Sähköasennusalan KANNATTAVUUS vuonna 2009
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry on sähköisen talotekniikan edunvalvonnan asiantuntija, vahva vaikuttaja ja johtava tiedontuottaja. STUL toimii yli 3100 jäsenyrityksensä parhaaksi 50 hengen toimiston voimin ja laajan yhteistyöverkoston kautta. STUL:n jäsenyritykset edustavat koko laajaa sähköisen talotekniikan kenttää. Jäsenilleen liitto tarjoaa mittavat jäsenpalvelut. Liitto välittää tietoa myös muulle sähköalalle sekä kiinteistö- ja rakennusalalle, pienrakentajille ja alan kulutukseen hakeutuville nuorille. Tietoja liitosta osoitteesta www.stul.fi. Liiton jäsenet: www.urakoitsija.fi. Alan uutiset ja muuta tietoa: Sähköala.fi ja Talotekniikka.eu. Sähköinfo Oy edistää sähkö- ja telealan yritysten liiketoimintaa ja tuottaa informaatiota koko sähköisen talotekniikan alalle. Yhtiön päätuotteita ovat ammattikirjat, tietokansiot ja kortistot verkkoversioineen, lehdet, tietoportaalit sekä koulutus. Vuosittain Sähköinfo Oy julkaisee kymmenkunta sähköalan ammattikirjaa. Yhtiö julkaisee kahta lehteä, Sähköalaa ja Sähkömaailmaa, ja yhtiön järjestämillä kursseilla käy vuosittain yli 5000 henkeä. Yhtiö tarjoaa myös lakiasiain palveluja. Sähköinfo Oy kustantaa Sähkötietokortistoa ja julkaisee lomakkeita sekä painettuna että verkkolomakkeina, ylläpitää ja myy hinnastotiedostoja ja tarjouslaskentatietokantaa. Yhtiö myy Henkilö- ja Yritysarviointi Seti Oy:n tuotteita ja välittää sähköalalle tarpeellisia muiden kustantajien tuotteita. Sähköinfo Oy on Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n omistama yhtiö.. Tiedot Sähköinfo Oy:n tuotteista ja palveluista: www.sahkoinfo.fi. Sähköasennusalan kannattavuus vuonna 2009 -raportti Hinta 45,00 e / kpl + alv 22 % Tilaukset: www.sahkoinfo.fi tilaukset@stul.fi Puhelin 09 5476 1111 Faksi 09 5476 1110 Kannen kuva: Mikko Käkelä
3.8.2010 Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton tekemän kannattavuustutkimuksen tulosten perusteella sähköasennusalan vuonna 2000 saavutettu hyvä kannattavuustaso säilyi lähes ennallaan vuonna 2009. Vuosien 2000-2009 kannattavuuden tunnuslukujen keskimääräisarvot ovat pääsääntöisesti parhaimpia koko tarkastelujaksolla 2000 2009. Nettotuloprosentin (mediaani) 6,3 % on tutkimushistorian keskitasoa. Jäsenyritykset ovat vakiinnuttaneet kannattavuutensa tälle terveellä pohjalle, koska vuosi 2009 oli jo kahdestoista perättäinen lihava vuosi. Tutkittujen yritysten liikevaihdon mediaani oli 973 000 euroa ja taseen loppusumman mediaani oli 417 000 euroa. Kannattavuustutkimukseen osallistuneiden sekä osakeyhtiöiden että kaikkien yritysten sijoitetun pääoman tuoton mediaani vuonna 2009 oli yleisten arviointiperusteiden mukaan hyvä. Tutkimukseen osallistuneiden osakeyhtiöiden sijoitetun pääoman tuotto oli keskimäärin 24 prosenttia ja kaikkien yritysten 32 prosenttia. Keskimääräinen sijoitetun pääoman tuotto on vuodesta 1995 alkaen ylittänyt 25 prosenttia. Sähköasennusalan keskimääräinen vakavaraisuus ja maksuvalmius säilyivät vuonna 2009 hyvällä tasolla. Keskimääräinen vakavaraisuus oli tarkastelujakson paras. Tunnusluvun arvosana on: hyvä, kun yrityksenne tunnusluvun arvo on parhaimmassa neljänneksessä. tyydyttävä, kun arvo on mediaanin yläpuolella eli yritys on toiseksi parhaassa neljänneksessä välttävä, kun arvo on arvojen toiseksi alimmassa neljänneksessä heikko, kun arvo on arvojen alimmassa neljänneksessä Kannattavuustutkimuksen on laatinut Martti Ylimaula. martti.ylimaula@stul.fi
Sisältö Johdanto 1. Toiminnan laajuus ja tehokkuus 1.1 Liikevaihto 1 1.2 Henkilöstö 2 1.3 Liikevaihto henkilöä kohti 2 2. Kannattavuus 2 2.1 Kannattavuuden kehitys 3 2.2 Käyttökate 3 2.3 Rahoitustulos ja nettotulos 4 2.4 Sijoitetun pääoman tuotto 5 3. Taloudellinen asema 5 3.1 Taloudellisen aseman kehitys 6 3.2 Vakavaraisuus 6 3.3 Maksuvalmius 7 4. Kannattavuus ja taloudellinen asema yleisten ohjearvojen perusteella 9 5. Tulokset alueittain 10 5.1 Tunnuslukujen mediaaneja alueittain 11 6. Vertailu muihin toimialoihin 12 6.1 Osuuspankkien Keskusliiton toimialatilaston mediaaneja 13 7. Tutkimusaineisto ja tulosten esittäminen 14 8. Tunnuslukujen sisältö ja laskentakaavat 15
Johdanto Sähköasennusalan kannattavuustutkimus perustuu Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton jäsenyritysten tilinpäätöstietoihin. Kannattavuustutkimuksia Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton jäsenyrityksistä on tehty säännöllisesti jo vuosikymmeniä. Jokainen tutkimukseen osallistuva yritys saa yrityskohtaisen tilinpäätösanalyysin 1. Vuotta 2009 koskeneeseen tutkimukseen osallistui 212 yritystä, joilla yksinomainen tai pääasiallinen toimiala oli sähköasennus. Yhteenvetotietoja: Mediaaneja Kaikki yritykset : Liikevaihto ( 1 000 ) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 620 587 638 699 716 885 973 Osakeyhtiöt: Käyttökate-%, 8,6 9,0 8,7 9,0 9,7 9,5 8,3 Nettotulos-% 5,2 5,2 5,3 6,1 6,2 5,6 4,9 Omavaraisuusaste-% 55,6 55,9 54,5 54,4 57,5 58,1 59,9 Osakeyhtiöt vertailuyritykset 2 : Sijoitetun pääoman tuotto-% * * 33,1 36,6 36,9 29,2 24,4 1. Toiminnan laajuus ja tehokkuus 1.1 Liikevaihto Kaikkien kannattavuustutkimukseen osallistuneiden yritysten liikevaihdon mediaani vuonna 2009 oli 973 000 euroa. Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä 40 %:lla liikevaihto kasvoi (68%:lla 2008) vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna, Yhdellä prosentilla säilyi ennallaan ja 59 prosentilla vastaajista liikevaihto supistui (31 prosentilla 2008). Liikevaihdon muutosprosenttien mediaanilla mitattuna liikevaihdon muutos oli keskimäärin -5 %. Jäsenliikkeiden liikevaihtomuutokset ovat nykyisin aika pieniä, koska yhä suurempi osa liikkeistä on siirtynyt valmistumisasteen mukaiseen tulouttamiseen, jolloin liikevaihto kertyy tasaisesti. 1 Tilinpäätösanalyysien perusteita on lyhyesti selostettu raportin kohdassa 7. Tutkimusaineisto ja tulosten esittäminen. 2 Koko aineisto sekä vertailuaineiston lukumäärä on esitetty raportin kohdassa 7. Tutkimusaineisto ja tulosten esittäminen. 1 (19)
