Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 2, elokuu 2012

TUKIVIESTI Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 2, elokuu 2012 Päämäärämme on vanhusten hyvinvoinnin edistäminen ja arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Toimimme vapaaehtoisvoimin poliittisesti sitoutumattomina. Elämän iloa ja ystävän tukea

PUHEENJOHTAJA SYYSLIIKENTEESTÄ Georg Malmsten lauloi radiossa aikoinaan Muista aina liikenteessä monta vaaraa ompi eessä. Siksi valpas aina mieli se on turva verraton. ja me lapset sitä laulua sitten lauloimme mukana. Vieläkin melkein osaan sen laulun ulkoa ja varmaan moni muukin lukijoista. Koulut alkavat ja ekaluokkalaisille lahjoitetaan keltaiset lippikset, että he pieninä erottuisivat liikenteen seassa ja jotta autoilijat osaisivat varoa. Koirien ulkoiluttajat ja lenkkeilijät alkavat pukeutua iltojen hämärtyessä heijastinliiveihin. Ikä tuo tullessaan vähitellen huomaamatta hidastumista ja sairauksia. Ikä tuo myös viisautta ja iäkkäät ovat liikenteessä huolellisempia ja rauhallisempia. Silti iäkkään riski kuolla liikenteessä on Liikenneturvan mukaan lähes kaksinkertainen keskimääräiseen verrattuna, myös koska elimistö on herkempi vammautumaan ja vammat paranevat huonommin kuin nuoremmalla iällä. Jalan kulkiessakin ikääntyneet ovat erityisessä vaarassa, sillä Liikenneturvan mukaan liikenteen uhreina 2000-luvulla menehtyneistä yli 65-vuotiaista oli jalankulkijoita 24 %, kun kaikista liikenteen uhreista jalankulkijoita oli 13 %. 2 Ajotien ylittäminen on jalankulkijan matkan varrella vaarallisin vaihe. Ihmisille tulee turvata vapaa liikkuminen kaiken ikää niin kaupungeissa kuin muualla. Asioiminen, harrastukset, ystävien tapaaminen, Ikäystävät, tuolijumppa, luentotilaisuudet, Tukiystävät, askartelukerho jne pitävät yllä vireyttä ja hyvinvointia. Varsinais-Suomessa 19 prosenttia on nyt saavuttanut 65 vuoden iän ja 9 prosenttia on saavuttanut 75 vuoden iän. Ennusteiden mukaan Varsinais-Suomessa meitä yli 65-vuotiaita on vuonna 2020 jo yli 24 prosenttia. Nyt on aika siihen, että liikenteen on mukauduttava ikäihmisten tarpeiden mukaiseksi: autot keskustoissa maan alle sulat jalkatiet koko kaupungin keskustaan kuten Hansan edustalla nyt myös tori lumettomaksi suojatiet lumettomiksi kaiteita mäkiin kulkua helpottamaan liikennevalojen vaihtuminen rauhallisemmaksi jalankulkijan ajotien ylitystä turvaamaan autotiet ja autot turvallisemmiksi moottoritie Turku-Pori välille tiet turvallisemmiksi: vaarallisiin risteyksiin liikenneympyröitä ja eritasoja, rautateille eritasoristeykset kaikkialle lisää ehdotuksia? Turvallista ihanaa syksyä! toivottaa Pirjo Immonen-Räihä

KUTSU YHDISTYKSEN SYYSKOKOUKSEEN JA JÄSENTILAISUUTEEN Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 31.10. 2012 kello 17 alkaen Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa, Puistokatu 11, 20100 Turku. Mikäli haluat tuoda esille jonkin asian kokouksessa, pyydämme sen kirjallisena 22.10.2012 mennessä osoitteella info@vanhustuki.fi tai postitse toimitettuna yhdistyksen osoitteeseen. