Päivitetty EUROPE DIRECT Rural Oulu South Oulun Eteläisen EU-tietokeskus

Päivitetty 30.04.2008 EUROPE DIRECT Rural Oulu South Oulun Eteläisen EU-tietokeskus 1

Nivala-Haapajärven seutukunta 30.04.2008 Arvoisa lukija, Tässä hankeluettelossa on esitelty Nivala-Haapajärven seutukunnan alueella käynnissä olevat hankkeet sekä hankkeet, joista seutukunta on tehnyt rahoituspäätöksen 30.04.2008 tilanteen mukaisesti. Luettelossa eivät ole mukana sellaiset LEADER-hankkeet, joissa seutukuntayhdistys ei ole osarahoittajana eivätkä hankkeet, joita ei ole muusta syystä käsitelty seutukuntahallituksessa. Luettelo pyritään pitämään jatkuvasti ajan tasalla ja se jae-taan määräajoin sidosryhmille. Hankkeet on ryhmitelty seutukunnan kehittämisohjelman 2007-2013 mukaisesti toiminta-linjoittain ja toimenpidekokonaisuuksittain. Yhteenveto on osa seutukunnan vuoteen 2013 saakka ulottuvaa toimintasuunnitelmaa. Hankekuvaukset löytyvät myös internetistä seu-tukunnan kotisivulta osoitteesta http://www.nivala-haapajarvi.fi -> Kehittämishankkeet. Nivala-Haapajärven seutukunnan kehittämisohjelmatyö on jatkuvaa. Uusien hankkeiden ideointi ja kehittäminen on siten tarpeen kaiken aikaa. Kehittämisohjelman koordinaattori ja yhteyshenkilö on toiminnanjohtaja Esa Jussila. Seutukunnan hankerekisterin ylläpidosta vastaa Oulun Eteläisen EU-tietokeskus EUROPE DIRECT Rural Oulu South / toimisto-päällikkö Sami Kaarto. Nivala-Haapajärven seutukunnan yhteystiedot ovat: Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry Pajatie 5 85500 NIVALA Puhelin: (08) 450 602 Telefax: (08) 450 645 E-mail: seutukunta@nivala-haapajarvi.fi esa.jussila@nivala-haapajarvi.fi sami.kaarto@nivala-haapajarvi.fi Kaikki tiedot sitoumuksetta. Hankekuvaukset perustuvat hallinnoijaorganisaatioiden toimittamaan informaatioon. 2

NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNTA KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET (Hanke, hallinnoija) 1. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Liikenne- ja logistiikkakeskus Transpark24, Pyhäjärven Kehitys Oy.3 NRT-tuotantostudioiden yhteistoimintahanke, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy..4 ProBusiness, Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry 5 Raahen seudun osaamiskeskusohjelma ProMetal, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy.....6 T&K -Aktivaattori 2008-2010, Iin Micropolis Oy....7 Tuotannollisten yritysten menestystekijät, Haapaveden Teknologiakylä Oy.. 8 Yrittäjyyspolku, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä.....9 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Aikuisena agrologiksi, CENTRIA tutkimus ja kehitys Ylivieska.....10 Bioenergian edelläkävijät, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa........11 Bioenergiaresurssien paikallinen hyödyntäminen -esiselvityshanke, CENTRIA tutkimus ja kehitys Haapajärvi...12 BIOKAS - Biokaasun jalostus ja lannoitevalmistus, CENTRIA tutkimus ja kehitys Haapajärvi. 13 Elinvoimaa maaseudulle, ProAgria Oulu..14 Rehuviljan viljelyn kehittäminen Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla, MTT Siikajoen toimipiste... 15 Tietoseppä, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto...16 Tuottajasta jatkojalostuksen osaajaksi ja luonnonvara-alan näkijäksi, Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä..17 Uusiutuvien energiamuotojen tutkimusjohtaja, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä..18 VENE Verkostot nautakarjatalouden edistämisessä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu...19 3. OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN ELME Center, Nivalan Teollisuuskylä Oy...20 Innovatiiviset tuotantoteknologiat (INTO), Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä...21 ISTO Itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta tukevat toimintaympäristöt, CENTRIA t&k Ylivieska.....22 Kaivannaisteollisuuden tutkimus- ja kehittämiskeskus, Nihak Oy.. 23 Käytännönläheinen insinöörikoulutus, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä..24 Maanalaisen tutkimus- ja innovaatioympäristön kehittäminen (CUPP-6), Oulun Eteläisen instituutti..25 Muutosvoimaa palveluyrityksiin, CENTRIA tutkimus ja kehitys Haapajärvi.....26 Valtakunnallinen teknologiakasvatushanke Teknokas, Kerttu Saalasti Säätiö....27 Yliopisto-opinnot Oulun Eteläisessä, Kerttu Saalasti Säätiö...28 4. KUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN ALPA Alueellinen työpajakoordinaattori, Jokilaaksojen työpajayhdistys ry 29 Hyvinvointialan tutkim.toim. kehitt. Oulun Eteläisen alueella, Oulun seudun amk:n terveysalan Oulaisten yksikkö..30 KASKI Pohjois-Pohjanmaa -projekti, Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö..31 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman koordinaatiohanke, Pohjois-Pohjanmaan liitto...32 Sähköiset palvelut alueelle (Alue Sahpa), Ylivieskan seutukuntayhdistys ry.....33 5. ALUEEN VETOVOIMAISUUDEN LISÄÄMINEN Kulttuuriympäristö voimavarana - KuVa, Pohjois-Pohjanmaan liitto....34 North Finland EU Office, Pohjois-Pohjanmaan liitto.....35 Oulu South United, Raudaskylän Kristillinen Opisto.36 3

1. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN LIIKENNE- JA LOGISTIIKKAKESKUS TRANSPARK 24 Oulun läänin eteläosasta puuttuvat tällä hetkellä muun muassa markkinalähtöisesti avoinna olevat erityyppiset varastopalvelut, varastohotellit, terminaalipalvelut, e-kaupan fyysiset palvelut, kokoonpano- ja kierrätyskeskuspalvelut sekä näitä tukevat palvelut. Liikenne- ja logistiikkakeskus Transpark24:n toiminta painottuu aitojen ja tunnustettujen alu-een vahvuuksien hyödyntämiseen ja niiden edelleen kehittämiseen. Valtateiden 4 ja 27 risteysalue nähdään potentiaa-lisena paikkana niin logistiikan kuin kaupan ja matkailualankin yritystoiminnan sijoittumiseen. Toimintaa tukee myös rautatieyhteys, jota käytetään muun muassa merkittävän mittaluokan malmi- ja puutavarakuljetuksiin. Valtateiden risteysalueesta suunnitellaan Oulun Eteläisen, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan keskipistealueen kuljetus- ja logistiikka-alan, luonnontuote- ja luonnonvara-alan sekä muun liike- ja harrastustoiminnan palvelukeskusta, joka tukee alueen elinkeinoelämän kehittymistä yli maakuntarajojen. 1) Suunnitella ja käynnistää valtateiden 4 ja 27 risteysalueelle liikenne- ja logistiikkakeskus Transpark24 2) Luoda Transpark24:sta alue, jossa eri logistiset toimijat ja tukipalvelujen tuottajat voivat entistä paremmin palvella valtateiden 4 ja 27 liikennettä 3) Edesauttaa seuraavien logististen palvelujen syntymistä Transpark24:n yhteyteen: - varastohotelli- ja kierrätyspalvelut - kokoonpano- ja pakkaustoimintopalvelut - huolinta- ja tullauspalvelut Konseptoidaan uusi tulevaisuuden liikenne- ja logistiikkakeskus Transpark24 Kehitetään toimintaympäristöä sidosryhmien tarpeiden mukaisesti Rekrytoidaan alueelle sijoittuvat yritykset Pyhäjärven Kehitys Oy 1.1.2008-30.4.2010 - palkka- ja sivukulut 44 357 - ostopalvelut 58 500 - matkakulut 8 571 - toimisto- ja vuokrakulut 6 857 - muut kulut 10 285 YHTEENSÄ 128 570 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 300 000 - valtio + EU / EAKR 93 857 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: 16 300 ) 32 571 - yksityinen rahoitus 2 142 YHTEENSÄ 128 570 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 14.1.2008 Ossi Turunen, Pyhäjärven Kehitys Oy Puh: (08) 7697 146 GSM: 044 4457 646 Fax: (08) 7697 149 E-mail: ossi.turunen@pyhajarvi.fi 4