1.2 Henkilöstö Tutkimukseen osallistuneiden yritysten henkilöstön lukumäärän mediaani vuonna 2009 oli 6. Vertailuyritysten henkilöstön lukumäärän mediaani oli 8. Henkilömäärä 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Mediaani Kaikki yritykset 7 7 7 7 6 6 6 Vertailuyritykset * * 10 10 10 10 8 1.3 Liikevaihto henkilöä kohti Liikevaihdolla henkilöä kohti arvioidaan toiminnan tehokkuutta. Menetelmä on varsin karkea, sillä tilikauden keskimääräisiin henkilöstön lukumääriin voi sisältyä epätarkkuuksia ja toisaalta tunnusluvun muutoksiin vaikuttavat myös rahanarvon muutokset. Menetelmän heikkouksista huolimatta on aivan ilmeistä, että sähköasennusalan yritykset ovat viime vuosina jonkin verran parantaneet toiminnan tehokkuutta. Tosin viime vuonna tuli pieni takapakki. Liikevaihto/henkilö 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (1 000 ) Mediaani Osakeyhtiöt 92 91 92 98 103 112 110 Henkilöyhtiöt 77 83 84 90 102 107 101 Liikev. alle 0,5 m 74 76 75 77 80 89 84 Liikev. 0,5 1,0 m 83 79 79 93 97 105 117 Liikev. yli 1,0 m 96 95 105 105 115 118 113 Kaikki yritykset 88 89 88 94 101 109 105 Vertailuyritykset * * 94 100 105 112 104 Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden yritysten liikevaihto henkilöä kohti oli vuonna 2009 mediaanin perusteella keskimäärin 105 000. 2. Kannattavuus Yrityksen kannattavuudella tarkoitetaan pelkistettynä yrityksen kykyä tuottaa toiminnallaan enemmän tuloja kuin tulojen tuottamiseen käytetään varoja. Toimialan kannattavuutta ja kannattavuuden kehitystä on arvioitu käyttökate-, rahoitustulos- ja nettotulosprosentilla sekä sijoitetun pääoman tuottoprosentilla 3. Verrattaessa eri yhtiömuotojen 3 Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty raportin kohdassa 8. Tunnuslukujen sisältö ja laskentakaavat. 2 (19)
Liikevaihto (1 000 ) Kaikki yritykset 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2 000 2 001 2 002 2 003 2 004 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 Alakvartiili 154 199 202 200 216 184 218 206 253 271 Mediaani 369 570 592 620 587 638 699 716 885 973 Yläkvartiili 978 1 511 1 424 1 439 1 409 1 516 1 802 1 946 2 432 2 275 Liikevaihto/henkilö (1 000 ) Kaikki yritykset 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 2 000 2 001 2 002 2 003 2 004 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 Alakvartiili 58 67 64 69 69 68 74 71 84 74 Mediaani 78 84 85 88 89 88 94 101 109 105 Yläkvartiili 95 104 107 106 108 114 118 128 139 139
kannattavuutta on otettava huomioon, että avointen ja kommandiittiyhtiöiden omistaja tai omistajat eivät useinkaan nosta yhtiöstä palkkaa vaan ottavat osuutensa yhtiöön kertyneistä varoista yksityisottoina. Koska yksityisotot eivät rasita yrityksen tulosta samalla tavoin kuin palkanmaksu, eivät osakeyhtiöiden ja henkilöyhtiöiden kannattavuutta kuvaavat tulokset ole täysin vertailukelpoisia. Eniten asia näkyy elinkeinoharjoittajien ryhmässä, jossa on selvästi parempi kannattavuus kuin muilla, koska siellä ei ole palkkakuluja ensinkään. 2.1 Kannattavuuden kehitys Kannattavuuden tunnuslukujen mediaanit osoittavat, että kannattavuus vuonna 2009 säilyi kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta kääntyi laskuun vuoden 2005 tasoon. Kannattavuus on vuodesta 1996 alkaen tunnuslukujen mediaanilla mitattuna ollut melko hyvä. Vuoden 2009 kannattavuuden tunnuslukujen mediaanit ovat tarkastelujakson 2000-2009 keskitasoa. Kaikkien yhtiömuotojen ja liikevaihtoluokkien käyttökatteen mediaani on vuodesta 1995 lähtien poikkeuksetta ylittänyt 7 %. Vuodesta 2003 alkaen tappiota tekevien osuus on vaihdellut 7 11 prosentin välillä. Tappiota tekeviä vuonna 2008 oli 7 prosenttia, kunnes se taas vuonna 2009 nousi taantuman seurauksena 11 prosenttiin. Vielä vuonna 1995 nettotulos oli tappiollinen neljäsosalla tutkimukseen osallistuneista osakeyhtiöistä. Kannattavuuden tunnuslukujen hajonta ylä- ja alakvartiilin erotuksella mitattuna ei vuonna 2009 juuri olleenkaan muuttuneet vuodesta 2008. Osakeyhtiöiden käyttökatteen ylä- ja alakvartiilin erot vuosina 2008-2009 olivat noin 11 prosenttiyksikköä ja nettotuloksen erot oli noin 9 prosenttiyksikköä. 2.2 Käyttökate Tutkimukseen osallistuneiden osakeyhtiöiden käyttökatteen mediaani 8,3 prosenttia tippui yli prosenttiyksikön edellisen vuoden tasosta. Vuodesta 1993, joka sähköasennusalan yritysten kannattavuuden kannalta on ollut menneen vuosikymmenen kehnoimpia, osakeyhtiöiden keskimääräinen käyttökate on parantunut reilut 5 prosenttiyksikköä. Sähköasennusalan käyttökatteen alarajana voidaan pitää 7 prosentin käyttökatetta. Vuonna 2009 tutkimukseen osallistuneista osakeyhtiöistä 55 %:lla käyttökate ylitti 7 prosenttia, kun vuonna 2008 ylittäneitä oli noin 66 %. Henkilöyhtiöiden käyttökatteen mediaani nousi vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna 1,6 prosenttiyksikköä. Elinkeinonharjoittajien käyttökatteen mediaani oli 35,7 %. On muistettava, että ko. yhden miehen yrityksissä ei makseta palkkoja, joten prosenttikin on aivan toista luokkaa kuin muissa yhtiömuodoissa. 3 (19)
