Yritystoiminnan tunnusluvut Toimiala Online -palvelussa

Transkriptio

1 1 1(8) Yritystoiminnan tunnusluvut Toimiala Online -palvelussa Tilastokeskuksen yritysaineistosta on laskettu Toimiala Online -palveluun kolme tunnuslukutaulukkoa vuosilta e. Vuosi 2009 on ennakkotietoa, joka päivitetään helmikuussa Tuloslaskelma ja tase per yritys keskimäärin Tuloslaskelman esitysmuotona käytetään Yritystutkimusneuvottelukunnan (YTN) suosittelemaa oikaistua tuloslaskelmakaavaa, ja taseesta esitetään pääkohdat. Investointitiedot eli käyttöomaisuuden lisäykset ja vähennykset esitetään myös keskiarvotietoina eli per yritys keskimäärin 1000 euroa. Esimerkiksi vuonna 2008 kaivostoiminnassa (Tol B) aineellisen käyttöomaisuuden lisäykset olivat 867 tuhatta euroa per yritys keskimäärin. Tuloslaskelman ja taseen eristä sekä käyttöomaisuuden muutoksista esitetään keskiarvojen lisäksi mediaanit, alakvartiilit ja yläkvartiilit. 2. Tuloslaskelma ja tase prosentteina Prosenttilaskelmat on saatu siten, että tuloslaskelman tuotto- ja kuluerät on suhteutettu liiketoiminnan tuotot yhteensä erään. Taseen erät on suhteutettu taseen loppusummaan. Tuloslaskelman ja taseen prosenttieristä esitetään myös mediaanit, alakvartiilit ja yläkvartiilit. 3. Tunnusluvut Tilinpäätösaineiston yritysmäärä Tunnuslukulaskennassa on käytetty Yritystutkimusneuvottelukunnan suosituksia ja kaavoja niin pitkälle kuin se tietosisällön puitteissa on ollut mahdollista. Tässä taulukko-osiossa investoinneista esitetään toimialan/kokoluokan yhteissumma. Esimerkiksi kaivostoiminnassa yritysten nettoinvestoinnit aineellisiin hyödykkeisiin olivat ennakkotietojen mukaan yhteensä 287 miljoonaa euroa vuonna Tunnusluvuista esitetään keskiarvot, mediaanit ja kvartiilit. Toimiala Online -palvelun tilinpäätöstiedot perustuvat erittäin kattavaan yritysaineistoon. Ennakkoaineistossakin yritysmäärä on Ennakkoaineisto ei sisällä henkilöstön lukumäärätietoa. Taseen vastattavaa puolella esitetään oman pääoman lisäksi vieras pääoma yhteensä, mutta ei erittelyä lyhytaikeiseen ja pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan.

2 2 2(8) Yritysten lukumäärät ja liikevaihto kokoluokittain vuosina e Toimialat yhteensä Vuosi e e Kokoluokka Alle 5 hlöä Alle 5 hlöä Mikrot yht. Mikrot yht. Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 161,7 153,5 234,0 218,6 Vuosi e e Kokoluokka Muut Muut Kaikki Kaikki Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e , , , ,4 Tiedot esitetään toimialoittain ja kokoluokittain Tietojen luokittelussa on käytetty uutta toimialaluokitusta TOL Tiedot esitetään tarkimmalla mahdollisella toimialatasolla. Tarkin taso voi olla 3-, 4- tai 5-numeroinen toimialataso riippuen kyseisen toimialan esitystasoista ja/tai yritysten määrästä kyseisellä tasolla. Toimiala Online -palvelun tunnuslukulaskennassa on mukaan seuraavat päätoimialat: Päätoimiala Yritysten lkm yht. vuonna 2009e B Kaivostoiminta ja louhinta 907 C Teollisuus D Sähkö-, kaasu-, lämpöhuolto, jäähd. 719 E Vesi-, viem-, jätevesi-, jätehuolto 1339 F Rakentaminen G Tukku- ja vähitt.k; moott.ajon.korj H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä 8566 M Ammatill, tieteell. ja teknin. toim N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta P Koulutus 564 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys 5500 S Muu palvelutoiminta Toimialat yhteensä