NRT-TUOTANTOSTUDIOIDEN YHTEISTOIMINTAHANKE ProMetal on Nivalassa, Raahessa ja Torniossa toimivien metallialan tuotantostudioiden toteuttama verkosto-osaamiskeskus, joka on edustanut osaamiskeskusohjelmassa koko Pohjois-Suomen metallialan osaamista. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rannikkoalueille keskittynyt alan monipuolinen yritystoiminta työllistää yhteensä noin 14 000 henkilöä ja vastaa 80 %:sta Suomen terästuotannosta. Alueella on myös tiiviit yhteydet Ruotsin puolelle ja kokonaisuutena tämä Perämerenkaaren alue muodostaa Euroopankin mittakaavassa merkittävän metalliosaamisen keskittymän. NRT-tuotantostudioiden yhteistoimintahanke on suunniteltu tuotantostudioiden toimintaedellytysten ja osaamisen vahvistamiseksi niin, että toiminnalle asetetut alueelliset ja kansalliset tavoitteet voidaan saavuttaa. Käytännön toiminnan tehokkuuden kannalta rahoitus, osaaminen ja yhtenäiset käytännöt mukaan lukien palveluiden markkinointi ja myynti ovat keskeisessä asemassa. Hanke tukee osaamiskeskusohjelman perusrahoituksella käynnistettäviä kehityshankkeita ja -ohjelmia sekä Pohjois-Suomen maakuntien kehittämisstrategioita. 1) Yhtenäistää tuotantostudioiden toimintoja ja palvelumalleja 2) Edesauttaa tuotantostudioiden toimintaa tukevan ja kehittävän kansainvälisen yhteistyöverkoston syntymistä 3) Parantaa ProMetalin ja sen tuotantostudioiden kansainvälistä tunnettuutta 4) Sitouttaa metallialan toimijat kehittämis- ja yhteistyöhön Selvitetään mahdollisuudet tuotantostudioiden yhtenäisten johtamis- ja toimintamallien toteuttamiseksi Määritetään ja toteutetaan tuotantostudioiden toiminnanohjausta ja laatujärjestelmää tukeva tietojärjestelmä Perustetaan yrityksistä/muista toimijoista koostuva työryhmä pitkäjänteisen kehittämisohjelman laatimista varten Kehitetään tuotantostudioiden tiedotusta ja markkinointiviestintää Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 1.1.2008-30.9.2010 - palkka- ja sivukulut 82 500 - ostopalvelut 117 500 - matkakulut 4 650 - toimisto- ja vuokrakulut 6 950 - muut kulut 2 050 YHTEENSÄ 213 650 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 667 600 - valtio / osaamiskeskusohjelma 149 555 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: 6 250 ) 49 996 - yksityisrahoitus 14 099 YHTEENSÄ 213 650 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 14.1.2008 9. YHTEYSHENKILÖT: Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy GSM: 044 3850 038 Fax: (08) 2104 400 E-mail: antero.kyrolainen@steelpolis.com Jari Tirkkonen, Nivalan Teollisuuskylä Oy GSM: 0400 392 463 Fax: (08) 4491 214 E-mail: jari.tirkkonen@nivala.fi PROBUSINESS 5

Nivala- Haapajärven ja Siikalatvan seutukuntien yritykset ovat pienyrityksiä ja lukumääräisesti pieni osa on pk-yritysten luokkaan kuuluvia yrityksiä, joissa markkinoiden tarjoamia kasvumahdollisuuksia ja liiketoiminnan kehittämisessä tarvittavaa osaamista ja resursseja on rajoitetusti käytettävissä ja toisaalta tarve ulkopuoliseen kehittämistukeen omien rajallisten resurssien puitteissa on tunnistettavissa. Alueen yritysten kehittymistä ja kasvua hidastavia tekijöitä on todettu olevan liiketoiminnan eri osa-alueilla ja vaihtelevia kehittämistarpeita ilmenee yritysten elinkaaren eri vaiheissa. Liike-toiminnan suunnittelun ja liiketoimintaympäristöjen muutosten ennakoinnin tarve on voimakkaasti korostunut erityisesti alueen kasvumahdollisuuksia sisältävissä yrityksissä. Liiketoiminnan strategisen johtamisen hallitseminen, sen organisoiminen säännölliseksi työskentelytavaksi ja strategiatyössä tarvittavien mallien ja työvälineiden ottaminen aktiiviseen käyttöön edellyttää valmiustason nostamista nykyisestä tasosta. ProBusiness-hanke sisältää kolme osiota: ProService, ProProduction ja ProComon. ProProduction on suunniteltu erityisesti tuotannollisten yritysten ja ProService palveluyritysten kehittämistarpeita silmälläpitäen. ProComon-osiolla parannetaan hankkeen kohderyhmän yhteisten kehittämistarpeiden tunnistamista ja ratkaisemista mm. seminaarien, messujen ja muiden verkostoitumista edistävien toimenpiteiden avulla. 1) Tukea ja kehittää Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukuntien elinkeinotoimintaa sekä palvelutoimintaan liittyvillä että tuotannollisilla toimialoilla 2) Tunnistaa, tukea ja kehittää potentiaalisia kasvuyrityksiä sekä vahvistaa oppimis- ja innovaatioympäristöjä 3) Edesauttaa yritysten kansainvälistymistä Toteutetaan yritysten tunnistetuista tarpeista lähteviä kehittämisprojekteja Luodaan yhteistyöverkostoja Tuetaan yritysten koulutushankkeita ja opinnäytetöitä Järjestetään seminaareja yms. yrityslähtöisiä tapahtumia Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry 1.1.2008-31.12.2010 - palkka- ja sivukulut 110 500 - ostopalvelut 240 980 - matkakulut 6 500 - toimisto- ja vuokrakulut 9 500 - kone- ja laitehankinnat 2 700 - muut kulut 8 000 YHTEENSÄ 378 180 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 1 146 052 - valtio + EU / EAKR 264 726 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: 15 521 ) 23 464 - yksityinen rahoitus 89 990 YHTEENSÄ 378 180 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 14.1.2008 Esa Jussila, Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry Puh: (08) 450 602 GSM: 044 4457 000 Fax: (08) 450 E-mail: esa.jussila@nivala-haapajarvi.fi RAAHEN SEUDUN OSAAMISKESKUSOHJELMA ProMetal 6

Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston erityisohjelma, jota ovat toteuttaneet ohjelmakaudella 2003-2006 kaikkiaan 19 alueellista osaamiskeskusta ja 3 verkosto-osaamiskeskusta. Osaamiskeskusten toiminta-ajatus on taloudellisen kasvun aikaansaaminen hyödyntämällä oman alansa huippuosaamista. Uudella ohjelmakaudella 2007-2013 osaamiskeskusohjelmassa keskitytään sisäasiainministeriön linjausten mukaisesti kansallisesti merkittävien osaamisklustereiden ja kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten kehittämiseen. ProMetal on Nivalassa, Raahessa ja Torniossa toimivien metallialan tuotantostudioiden toteuttama verkosto-osaamiskeskus, joka on edustanut osaamiskeskusohjelmassa koko Pohjois-Suomen metallialan osaamista. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rannikkoalueille keskittynyt alan monipuolinen yritystoiminta työllistää yhteensä noin 14 000 henkilöä ja vastaa 80 %:sta Suomen terästuotannosta. Alueella on myös tiiviit yhteydet Ruotsin puolelle ja kokonaisuutena tämä Perämerenkaaren alue muodostaa Euroopankin mittakaavassa merkittävän metalliosaamisen keskittymän. ProMetalin tuotantostudiot, niiden taustayhteisöt ja keskeiset yhteistyötahot ovat valmistelleet osaamiskeskusohjelman uudelle ohjelmakaudelle. Ohjelman osaamisalana on materiaaliteknologiat ja se on valmisteltu osana suomalaisen meriteollisuuden ja merenkulun valmistelemaa meriosaamisklusteria yhdessä alan muiden keskeisten keskittymien Vaasan, Porin, Turun ja Lappeenrannan kanssa. 1) Luoda merkittäviä uusia mahdollisuuksia alueen metalliteollisuuden kilpailukyvyn ja elinkeinojen kehittämiselle 2) Laajentaa ja vahvistaa yhteistyötä muiden metallialan osaamiskeskusten kanssa Suomessa 3) Edesauttaa alueen metalliteollisuuden kansainvälistymistä 4) Tehostaa teknologian siirtoa alueen metallialan yritysten hyödyksi Kehitetään tuotantostudioiden yhtenäinen palvelukonsepti Kehitetään metallialan yritysten henkilöstön osaamista ja niiden tarvitsemia toimitila- ja rahoituspalveluja Luodaan alueellinen innovaatioverkosto ja liitetään se osaamisklusteriin Järjestetään metallialan seminaareja ja tapahtumia Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 1.1.2007-31.12.2013 - palkka- ja sivukulut 168 080 - ostopalvelut 232 320 - matkakulut 10 560 - toimisto- ja vuokrakulut 13 200 - muut kulut 15 840 YHTEENSÄ 440 000 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2007-2013: 3 400 000 - valtio / osaamiskeskusohjelma 220 000 - seutukunta-/kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: 27 500 ) 220 000 YHTEENSÄ 440 000 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 16.10.2006 9. YHTEYSHENKILÖT: Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy GSM: 044 3850 038 Fax: (08) 2104 400 E-mail: antero.kyrolainen@steelpolis.com Jari Tirkkonen, Nivalan Teollisuuskylä Oy GSM: 0400 392 463 Fax: (08) 4491 214 E-mail: jari.tirkkonen@nivala.fi T&K -AKTIVAATTORI 2008-2010 T&K -Aktivaattori 2008-2010 hankkeessa edelleenkehitetään aiemmin toteutettujen aktivaattorihankkeiden toimenpiteitä. Paikallisella elinkeinoelämän tuntemuksella sekä paikallisten toimijoiden sitoutumisella on keskeinen rooli T&K 7

-Aktivaattori 2008-2010 -hankkeen toteuttamisessa. Seutukuntien pk-yrityksiin on kertynyt ns. hiljaista tietoa eli osaamispääomaa, jota voidaan hyödyntää kehittämishankkeissa. Toisaalta julkisten rahoituslähteiden tunnettuus seutukuntien pk-yrityksissä on heikkoa ja useimmiten niillä on vähäinen kokemus t&k -toiminnasta. T&K -Aktivaattori 2008-2010 -hankkeen päätehtävänä on avustaa pk -yrityksiä hankesuunnitelmien ja rahoitushakemusten laadinnassa sekä tarvittavien asiantuntija- ja yritysverkostojen luomisessa. Tätä kautta nostetaan pk- yritysten osaamistasoa siirtämällä niihin kehittämishankkeiden kautta asiantuntemusta tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. 1) Nostaa pk-yritysten osaamistasoa kehittämishankkeiden kautta siirtämällä niihin asiantuntemusta tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Lisäksi tavoitteena on lisätä yritysten kehittämisrahoitusta kasvukeskusten (Oulun seutu) ulkopuolella 2) Etsiä pk-yritysten osaamispohjaisia hankeaihioita ja jalostaa niitä yhdessä yrittäjien ja rahoittajien kanssa toteuttamiskelpoisilsi kehittämishankkeiksi 3) Vakiinnuttaa toiminta osaksi seutukunnallisia yrityspalvelupisteitä ja Tekesin alueellista toimintaa Käsitellään pk-yritysten hankeaihioita sekä avustetaan hanke-/rahoitussuunnitelmien laadinnassa Suunnitellaan ja käynnistetään polisten välisiä yhteishankkeita Hyödynnetään osaamiskeskusten forumeiden tieto-taitoa sekä kansainvälisiä verkostoja ja kaupallistamispalveluja Ylläpidetään internet- sivustoa osoitteessa www.inno.multipolis.fi sekä järjestetään tiedotus- ja koulutus-tilaisuuksia pk-yrityksille Koordinoidaan toimintaa koko Multipolisverkoston alueella 4. TOTEUTTAJA: Iin Micropolis Oy 1.4.2008-31.12.2010 - palkat ja sivukulut 51 200 - ostopalvelut 9 000 - matkakulut 2 000 - toimisto- ja vuokrakulut 5 100 - kone- ja laitehankinnat 600 - muut kulut 1 000 YHTEENSÄ 68 900 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 238 900 - Pohjois-Pohjanmaan liitto / maakunnan kehittämisraha 48 320 - seutukuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: 3 400 ) 16 280 - Koillis-Suomen aluekeskusohjelmarahoitus 2 300 - Haukiputaan kuntarahoitus 1 000 - yksityisrahoitus 1 000 YHTEENSÄ 68 900 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 21.4.2008 Kari Autio, Iin Micropolis Oy Puh: (08) 5536 000 GSM: 040 5889 867 Fax: (08) 5536 112 E-mail: kari.autio@micropolis.fi TUOTANNOLLISTEN YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄT Pk-yrityksissä on kasvava työvoimapula, joka on uhka yritysten toiminnalle ja kehittymiselle. Työvoiman ikääntymisestä johtuva pula ammattitaitoisista työntekijöistä on muodostumassa monessa yrityksessä strategiseksi haasteeksi. 8

Tämän vuoksi yrityksillä on tarve saada näkyvyyttä ja lisätä houkuttelevuuttaan kehittyvinä ja laadukkaina työnantajina. Alueella toimivien yritysten liikkeenjohdollisten taitojen kohottamiseen on myös selvästi tarvetta. Pienten ja keskisuurten yritysten omistajilla ja johtajilla on yleensä vankka oman alansa ammattitaito, mutta toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen heillä ei useinkaan riitä aikaa eikä resursseja. Pienyrittäjän on myös vaikea edetä toimintojen kehittämistyössä ilman ohjausta. Erityisesti yrityskohtainen kehittäminen ja koulutus on koettu tarpeelliseksi. Useimmat yritykset ovat jonkinlaisessa alihankinta-/sopimusvalmistusyhteistyössä toisten yritysten kanssa. Tämän yhteistyön lisäämisessä ja kehittämisessä koulutuksella on tärkeä rooli. Uusien liiketoimintamallien kehittäminen, uusien asiakkaiden etsiminen sekä tuotekehitys ovatkin Tuotannollisten yritysten menestystekijät -hankkeen keskeisiä koulutusteemoja. 1) Edistää Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukuntien alueilla toimivien tuotannollisten pk-yritysten henkilös-tön osaamista 2) Kehittää hankealueen tuotannollisten pk-yritysten työympäristöä tehokkaammaksi ja turvallisemmaksi 3) Kohottaa hankealueen tuotannollisten pk-yritysten liiketoiminnan kannattavuutta ja kilpailukykyä 4) Parantaa hankealueen tuotannollisten pk-yritysten edellytyksiä kansainväliseen toimintaan 5) Lisätä yritysten ja oppilaitosten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä ja luoda siten pohjaa alueelliselle osaamisen kehittämiselle Kootaan yhteenveto yritysten henkilöstön osaamisesta ja tavoitteista Laaditaan yrityskohtaisia kehittämisohjelmia aikatauluineen, vastuuhenkilöineen ja tavoitteineen Toteutetaan yrityskohtaiset kehittämis- ja koulutustoimenpiteet Järjestetään yritysvierailuja ja oppilaitoskäyntejä sekä tiedotetaan hyvistä käytännöistä yms. Haapaveden Teknologiakylä Oy 1.5.2008-30.4.2011 - palkka- ja sivukulut 84 400 - ostopalvelut 107 600 - matkakulut 6 700 - aineet, tarvikkeet ja toimistokulut 5 600 - muut kulut 12 600 - erikseen raport. laskennalliset kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta 135 000 YHTEENSÄ 351 900 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2011: 1 523 500 - valtio + EU / ESR 168 220 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: 5 423 ) 10 845 - yksityinen rahoitus 37 835 - erikseen raport. muiden tahojen rah.osuudet, joihin ei myönnetä rahoitusta 135 000 YHTEENSÄ 351 900 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 11.2.2008 Timo Kähkönen, Haapaveden Teknologiakylä Oy GSM: 0400 150 260 Fax: (08) 450 245 E-mail: timo.kahkonen@haapavesi.fi YRITTÄJYYSPOLKU Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymällä (KAM) on kiinteä toimipaikka kuudella paikkakunnalla (Haapajärvi, Kalajoki, Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi ja Ylivieska) ja sen eri oppilaitoksissa opiskelee yhteensä n. 2 200 nuorisoasteen opiskelijaa sekä 500 aikuisopiskelijaa, jotka ovat potentiaalisia yrittäjäehdokkaita. KAM:in toiminta-alueella on 9