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Kannattavilla jäsenillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. HUOMIO! Syyskokouksessa äänioikeutettuja ovat ne henkilöt, joiden vuoden 2012 jäsenmaksu on suoritettu viimeistään 26.10.2012. Välittömästi syyskokouksen jälkeen aloitamme jäsentilaisuuden, jossa on mahdollisuus kahvikupin ääressä keskustella yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista ja tutustua toisiimme. Muista ottaa jäsenkorttisi mukaan! TERVETULOA! Turun Seudun Vanhustuki ry:n hallitus SYYSKOKOUKSEN ASIALISTA Aika keskiviikkona 31.10.2012 kello 17.00 alkaen Paikka Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus, Puistokatu 11, Turku Asiat 1. Kokouksen avaus 2. Kokousvirkalijoiden valitseminen Puheenjohtaja Sihteeri 2 pöytäkirjantarkastaja ja ääntenlaskijaa 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Asialistan hyväksyminen 5. Yhdistyksen puheenjohtajan valitseminen vuodelle 2013 6. Yhdistyksen hallituksen jäsenten valitseminen erovuoroisten tilalle 7. Yhdistyksen toimintasuunnitelman hyväksyminen vuodelle 2013 8. Yhdistyksen talousarvion hyväksyminen vuodelle 2013 9. Yhdistyksen tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valitseminen 10. Muut esille tulevat asiat 11. Kokouksen päättäminen 3

EDUNVALVONTARYHMÄ Yhdistyksemme edunvalvontaryhmä kokoontuu kuukausittain. Alkuvuoden aikana ryhmältä lähtenyt kirjoituksia lehtiin: Palveluasuminen nykyajan köyhyysloukko?, Huoli Kaskenlinnan asukkaista, Vanhukset ovat rikkaus eivät taakka sekä Onko Turulla liikaa vanhusten palveluihin tarvittavia tiloja? Julkaisua odottaa kirjoitus Hyvä kuolema. Osan kirjoituksista julkaisemme myös Tukiviestissä. Kotisivuillamme on myös suora linkki lehdissä julkaistuihin kirjoituksiin. Ihmisoikeusvaltuuskuntaa lähetimme kirjeen aiheena Vanhuksemme ansaitsevat arvostuksen, huolenpidon ja hyvän kohtelun. VANHUKSET OVAT RIKKAUS EIVÄT TAAKKA Turun Sanomat 23.3.2012 Nyt tarvitaan eri tahojen yhteistyötä vanhuksiin kohdistuvien asenteiden muuttamiseksi. Tähän yhteistyöhön haastamme niin nuoret perheet, vanhusten omaiset, päiväkodit, koulut, eläkeläis - ja vanhusjärjestöt kuin vanhusten parissa työskentelevät henkilötkin. Tämän haasteen meistä jokainen voi halutessaan ottaa vastaan. Arvostamalla vanhuksia lähimmäisinämme, antamalla heille rakkautta, inhimillistä huolenpitoa ja aikaamme, olemme omalta osaltamme turvaamassa heille onnellisempaa vanhuutta. Hyvinvointiyhteiskunnasta täytyy löytyä sama auttamistahto, jota oli vaikeina sotavuosina ja sen jälkeen. Harva meistä pystyisi kulkemaan sen tien, jonka sotavuosien kovan koulun käyneet vanhukset ovat joutuneet kulkemaan. Siihen aikaan ihmisten välinen kanssakäyminen ja vähempiosaisista huolehtiminen kuului jokapäiväiseen elämään, vaikka monesti omasta elämästä selviytyminen tuotti suuria vaikeuksia. Veljeä ei jätetty. On syytä itsetutkiskeluun, onko omissa asenteissamme vanhuksia kohtaan parantamisen varaa. Peräänkuulutamme vanhuksille sitä kunnioitusta ja arvonantoa, joka heille kuuluu. Vanhukset tarvitsevat erityisesti lisää lähimmäisenrakkautta ja huolenpitoa. Nykyisen vanhusväestön kohdalla aikaa asenteiden korjaamiseen on vähän. Heidän ikäpolvensa on tottunut vähään eikä osaa vaatia itselleen kuuluvia oikeuksia. Voimmeko todella jättää heidät oman onnensa nojaan välittämättä heidän tarpeistaan? Onnellinen yhteiskunta saavutetaan vasta sitten, kun kaikkien kansalaisten perusturvasta on huolehdittu tasavertaisesti. Nykyisin puhutaan paljon vanhusten masennuksesta. Itsemurha on 75 vuotta täyttäneiden miesten