3 3 3(8) Kokoluokat on määritelty yritysten henkilöstön lukumäärän perusteella seuraavasti: Yrityksen koko alle 5 henkilö alle 10 henkilöä 10 - muut kaikki Yritysten tuloslaskelmia on oikaistu Kokoluokka alle 5 hlöä mikro mikrot yht. (sis. myös edellisen kokoluokan) kaikki Vuoden 2009 ennakkotiedoissa yritysten kokoluokka on sama kuin vuonna Uusien yritysten kokoluokka on arvioitu liikevaihdon ja palkkatietojen perusteella. Liiketoiminnan muista tuotoista on käyttöomaisuuden myyntivoitot ja fuusiovoitot siirretty satunnaisten erien ryhmään Mikroyritysten (alle 10 hengen yritykset) tuloslaskelmiin on lisätty yrittäjän työpanosta vastaava palkkakorjaus Liiketoiminnan muista kuluista on fuusiotappiot ja myyntitappiot siirretty satunnaisten erien ryhmään. Palkkakorjaus Yrittäjän tekemä työ ei aina sisälly tuloslaskelman palkkakuluihin. Tähän on useita syitä. Luonnolliset henkilöt eivät voi maksaa palkkaa itselleen, henkilöyhtiöissä yhtiömiesten on yksinkertaisempaa nostaa korvaus työpanoksestaan voitto-osuutena, osakeyhtiössä osakkaat saavat osinkoja ja muita luontaisetuja. Palkkakorjauksen avulla on pyritty antamaan aikaisempaa oikeampi kuva kannattavuudesta sellaisilla toimialoilla, joilla yrittäjien itsensä tekemän palkattoman työ-panoksen merkitys on huomattava. Palkkakorjaus on toteutettu siten, että ensiksi on määritelty yrityskohtaisesti yrittäjän palkattomasti tekemä vuosityöpanos. Tämä on toteutettu yrittäjäeläkevakuutusmaksuaineiston sekä verottajan palkansaajien vuosi-ilmoitusaineiston perusteella. Menetelmä on kehitetty Tilastokeskuksen yritys- toimipaikkarekisterissä (YTR). Seuraavaksi on määritelty tilinpäätöstietojen avulla yrityksen palkansaajilleen maksama keskipalkka. Ellei yrityksellä ole ollut palkattua työvoimaa, on käytetty toimialakohtaista keskipalkkaa. Näiden tietojen avulla on voitu määritellä yrityskohtainen palkkakorjaus, jonka mukaisesti yrityksen tuloslaskelmaa ja siitä laskettuja tunnuslukuja on oikaistu. On huomattava, että palkka-korjaus on pelkästään laskennallinen kannattavuutta rasittava erä. Se

