Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Pohjanmaan ELY-keskus Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Jouko Nieminen TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Alueelliset talousnäkymät Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 1606 3666 1/2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Nieminen Kehittämispäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika 3.3.2011 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Tiivistelmä Katsauksessa tarkastellaan ELY-keskusalueiden ja niiden seutukuntien talouden ja työllisyyden nykytilaa ja lähiaikojen kehitysnäkymiä. Arvioinnin tuottajia ovat olleet ELY-keskukset ja muut alueelliset asiantuntijat. Katsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Tämän katsauksen arviot kuvastavat tilannetta kuluvan vuoden helmikuun puolessa välissä. Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa odottavan myönteiset. Toteutunut kehitys on vastannut pitkälle edellisen katsauksen arvioita eli talous on kasvussa ja työttömyys laskusuunnassa. Kasvuodotukset ovat kuitenkin vielä maltilliset, mikä näkyy mm. teollisuuden investointien vähäisyytenä. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Meriteollisuuden vaikea tilanne näkyy parhaillaan Turun seudulla ja heikentää odotuksia myös Rauman ja Porin seutukunnissa. Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanteet ovat nyt heikommat kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ennakoida missään seutukunnassa, vaikkakin uhkakuvia on matkapuhelinteollisuudessa. Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa vahvaa kehitystä on myös Kemi-Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisesti monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Positiivisia alueellisia vaikutuksia on kauppakeskusinvestoinneilla Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailun merkitys on kasvussa monissa Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnissa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Työvoiman saatavuus ei ole tällä hetkellä merkittävä ongelma lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalaa. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee. TEM:n yhteyshenkilönä: Konserniohjausyksikkö / Toimialapalvelu Esa Tikkanen, puh.050 040 549 ELY-keskusten yhteyshenkilö: Jouko Nieminen, e-mail; jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, puh 040 770 3010 Asiasanat Seutukuntien kehitysnäkymät, aluetalous,aluekehitys, elinkeinoelämä,työllisyys ISSN 1799-2664 Kokonaissivumäärä 219 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-227-501-1 Hinta - Kustantaja
Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Regionala ekonomiska utsikter Alexandersgatan 4 00170 HELSINGFORS PB 32 00023 STATSRÅDET Telefon 010 606 000 Telefax (09) 1606 2166 1/2011 Författare Jouko Nieminen Utvecklingschef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid 3.3.2011 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Regionala ekonomiska utsikter våren 2011 Referat I I översikten granskas nuläget för ekonomin och sysselsättningen samt utvecklingsutsikterna för de närmaste tiderna inom närings-, trafik- och miljöcentralernas områden och deras ekonomiska regioner. Bedömningen har gjorts av närings-, trafik- och miljöcentralerna och andra regionala experter. Översikten sammanställs två gånger per år. Be-dömningarna I denna översikt reflekterar situationen i mitten av februari i år. Utsikterna för ekonomin och sysselsättningen är avvaktande positiva i nästan hela landet. Den utveckling som skett har i hög grad motsvarat bedömningarna i föregående översikt, dvs. ekonomin växer och arbetslösheten avtar. Till-växtförväntningarna är dock fortsättningsvis måttliga, vilket bl.a. märks av de begränsade industriinvesteringarna. Mest positiva är förväntningarna i Norra Karelen, där återhämtningen från recessionen är snabb. Det svåra läget inom marinindustrin märks för närvarande i Åboregionen och det försvagar förväntningarna även i Raumo och