaumaa; Etelä- Suomi 53 % (44 %), Länsi-Suomi 26 % (36 %), Itä-Suomi 7 % (4 %) ja Pohjois-Suomi 14 % (16 %). IRTAUTUMISET Irtautumisten tilastointi seuraa suomalaisten pääomasijoittajien sijoitusportfolion kehitystä. Irtautumisten euromäärät ilmoitetaan hankintahintaan, eivätkä ne siitä syystä sisällä informaatiota realisoidun tuoton suhteen. Irtautumisten määrä kasvoi jälleen kerran uudelle ennätystasolle, tarkoittaen jo kolmatta perättäistä ennätysvuotta hankintahintaan suoritettujen irtautumisten arvossa mitattuna. Vuonna 2006 hankintahintaisia irtautumisia toteutettiin 399 miljoonan euron arvosta. Osittaisia tai täydellisiä irtautumisia tehtiin 271 (247) kappaletta. Yhteissijoituksista johtuen irtauduttujen yritysten kappalemäärä oli 160 (165). Irtautumistavoista käytetyin oli teolliset yrityskaupat, joita hyödynnettiin yhteensä 139 miljoonan euron edestä (35 % kaikista irtautumisista). Lainapääoman takaisinmaksua hyödynnettiin 127 miljoonan euron arvosta. Myyntiä toiselle pääomasijoittajalle käytettiin 30 miljoonan euron edestä ja osakkeiden takaisinmyyntiä yrityksen toimivalle johdolle 20 miljoonan edestä. Osittaiset ja täydet alaskirjaukset vastasivat 11 prosenttia (8 %) kaikkien irtautumisten hankintahintaisesta yhteissummasta, ollen 43 miljoonaa euroa (25 miljoonaa euroa, 2005). HALLINNOITAVA PÄÄOMA Suomalaisten pääomasijoittajien hallinnoiman pääoman yhteismäärä vuoden 2006 lopussa oli 3156 miljoonaa euroa. Tästä summasta 58 prosenttia oli jo sijoitettuna kohdeyrityksiin ja 42 prosenttia sijoitussitoumuksina. AKTIIVINEN SIJOITUSPORTFOLIO Pääomasijoittajien aktiivinen sijoitusportfolio koostui vuoden 2006 lopussa 800 (745) yrityksestä. Portfolion hankintahintainen arvo oli 1 835 miljoonaa euroa. Suurimmat toimialat pääomasijoittajien aktiivisessa portfoliossa ovat lääketieteelliset alat, joihin on yhteensä sitoutunut 250 miljoonaa euroa (13,6 % koko portfoliosta). Valmistusyritykset asettuvat toisella sijalle tilastot 19