Kannattavuustutkimus '09 Käyttökate-% Osakeyhtiöt 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Alakvartiili 5,3 5,4 4,9 3,6 4,0 4,5 4,9 4,8 4,1 3,4 Mediaani 8,5 9,5 9,1 8,6 9,0 8,7 9,0 9,7 9,5 8,3 Yläkvartiili 14,4 15,3 15,0 15,3 15,9 14,8 12,3 14,8 16,2 14,6 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili 35 30 25 20 15 10 5 0-5 Käyttökate-% Henkilöyhtiöt 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Alakvartiili 6,3 6,1 5,3 6,9 6,2 2,3 6,7 8,9 12,7 10,7 Mediaani 11,0 9,6 11,6 13,0 12,9 15,1 19,1 20,4 19,3 20,9 Yläkvartiili 19,9 17,2 16,3 20,2 23,4 21,5 27,6 35,7 27,2 30,2 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili
Käyttökateprosentti 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Mediaani Osakeyhtiöt 8,6 9,0 8,7 9,0 9,7 9,5 8,3 Vertailuyritykset * * 10,1 10,2 10,7 10,1 8,4 Henkilöyhtiöt 13,0 12,9 15,1 19,1 20,4 19,3 20,9 Elinkeinonharjoittajat 30,2 31,8 28,8 36,4 37,3 35,9 35,7 Liikev. alle 0,5 m 19,2 20,2 17,3 19,8 16,7 19,0 18,8 Liikev. 0,5 1,0 m 8,3 8,3 7,5 8,7 7,6 9,5 10,9 Liikev. yli 1,0 m 6,8 6,8 8,0 8,7 10,4 9,2 7,6 Kaikki yritykset 11,1 10,9 10,2 11,2 12,1 11,5 10,2 2.3 Rahoitustulos ja nettotulos Osakeyhtiöiden rahoitustulosprosentin mediaani 6,9 prosenttia oli 0,7 prosenttiyksikköä edellisvuoden mediaania (7,6%) matalampi. Nettotulosprosentin mediaani osakeyhtiöillä oli 4,9 %. Edellisvuodesta nettotuloksen mediaani heikkeni 0,7 prosenttiyksikköä. Kaikkien yritysten rahoitustuloksen mediaani oli 8,0 % ja nettotuloksen mediaani 6,3 %. Rahoitustulos ja nettotulos kumpikin heikkenivät edellisvuoden tasosta. Sekä yhtiömuodoittain että liikevaihtoluokittain tarkasteltuna rahoitustulosprosentin ja nettotulosprosentin mediaani oli vuonna 2009 edelleen hyvällä tasolla. Rahoitustulos- 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Prosentti Mediaani Osakeyhtiöt 6,6 6,7 7,1 7,5 8,1 7,6 6,9 Vertailuyritykset * * 8,6 8,1 8,1 8,2 7,2 Henkilöyhtiöt 12,5 12,9 14,9 19,1 20,9 17,2 18,3 Liikev. alle 0,5 m 14,4 13,8 13,3 16,0 12,8 16,2 14,2 Liikev. 0,5 1,0 m 6,4 6,4 5,7 6,9 5,6 8,3 8,7 Liikev. yli 1,0 m 5,8 5,2 6,3 6,8 8,1 7,5 6,0 Kaikki yritykset 8,5 8,4 8,4 8,9 9,4 9,2 8,0 4 (19)
Kannattavuustutkimus '09 Rahoitustulos-% Osakeyhtiöt 14 12 10 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Alakvartiili 3,6 3,5 3,8 2,6 3,0 3,6 4,0 4,0 3,1 2,8 Mediaani 5,8 7,2 6,8 6,6 6,7 7,1 7,5 8,1 7,6 6,9 Yläkvartiili 10,7 11,9 11,4 11,2 11,8 11,8 12,8 12,4 13,3 11,5 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Rahoitustulos-% Henkilöyhtiöt 30 25 20 15 10 5 0-5 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Alakvartiili 3,0 4,8 4,9 6,7 5,4 0,0 6,3 8,5 12,6 10,9 Mediaani 10,9 9,3 10,9 12,5 12,9 14,9 19,1 20,9 17,2 18,3 Yläkvartiili 18,6 16,9 14,7 19,0 21,5 21,5 26,4 33,2 25,5 29,8 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili
Nettotulosprosentti 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Mediaani Osakeyhtiöt 5,2 5,2 5,3 6,1 6,2 5,6 4,9 Vertailuyritykset * * 6,1 7,1 7,3 6,9 5,2 Henkilöyhtiöt 10,8 10,7 11,2 17,2 19,6 15,5 17,5 Liikev. alle 0,5 m 11,7 11,0 9,5 12,7 10,3 12,7 13,7 Liikev. 0,5 1,0 m 4,6 5,0 4,6 6,1 5,1 6,8 6,6 Liikev. yli 1,0 m 4,9 4,0 5,1 5,8 7,1 6,2 4,7 Kaikki yritykset 6,5 6,1 6,2 7,4 7,8 7,4 6,3 2.4 Sijoitetun pääoman tuotto Kannattavuustutkimukseen osallistuneiden sekä osakeyhtiöiden että kaikkien yritysten sijoitetun pääoman tuoton mediaani vuonna 2009 oli yleisten arviointiperusteiden mukaan hyvä. Osakeyhtiöiden sijoitetun pääoman tuoton mediaani oli 24,3 % ja kaikkien yritysten lähes 32 %. Sijoitetun pääoman tuoton mediaani on ylittänyt 25 % vuodesta 1995 alkaen. Osakeyhtiöllä sijoitetun pääoman tuotto kuitenkin laski ensi kertaa hiukan alle tuon 25 prosentin. Vähintään 15 %:n sijoitetun pääoman tuoton vuonna 2009 saavutti 65 % osakeyhtiöistä. Yhdellätoista prosentilla osakeyhtiötä sijoitetun pääoman tuotto oli 9 15 %. Alle 9 %:n jäi sijoitetun pääoman tuotto 24 %:lla osakeyhtiöitä. Sijoitetun pääoman tuotto oli negatiivinen 10 prosentilla osakeyhtiöistä. Sijoitetun pääoman 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 tuottoprosentti Mediaani Osakeyhtiöt 28,9 29,0 31,3 33,7 33,0 31,1 24,3 Vertailuyritykset * * 33,1 36,6 36,9 29,2 24,4 Kaikki yritykset 33,0 32,7 32,8 37,7 38,4 40,2 31,6 Vertailuyritykset * * 33,6 37,4 38,2 36,8 29,1 3. Taloudellinen asema Taloudellista asemaa on arvioitu rahoitusrakenteen ja maksuvalmiuden perusteella. Rahoitusrakenteen tunnusluvut mittaavat yrityksen vakavaraisuutta maksuvalmiutta pitkällä aikavälillä. Vakavaraisuudella tarkoitetaan yrityksen kykyä selviytyä velvoitteistaan pitkällä aikavälillä ja yrityksen tappionsietokykyä. Maksuvalmiudella lyhyellä aikavälillä likviditeetillä tarkoitetaan yrityksen kykyä maksaa maksunsa joka hetki ajallaan ja edullisimmalla mahdollisella maksutavalla. 4 4 Rahoitusrakenteen ja maksuvalmiuden tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty raportin kohdassa 8. Tunnuslukujen sisältö ja laskentakaavat. 5 (19)
Kannattavuustutkimus '09 Nettotulos-% Osakeyhtiöt 12 10 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Alakvartiili 2,2 2,3 2,3 1,5 1,8 1,9 2,8 2,9 1,8 1,4 Mediaani 4,4 5,9 5,4 5,2 5,2 5,3 6,1 6,2 5,6 4,9 Yläkvartiili 9,5 9,5 9,8 8,6 10,2 9,6 10,6 10,6 11,0 10,1 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Nettotulos-% Henkilöyhtiöt 35 30 25 20 15 10 5 0-5 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Alakvartiili 2,6 3,4 3,9 5,4 4,4-2,7 4,0 6,6 10,8 9,8 Mediaani 9,8 8,0 7,5 10,8 10,7 11,2 17,2 19,6 15,5 17,5 Yläkvartiili 13,8 14,2 12,0 16,2 18,8 19,7 25,1 31,2 24,1 28,1 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili
Kannattavuustutkimus '09 70 Sijoitetun pääoman tuotto-% Osakeyhtiömuotoiset vertailuyhtiöt 60 50 40 30 20 10 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tyydyttävä Välttävä Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili 80 Sijoitetun pääoman tuotto-% Kaikki vertailuyhtiöt 70 60 50 40 30 20 10 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tyydyttävä Välttävä Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili
3.1 Taloudellisen aseman kehitys Sähköasennusalan keskimääräinen vakavaraisuus vuonna 2009 parani jälleen edellisestä vuodesta. Keskimääräinen maksuvalmius säilyi edellisen vuoden tasolla. Sekä keskimääräinen vakavaraisuus että keskimääräinen maksuvalmius olivat varsin hyviä. Vaikka keskimääräinen vakavaraisuus ja maksuvalmius heikkenivätkin tarkastelujakson vaikeimpina lamavuosina, ovat ne koko tarkastelujakson pysyneet hyvinä tai vähintään kohtuullisina. 3.2 Vakavaraisuus Vuonna 2009 osakeyhtiöiden omavaraisuusasteen mediaani oli ennätykselliset lähes 60 %. Edellisvuoteen (58,1 %) verrattuna omavaraisuus jälleen koheni. Omavaraisuusasteen mediaani nousi edellisvuodesta lähes 2 prosenttiyksikköä. Osakeyhtiöiden keskimääräinen omavaraisuusaste oli koko tarkastelujakson paras. Omavaraisuusasteen hajonta on tarkastelujaksolla ollut melko suuri. Vuonna 2009 huonoimmalla neljäsosalla osakeyhtiöitä omavaraisuus oli noin 42 % tai vähemmän, kun taas parhaimman neljäsosan omavaraisuus oli vähintään 75 %.. Omavaraisuusaste (%) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Mediaani Osakeyhtiöt 55,6 55,9 54,5 54,4 57,5 58,1 59,9 Vertailuyritykset * * 54,8 56,5 58,6 63,5 64,3 Henkilöyhtiöt 42,5 49,3 34,4 51,2 74,2 61,8 63,0 Liikev. alle 0,5 m 54,4 57,2 54,1 61,0 62,0 65,0 65,8 Liikev. 0,5-1 m 50,2 52,8 49,4 53,8 59,4 60,1 62,4 Liikev. yli 1 m 56,9 52,3 52,6 51,2 54,8 55,5 56,0 Kaikki yritykset 54,2 54,6 53,1 55,2 59,2 58,3 60,5 Kokonaisvelat liikevaihdosta vuonna 2009 olivat kaikilla tutkimukseen osallistuneilla yrityksillä keskimäärin noin 15 %. Velkojen suhteellinen osuus liikevaihdosta on hieman suurempi kuin vuonna 2008. Keskimääräiseksi velkojen määräksi suhteessa liikevaihtoon on vuodesta 1998 alkaen vakiintunut mediaanilla mitattuna alle 17 %. 6 (19)
Kannattavuustutkimus '09 Omavaraisuusaste (%) Osakeyhtiöt 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Alakvartiili 29,6 35,5 34,0 38,0 36,4 33,7 40,1 40,6 36,7 41,3 Mediaani 47,2 52,6 56,5 55,6 55,9 54,5 54,4 57,5 58,1 59,9 Yläkvartiili 62,4 68,1 72,1 68,9 70,6 70,1 67,6 71,3 75,0 74,8 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Omavaraisuusaste (%) Henkilöyhtiöt 100 80 60 40 20 0-20 -40 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Alakvartiili 2,7 8,7-3,4-2,2 0,0-19,2 2,8 43,7 24,1 23,9 Mediaani 34,0 44,1 31,5 42,5 49,3 34,4 51,2 74,2 61,8 63,0 Yläkvartiili 46,7 64,7 67,0 70,4 69,9 62,0 72,7 78,9 82,3 85,6 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili
Kokonaisvelat (%) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 liikevaihdosta Mediaani Osakeyhtiöt 16,0 17,0 17,3 16,8 16,4 15,3 15,9 Vertailuyritykset * * 17,1 16,3 16,0 14,4 15,9 Henkilöyhtiöt 13,2 15,8 20,1 18,5 11,6 12,4 11,8 Liikev. alle 0,5 m 14,2 14,5 16,4 14,9 12,2 12,5 12,1 Liikev. 0,5 1,0 m 16,9 18,0 17,4 18,2 17,2 14,4 16,9 Liikev. yli 1,0 m 15,5 17,8 17,2 16,8 16,8 15,8 15,9 Kaikki yritykset 15,6 16,4 17,1 16,6 15,8 15,2 15,4 3.3 Maksuvalmius Quick ratio (happotesti) on rahoitusomaisuuden ja lyhytaikaisen vieraan pääoman suhdeluku. Suhdeluku ilmaisee yrityksen lyhyen aikavälin maksuvalmiuden. Maksuvalmius katsotaan hyväksi, jos quick ration arvo on yli 1. Vuonna 2009 kaikkien tutkimukseen osallistuneiden yritysten quick ration mediaani oli hyvä 1,8 eli rahoitusomaisuutta oli lähes kaksi kertaa enempi kuin lyhytaikaisia velkoja. Maksuvalmius säilyi edellisen vuoden tasolla. Maksuvalmiuden tunnusluvun mediaani on kaikkina tarkastelujakson vuosina ylittänyt hyvänä pidettävän arvon 1. Quick ratio 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Mediaani Osakeyhtiöt 1,6 1,5 1,5 1,5 1,6 1,8 1,8 Henkilöyhtiöt 1,1 1,4 1,0 1,2 2,0 1,7 1,4 Liikev. alle 0,5 m 1,7 1,7 1,3 1,8 2,0 2,3 2,3 Liikev. 0,5 1,0 m 1,2 1,3 1,2 1,5 1,6 1,8 1,8 Liikev. yli 1,0 m 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,8 1,9 Kaikki yritykset 1,5 1,5 1,4 1,5 1,6 1,8 1,8 7 (19)
Kannattavuustutkimus '09 Kokonaisvelat liikevaihdosta (%) Osakeyhtiöt 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Alakvartiili 14,0 12,6 12,3 13,0 12,7 13,5 12,9 12,6 11,2 12,2 Mediaani 19,7 16,4 16,2 16,0 17,0 17,3 16,8 16,4 15,3 15,9 Yläkvartiili 27,2 24,4 23,8 21,8 22,1 23,2 23,6 21,7 21,6 22,2 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Kokonaisvelat liikevaihdosta (%) Henkilöyhtiöt 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Alakvartiili 14,7 10,3 11,1 9,2 9,5 15,2 9,8 6,6 6,8 4,8 Mediaani 18,0 15,3 17,2 13,2 15,8 20,1 18,5 11,6 12,4 11,8 Yläkvartiili 22,7 24,8 23,0 25,0 29,1 30,9 29,6 16,0 20,9 18,3 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili
Kannattavuustutkimus '09 Quick ratio Kaikki yritykset 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Myyntisaatavien ja ostovelkojen kierto (vrk) Kaikki yritykset - mediaani 35 33 31 29 27 25 23 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Myyntisaatavien kierto Ostovelkojen kierto