Björ-neborgs ekonomiska regioner. Nuläget bedöms vara bättre än ett år tillbaka i 59 ekonomiska regioner och som förut i fyra ekonomiska regioner. Läget i Åbo och Varkaus är nu svagare än för ett år sedan. En förbättring i näringslivsläget väntas inom följande halvår i 53 ekonomiska regioner och inom ett år i 59 ekonomiska regioner. En svagare utveckling väntas inte i nå-gon ekonomisk region, även om det finns hotbilder i mobiltelefonindustrin. En precisering av Nokias planer väntas i synnerhet i Uleåborgs, Tammerfors, Salo och Helsingfors ekonomiska regioner. En speciellt snabb utvecklings väntas under den närmaste tiden i Joensuu, Pielinen-Karelens och Norra Satakunta ekonomiska regioner. Under året kommer utvecklingen att vara stark även i regionerna Kemi-Torneå, Brahestad, Vasa, Kuopio, Keuruu och Jämsä. Gruvindustrins tillväxt återspeglas positivt i många regioner i östra och norra Finland. Investeringar i affärscentrum har positiva regionala effekter i Kuopio, Kouvola och Björneborgs regioner. Turismens betydelse ökar i många eko-nomiska regioner i östra och norra Finland. Även om arbetslöshetsgraden är nedåtgående, är utdragna arbetslöshetsperioder och en ökad strukturell arbets-löshet oroväckande i många regioner. Tillgången på arbetskraft är inte för närvarande något större problem, för-utom inom social- och hälsovården. På grund av pensioneringar och en livigare efterfrågan på arbetskraft kommer även tillgången på arbetskraft att försvagas. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn 050 040 549 Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Jouko Nieminen, e-post: jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, tfn 040 770 3010 Nyckelord Utvecklingsutsikterna för de ekonomiska regionerna, regional ekonomi, regionutveckling, näringsliv, sysselsättning ISSN 1799-2664 Sidoantal 219 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN 978-952-227-501-1 Pris - Förläggare
Sisällysluettelo Saatteeksi...6 Yhteenveto...8 Pohjanmaan ELY-keskus...13 Vaasan seutukunta... 17 Kokkolan seutukunta... 19 Kyrönmaan seutukunta... 25 Pietarsaaren seutukunta... 26 Suupohjan rannikkoseudun seutukunta... 29 Kaustisen seutukunta... 31 Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat... 34 ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5
Saatteeksi Alueelliset talousnäkymät -katsaus on kaksi kertaa vuodessa päivitettävä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten ja muiden keskeisten aluekehittäjien näkemykset alueiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän katsauksen tiedot tuotettiin tammi-helmikuussa 2011. Alueelliset arviot ja analyysit on toteutettu ELY-keskusten johdolla. ELY-keskukset hyödynsivät arvioissaan useiden eri aluekehittäjien näkemyksiä ja arvioita. Monissa ELY-keskuksissa toteutettiin osana katsauksen laatimisprosessia aluetoimijoiden yhteinen paneeli, jossa osallistujat yhdessä pohtivat ELY-keskusalueen ja sen seutukuntien nykytilaa, tulevaisuutta ja tarvittavia toimenpiteitä. Alueiden arvioinnissa on kolme ajankohtaa: 1) Arvio nykytilasta vuoden takaiseen tilanteeseen 2) Tilanne 6 kk:n kuluttua nykytilaan 3) Tilanne vuoden kuluttua nykytilaan Arviointikohteita ovat elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehitys, työttömyyden määrä ja rakenne sekä osaavan työvoiman saatavuus. Arviointiasteikko on viisiportainen, jossa vaihtoehdot ovat: ++ Paljon parempi, + Parempi, 0 Ennallaan/nykytasolla, Heikompi, Paljon heikompi Aluekohtaisia tulevaisuuden kehitysarvioita tulkittaessa on syytä huomioida, että alueen kehitysnäkymiä verrataan suhteessa alueen nykytilaan ja aiempaan kehitykseen. ELYkeskusaluetta tai seutukuntaa verrataan siis itseensä eikä toisiin alueisiin tai esim. koko maan keskimääräiseen kehitykseen. ELY-keskusten vastuutahot katsauksen laatimisessa ovat olleet: Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Häme Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa projektipäällikkö Sasu Pajala työmarkkina-analyytikko Juha