havaittu usean eri toimijan osalta tarve kehittää nuorten opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia. Alueen seutukunnat, Ylivieskan ja Nivala-Haapajärven seutukunnat, ovat pitkään olleet tietoisia tästä tarpeesta ja ne ovat olleet tässä kehitystyössä mukana, mutta yhteistä hanketta ei aiemmin ole ollut. Yhdessä suunnitellun Yrittäjyyspolku-hankkeen aikana on tavoitteena luoda alueen luontaiset erityispiirteet huomioon ottava, valtakunnallisestikin erittäin merkittävä esihautomoverkosto ja yhteinen toimintakonsepti. Verkoston keskeisimmät toimijat tulevat olemaan Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutti, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Ylivieskan ja Nivala-Haapajärven seutukunnat sekä seutukunnalliset kehittämisorganisaatiot. 1) Tarjota kaikille opiskelijoille uudenlainen yrittäjyyteen ja aktiivisuuteen kannustava opiskelumuoto 2) Tukea opiskelijoiden yrittäjyyttä 3) Luoda aktiivinen, kannustava ja osaava oppimisympäristö 4) Lisätä opiskelijoiden, yrittäjien ja muiden kehittäjäorganisaatioiden välistä yhteistyötä Suunnitellaan ja käynnistetään esihautomotoiminta Toteutetaan esihautomotoimintaan liittyvää tutkimustoimintaa Kehitetään yrittäjyyskoulutusta, yhteistyöverkostoja ja työelämäyhteistyötä yhteistyöalueiden kanssa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.1.2008-31.12.2010 - palkka- ja sivukulut 170 000 - ostopalvelut 140 000 - matkakulut 10 000 - toimisto- ja vuokrakulut 31 000 - aineet ja tarvikkeet 4 000 YHTEENSÄ 355 000 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 1 065 000 - valtio + EU / ESR 304 000 - Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 25 500 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: 11 300 ) 25 500 YHTEENSÄ 355 000 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 17.3.2008 Heikki Yli-Olli, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Puh: (08) 4492 210 GSM: 050 5614 270 Fax: (08) 442 555 E-mail: heikki.yli-olli@kam.fi 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN AIKUISENA AGROLOGIKSI Oulun Eteläisen alueella on Suomen mittakaavassa erittäin voimakasta maidon ja naudanlihan tuotantoa. Maatilat ovat keskimääräistä suurempia ja niiden kannattavuus on perinteisesti ollut hyvä. Luonnonvara- ja ympäristöalan korkeakoulutusta ei alueella kuitenkaan ole. 10

Aikuisena agrologiksi -hanke pohjautuu Oulun Eteläisen korkeakoulustrategiaan 2005-2010. Strategiassa on tavoitteena aloittaa luonnonvara-alan korkeakouluopetus alueella. Hanke vastaa Oulun Eteläisen alueen elinkeino- ja työelämän tarpeisiin. Esiselvityshankkeessa tehdyn kyselytutkimuksen tulosten mukaan alueella on suuresti kiinnostusta Haapajärvellä järjestettävää maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaa (agrologi (AMK)) kohtaan. Esiselvityksen pohjalta on tehty opetussuunnitelma sekä tila- ja henkilöstöresurssien kartoitus, jotka ovat olleet pohjana tämän aikuiskoulutushankkeen suunnittelussa. Hankeen kohderyhmänä ovat Oulun Eteläisen maaseutuyrittäjät, alalle aikovat ja alasta kiinnostuneet. 1) Edistää maaseutuyrittäjyyttä Oulun Eteläisen alueella 2) Parantaa Oulun Eteläisen alueella toimivien maatilojen ja muiden maaseutuyritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta 3) Lisätä Oulun Eteläisen alueen vetovoimaisuutta opiskelu-, työ- ja asuinpaikkana Toteutetaan luonnonvara-alan korkeakoulutusta tutkintoon johtavana aikuiskoulutuksena, tutkintonimikkeenä agrologi (AMK) Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu / CENTRIA tutkimus ja kehitys Ylivieska 1.8.2008-31.12.2013 - palkka- ja sivukulut 362 608 - ostopalvelut 6 667 - matkakulut 28 333 - aine- ja tarvikekulut 13 392 - muut kulut 16 000 YHTEENSÄ 427 000 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2013: 1 024 790 - valtio + EU / ESR 373 624 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: *** ) 53 376 YHTEENSÄ 427 000 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 11.2.2008 Leena Kivijakola, CENTRIA tutkimus ja kehitys Ylivieska Puh: (08) 4492 721 GSM: 044 4492 721 Fax: (08) 4492 599 E-mail: leena.kivijakola@centria.fi *** Nivala-Haapajärven seutukunta kattaa osan seutukuntaan kohdistuvasta kuntarahoituksesta. Pääosan kuntarahoituksesta kattavat opiskelijoiden kotikunnat osallistujien lukumäärän mukaisissa suhteissa. BIOENERGIAN EDELLÄKÄVIJÄT Pohjois-Pohjanmaan energiastrategiassa määritelty maakunnan bionergian käytön lisäämistavoite koostuu metsähakkeen käytön lisäyksestä nykyisissä lämpö- ja teollisuuslaitoksissa 1 000 GWh/v, Oulun seudun ja muiden lämpölaitosten peltobiomassojen käytön lisäyksestä 300 GWh/v sekä pienkiinteistöjen energiainvestoinneista ja pelletin/puun käytön lisäyksestä 250 GWh/v. Metsissä tuotettava energiapuu muodostaa suurimman lisäyspotentiaalin. Maakunnan noin 29 000 metsänomistajasta pääosa ei tiedä metsissään olevista energiaraaka-ainevaroista tai mahdollisuuksista tuoda niitä energiantuotantoon. Toimijoilla ei puolestaan ole tietoa metsänomistajista, joiden metsissä energiapuuta olisi. Tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa ja lisäksi energiapuuhun liittyy paljon ennakkoluuloja, vanhentunee- 11