4 4 4(8) eroaa muista tuloslaskelman eristä siinä suhteessa, että se ei ole todellisuudessa syntynyt kuluerä tai maksu. Lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että yritystoiminnan on tuotettava yrittäjälle vähintäänkin kohtuullinen vuosityöpanosta vastaava ansio ennen kuin voidaan puhua kannattavasta toiminnasta. Tietosuoja Tilastolain mukaan yksittäisen yrityksen tiedot on pidettävä salassa. Tämä tarkoittaa sitä, että tietojen luokittelussa huomioidaan esitettävien luokkien yritysmäärät. Tilinpäätöstilastoissa tiedot suojataan pääsääntöisesti jos esitettävässä luokassa yritysmäärä on vähemmän kuin viisi. Tämä on ensisijainen salausmenetelmä. Lisäksi joudutaan tekemään toissijainen lisäsalaus, jotta ensisijaisesti salattua tietoa ei pystytä päättelemään ylemmältä luokittelutasolta. Tunnuslukujen kaavat Tuloslaskelman välitulokset esitetään tässä oikaistun tuloslaskelmakaavan muodossa. Kaava on virallista tuloslaskelma versiota suppeampi, mutta siitä nähdään selkeästi miten eri väli/voittotulokset muodostuvat. Oikaistu tuloslaskelma: Liikeva ihto % + Liiketoiminna n muut tuotot % = LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ Aine- ja ta rvikekä yttö % - Ulkop uoliset p a lvelut % - Henkilöstökulut % - Laskennallinen palkkakorjaus % - Liiketoiminna n muut kulut % +/ - Valmistevarastojen muutos % = KÄYTTÖKATE % - Poistot ja a rvona lentumiset % = LIIKETULOS % +/ - Ra hoitustuotot ja -kulut % - Verot % = NETTOTULOS % +/ - Satunnaiset tuotot ja kulut % = KOKONAISTULOS % +/ - Poistoeron muutos % +/ - Vapaaehtoisten varausten muutos % + Laskennallinen palkkakorjaus (palautus) % = TILIKAUDEN TULOS % Laskelman ensimmäinen voittotulos on käyttökateprosentti. Se kertoo osuuden mitä jää kun liiketoiminnan tuotoista on vähennetty liiketoiminnan lyhytvaikutteiset (juoksevat) menot.

5 5 5(8) Käyttökateprosentille ei ole annettavissa yleispätevää tavoitearvoa. Käyttökatevaatimukseen vaikuttavat sekä toimiala että yrityskohtaiset tekijät kuten käyttöomaisuusvaltaisuus tai investointien uusimistarve. Kun käyttökatteesta vähennetään poistot ja arvonalentumiset saadaan liiketulos. Se on kansainvälisesti käytetty tunnusluku (EBIT= earnings before interest and taxes), joka kertoo tuloksen ennen rahoituseriä ja veroja. Yritystutkimusneuvottelukunta on antanut liiketulokselle seuraavat ohjearvot: yli 10 % hyvä 5-10 % tyydyttävä alle 5 % heikko. Kun liiketulokseen lisätään rahoitustuotot ja vähennetään rahoituskulut ja verot saadaan nettotulos. Se on yksi tärkeimmistä kannattavuuden mittareista sillä se mittaa koko liiketoiminnan tulosta ennen satunnaisia tuottoja ja kuluja. Jotta liiketoimintaa voidaan pitää kannattavana, tulee nettotuloksen olla positiivinen. Kokonaistuloksessa on huomioitu satunnaiset tuotot ja kulut. Niitä ovat esimerkiksi käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot. Satunnaiset tuotot ja kulut syntyvät muuten kuin varsinaisesta toiminnasta ja ovat luonteeltaan kertaluonteisia. Kokonaispääoman tuottoprosentti mittaa yrityksen/toimialan kykyä tuottaa tulosta kaikelle toimintaa sitoutuneelle pääomalle. Tunnusluvussa säännöllisellä liiketoiminnalla aikaansaatu tuotto suhteutetaan koko siihen pääomaan, joka on sitoutunut yritystoimintaa. Tunnusluku on sijoitetun pääoman tuottoprosenttia käyttökelpoisempi erityisesti silloin kun jakoa korolliseen ja korottomaan pääomaan ei pystytä selvittämään. Kokonaispääoman tuotto -% = (nettotulos + rahoituskulut ja verot) / taseen loppusumma * 100 Yritysten vakavaraisuutta on mitattu omavaraisuusasteella. Tunnusluku viestii missä määrin yrityksen omaisuus on rahoitettu omalla pääomalla. Tunnusluvussa yrityksen oma pääoma suhteutetaan taseen loppusummaan, josta on vähennetty saadut ennakkomaksut. Yritystutkimusneuvottelukunta on antanut tunnusluvulle seuraavanlaiset ohjearvot:

6 6 6(8) yli 40 % hyvä % tyydyttävä alle 20 % Omavaraisuusaste -% = välttävä. (oma pääoma + tilinpäätössiirrot) / (taseen loppusumma - ennakkomaksut) * 100 Jalostusarvo ilmoittaa sen arvonlisäyksen, jonka yritys on toiminnallaan saanut aikaan. Jalostusarvo on hyvin toimialakohtainen tunnusluku. Asiantuntijayritykset, esimerkiksi konsultit ja suunnittelutoimistot, käyttävät yleensä melko vähän ulkopuolisia panoksia, jolloin niiden jalostusarvo suhteessa toiminnan volyymiin on suuri. Tukkukauppa harjoittaa välitystoimintaa, jossa on pieni suhteellinen jalostusarvo, koska tuotteita ei valmisteta vaan välitetään jakelukanavassa eteenpäin. Jalostusarvo on laskettu tuloslaskelmasta kaavalla: Liiketoiminnan tuotot yhteensä - aine- ja tarvikekäyttö - ulkopuoliset palvelut - muut liiketoimintakulut (pl. henkilöstökulut) = jalostusarvo Myyntikate = liikevaihto - aine- ja tarvikekäyttö Quick ratio = rahoitusomaisuus / (lyhytaikainen vieras pääoma - ennakkomaksut) Myyntisaamisten kiertoaika, pv = 365 * myyntisaamiset / liikevaihto Ostovelkojen kiertoaika, pv = 365 * ostovelat / (ostot + ulkopuoliset palvelut) Investoinnit Aineettomia hyödykkeitä ovat mm. perustamiskustannukset, pitkävaikutteiset menot ja liikearvot. Aineellisia hyödykkeitä ovat mm. rakennukset, rakennelmat, koneet ja kalusto. Nettoinvestoinnit = lisäykset - vähennykset Lähde: Yritystutkimusneuvottelukunta, Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi, Gaudeamus 2005

7 7 7(8) Mediaani ja kvartiilit Jokaiselle yritykselle on laskettu tunnusluku ja ne on laitettu järjestykseen pienimmästä isoimpaan. Mediaani on keskimmäinen havainto, jota parempia ja huonompia on yhtä monta. Yläkvartiili: neljänneksellä tunnusluku on tätä parempi (tai sama), alakvartiili: neljänneksellä tunnusluku on tätä heikompi (tai sama). Aineistolähde Tunnusluvut on laskettu Tilastokeskuksen yritysten tilinpäätöstietokannasta, joka sisältää kaikkien Suomessa toimivien yritysten tuloslaskelmat, taseet ja investointiin liittyvät tiedot. Tietokannan tietolähteitä ovat: * Tilastokeskuksen suora tiedonkeruu * Verohallinnon elinkeinoverotusrekisteriaineisto * Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri, josta saadaan yrityksille erilaisia luokitusmuuttujia kuten toimiala, yritysmuoto ja sijaintikunta. Yritys Tilinpäätöstietokannan tilastoyksikkönä on itsenäinen yritys. Tietokanta ei sisällä konsernitason tilinpäätöstietoja. Yrityksellä tarkoitetaan yhden tai useamman henkilön yhdessä harjoittamaa taloudellista toimintaa, joka tähtää kannattavaan tulokseen. Yrityksiä ovat: ammatin- ja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä ja oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, taloudellinen yhdistys ja avoin yhtiö). Toimiala Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri on määritellyt kaikille yrityksille toimialaluokituksen TOL 2008:n viisinumeroisen toimialaluokan. Monitoimipaikkaisen yrityksen päätoimiala määräytyy yrityksen eri toimialoilla toimivissa toimipaikoissa syntyvän arvonlisäyksen perusteella.

8 Lisätietoa antaa: 8 8(8)