kuolemansyynä yleisempi kuin yhdessäkään nuoremmassa ikäluokassa. Yhteiskunta on omalta osaltaan säästöillään ja välinpitämättömyydellään aiheuttanut vanhuksille tulevaisuuden pelkoa joka johtaa ajan mittaan masennukseen. Asenteiden muutoksen myötä moni vanhusten elinolosuhteisiin vaikuttava päätöskin varmasti muuttuu myönteisemmäksi. Voisitko tervehtiä samassa pihapiirissä tai talossa asuvia vanhuksia? Voisivatko päättäjät huolehtia, että jokainen apua tarvitseva sitä saa, viipeettä? Luodaan yhdessä mahdollisuus turvalliseen vanhuuteen, jonka jokainen ikäihminen on ansainnut. Vanhukset eivät ole meille taakka, vaan rikkaus. Kohdelkaamme heitä niin kuin toivomme itseämme kohdeltavan, kun olemme heidän iässään ja toisten ihmisten avun tarpeessa. Pirjo Immonen-Räihä, professori, Turun Seudun Vanhustuki ry:n puheenjohtaja. 4

KUOLEMA EI ODOTA Turun Sanomat 11.7.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi v. 2010 hyvän saattohoidon suositukset Suomessa. Ne korostavat potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamista sekä hyvää oirehoitoa. Sairaanhoitopiirejä velvoitetaan tekemään alueelleen saattohoitosuunnitelma, jossa vastuut ja työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä määritetään. Suunnitelmat on muutettava lihaksi. Työskentelen terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kokemukseni mukaan hyvän saattohoidon peruspilareita ovat luottamus ja turvallisuus. Kuolevalle ihmiselle ja hänen perheelleen on tärkeää, että omahoitajalla ja omalääkärillä on nimi ja kasvot. Iltaisin ja viikonloppuisin on oltava selvät toimintaohjeet: jos tarvitaan sairaanhoitajaa, mihin päivystysnumeroon soitetaan, jos sairaalahoitoa, mihin päivystykseen mennään. Sairaalahoitoon pääsemiseen on voitava luottaa, kuoleminen ei odota. Ammattilaisilta pitää voida odottaa, että kipu- ja muita oirelääkkeitä saa riittävästi, ja että potilasta ja omaisia aidosti kuunnellaan. Myötätunto ja rauhallisuus kuoleman edessä ovat taitavan ammattilaisten työkaluja. Pienillä paikkakunnilla saattohoitoketjut ovat yksinkertaisia, mutta samalla turvallisia; tiedetään kenen puoleen käännytään ja minne mennään. Suurissa kaupungeissa sen sijaan organisaatiot ovat monimutkaisia, ja osastohoitoon pääsystä ei voida aina antaa takuita, kun kaupunginsairaalat pullistelevat jatkohoitopaikkaa odottavia vanhuspotilaita. Asennetasollakin on vikaa: ahtaalle ajetussa kotihoidossa ei aina kyetä näkemään kuolemisen hoitamisen kiireellisyyttä vaan asetetaan potilas jonon jatkoksi. Oirehoidossa vaaditaan ammattitaidon lisäksi myös määrätietoisuutta ja rohkeaa asennetta; keskenään kiistelevät ja eri arvomaailmoista asiaa katsovat omaiset eivät voi sanella potilaan hoitoa. Hoitotahdosta ollaan paljon puhuttu, mutta edelleenkään useimmilla potilailla ei sitä ole, ei edes vanhusten loppuaikojen pitkäaikaishoitopaikoissa. Näitä soisi näkevän. Saattohoitopotilaaksi pääseminen voi olla ongelma: erikoissairaanhoidossa ei uskalleta linjata saattohoitoon siirtymistä vaan syöpähoitoja jatketaan liki kuolinvuoteelle asti samaan aikaan kun syöpäsairaat jonottavat toisaalla hoitoon pääsyä. Vanhusten pitkäaikaissairaanhoidossa päätöksiä tehdään myös liian vähän, ja avuttomia ja täysin toisen hoidon varassa olevia vanhuksia siirretään hoitopaikasta toiseen, kun kunto huononee ja