seen tietoon perustuvia epäluuloja ja arkuutta käydä kauppaa energiapuusta. Bioenergian edelläkävijät -hanke kehittää maa- ja metsätalousyrittäjien sekä muiden metsänomistajien liiketoiminnallista osaamista ja ympäristötietoisuutta sekä lisäksi Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja ProAgria Oulun uudenlaisen yhteistyön kautta maatalouden ja metsätalouden välistä yhteistyötä bioenergian tuotannossa ja logistiikassa. 1) Aktivoida kyliä/alueita sekä tiloja bioenergiaraaka-aineiden tuotannossa ja käytössä 2) Tehostaa ympäristönhoidossa raivattavan biomassan energiakäyttöä 3) Lisätä metsähakkeen kokonaiskäyttöä sekä sen tarjontaa lämpölaitoksille 4) Kasvattaa bioenergian parissa työllistyvien yrittäjien ja työntekijöiden määrää sekä bioraaka-aineita käyttävien pienkiinteistöjen määrää Laaditaan energian tuotanto- ja käyttösuunnitelmia valituille pilottialueille Neuvotaan kiinteistöjen omistajia lämmitysratkaisujen valinnassa Järjestetään metsänomistajien teematapahtumia Tiedotetaan bioenergiatuotannosta ja sen tarjoamista yrittäjyys- yms. mahdollisuuksista Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa 1.1.2008-31.12.2010 - palkka- ja sivukulut 179 563 - ostopalvelut 13 333 - matkakulut 43 333 - toimisto- ja vuokrakulut 12 000 - muut kulut 16 033 YHTEENSÄ 264 262 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 792 790 - valtio + EU / EAKR 211 410 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: 4 000 ) 26 426 - yksityisrahoitus 26 426 YHTEENSÄ 264 262 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 14.1.2008 Eeva-Liisa Repo, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa Puh: 020 772 7003 GSM: 040 5487 026 Fax: 020 772 7001 E-mail: eeva-liisa.repo@metsakeskus.fi BIOENERGIARERUSSIEN PAIKALLINEN HYÖDYNTÄMINEN -esiselvityshanke Oulun Eteläisen alueella on useita puuteollisuuden yrityksiä, joiden tuotannon sivutuotteena syntyy runsaasti erilaatuista pellettiraaka-ainetta. Parhaiten pellettituotantoon soveltuva raaka-aine, kuten kuiva sahanpuru, hyödynnetään jo lähes täysimääräisesti, mutta kosteaa, esimerkiksi pyöröhirsien valmistuksessa syntyvää lastua, ei jalosteta pelleteiksi vielä juuri lainkaan. Tämä biomassa jää hyödyntämättä ja aiheuttaa yrityksille jopa kustannuksia, koska riittävää tietämystä kuivausteknologioista ja hyötykäytöstä ei ole. Biokaasun tuottaminen on Suomessa edelleen hyvin vähäistä, vaikka suunnitelmia kaasun tuottamisesta ja käytöstä on tehty viime vuosina erityisen kiivaasti karjatalousvaltaisilla alueilla. Fossiilisten polttoaineiden hinnannousu ja ongelmat niiden saatavuudessa ovat saaneet toimijat pohtimaan energiaomavaraisuuden tarpeellisuutta ja kehittämistä. 12

Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa karjatilojen keskittymän yhteyteen sijoittuvan biokaasulaitoksen kannattavuudesta. 1) Tutkia, onko keskitettyjä biokaasulaitoksia mahdollista rakentaa Oulun Eteläisen alueelle sekä selvittää niiden mahdolliset sijaintipaikat ja kannattavuus 2) Kartoittaa suurten karjatilojen mahdollisuudet biokaasujen tuottamiseen yhteislaitoksissa 3) Selvittää potentiaalisten biokaasulaitosten toteuttamistavat ja biokaasujen käyttökohteet 4) Aikaansaada vähintään yksi keskitetty biokaasulaitos Oulun Eteläisen alueelle 5) Tutkia puuteollisuuden sivutuotteina syntyvän raaka-ainepotentiaalin soveltuvuutta energiantuotantoon sekä kartoittaa raaka-aineiden sekoittamisesta saatavia hyötyjä esimerkiksi pelletin koossapysymiseen ja kuivattamiseen liittyen Kartoitetaan Oulun Eteläisen alueen puuteollisuuden sivutuotteina syntyvä raaka-ainepotentiaali sekä suoritetaan käytännön kuivaus- ja pelletöintitestejä olemassa olevilla laitteistoilla Luodaan pelletöintiin perehtyneiden yritysten ja muiden toimijoiden alueellinen yhteistyöverkosto Selvitetään biokaasulaitoksen mahdolliset toteuttamistavat ja laaditaan niihin liittyvät kannattavuuslaskelmat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu / CENTRIA tutkimus ja kehitys Haapajärvi 1.5.2007-31.5.2008 - palkka- ja sivukulut 14 350 - ostopalvelut 14 250 - matkakulut 1 400 - toimisto- ja vuokrakulut 600 - muut kulut 150 YHTEENSÄ 30 750 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2007-2008: 36 650 - valtio + P-PL / Maakunnan kehittämisraha 21 304 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: 1 540 ) 7 346 - yksityisrahoitus 2 100 YHTEENSÄ 30 750 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 15.10.2007 Hannu Snellman, CENTRIA tutkimus ja kehitys Haapajärvi Puh: (08) 7699 227 GSM: 044 4492 663 Fax: (08) 4492 599 E-mail: hannu.snellman@centria.fi BIOKAS Biokaasun jalostus ja lannoitevalmistus Biokaasu olisi ekologisen priorisoinnin mukaisesti ohjattava liikennekäyttöön. Nykyiset biokaasun puhdistus- ja paineistuslaitteistot maksavat yli 200 000 euroa muodostaen tapauksesta riippuen jopa yli puolet maatilaluokan biokaasulaitteiston alkuinvestoinnista. Tämä jarruttaa merkittävästi biokaasun liikennepolttoainekäyttöä. Biopolttoainetuotannon energiakasviviljelyn taseita heikentävät merkittävästi fossiilisilla polttoaineilla tuotetut lannoitteet. Biokaasutuksen loppulietteellä, rejektillä, on mahdollisuus korvata huomattava osa fossiilisilla polttoaineilla tuotetuista lannoitteista. Rejektin kuivattamista ja sen käyttöä kiinteiden lannoitteiden valmistuyksessa ei ole kuitenkaan tutkittu riittävästi. Lannan, erityisesti lietelannan, levittämistä pelloille rajoitetaan vuosi vuodelta enemmän. Lannan toimittaminen naapuritilan käyttöön ei enää myöskään täytä ympäristötuen vaatimuksia. Lannan sisältämien ravinteiden laskenta muuttuu lisäksi siten, että entistä suurempi osa lannoitteen sisältämistä raviteista lasketaan lannoitusmäärään kuuluvaksi. Tämän vuoksi tilat joutuvat jatkuvasti hankkimaan lisää peltoalaa lietelannan levitystä var- 13