'09 Myyntisaatavien kiertoaika (vrk) Kaikki yritykset 60 50 40 30 20 10 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Alakvartiili 19 18 17 17 18 18 18 17 18 Mediaani 30 29 28 31 33 35 32 28 29 Yläkvartiili 44 45 43 47 50 50 48 43 46 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Ostovelkojen kiertoaika (vrk) Kaikki yritykset 60 50 40 30 20 10 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Alakvartiili 15 13 14 15 16 15 11 12 9 Mediaani 26 25 26 26 30 29 26 25 23 Yläkvartiili 41 40 39 41 44 43 41 41 35 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili
Toinen maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku on current ratio. Se mittaa myös tilinpäätöshetken rahoituspuskuria. Tunnusluvussa sekä vaihto-omaisuus että rahoitusomaisuus ajatellaan realisoitavaksi lyhytaikaisista velvoitteista selviämiseksi. Ne jäsenyritykset joilla ko. arvo kannattavuustutkimuksessa on yli 2 voivat olla erittäin tyytyväisiä. Tutkimuksessa ko. luvun mediaani oli 2,1. Myyntisaatavien kiertoajan tulisi yleensä olla lyhyempi kuin ostovelkojen. Tällöin yritys voi toimittajien myöntämällä maksuajalla vähentää varsinaista pääomatarvetta. Ostovelkojen kiertoaikatavoitteen takarajan asettavat maksuehdot; mahdolliset käteisalennukset tulisi käyttää hyväksi. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden yritysten keskimääräinen myyntisaatavien kiertonopeus vuonna 2009 oli 29 vuorokautta. Keskimääräinen kiertonopeus on tarkastelujaksolla vaihdellut 28 vuorokaudesta 35 vuorokauteen. Ostovelkojen keskimääräinen kiertonopeus oli kaikilla yrityksillä 23 vuorokautta. Osakeyhtiöiden ostovelkojen kierto oli keskimäärin 26 vuorokautta. Kaikkien yritysten ostovelkojen keskimääräinen kierto on tarkastelujaksolla vaihdellut 23 vuorokaudesta 30 vuorokauteen. Myyntisaatavien kierto 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (vuorokausina) Mediaani Osakeyhtiöt 30 34 36 37 35 33 32 Henkilöyhtiöt 20 20 23 36 21 22 23 Liikev. alle 0,5 m 22 20 24 26 21 21 21 Liikev. 0,5 1,0 m 28 31 31 37 35 32 28 Liikev. yli 1,0 m 34 39 42 40 41 38 37 Kaikki yritykset 28 31 33 35 32 28 29 Ostovelkojen kierto 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (vuorokausina) Mediaani Osakeyhtiöt 27 31 31 31 28 26 26 Henkilöyhtiöt 26 20 38 36 22 23 15 Liikev. alle 0,5 m 20 19 22 20 18 18 15 Liikev. 0,5 1,0 m 33 32 31 30 30 29 22 Liikev. yli 1,0 m 33 33 33 32 29 28 29 Kaikki yritykset 26 26 30 29 26 25 23 8 (19)
4. Kannattavuus ja taloudellinen asema yleisten ohjearvojen perusteella Joistakin keskeisistä tunnusluvuista on esitetty suuntaa-antavia ohjearvoja. Seuraavaan taulukkoon on merkitty Osuuspankkien Keskusliiton Yritystutkimuksen julkaisemat suuntaa-antavat ohjearvot. 5 Suuntaa-antavat ohjearvot Hyvä Tyydyttävä Heikko Kannattavuus Nettotulos Positiivinen ja Positiivinen ja Pos. tai neg. Sijoitetun pääoman tuotto-% 15,0 % tai suurempi 5,0 % - 14,9 % alle - 5,0 % Hyvä Tyydyttävä Heikko Vakavaraisuus Omavaraisuusaste Yli 40 % 20 % - 40 % Alle 20 % Maksuvalmius Quick ratio Yli 1,0 0,5-1,0 Alle 0,5 Sähköasennusalan yritysten kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta yleisten ohjearvojen perusteella kuvaa kannattavuustutkimukseen osallistuneiden yritysten jakautuminen arvosanaluokkiin. Seuraavaan taulukkoon on merkitty, kuinka monta prosenttia tutkimukseen osallistuneista osakeyhtiöistä sijoittui kuhunkin arvosanaluokkaan vuosina 2009 ja 2008. Tarkastelun tuloksia on havainnollistettu oheisilla osakeyhtiöiden kannattavuus- ja vakavaraisuuskuvioilla. Kuvioiden pylväät osoittavat, mikä oli osakeyhtiöiden prosenttijakautuma vuosina 2009 ja 2008 arvosteluasteikolla hyvä heikko. Kannattavuustutkimus Osakeyhtiömuotoiset vertailuyritykset Hyvä Tyydyttävä Heikko Kannattavuus Yrityksistä v. 2009 63 % 20 % 17 % (Yrityksistä v.2008) (78 %) (12 %) (10 %) 5 Lähde: Toimialatilasto vuodelta 2009, Osuuspankkikeskus, Yritystutkimus, Helsinki 2010 9 (19)
Kannattavuustutkimus '09 90 Kannattavuus Osakeyhtiömuotoiset vertailuyritykset 80 78 70 60 63 50 40 30 20 10 20 12 10 17 0 Hyvä Tyydyttävä Heikko %-osuus 2008 %-osuus 2009 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 82 84 Vakavaraisuus Osakeyhtiömuotoiset vertailuyritykset 20,0 10,0 12 12 6 4 0,0 Hyvä Tyydyttävä Heikko %-osuus 2008 %-osuus 2009
Kannattavuustutkimus '09 100 Maksuvalmius Osakeyhtiömuotoiset vertailuyritykset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Hyvä Tyydyttävä Heikko %-osuus 2008 %-osuus 2009
Hyvä Tyydyttävä Heikko Vakavaraisuus Yrityksistä v. 2009 84 % 12 % 4 % (Yrityksistä v.2008) (82 %) (12 %) (6 %) Maksuvalmius Yrityksistä v. 2009 89 % 8 % 3 % (Yrityksistä v.2008) (91 %) (8 %) (1 %) Osakeyhtiömuotoisista vertailuyrityksistä 63 %:lla kannattavuus oli hyvä. Tyydyttävän kannattavuuden saavutti 20 prosenttia vertailuyhtiöistä. Välttävä tai heikko kannattavuus oli 17 %:lla vertailuyhtiöitä. Jakautuma muuttui vuodesta 2008 siten, että arvosanaluokan tyydyttävä osuus kasvoi 8 prosenttiyksikköä ja luokan heikko osuus kasvoi 7 prosenttiyksikköä ja luokan hyvä osuus väheni 5 prosenttiyksikköä. Vakavaraisuus oli hyvä 84 %:lla osakeyhtiömuotoisia vertailuyhtiöitä. Vakavaraisuus oli tyydyttävä 12 %:lla ja heikko 4 prosentilla vertailuyhtiöitä. Vakavaraisuuden jakautumassa verrattuna vuoden 2008 jakautumaan muutokset olivat vain parin prosenttiyksikön luokkaa. Maksuvalmius oli hyvä 89 %:lla vertailuyhtiöitä. Tyydyttävä maksuvalmius oli 8 prosentilla osakeyhtiöitä ja huono maksuvalmius vain 3 %:lla. Maksuvalmiuden jakautumassa verrattuna edellisvuoteen heikkojen osuus kasvoi 2 prosenttiyksikköä ja vastaavasti hyvien osuus väheni 2 prosenttiyksiköllä. 