Pusila, erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto ylijohtaja Marja Karvonen, tutkija Merja Mannelin tutkimuspäällikkö Juhani Turtiainen erikoissuunnittelija Markku Paananen erikoistutkija Niilo Melolinna kehittämispäällikkö Marja Aro strategiapäällikkö Juha Kaipiainen strategiapäällikkö Pekka Myllynen kehitysjohtaja Eija Heinonen erikoistutkija Timo Takala tutkija Jorma Höykinpuro, projektipäällikkö Olli Peltola kehittämispäällikkö Juha Levy 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Kainuu Lappi strategiapäällikkö Juha Puranen strategiapäällikkö Tuija Ohtonen, tutkija Tuula Uusipaavalniemi Katsauksen koostamisesta on vastannut kehittämispäällikkö Jouko Nieminen Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. Turussa 21.2.2011 Jouko Nieminen ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7
Yhteenveto Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa varsin myönteiset. Yleisesti ilmapiiriä kuvataan odottavan positiiviseksi. Myönteistä kokonaiskuvaa varjostavat uutiset matkapuhelinteollisuudesta sekä meriteollisuudesta. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois- Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanne on nyt heikompi kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ole odotettavissa missään seutukunnassa. Tilanteet saattavat muuttua nopeasti ja esimerkiksi Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Meriteollisuuden vaikea tilanne heijastelee ennen muuta Turun, Rauman ja Porin seutukuntiin. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa on vahvaa kehitystä myös Kemi- Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisiin arvioihin monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Merkittäviä kauppakeskusinvestointeja toteutetaan Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailuun investoidaan useissa Itä-Suomen seutukunnissa. Useissa seutukunnissa on pitkälle vietyjä investointisuunnitelmia niin tuuli- kuin bioenergian osalta. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on laskenut koko maassa. Turun seutukunnassa työttömyyden lasku on ollut muuta maata hitaampaa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Puolen vuoden sisällä työttömyyden helpottumista odotetaan 50 seutukunnassa ja vuoden kuluessa 52 seutukunnassa. Työttömyys nousee kesällä kausiluonteisesti mm. Tunturi- Lapissa ja muissa matkailuun tukeutuvissa seutukunnissa. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus ei tällä hetkellä ole merkittävä ongelma. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee ja puolen vuoden kuluttua saatavuuden ennakoidaan vaikeutuneen 13 seutukunnassa ja vuoden kuluttua 40 seutukunnassa. Sosiaali- ja terveydenhoitoala pysyy edelleen työvoiman saatavuuden kannalta vaikeana alana. Pohjanmaa Pohjanmaan alueella talouselämän kehitys on ollut myönteistä, erityisesti viimeisten kuukausien aikana. Se on luonut toiveikkaita odotuksia. Alueen elinkeinoelämä ei käynyt läheskään niin syvässä taantumassa kuin koko maassa. Suhteellinen paraneminen aikaisempaan vuoteen lähti voimakkaammin liikkeelle kesän 2010 aikana ja jälkeen. Teollisuudessa tilanne on kehittynyt vähitellen suotuisammaksi, vaikkakin on suunnitelmia työpaikkojen ja toimintojen siirtämisestä lähemmäksi asiakkaita ja halvemman tuotannon maihin. Energiaklusterin toimialoilla Pohjanmaalla on toiveikkaat näkymät. Kone- ja metalliteollisuudessa uudet tilaukset ovat kasvussa. Myös metallien jalostuksessa tuotanto on kasvussa. Veneenvalmistuksen tilanne on kohentunut. Kaskisissa on edelleen vaikea tilanne. Uutta yritystoimintaa ei saada helposti käyntiin lakkautetun Metsä-Botnian tilalle. Työttömyyden ennakoidaan vähenevän reippaasti. Nuorten työttömyyden arvioidaan laskevan kevään aikana, mutta rakennetyöttömyys jatkuu vielä vaikeana.. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9
Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Elinkeinoelämä odotukset syksylle 2011 Nykytasolla (15) Parempi (49) Paljon parempi (4) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työttömyys odotukset syksylle 2011 Heikompi (2) Nykytasolla (16) Parempi (48) Paljon parempi (2) Torniolaakso Kemi-Tornio Rovaniemi Itä-Lappi Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11
Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työvoiman saatavuus odotukset syksylle 2011 Heikompi (13) Nykytasolla (49) Parempi (6) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Pohjanmaan ELY-keskus Jakobstads/Pietarsaaren sk 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta 0 Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Vaasan seutukunta 6 kk Luoto Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Pietarsaari Osaavan työvoiman saatavuus - Jakobstadsregionen Korsnäs Maalahti Mustasaari Vaasa Vaasan sk Oravainen Vöyri- Maksamaa Vähäkyrö Isokyrö Kyrönmaan sk Laihia Uusikaarlepyy Kokkolan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne 0 Osaavan työvoiman saatavuus 0 Pedersören kunta Kannus Kokkolan sk Kruunupyy Kokkola Kaustinen Veteli Toholampi Lestijärvi Kaustisen sk Halsua Perho Kaustisen seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne 0 Osaavan työvoiman saatavuus 0 Närpiö Sydösterbotten Kyrönmaan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus - Kaskinen Kristiinankaupunki Sydösterbotten/ Suupohjan rannikkoseutu 6 kk linkeinoelämä ja yritystoiminta 0 Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella asui vuoden 2010 lopussa 246 245 asukasta. Vuoden aikana väkiluku kasvoi 1 076 henkilöllä. Vuonna 2009 Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella oli 18 639 yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli 64 991 henkilöä. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 7,2 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 8 502. Pohjanmaan ELY-keskus Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + ++ Työttömyyden määrä ja rakenne + + + Osaavan työvoiman saatavuus 0 - - Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13
Yleinen tunnelma alueella Pohjanmaan alueella talouselämän kehitys on ollut myönteistä, erityisesti viimeisten kuukausien aikana. Se on luonut toiveikkaita odotuksia. Verotulokehitys on ollut joissakin kunnissa hyvää. Toisaalta monet kunnat ovat joutuneet turvautumaan velanottoon. Maahanmuutto ja luonnollinen väestönlisäys (syntyneet kuolleet) ovat lisänneet väestön määrää v. 2010 yli 1000 henkilöllä. Erityisesti väestö on kasvanut Vaasan, Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisen seutukunnissa. Sen sijaan väestö on vähentynyt Suupohjan rannikkoseudun ja Kaustisen seutukunnissa. EK:n suhdannebarometrissa teollisuuden ja rakentamisen suhdanneodotukset ovat Pohjanmaalla koko maan keskiarvoa varovaisemmat. Palvelujen osalta yritysten suhdannetilanne on noussut normaalitasolleen. Marraskuussa Pohjanmaan kauppakamarin Business Panel-kyselyssä 49 % kaikista yrityksistä kertoi tilauskannan kasvaneen viimeisen 3 kuukauden aikana. Teollisuudessa tilauskannan kasvu oli 56 %. Yleinen tunnelma etenkin teollisuuden ja kaupan alan yrityksissä oli optimistinen. Kuluttajien talousluottamus tulevaisuuteen on koko maassa parempi kuin aikaisempi. Luottamusindikaattori on muita alueita korkeampi Keski-Pohjanmaalla, missä uskotaan erityisesti tuleviin säästömahdollisuuksiin. Pohjanmaalla luottamus on koko maan tasolla. Molemmissa maakunnissa on vahva usko suotuisaan työllisyyskehitykseen. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Alueen elinkeinoelämä ei käynyt läheskään niin syvässä taantumassa kuin koko maassa. Suhteellinen paraneminen aikaisempaan vuoteen lähti voimakkaammin liikkeelle kesän 2010 aikana ja jälkeen. Teollisuudessa tilanne on kehittynyt vähitellen suotuisammaksi, vaikkakin on suunnitelmia työpaikkojen ja toimintojen siirtämisestä lähemmäksi asiakkaita ja halvemman tuotannon maihin. Esimerkiksi Wärtsilän Vaasan tehtaat ja Componenta Pietarsaaren tehdas ovat siirtämässä osaa tuotannostaan Aasiaan ja Turkkiin. Pietarsaaressa teollisuus onkin kokenut voimakkaita rakennemuutoksia viimeisten vuosien aikana. Teollisuudessa energiaklusterin toimialoilla Pohjanmaalla on toiveikkaat näkymät. Alueen suuret yritykset pääsivät hyvään tulokseen viime vuonna ja uusia tilauksia on tullut. Tuulivoimapuistoja on suunnitteilla. Kone- ja metalliteollisuudessa uudet tilaukset ovat kasvussa. Myös metallien jalostuksessa tuotanto on kasvussa. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Kulkuneuvojen valmistuksen toimialalla venepuoli alueella lähti ensimmäisenä taantumaan. Nyt tilanne on useilla veneenrakentajilla hyvä. Suurempien purjeveneiden osalta kysyntä on hitaampaa. Autonkorien rakentamisessa tilauskannat ovat kasvaneet. Maataloudessa tilanne on vakaa. Turkistarhauksen puolella tilanne näyttää hyvältä turkisten hinnat ovat hyvällä tasolla. Paperiteollisuudessa menee Pietarsaaren seudulla hyvin. Selluloosan hinta ja menekki ovat suotuisat. Suupohjan alueella tilanne Kaskisissa on edelleen vaikea. Uutta yritystoimintaa ei saada helposti käyntiin lakkautetun Metsä-Botnian tilalle. Alueella on useita erilaisia rakennuskohteita: junaratatyöt Keski-Pohjanmaalla ja radan sähköistystä Pohjanmaalla, tiekohteita, sataman laajennus ja asuntomessut Kokkolassa ja teollisuusrakentamista. Talotehtaiden tilanne on hyvällä mallilla ne eivät käyneet juurikaan taantumassa ja lähtivät nousuun ensimmäisinä. Kaupan alalla on vakaa tilanne. Isoilla kauppaketjuilla on suunnitelmia ja tonttivarauksia uusien liiketilojen rakentamiseksi. Konkurssien määrä vuoden 2010 tammikuusta marraskuuhun on hieman vähentynyt edellisestä vuodesta 136:sta 127:ään. Sen sijaan vuoden konkursseissa on menetetty enemmän työpaikkoja: vuonna 2009 469 ja v. 2010 575. Vuonna 2010 ELY-keskuksessa käsiteltiin 117 työnantajaan kohdistunutta palkkaturvahakemusta, mikä on kolme enemmän kuin edellisenä vuonna. Palkkaturvaa saaneita työntekijöitä oli 306, mikä on 39 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyyden määrä ja rakenne Joulukuun tilanteessa kokonaistyöttömyys laski edellisestä vuodesta 19 %. Vuoden 2010 aikana työttömien määrä kehittyi edellistä vuotta parempaan suuntaan kesäkuun jälkeen. Loppuvuodesta työttömyyden väheneminen oli suhteellisesti suurempaa kuin koko maassa. Erityisen voimakasta työttömyyden väheneminen on ollut Kaustisen ja Kokkolan seutukunnissa. Koko vuonna työttömiä oli keskimäärin 8730 henkilöä, mikä on 300 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien työttömyys on pääasiassa kehittynyt parempaan suuntaan, poikkeuksena Suupohjan rannikkoseudun Kaskinen, jonka työttömyyslukemat ovat loppuvuodesta olleet 13-15 %:n tasolla. Muissa kunnissa työttömyys on jo alle 10 %:n tasolla. Ammattiryhmittäin työttömiä on eniten teollisen työn ammateissa kaikissa TE-toimistoissa. Niinpä työttömyys kohdistuukin enemmän miehiin, joiden osuus kaikista työttömistä oli v. 2010 58,5 %. Suurin osuus teollisuuden toimialan työttömistä on Pietarsaaren TEtoimistossa eli 32 %. Muissa toimistoissa osuudet ovat yli 24 %. Seuraavaksi suurin ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15
työttömien ryhmä on luokittelemattoman työn ammateissa. Siinä suurimmat osuudet on Vaasassa 16 % ja Kaustisella 14 %. Terveys- ja sosiaalialalla työttömyys on suhteellisesti pahinta Kokkolassa 12 % ja Kaustisella. Maa- ja metsätaloudessa korkeimmalle nousevat Suupohjan rannikkoseudun 12 % ja Kaustisen 9 %. Rakentamisessa työttömyys koettelee Kaustisen 9 % ja Suupohjan rannikkoseudun 9 % alueita. Nuoria työttömiä oli keskimäärin 1236 henkilöä. Se on lähes yhtä suuri (1233) kuin edellisenä vuonna. Nuorten työttömyyden arvioidaan laskevan kevään aikana, kun työvoiman kysynnän odotetaan lisääntyvän. Rakennetyöttömyys on kasvanut viime kuukausina ja jatkuu vielä vaikeana. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden kestänyt työttömyys) oli v. 2010 lopussa 1496. Se oli 330 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kolmasosa pitkäaikaistyöttömistä on yli 60-vuotiaita ja 55 % yli 55-vuotiaita eli yli 820 pitkäaikaistyöttömällä on vaikeuksia työllistyä jo ikänsä puolesta.. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Pohjanmaan ELY-keskus ennakoi työttömyyden vähenevän edelleen reippaasti. Työttömyyden arvioidaan laskevan noin 1500-1600 henkilöllä koko vuonna eli noin 17 %, jolloin työttömien osuus työvoimasta olisi noin 6 %:n luokkaa. ETLA ennustaa vuodelle 2011 yli tuhannen henkilön lisäystä työvoiman kysynnässä. Uusia avoimia työpaikkoja oli viime vuonna 21883. Se on yli 3400 eli 18,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten kysyntää on ollut myyntiedustajista ja myyjistä, koneinsinööreistä, sosiaalialan hoitajista ja ohjaajista, siivoojista ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kokoojista. Pulaa hakijoista on seuraavissa ammateissa: lääkärit, sairaanhoitajat, perus- ja lähihoitajat, myyntiedustajat ja puhelinmyyjät, maanrakennuskoneiden kuljettajat, rakennusinsinöörit ja teknikot sekä siivoojat. Isompia rekrytointiongelmia ei tällä hetkellä ole syksyllä tilanne saattaa olla jo toisenlainen. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Vaasan seutukunta Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa, Vöyri Vaasan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa 92 777 asukasta. Vuoden aikana kasvua oli 725 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 6 114 yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli 27 582 henkilöä. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 6,7 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 3 051. Vaasan seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + ++ Työttömyyden määrä ja rakenne + + + Osaavan työvoiman saatavuus 0 - - Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Yleinen tunnelma alueella Tunnelma alueella on odottavan positiivinen. Yritysten tilauskanta on parantunut, joskin alakohtaisia eroja on. Rekrytoinnit ovat piristyneet selvästi. Myös kesätyöntekijöitä palkataan edelliskesää reippaammin. Edelleen on menossa jonkin verran YT-neuvotteluja lomautuksista ja irtisanomisista. Avoimia työpaikkoja on runsaasti. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Energiaklusterin (n 10 000 työpaikkaa ja 120 yritystä) tilauskanta on parantunut hienosti. Suurin käynnissä oleva investointi- ja rakennuskohde on West Energy Oy:n tilat Lintuvuoressa. Wärtsilän tilauskanta on notkahduksen jälkeen hyvässä kasvussa. Wärtsilällä on kuitenkin samanaikaisesti menossa tukitoimintojen uudelleen järjestely, mikä merkitsee työpaikkojen vähentämistä Vaasassa. ABB on syksyllä palkannut määräaikaisina takaisin aiemmin irtisanottuja henkilöitä ja muutenkin alkanut rekrytoida väkeä. Vaconin tilanne on myös hyvä. The Switch on palkannut lisää työntekijöitä. Yritys sai juuri tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon. Palkinto on tunnustus kannattavasta kasvusta kansainvälisillä markkinoilla. Vaasa Engineering-konsernissa irtisanottiin joulukuussa 20 työntekijää eikä määräaikaisten työsuhteita jatkettu. Alihankkijoiden ja palveluntuottajien tilanne on selvästi parantunut. Esimerkiksi Citecin työtilanne on palautunut viime vuoden notkahduksesta. Tuulivoimaloihin ja muun uuden energian tuotantoon ja energiansäästöön liittyvässä suunnitteluliiketoiminnassa on työpaikkaja uusien yritysten lisäyksiä. Vaskiluodon kaavoitus tuotantolaitoksen käynnistämistä varten etenee. Vaasa Parksin toimitilat Runsorissa on täynnä ja uusien tilojen rakentamista suunnitellaan. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17
Talotehtaiden tilanne on hyvä: ainoastaan Simons Elementillä on tulossa talvikaudelle lomautuksia, Oravais Hus on ilmoittanut palkkaavansa keväällä lisää väkeä. Rakentamisessa isot kohteet ovat radan sähköistystyöt, Sepänkylän ohitustie, Vaskiluodon sillan vahvistustyöt. Kuntasektorilla on useita peruskorjaus- ja laajennushankkeita. Asuntorakentaminen ja peruskorjaukset työllistävät tällä hetkellä hyvin. Venepuolella Botnia Marinilla on hyvä työtilanne, lomautukset ovat päättyneet. Vähittäiskaupassa tuli laman aikana vain pientä notkahdusta ja uutta työvoimaa ollaan rekrytoimassa lisää. Isoilla