ten. Kun lisäksi karjakoot ovat kasvussa, johtaa lantamäärän kasvu yhdessä levitysrajoitusten kanssa mahdottomaan tilanteeseen muutaman vuoden kuluttua. 1) Kehittää edullinen ja nykyaikaiseen tekniikkaan perustuva ympäristöystävällinen biokaasun puhdistus- ja paineistuslaitteisto 2) Edesauttaa uusiutuvan energian laitevalmistuksen syntymistä alueelle 3) Luoda malli tilojen lannankäsittelyn kehittämiselle 4) Kehittää tilojen ja urakoitsijoiden keskinäistä työnjakoa lannankäsittelyssä ja lannoituksessa Selvitetään rikkivedyn poistoon ja kaasujen puhdistukseen liittyvien prosessivaiheiden kriittiset kohdat ja niiden ratkaisumallit Määritetään metaani-lopputuotteeseen ja sen käyttökohteisiin hyväksyttävä laatutaso Selvitetään alueen saatavilla oleva lanta, liete- ja kuivalanta, määrä ja laatu sekä niiden logistinen sijainti Laaditaan arvio tarvittavan käsittelylaitoksen koosta ja tuotettavan lannoitteen määrästä Vertaillaan saatavilla olevia Haapajärven ammatti-instituutin biokaasulaitokseen soveltuvia rakeistusjärjestelmiä Tehdään lannoituskokeita ja laaditaan investointi-tuotto -laskelmia Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu / CENTRIA tutkimus ja kehitys Haapajärvi 1.4.2008-31.12.2010 - palkka- ja sivukulut 115 700 - ostopalvelut 35 400 - matkakulut 8 500 - toimisto- ja vuokrakulut 7 000 - kone- ja laitehankinnat 40 000 YHTEENSÄ 206 600 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 669 200 - valtio + EU / EAKR 175 610 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: 10 330 ) 20 660 - yksityisrahoitus 10 330 YHTEENSÄ 206 600 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 11.2.2008 Hannu Snellman, CENTRIA tutkimus ja kehitys Haapajärvi Puh: (08) 7699 227 GSM: 044 4492 663 Fax: (08) 4492 599 E-mail: hannu.snellman@centria.fi ELINVOIMAA MAASEUDULLE Maaseutupoliittisen erityisohjelman mukaan yrityspalveluilla on huomattava vaikutus erityisesti pk-yritystoiminnan kehittymiseen. Julkisen ja markkinaehtoisen yrityspalvelusektorin rinnalle on EU:n rakennerahastohankkeiden kautta onnistuttu luomaan kansallisesti merkittäviä maaseudun yritystoiminnan neuvontapalveluja seudullisiin yrityspalvelupisteisiin. Ne tulisikin vakiinnuttaa osaksi yrityspalvelujärjestelmää. Julkista yrityspalvelujärjestelmää ollaan uudistamassa asiakaslähtöisemmäksi työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Maaseudun sekä palvelu- että tuotannollisille aloille odotetaan syntyvän ohjelmakauden 2007-2013 aikana runsaasti uusia työpaikkoja. Yrittäjät löytyvät joko maaseudun nykyisistä asukkaista ja maatiloilta tai maaseutuasumisesta kiinnostuneista muuttajista. Elinvoimaa maaseudulle -hankkeessa yritysneuvontaa kehitetään yhteistyössä hanketta hallinnoivan ProAgria Oulun ja seutukuntien elinkeinopisteiden kanssa. ProAgria Oulun kautta maaseutuneuvonta saa resurssit, painotukset työn suuntaamiseen seutukunnallisten elinkeinostrategioiden ja maaseutuohjelman mukaan sekä työnjohdon. Seutukunnallisten yrityspalvelupisteiden kautta yritysneuvoja saa puolestaan vertaistukea toisilta yritysneuvojilta, koulutus- ja tiedotusapua sekä mahdollisuuksia työvälineiden kehittämiseksi. 14

1) Toteuttaa Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän liiketoimintasuunnitelmassa kuvattua Seudulliset yrityspalvelut - palvelukokonaisuutta valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti 2) Varmistaa tasalaatuinen palvelu koko hankealueella sekä lisätä asiakaslähtöisyyttä ja toiminnan tehokkuutta 3) Tuoda maaseutuyrityksiä ja -yrittäjiä mahdollisimman laajasti neuvonnan piiriin 4) Kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä hyödyntämällä tehokkaasti markkinaehtoista tarjontaa Kytketään maaseutuyritysten neuvonta osaksi Seudullisen yrityspalvelun toimintaa Suunnitellaan ja kehitetään maaseudun elinkeinoelämän palveluja mm. selvittämällä ja arvioimalla yritystoiminnan yleisiä toimiala- ja tuotantosuuntakohtaisia toimintaedellytyksiä Kehitetään maaseutuyritysten ja muiden toimijoiden verkottumista ja yhteistyötä Tiedotetaan maaseutuyrittäjyydestä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista ProAgria Oulu 1.1.2008-31.12.2010 - palkka- ja sivukulut 48 000 - ostopalvelut 10 000 - matkakulut 11 500 - toimisto- ja vuokrakulut 10 500 - muut kulut 2 500 YHTEENSÄ 82 500 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 255 500 - valtio + EU / EMR 74 250 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: 5 550 ) 8 250 YHTEENSÄ 82 500 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 14.1.2008 Hannu Kokkoniemi, ProAgria Oulu Puh: (08) 440 944 GSM: 040 5464 853 Fax: (08) 440 237 E-mail: hannu.kokkoniemi@proagria.fi REHUVILJAN VILJELYN KEHITTÄMINEN POHJOIS- JA KESKI - POHJANMAALLA Vaikka viljan hinta on ollut nousussa, silti viljanviljelyn kannattavuuden tuottajakohtaista parantamista tarvitaan jatkuvasti. Kannattavuutta voidaan parantaa muuttuvia ja kiinteitä kustannuksia vähentämällä. Muuttuvien kustannusten vähentämisessä etusijalla on harjoitetun viljelytekniikan parantaminen. Kiinteiden kustannusten vähentäminen edellyttää enemmän tuotannon strategista suunnittelua ja uusien toimintamallien omaksumista. Viljanviljelyn kehittämi-sen suurin haaste on tuotantomotivaation säilyttäminen tilanteessa, jossa pitkällä aikavälillä viljan myyntituotot ovat tuotantotukea pienempi tuloerä. Jotta motivaatio säilyisi, tulee viljanviljely profiloida nykyistä selvemmin omaksi tuotantosuunnaksi, jossa osaaminen tulee palkituksi. Myös Ylivieskassa käyttöön otettava uusi Rehuraision tehdasyksikkö puoltaa omalta osaltaan rehuviljelyn kehittämistä. Rehunviljan viljelyn kehittäminen Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla -hankkeen keskeinen sisältö on viljantuottajien ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Hankkeen toteuttajana toimii MTT Siikajoen toimipiste yhdessä ProAgria Oulun ja ProAgria Keski-Pohjanmaan kanssa. Kehitettävät osaamisalat ovat käytännön viljanviljelyn osaamisen ohella erityisesti yrityksen liikkeenjohto ja uudet toimintamallit. 15

1) Parantaa rehuviljatuotannon kannattavuutta ja tuottavuutta 2) Turvata alueen rehuviljasadon jalostaminen parhaalla mahdollisella tavalla maakunnan omat lähtökohdat huomioiden 3) Tehostaa alueen rehuviljelyalan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä Järjestetään koulutuspäiviä alueen viljan tuottajille Organisoidaan rehuviljan viljelykokeita Tiedotetaan rehuviljan viljelyyn liittyvistä uusista toimintatavoista ja tutkimustuloksista MTT Siikajoen toimipiste 1.1.2008-31.12.2010 - palkka- ja sivukulut 99 374 - ostopalvelut 26 597 - matkakulut 22 772 - toimisto- ja vuokrakulut 3 965 - muut kulut 4 851 YHTEENSÄ 157 559 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 501 846 - valtio + EU / EMR 126 047 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: 3 598 ) 15 756 - yksityisrahoitus 15 756 YHTEENSÄ 157 559 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 14.1.2008 Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki Puh: (08) 2708 4503 GSM: 040 5013 102 Fax: (08) 2708 4599 E-mail: erkki.joki-tokola@mtt.fi TIETOSEPPÄ Maatalous säilyy Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmien mukaan maaseudun merkittävänä elinkeinona tulevaisuudessakin sekä Keski-Pohjanmaalla että Oulun Eteläisen aluella. Näitä alueita pidetään myös kansallisesti tärkeinä maatalousalueina, joilla alkutuotannon elinkeinojen aluetaloudellinen merkitys on huomattava. Alueiden maatalous on erikoistunut vahvasti maidontuotantoon, naudanlihantuotantoon, perunanviljelyyn sekä turkistuotantoon. Maatalouselinkeinoilla on myös lukuisia rasitteita, uhkakuvia ja haasteita, joihin tulisi pystyä vastaamaan. Valtioneuvoston kanslian talousneuvoston sihteeristön globalisaatiotyöryhmä toteaa raportissaan (2006), että maatalous on Suomen toimialoista ehkä kaikkein suurimman sopeutumisen edessä globalisaation edetessä. Sopeutumiseen ajavat Suomessa ennen kaikkea luonnonolot, pienen tilakoon aiheuttama alhainen tuottavuus sekä EU-politiikka ja maailmankaupan vapautuminen. Tietoseppä-hanke pyrkii osaltaan auttamaan maatalousyrittäjiä vastaamaan näihin haasteisiin lisäämällä yrittäjien osaamista ja välittämällä uutta tietoa toiminnan ja tuotannon suunnitteluun. 1) Parantaa hankealueen maatalousalan menestymisedellytyksiä 2) Tarjota tietoa ja tukea hankealueen maatiloille muutoksen hallintaan ja toiminnan kehittämiseen 3) Edesauttaa hankealueen maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä ja myönteistä kehittymistä 16