5. Tulokset alueittain Tutkimusaineistosta on laskettu tunnuslukuja myös alueittain. Aluejaon perustana on Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton alueosastojako. Alue- ja alueosastojako on esitetty viereisellä karttasivulla. Alueelliset tunnuslukujen mediaanit perustuvat kaikkien kultakin alueelta tutkimukseen osallistuneiden yritysten tuloksiin 6. Alueittaiset aineistot sisältävät siten sekä osake- ja henkilöyhtiöitä että muita yhtiömuotoja. Alueittaisia tuloksia arvioitaessa ja vertailtaessa eri alueiden tuloksia keskenään on syytä pitää mielessä, että aineiston lukumäärä sekä eri yhtiömuotojen osuus aineistossa vaihtelee alueittain, minkä seurauksena alueittaiset tulokset eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. 6 Aineiston lukumäärä alueittain on esitetty raportin kohdassa 7. Tutkimusaineisto ja tulosten esittäminen. 10 (19)
5.1 Tunnuslukujen mediaaneja alueittain Liikevaihto 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (1 000 ) Uusimaa 1058 921 949 920 795 873 952 Lounais-Suomi 756 618 651 829 946 1069 1102 Itäinen Suomi 775 629 574 580 716 762 1258 Läntinen Suomi 787 658 650 582 667 1020 1491 Pohjois-Suomi 518 436 307 307 369 572 496 Liikevaihto/henkilö 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (1 000 ) Uusimaa 95 92 101 104 104 110 117 Lounais-Suomi 82 78 74 84 90 101 101 Itäinen Suomi 91 90 89 93 102 106 103 Läntinen Suomi 90 91 85 98 106 119 106 Pohjois-Suomi 89 90 99 103 114 124 109 Käyttökate-% 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Uusimaa 8,7 9,6 7,5 9,0 8,7 9,2 9,0 Lounais-Suomi 8,8 9,0 9,1 9,2 11,5 9,8 9,9 Itäinen Suomi 10,9 10,5 12,0 12,5 12,7 14,8 10,2 Läntinen Suomi 13,0 11,2 10,0 13,9 11,8 11,3 8,0 Pohjois-Suomi 13,4 15,8 15,7 14,9 18,9 13,7 14,6 Rahoitustulos-% 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Uusimaa 6,5 7,6 6,3 7,0 6,4 7,5 7,8 Lounais-Suomi 6,8 6,7 7,3 8,1 9,9 7,9 8,0 Itäinen Suomi 8,2 8,2 9,1 10,1 10,4 12,4 8,2 Läntinen Suomi 10,8 8,0 8,7 12,1 9,9 9,4 7,3 Pohjois-Suomi 10,8 11,3 11,4 15,3 12,6 10,9 11,9 Nettotulos-% 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Uusimaa 5,7 5,5 4,3 5,4 5,3 5,3 5,4 Lounais-Suomi 5,1 5,2 5,6 6,0 8,4 6,2 6,8 Itäinen Suomi 6,4 6,4 7,2 8,4 9,1 9,9 6,3 Läntinen Suomi 7,5 6,2 5,8 9,7 8,2 7,6 4,6 Pohjois-Suomi 8,4 10,2 10,3 11,6 11,6 9,6 11,4 Omavaraisuus-% 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Uusimaa 58,1 53,3 54,3 56,9 56,8 53,3 56,0 Lounais-Suomi 53,9 53,4 52,9 54,9 57,5 53,7 56,0 Itäinen Suomi 59,3 61,5 59,5 54,8 59,0 60,8 65,0 Läntinen Suomi 52,3 40,5 33,6 47,4 51,6 48,6 46,6 Pohjois-Suomi 61,0 56,7 63,1 62,3 73,9 71,6 73,1 11 (19)
Kokonaisvelat/ liikevaihto 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (%) Uusimaa 15,2 16,9 16,7 15,7 15,3 15,2 15,1 Lounais-Suomi 16,0 17,8 18,1 17,0 16,8 16,0 17,0 Itäinen Suomi 15,2 15,6 16,6 17,8 16,4 15,8 15,6 Läntinen Suomi 18,0 18,0 19,8 18,0 15,2 16,1 16,4 Pohjois-Suomi 14,1 16,0 15,6 15,3 12,6 10,2 13,8 6. Vertailu muihin toimialoihin Eri rahoituslaitokset keräävät omilta asiakkailtaan tilinpäätöstietoja ja laativat näiden perusteella toimialatilastoja. Seuraavissa taulukoissa esitetyt Osuuspankkien Keskusliiton (OKL) toimialakohtaiset tiedot perustuvat osuuspankkien ja Osuuspankkikeskuksen eri yksiköiden asiakkaiden tilinpäätöstietoihin. Tietojen vertailuun kannattavuustutkimuksen tuloksiin tulee suhtautua varauksin. Tietojen vertailukelpoisuutta heikentävät merkittävästi aineistojen erilainen koostumus ja jotkut hieman erilaiset laskentaperusteet. OKL:n toimialakohtaiset tiedot sisältävät kaikkia yhtiömuotoja. Toisaalta OKL:n yrityskohtaisiin tietoihin on tehty ns. omistajan palkkakorjaus: mikäli henkilöyrityksessä työskentelevät omistajat eivät ole maksaneet itselleen käyvän palkkatason mukaista palkkaa, on palkkakuluja oikaistu. Lisäksi yrityskohtaisiin, taseen osoittamiin velkoihin on joissakin tapauksissa lisätty taseen ulkopuolisia vastuita. Vertailtaessa OKL:n sähköasennusalan mediaaneja kannattavuustutkimuksen vastaaviin lukuihin on syytä ottaa huomioon, että omavaraisuusasteen ja suhteellisen velkaantuneisuuden (velat-% liikevaihdosta) mediaanin perusteella kannattavuustutkimukseen osallistuneet yritykset ovat huomattavasti vakavaraisempia kuin OKL:n aineiston yritykset. Erot vakavaraisuudessa ja suhteellisessa velkaantuneisuudessa yhdessä edellä mainitun palkkakorjauksen kanssa heijastuvat eroina kannattavuuden tunnusluvuissa. OKL:n toimialatilaston tunnusluvut on luonnollisesti laskettu samoin perustein, ja siten tilaston eri toimialojen tunnusluvut ovat keskenään vertailukelpoisia. 12 (19)
6.1 Osuuspankkien Keskusliiton toimialatilaston mediaaneja Aineiston lukumäärä 2006 2007 2008 2009 Sähköasennukset 289 329 320 174 LVI-asennukset 352 399 378 206 Talojen rakentaminen 1310 1470 1450 868 Liikevaihto ( t ) 2006 2007 2008 2009 Sähköasennukset 593 593 572 600 LVI-asennukset 851 811 794 730 Talojen rakentaminen 498 460 393 337 Liikevaihto/henkilö ( t ) 2006 2007 2008 2009 Sähköasennukset 101 105 111 105 LVI-asennukset 129 134 140 129 Talojen rakentaminen 119 127 120 124 Käyttökate-% 2006 2007 2008 2009 Sähköasennukset 7,6 7,6 8,4 6,9 LVI-asennukset 9,1 8,3 7,8 7,2 Talojen rakentaminen 9,4 9,9 9,9 9,7 Nettotulos-% 2006 2007 2008 2009 Sähköasennukset 3,6 3,4 3,6 3,9 LVI-asennukset 5,1 3,8 3,8 2,7 Talojen rakentaminen 4,5 4,5 4,1 4,2 Sijoitetun pääoman 2006 2007 2008 2009 tuotto-% Sähköasennukset 24,0 26,1 25,0 24,2 LVI-asennukset 35,0 29,6 27,2 21,1 Talojen rakentaminen 24,9 22,2 21,0 20,2 Omavaraisuusaste-% 2006 2007 2008 2009 Sähköasennukset 33,4 36,7 35,7 39,7 LVI-asennukset 38,4 39,0 34,8 29,2 Talojen rakentaminen 27,5 28,1 25,8 28,9 Velat (%) liikevaihdosta 2006 2007 2008 2009 Sähköasennukset 22,5 21,6 21,7 20,4 LVI-asennukset 20,3 20,4 21,0 22,0 Talojen rakentaminen 26,0 24,7 27,4 24,2 Quick ratio 2006 2007 2008 2009 Sähköasennukset 1,1 1,1 1,2 1,2 LVI-asennukset 1,1 1,1 1,1 1,1 Talojen rakentaminen 1,0 1,0 1,0 1,0 13 (19)