kauppaketjuilla on tontteja/tonttivarauksia investointipäätöksiä varten odottamassa. Risön alueen kaavoitus etenee, samoin kuin Mustasaaren puolelle valmisteilla olevan hevosurheilukeskuksen. ContactCenter toimiala työllistää n 600 työntekijää ja tilanne on tällä hetkellä vakaa. Uusia etabloitumisselvityksiä on tehty syksyllä, mutta päätöksiä ei ole tehty. Uusia yrityksiä on perustettu viime vuoden aikana Vaasaan seutukunnassa 360 yritystä Patentti ja rekisterihallituksen (PRH) tilastojen mukaan (sisältää kaikki rekisteröinnit). Lopettamisia on ollut vähäisessä määrin ja vain yksittäisiä konkursseja. Starttirahaa sai viime vuonna lähes 100 yritystoiminnan käynnistäjää. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on laskusuunnassa, joissakin kunnissa käytiin loka-marraskuussa jo alle 3 %. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen nousussa johtuen tapahtuneiden irtisanomisten ajankohdasta vuonna 2009. Työvoiman rekrytointi kohdistuu nuorempiin ikäluokkiin, joissa tarjontaa on vielä riittänyt. Työttömien ikärakenne vaikeutuu; entistä suurempi osa on varttuneen ikäistä, viime vuoden lopussa työttömistä oli 33,5 % iältään yli 50 -vuotiaita. Nuorten työttömyys on helpottunut kohdennetuista toimenpiteistä ja työmarkkinoiden vedosta johtuen, mutta edelleen vastavalmistuneilla on vaikeuksia ensimmäisen työn saannissa. Alle 25 -vuotiaita oli työttömänä vuoden vaihteessa 433 (13,6 % työttömistä). Koska saneeraukset kohdistuivat paljolti miesvaltaisille teollisuusaloille, on miesten osuus työttömistä 60 %. Maahanmuuttajataustaisten työllistyminen vaikeutui notkahduksen aikana ja on nyt ruvennut helpottamaan. Maahanmuuttajien työttömyysaste oli toimistomme alueella 14,2 %. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011
Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Energiaklusteri lisää pikkuhiljaa työvoimaa, isoja rekrytointeja ei tällä hetkellä vielä ole näköpiirissä. Kysynnän kasvu näkyy myös työvoima vuokraavien yritysten palvelujen käytön lisääntymisenä: vielä epävakaassa tilanteessa rekrytoidaan määräaikaisesti. Rekrykoulutusten kysynnässä näkyy vilkastumista Työvoimapulaa on seuraavissa ammateissa: perhepäivähoitajat, siivoojat, laitoshuoltajat, lvi- ja rakennusinsinöörit, työnjohtajat, autosähköasentajat, rakennuspeltisepät, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat, lähihoitajat, hammashoitajat, papit, terveyskeskus- ja erikoislääkärit. Myös muurareista, kirvesmiehistä sekä metallin ammattilaisista alkaa olla puutetta. Eläkkeelle siirtyviä ikäluokkia on eri ammattiryhmissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla tänä vuonna aiempaa enemmän. Työmarkkinoille valmistuvia ja palaavia ikäluokkia on aiempaa vähemmän. Kun lisäksi ennakoidaan uusia työpaikkoja avautuvan vielä edellisvuotta ripeämmin, tulee haasteelliseksi löytää osaavia tekijöitä. Kokkolan seutukunta Kannus, Kokkola Kokkolan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa 52 002 asukasta. Vuoden aikana kasvua oli 313 henkilöä. Vuonna 2008 seutukunnassa oli 3 404 yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli 13 069 henkilöä. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 9,2 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 2 221. Kokkolan seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + + + Työttömyyden määrä ja rakenne + 0 + Osaavan työvoiman saatavuus 0 0 - Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Yleinen tunnelma alueella Yleinen tunnelma on positiivinen, mutta varovaisen odottava. Vuodentakaiseen rakennus- ja investointihankkeita on nyt enemmän ja toiminta vilkkaampaa, mutta kilpailu todella kovaa ja hinnat alhaalla. Suomen ja maailmantalouden epävarmuus heijastuu myös tänne, vaikka alueen suhteellinen asema on kohtuullisen hyvä. Alueen suurteollisuus ei irtisanonut eikä lomauttanut henkilökuntaansa koko taantuman aikana, mikä heijastui positiivisesti kaupan, palveluiden ja rakentamisen työllisyyteen. Ennen taantumaa Kokkolan ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19