Järjestetään teemapäiviä, opintomatkoja ja tiedotustilaisuuksia hankkeen sisältöön kuuluvista aihepiireistä Tiedotetaan ajankohtaisista asioista eri medioiden välityksellä sekä erilaisissa tilaisuuksissa, kokouksissa ja messuilla Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 5.3.2008-28.2.2011 - palkka- ja sivukulut 55 600 - ostopalvelut 12 000 - matkakulut 15 400 - toimisto- ja vuokrakulut 25 100 YHTEENSÄ 108 100 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2011: 488 000 - valtio + EU / EMR 102 695 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: 365 ) 5 405 YHTEENSÄ 108 100 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 21.4.2008 Ritva Jaakkola, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Puh: (06) 8748 227 GSM: 044 7250 625 Fax: (06) 8748 201 E-mail: ritva.jaakkola@kpedu.fi TUOTTAJASTA JATKOJALOSTUKSEN OSAAJAKSI JA LUONNONVARA-ALAN NÄKIJÄKSI Oulun Eteläisen alue on vahvaa maatalouden ja puutarhatalouden viljely- ja tuotantoaluetta. Jatkojalostus ja tuotevalmistus on kuitenkin alueella vähäistä ja yksipuolista. Lisäksi pk-yrittäjyyttä tukevaa elintarvikealan koulutusta on alueella ainoastaan vähän tarjolla. Luonnonvara-alan opiskelijat, yrittäjät ja alan toisen asteen tutkinnon suorittaneet ovat selkeästi ilmaisseet tarpeen koulutushankkeen toteuttamiseksi. Hortonomit ovat puutarha-alan ammattilaisia, joiden osaamisen perusta on kasvien tuntemus ja vahva tuotantotekniikan ja viljelyn osaaminen. Tätä osaamista tarvitaan tuotantoportaassa, jossa hortonomit työskentelevät mm. yrittäjinä ja viljelypäällikköinä, neuvonta- ja opetustehtävissä sekä viranomaistehtävissä. Tuottajasta jatkojalostuksen osaajaksi ja luonnonvara-alan näkijäksi -hanke edesauttaa uusien toimintamallien luomista puutarha-alan ammattikorkeakouluopintoihin sekä tehostaa elintarviketeollisuuden innovaatioiden kehittämistyötä. 1) Kohottaa luonnonvara-alan koulutustasoa ja edistää alan asiantuntijuuden kehittymistä 2) Parantaa yritysten ja organisaatioiden osaamista, tuotekehitystä, johtamista ja kilpailukykyä 3) Toteuttaa työelämän tutkimus- ja kehittämistyötä 4) Edesauttaa uusien innovaatioiden, toimintamallien ja menetelmien kehittämistä Toteutetaan opintokokonaisuuksia, joissa perehdytään puutarha-alan-alan tuotantoketjun eri vaiheisiin ja yritystoimintaan Organisoidaan luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa Kehitetään luonnonvara-alan opetusmateriaalia ja ohjelmia 17

Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä 1.3.2008-31.12.2011 - palkka- ja sivukulut 31 395 - ostopalvelut 48 000 - matkakulut 2 200 - aineet, tarvikkeet ja tstokulut 1 500 - muut kulut 1 670 - erikseen raport. laskennalliset kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta 5 000 YHTEENSÄ 89 765 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2011: 411 345 - valtio + EU / ESR 78 965 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: 1 325 ) 5 300 - yksityinen rahoitus 500 - erikseen raport. muiden tahojen rah.osuudet, joihin ei myönnetä rahoitusta 5 000 YHTEENSÄ 89 765 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 17.3.2008 Raili Heikkilä, Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä Puh: (08) 4592 111 GSM: 044 7692 475 Fax: (08) 4592 402 E-mail: rheikkil@hao.fi UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN TUTKIMUSJOHTAJA Oulun Eteläisen alue on Suomen mittakaavassa erittäin voimakkaasti uusiutuvien energiamuotojen tuotantoon, kehittämiseen ja jalostamiseen keskittynyt alue. Pohjois-Pohjanmaalla bioenergia-alan opetus- ja tutkimustoiminta on keskittynyt Oulun Eteläisen alueelle, jossa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa merkittävimmässä roolissa ovat Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymään kuuluva Haapajärven ammattiopisto sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun t&k-yksikkö CENTRIA Ylivieskassa ja Haapajärvellä. Erityisen mielenkiinnon kohteena alueella ovat kaasufaasissa olevat biopolttoaineet. Biomassojen kaasuttamisella pystytään tuottamaan erittäin korkealaatuisia biopolttoaineita, joiden jalostaminen edelleen on suhteellisen yksinkertaista. Alueella toimii muun muassa Suomen johtava bioenergia-alan konsulttiyritys ja viisi biokaasualan yritystä. Niiden joukossa on Suomen johtava biokaasureaktoreiden valmistaja, pellettipuristimia valmistava yritys sekä useita puuraaka-aineen polttamiseen tarkoitettujen laitteiden valmistajia. Lisäksi alueella tuotetaan ja käytetään huomattavia mää-riä uusiutuvaa energiaa, jonka käytön odotetaan jatkuvan ja edelleen lisääntyvän. 1) Parantaa tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutustoiminnan laatua 2) Tehostaa oppilaitos-yritys -yhteistyötä 3) Kehittää Oulun Eteläisen alueesta Suomen johtava bioenergia-alan osaamiskeskittymä 4) Lisätä Oulun yliopiston bioenergia-alan asiantuntemusta ja tutkimuspanostusta 5) Vahvistaa Suomen asemaa uusiutuvan energian laitevalmistuksessa Suunnitellaan toisen asteen koulutusta bioenergia-alalle Toteutetaan tieteellisiä tutkimusprojekteja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Suoritetaan käytännön testausta maatilaolosuhteissa 18

Koordinoidaan Oulun Eteläisen alueella tapahtuvaa tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutustoimintaa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.1.2008-31.12.2010 - palkka- ja sivukulut 167 700 - ostopalvelut 7 000 - matkakulut 10 000 - kone- ja laitehankinnat 5 000 - muut kulut 5 000 YHTEENSÄ 194 700 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 584 100 - valtio + EU / ESR 165 495 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: 10 000 ) 27 705 - yksityisrahoitus 1 500 YHTEENSÄ 194 700 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 11.2.2008 Heikki Yli-Olli, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Puh: (08) 4492 210 GSM: 050 5614 270 Fax: (08) 442 555 E-mail: heikki.yli-olli@kam.fi VENE Verkostot nautakarjatalouden edistämisessä Maidontuotannon taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttaa tuotostason lisäksi eläinten hedelmällisyys, terveys ja rakenne. Sekä jalostuksen että terveydenhuollon näkökulmasta katsottuna keskeisenä tavoitteena on nykyistä pitkäikäisempi ja omistajalleen kannattavampi lypsylehmä. Lypsylehmän hedelmällisyyttä ja kestävyyttä voidaan parantaa karjanomistajien, jalostuksen ja terveydenhuollon yhteisellä panostuksella ja tiiviillä yhteistyöllä. Alkionsiirron avulla lypsykarjatilat voivat parantaa eläinainestaan, koska niillä on siten mahdollisuus saada parhaista eläimistään useampia jälkeläisiä. VENE-hankkeen Lypsykarjan eläinaineksen kehittäminen -osiossa luodaan hiehonkasvatus- ja alkionsiirtotoimintaan liittyviä yhteistyö- ja asiantuntijaverkostoja. Karkearehun tuotanto ja käyttö ovat nautakarjatilan ydinprosesseja, ja niitä tehostamalla parannetaan merkittävästi alkutuotannon kannattavuutta. Rehun laadun parantuminen vähentää myös jatkojalostuksen kustannuksia. VENEhankkeen Rehuntuotannon tehostaminen -osiossa tuottajien ja sidosryhmien välisellä yhteistyöllä parannetaan yksittäisten tilojen karkearehun tuotantokustannusta, rehun laatua ja käytön tehokkuutta. Hankkeen Rakennuttamisverkostot -osiossa kehitetään tuotantorakennusten toiminnallisuutta, taloudellisuutta ja rakennetun ympäristön laatua valmentamalla tuotantorakennusinvestointeja tekeviä tiloja parempaan suunnitteluun ja rakentamisen vaiheiden hallintaan. 1) Tehostaa maidontuotantoa lisäävien tilojen eläinaineksen lisäämistä 2) Kehittää hiehologistiikkaa ja hiehonkasvatusta yritysmuotona 3) Edistää alkionsiirtoa 4) Parantaa kotoisen rehun laatua sekä tehostaa karkearehun tuotantoa ja käyttöä maatiloilla 5) Valmentaa rakennushanketta harkitsevia viljelijöitä rakennushankkeeseen 6) Edistää rakentamisprojektien hallintaa sekä rakentajien ja asiantuntijoiden välistä yhteistyötä 7) Kannustaa yhteistoiminnallisuuteen, jonka avulla parannetaan koko alkutuotantoketjun toiminnan laatua 19