väistämätön kuolema lähenee. Monen vanhuksen toive kun ei tarvitsisi letkuissa maata jää toteutumatta, kun tipasta valuu neste suoneen, josta se päätyy toista letkua pitkin virtsapussiin. Saattohoitopäätös voi parantaa kuolevan potilaan hoidon laatua, mutta pahimmillaan se voi olla hoidon este: potilaan hoidettavissa olevia oireita ei tutkita asianmukaisesti, kun kuolee se kumminkin. Nihilistiset asenteet maksaa potilas voinnissaan. Meillä tarvitaan edelleen ja jatkuvasti aktiivista keskustelua siitä, mitä saattohoito tarkoittaa ja mitä sen tulisi sisältää. Tässä keskustelussa kuolemaa lähestyvä potilas on keskiössä; mikä hänelle on tärkeää ja kuinka hän toivoo hoitonsa järjestyvän. Pysähtymiselle potilaan ääreen on löydyttävä aikaa. Olemme haasteiden edessä. Minna Löppönen, Turun Seudun Vanhustuki ry, terveyskeskuslääkäri, geriatri 5

TÄRKEÄ HENKILÖKORTTI Nämä mukaan hakiessasi henkilökorttia 1 kpl poliisin valokuvaohjeet täyttävä passikuva (kuva saa olla enintään kuusi kuukautta vanha) luotettava selvitys henkilöllisyydestä (passi tai henkilökortti) On lukuisia tilanteita, joissa on pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä. Ajokorttia ei ole, passikin on vanhentunut eikä edes kuvallinen KELA-kortti riitä todisteeksi siitä, että sinä olet sinä. Hankkimalla henkilökortin todistat olevasi olemassa ja asiointi helpottuu. Henkilökortti on kuvallinen todiste haltijansa henkilöllisyydestä ja sitä voi rajallisesti käyttää myös matkustusasiakirjana. Henkilökortissa on sähköisessä asioinnissa tarvittava siru eli se toimii myös sähköisenä henkilökorttina. Hakijan pyynnöstä henkilökorttiin voidaan lisätä sairausvakuutustiedot, jolloin se toimii KELA-kortin sijaan esimerkiksi apteekeissa ja lääkäriasemilla asioidessa. Mistä henkilökortin saa? Poliisi myöntää kirjallisen hakemuksen perusteella henkilökortin, joka on voimassa viisi (5) vuotta. Hakijalle voidaan erityisestä syystä myöntää myös väliaikainen henkilökortti, joka on voimassa enintään neljä (4) kuukautta. Voimassa olevia henkilökortteja voi henkilöllä olla käytössään vain yksi kerrallaan. Henkilökorttihakemus on jätettävä henkilökohtaisesti mihin tahansa poliisin lupapalvelupisteeseen asuinpaikasta riippumatta. Hakijan henkilöllisyys todistetaan voimassa olevalla passilla tai henkilökortilla. Mikäli noita asiakirjoja ei ole, henkilöllisyys selvitetään henkilöllä hallussaan olevien muiden henkilöllisyyttä tukevien asiakirjojen ja rekisterihakujen sekä myös haastattelun avulla. 6 Muista myös, että henkilökortti on maksettava jo hakemusta jättäessäsi. Henkilökortin hinta (toukokuu 2012) on 55, väliaikainen henkilökortti 33 ja hylkäävästä päätöksestäkin on maksettava 26. Toimitusaika henkilökortille on noin kaksi viikkoa. MERIKANTO-ILTA RUUSU- KORTTELISSA 25.4. Ruusukorttelin sali täyttyi jälleen kerran Turun Seudun Vanhustuki ry:n järjestämän tilaisuuden innoittamana. Yleisö hiljeni kuulemaan Frans Oskar Merikannon (1868-1924) sävellyksiä hänen monipuolisesta tuotannostaan. Pianotaiteilija Martin Segerstråle esitti taidokkaasti sikermän tämän rakastetun ja ajattoman muusikon sekä säveltäjämestarin musiikkia pianolla. Marimba-ryhmän laulamana kuultiin Merikannon laajasta tuotannosta myös paljon muistoja herättävä Oi muistatko vielä sen virren, johon sanoituksen on tehnyt itse Eino Leino.