7. Tutkimusaineisto ja tulosten esittäminen Kannattavuustutkimukseen osallistui 212 yritystä, joiden yksinomainen tai pääasiallinen toimiala oli sähköasennus. Yritysten tilinpäätökset on oikaistu yleisten yritystutkimusperiaatteiden mukaisesti. Omistajan palkkakorjausta ei ole tehty, vaikka omistaja olisi ottanut palkkansa kokonaan tai osittain osinkoina tai yksityisottoina. Tutkimusraportissa sähköasennusalan yritysten tulokset on esitetty sekä yhtiömuodoittain että liikevaihtoluokittain. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten jakautuma yhtiömuodoittain, liikevaihtoluokittain ja alueittain on esitetty seuraavissa taulukoissa. Tutkimusaineiston 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 lukumäärä Osakeyhtiöt 207 207 219 235 243 247 250 173 Henkilöyhtiöt 32 32 26 25 23 22 22 17 Muu yhtiömuoto 44 44 40 41 43 42 34 22 Liikev. alle 0,5 m 130 118 125 125 127 124 113 75 Liikev. 0,5 1,0 m 57 63 63 60 57 53 46 32 Liikev. yli 1,0 m 96 102 97 116 125 134 147 105 Kaikki yritykset 283 283 285 301 309 311 306 212 Aineiston lukumäärä 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 alueittain Uusimaa 70 84 79 79 77 77 80 48 Lounais-Suomi 56 65 68 68 76 82 79 52 Itäinen Suomi 63 63 62 67 70 71 72 48 Läntinen Suomi 38 47 50 56 54 50 47 36 Pohjois-Suomi 23 24 26 31 32 31 28 28 Raportin taulukoissa tutkimustulokset on esitetty erikseen osakeyhtiöistä sekä erikseen kommandiitti- ja avoimista yhtiöistä osin myös elinkeinonharjoittajista. Henkilöyhtiöissä on varsin tavallista, että omistaja tai omistajat eivät nosta yhtiöstä palkkaa vaan ottavat osuutensa yhtiöön kertyneistä varoista yksityisottoina. Yksityisotot eivät rasita yrityksen tulosta samalla tavoin kuin palkanmaksu, mikä parantaa kannattavuuden tunnuslukuja. Koska omistajan palkkakorjausta ei ole tehty, osakeyhtiöiden ja henkilöyhtiöiden tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia; niiden tunnuslukujen arvot eroavat huomattavasti toisistaan. Verouudistus ja pääomatulojen alhainen verokanta ansiotulojen verotukseen verrattuna ovat edistäneet osingonjakoa, mikä on jossakin määrin vähentänyt osakeyhtiöiden ja henkilöyhtiöiden eroja. Liikevaihtoluokkiin yritykset on luokiteltu sen mukaan, mikä oli yrityksen liikevaihto kunakin vuonna on ollut. 14 (19)
Tutkimustuloksia tulkittaessa on otettava huomioon, että kaikista yrityksistä ei ole ollut käytettävissä tilinpäätöstietoja koko tarkastelujaksolta ja tästä syystä yritysjoukot eri vuosina eroavat toisistaan. Tämä aiheuttaa lievää epätäsmällisyyttä tarkasteltaessa joidenkin tunnuslukujen kehitystä usean vuoden aikavälillä. Koska aineiston koko ja koostumus eri vuosina vaikuttavat tunnuslukujen kehitykseen, on tutkimusaineistosta poimittu vertailuaineistoksi sellaiset yritykset, joista on tilinpäätöstiedot tarkastelujakson 2005 2009 jokaiselta vuodelta. Vertailuaineisto koostuu siten kunakin tarkastelujakson vuotena samojen yritysten tilinpäätöstiedoista. Vertailuyrityksistä lasketut tunnusluvut täydentävät tutkimuksen antamaa kuvaa kehityksestä. Vertailutulokset on laskettu sekä koko aineistosta, joka sisältää kaikkia yhtiömuotoja, että pelkästään osakeyhtiöistä. Henkilöyhtiöistä ja muista yhtiömuodoista ei ole laskettu vertailutuloksia. Koko vertailuaineistoon sisältyy 133 yrityksen tilinpäätöstiedot. Näistä 112 on osakeyhtiöitä. Aineistosta on laskettu mediaanit sekä ylä- ja alakvartiilit. Mediaani on suuruusjärjestykseen asetetun aineiston keskimmäinen arvo. Aineistosta 50 % on mediaania suurempia ja 50 % mediaania pienempiä. Mediaani usein kuvaa aineiston keskimääräistä arvoa paremmin kuin aritmeettinen keskiarvo. Yläkvartiili on arvo, jota suurempia on 25 % aineistosta. Alakvartiili taas on arvo, jota pienempiä on 25 % aineistosta. Tähti (*) merkintä taulukoissa tarkoittaa, että tuloksen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista aineiston vähälukuisuuden vuoksi tai tulos ei ole laskettavissa. 8. Tunnuslukujen sisältö ja laskentakaavat Tunnuslukujen kaavat eivät ole täydellisiä. Niistä on jätetty pois joitakin yksityiskohtia, jotka ovat harvinaisia sähköasennusalalla tai jotka muusta syystä raportin sisällön kannalta ovat vähämerkityksisiä. 7 Kaavoista käy kuitenkin ilmi tunnuslukujen keskeinen sisältö. Joidenkin tunnuslukujen suuntaa-antavat ohjearvot on esitetty edellä raportin jaksossa 4 "Kannattavuus ja taloudellinen asema yleisten ohjearvojen perusteella". 7 Tunnuslukujen sisältöä on selostettu mm. Yritystutkimusneuvottelukunnan julkaisussa Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi, Gaudeamus 2002. 15 (19)