Järjestetään rekrytointi- ja teemapäiviä Kootaan hiehonkasvatuksen, alkionsiirron, rehuntuotannon sekä maatilarakentamisen yrittäjäverkostoja Kootaan asiantuntijoiden yhteistyöverkostoja Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-alan yksikkö 1.5.2008-30.6.2011 - palkka- ja sivukulut 108 600 - ostopalvelut 63 250 - matkakulut 19 250 - muut kulut 17 000 YHTEENSÄ 208 100 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2011: 1 587 200 - valtio + EU / ESR 168 561 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: 1 009 ) 18 729 - yksityinen rahoitus 20 810 YHTEENSÄ 208 100 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 17.3.2008 Matti Järvi, Oulun seudun amk, Luonnonvara-alan yksikkö Puh: (08) 3126 011 GSM: 050 3404 188 Fax: (08) 3126 999 E-mail: matti.jarvi@oamk.fi 3. OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN ELME CENTER Oulun Eteläisen alueelle on syntynyt merkittävä elektroniikan mekaniikan yritysklusteri, jonka kärkiyritykset ovat markkinajohtajia omalla markkinasegmentillään. Elektroniikan mekaniikan valmistustoiminnan osaamista on alueella pitkäjänteisesti vahvistettu ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakoulujen opetusyksiköissä. Nivalan tuotantostudio kokoaa yhteen ja vahvistaa alan kehittämispotentiaalia. ELME Center -hanke syventää edellisellä ohjelmakaudella rakennetun tutkimus- ja kehittämisympäristön pohjalta saavutettua osaamisen siirtoa teollisuus- ja palveluyrityksiin toimimalla lähempänä yritysrajapintaa metallialaa tukevien yrityskehityshankkeiden veturina. Hankkeen aikana syvennetään yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä ja toimitaan markkinalähtöisissä tuotekehityshankkeissa. Lisäksi hyödynnetään alueen maailmanluokan osaamista ja pyritään soveltamaan sitä uusille toimialoille, kuten laivanrakennus- ja offshore-teknologian alueille, joissa on havaittavissa voimakasta tilauskannan kasvua. 1) Tehostaa pk-yritysten ja isompien teollisuusyritysten teknologiaharppausta perinteisistä tuotantomenetelmistä nykyaikaisempiin, kustannustehokkaampiin ja innovatiivisiin ratkaisuihin 2) Säilyttää nykyinen tuotantotoiminta pitempään alueen teollisuusyrityksissä globaalissa kustannuspaikkakilpailussa 3) Saada alueelle vahvistetun alihankintayritystoiminnan lisäksi lopputuotteita valmistavia yrityksiä Kehitetään kokonaisvaltaista innovaatiojärjestelmää osana tutkimus- ja kehittämistoimintaa Vahvistetaan kehittämisympäristöä tukemaan koulutus-, kehitys ja tutkimusorganisaatioiden toimintaa sekä yritysten ja niiden t&k-organisaatioiden toimintaa Tuetaan elektroniikan mekaniikkaan ja muihin metallin toimialoihin liittyvää tutkimusta sekä suoritetaan tutkimuksia aikaisempaa laajemmassa mittakaavassa. Yritysten toimeksiannosta asiantuntijat ja tutkijat voivat studiotiloissa suorittaa tuotannon kannalta reaaliaikaista tutkimusta. Nivalan Teollisuuskylä Oy 20

1.9.2007-30.10.2010 - palkka- ja sivukulut 78 000 - ostopalvelut 5 000 - matkakulut 5 200 - toimisto- ja vuokrakulut 32 000 - aineet ja tarvikkeet 15 000 - muut kulut 36 000 YHTEENSÄ 171 200 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2007-2010: 588 000 - valtio + EU / EAKR 145 520 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2008: 7 350 ) 12 840 - yksityisrahoitus 12 840 YHTEENSÄ 171 200 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 14.1.2008 9. YHTEYSHENKILÖT: Kari Valtanen, Nivalan Teollisuuskylä Oy GSM: 044 4457 203 Fax: (08) 4491 214 E-mail: kari.valtanen@nivala.fi Jari Tirkkonen, Nivalan Teollisuuskylä Oy GSM: 0400 392 463 Fax: (08) 4491 214 E-mail: jari.tirkkonen@nivala.fi INNOVATIIVISET TUOTANTOTEKNOLOGIAT (INTO) Oulun Eteläiseen on keskittynyt merkittävä osa koko Suomen ohutlevymekaanisesta teollisuudesta. Aihe-alueen osaaminen Oulun Eteläisessä on valtakunnallista huipputasoa. Ohutlevyalan kehitys Oulun Eteläisessä tukee omalta osaltaan Oulun seudun ja koko Pohjois-Suomen tietoteollisuuden kehitystä. Alan kärkiyritykset ovat investoineet voimakkaasti viime vuosina sekä rakennuksiin että koneisiin. Yritykset pyrkivät sisäisillä kehittämisprojekteillaan jatkuvasti lyhentämään läpimenoaikojaan ja tehostamaan tuotantoaan kilpailukyvyn lisäämiseksi sekä laiteinvestointeja että toimintojaan kehittämällä. Tulevaisuudessa suunnittelun merkitys korostuu yhä enemmän. Tämä tuo haasteita koulutukseen joka tasolla. Innovatiiviset tuotantoteknologiat -hankkeessa yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto toimivat tiiviissä yhteistyössä, mikä luo hyvän mallin muiden alueiden ja alojen vastaavalle yhteistyölle. Hanke hyödyttää välillisesti Oulun Eteläisen kuntia ja seutukuntia sekä näiden yrityksiä ja asukkaita tuomalla alueelle vireää kehittämistoimintaa. 1) Vahvistaa Nivalan tuotantostudion (ELME Studio) puitteissa toimivien osapuolten kykyä tukea Oulun Eteläisen alueen yritysten kehittymistä ja menestymistä uusilla ja innovatiivisilla tuotantotekniikkaan sekä sen koulutukseen ja tutkimukseen liittyvillä ratkaisuilla 2) Kehittää tuotantotekniikan koulutusta eri koulutusasteilla 3) Tiivistää koulutus-tutkimus -yhteistyötä 4) Jalostaa kertynyttä asiantuntemusta menetelmiksi, jotka parhaiten soveltuvat alueen yritysten ja muiden hyödyntäjien käyttöön Kartoitetaan uusia tuotantoteknologioita ja tutkitaan niiden soveltuvuus Oulun Eteläisen alueen tuotantoon ja tuotteisiin Tehdään teknologiaselvityksiä ja tutkimusta Nivalan tuotantostudion piirissä toimivissa organisaatioissa Kehitetään tuotantotekniikan koulutusta eri koulutusasteilla sekä tiivistetään koulutus-tutkimus -yhteistyötä Lisätään alueen teollisuuden kannalta kiinnostavaa tutkimusta ja asiantuntemusta Nivalan tuotantostudiossa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 21