Liikevaihto Liikevaihto antaa karkean kuvan toiminnan laajuudesta. Liikevaihdon muutos kuvaa toiminnan kasvua tai supistumista. Toiminnan todellisen kasvun arvioimiseksi tulisi ottaa huomioon inflaation vaikutus. Liikevaihto henkilöä kohti kuvaa henkilöstön tehokkuutta. Yritysten välisissä vertailuissa tunnusluvun luotettavuutta heikentävät yritysten erilaiset toimintatavat. Jotkut yritykset henkilöstön palkkaamisen sijasta käyttävät ulkopuolisia palveluja. Tuloslaskelman rakenne Tavallisimpia kannattavuuden tunnuslukuja ovat käyttökate, rahoitustulos ja nettotulos. Allaolevasta, pelkistetystä tuloslaskelmasta käy ilmi edellä mainittujen tunnuslukujen sisältö. Liikevaihto +Muut liiketoiminnan tuotot - Muuttuvat kulut Myyntikate - Kiinteät kulut Käyttökate +/- Rahoitustuotot ja - kulut - Välittömät verot Rahoitustulos - Suunnitelman mukaiset poistot Nettotulos Käyttökateprosentti Käyttökateprosentti = Käyttökate Liikevaihto * 100 Käyttökateprosentti ilmaisee yrityksen varsinaisen liiketoiminnan tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja; se osoittaa, mikä osuus liikevaihdosta on jäänyt rahoituskuluihin, pitkävaikutteisiin tuotannontekijöihin ja voitonjakoon. Käyttökateprosentti on toimialakohtainen tunnusluku, jolle ei ole määriteltävissä yleistä ohjearvoa. Sähköasennusalalla on kohtuullisen käyttökatteen alarajana pidetty 7 %:ia. Tunnusluvun vertailukelpoisuutta saman toimialan yritysten välillä heikentävät pitkäaikaisten tuotannontekijöiden hankintatavat. Käyttökatteen suuruuteen vaikuttaa se, omistaako yritys toiminnassa käytettävät toimitilat, koneet ja laitteet vai toimiiko yritys vuok- 16 (19)
ratiloissa ja käyttääkö se ensisijaisesti vuokrakoneita ja -laitteita. Vuokrat sisältyvät kiinteisiin kuluihin. Omaksi hankitun käyttöomaisuuden hankintahinnat kasvattavat kiinteiden kulujen sijasta poistojen määrää. Rahoitustulosprosentti Rahoitustulosprosentti = Rahoitustulos Liikevaihto * 100 Rahoitustulosprosentti kuvaa yrityksen kykyä suoriutua liiketoiminnan tuotoilla lainojen lyhennyksistä sekä käyttöpääoman ja investointien omarahoituksesta. Rahoitustuloksen pitäisi olla positiivinen. Mikäli rahoitustulos on negatiivinen, tarvitsee yritys lisää pääomaa joko velkana tai omana pääomana. Nettotulosprosentti Nettotulosprosentti = Nettotulos Liikevaihto * 100 Nettotulos on yrityksen kaikkien säännöllisten tuottojen ja kulujen erotus toiminnan nettotulos. Nettotulosprosentti ilmaisee yrityksen säännöllisen toiminnan voitto-osuuden liikevaihdosta. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti Sijoitetun pääomantuotto-% = Nettotulos + rahoituskulut + verot Sijoitettu pääoma keskim ä ä rin tilikaudella * 100 Sijoitettu pääoma keskimäärin tilikaudella = tilikauden alun ja tilikauden lopun keskiarvo. Sijoitettu pääoma = korollinen vieras pääoma + oma pääoma + kertynyt poistoero + vapaaehtoiset varaukset + arvostuserät. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yleispätevä tunnusluku, jossa toiminnan tulos on suhteutettu tuloksen saavuttamiseen käytettyyn pääomaan. Tunnusluvun vertailukelpoisuutta eri yritysten välillä heikentävät suuret investoinnit, arvonkorotukset ja mahdolliset negatiivista nettotulosta suuremmat rahoituskulut. Sijoitetun pääoman tuottoprosenttia voidaan pitää tyydyttävänä, jos se vähintään yhtä suuri kuin yrityksen vieraan pääoman keskimääräinen korkoprosentti. 17 (19)
Omavaraisuusaste (%) Omavaraisuusaste (%) = Arvostuserät + vapaaehtoiset varaukset + kertynyt poistoero + oma pääoma - pääomalainat Taseenloppusumma - saadut ennakkomaksut * 100 Taseen loppusummasta vähennetään tehtyyn työhön perustuvat ennakkomaksut. Omavaraisuusasteen perusteella arvioidaan yrityksen vakavaraisuutta. Mitä suurempi on omavaraisuusaste, sitä sitä parempi on yrityksen tappionsietokyky ja sitä paremmin yritys selviytyy velvoitteistaan. Tunnusluku soveltuu eri toimialojen yritysten keskinäiseen vertailuun. Omavaraisuusaste katsotaan hyväksi, jos se on suurempi kuin 40 %. Kokonaisvelat (%) liikevaihdosta - suhteellinen velkaantuneisuus Kokonaisvelat (%) liikevaihdosta = Vieras pääoma yhteensä + pakolliset varaukset - saadut ennakkomaksut pääomalainat Liikevaihto * 100 Vieraasta pääomasta ja pakollisista varauksista vähennetään tehtyyn työhön perustuvat ennakkomaksut. Tunnusluku on toimialakohtainen. Sen perusteella voidaan arvioida yrityksen käyttökatevaadetta. Mitä korkeampi on suhteellinen velkaantuneisuus, sitä suurempi tulee käyttökatteen olla, jotta yritys selviytyy vieraan pääoman hoitovelvoitteista. Quick ratio Quick ratio = Rahoitusomaisuus Lyhytaikaiset velat - saadut ennakkomaksut Lyhytaikaisista veloista vähennetään tehtyyn työhön perustuvat ennakkomaksut. Quick ratio osoittaa yrityksen maksuvalmiuden lyhyellä aikavälillä. Tunnusluvun luotettavuutta heikentää se, että tunnusluku lasketaan yhden ajankohdan tilinpäätösajankohdan perusteella. Tunnusluku ei välttämättä anna oikeaa kuvaa yrityksen tyypillisestä maksuvalmiudesta tilikauden aikana. 18 (19)
Myyntisaamisten kiertoaika vuorokausina Myyntisaamisten kiertoaika (vrk) = 360 * Myyntisaamiset Liikevaihto Myyntisaamisten kiertoaika osoittaa, mikä on saamisten keskimääräinen maksuaika. Myyntisaamisten pitkä kiertoaika saattaa olla ilmaus tehottomasta perinnästä. Kierron nopeuttaminen parantaa yrityksen maksuvalmiutta. Myyntisaamisten kiertoajan pitäisi olla lyhyempi kuin ostovelkojen kiertoajan. Ostovelkojen kiertoaika vuorokausina Ostovelkojen kiertoaika (vrk) = 360 * Ostovelat Ostot + Ulkopuoliset palvelut (12 kk) Ostovelkojen kiertoaika osoittaa, mitenkä paljon yritys on käyttänyt toimittajien myöntämää maksuaikaa. Ostovelkojen kierron tavoitteena tulisi olla mahdollisimman pitkä kiertoaika kuitenkin siten, että käteisalennukset käytetään hyväksi ja että ei jouduta maksamaan ylimääräisiä kuluja viivästyskorkoina. 19 (19)