HOITOTAHTO Mikä on hoitotahto Hoitotahto on henkilön tahdon ilmaisu hänen omasta tulevasta hoidostaan siltä varalta, ettei hän itse pysty osallistumaan hoitoratkaisuihin. Hoitotahdossa voi ilmaista erityistoiveita hoidon suhteen tai siinä voi kieltäytyä hoitotoimenpiteistä. Hoitotahdossa voidaan myös valtuuttaa toinen henkilö tekemään tarvittavat hoitopäätökset hoitotahdon laatijan puolesta. Miksi hoitotahtoa tarvitaan Hoitotahdolla henkilö varmistaa, että hänen toiveensa otetaan hoidossa huomioon silloin, kun hän ei itse pysty niitä ilmaisemaan. Hoitotahto vähentää omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta hoitoratkaisuissa ja helpottaa näin lääkäreiden työtä. Miten hoitotahto tehdään Hoitotahdon voi tehdä valmiiseen lomakkeeseen tai vapaasti kirjoittaen hoitoon liittyvistä toiveista, hoitotahtoon pitää kirjata tekijän omakätinen allekirjoitus ja päiväys. Hoitotahto on voimassa ilman todistajiakin, mutta kahden, perheeseen tai lähisukuun kuulumattoman todistajan käyttämistä suositellaan. Kirjallinen hoitotahto voidaan tallentaa sairauskertomuksen liitteeksi tai se kulkee potilaan mukana. Sairauskertomuksessa tulee olla merkintä hoitotahdon olemassaolosta. Lain mukaan henkilö voi ilmaista hoitotahtonsa myös suullisesti. Tällöin se on syytä kirjata sairauskertomukseen ja mikäli mahdollista pyytää siihen allekirjoitus tai muulla tavalla todentaa sen oikeellisuus. Hoitotahdossa henkilö ei voi edellyttää lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia toimenpiteitä, jotka eivät kuulu hänen sairautensa yleisesti hyväksyttyyn hoitoon. Jos hoitotahdon laatija on epävarma, millaisia asioita hoitotahtoon voi kirjata, hän voi kysyä neuvoa lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta. Milloin hoitotahto on voimassa Hoitotahto on voimassa vain silloin, kun potilas ei itse pysty tekemään omaa hoitoaan koskevia päätöksiä. Hoitotahto ei ole voimassa, jos potilaan odotetaan toipuvan sairaudestaan, esimerkiksi aiemmin terveen saadessa sairauskohtauksen, jonka hoitoennuste on hyvä. Hoitotahdon voimassaoloajasta ei ole selkeitä määräyksiä, joten periaatteessa se on voimassa pysyvästi. On suositeltavaa, että hoitotahdon tekijä tarkistaa sisällön aika ajoin, mieluimmin alle kymmenen vuoden välein. Tarkistamispäivämäärä on syytä kirjata. Hoitotahdon sitovuus Hoitotahdon tekijä voi milloin tahansa peruuttaa oman hoitotahtonsa tai muuttaa sen sisältöä. Hoitotahdossa ilmaistu kieltäytyminen aktiivisesta hoidosta on lääkäriä ja muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä sitova sekä omaisia ohjaava, ellei ole perusteltua syytä epäillä, että potilaan tahto olisi hoitotahdon laatimisen jälkeen muuttunut. Lähde: Terveyskirjasto/ DUODECIM, jossa laajempi versio luettavissa ERIKOIS- HAMMASTEKNIKKO TEUVO MERIKIVI Tarjoan kokonaisvaltaisia erikoishammasteknikon ratkaisuja kaikkiin hammasproteeseihin liittyviin asioihin monen vuoden kokemuksella. Hyvä palvelu ja paras mahdollinen lopputulos ovat asiat, joista minut tunnetaan. Palvelen myös viikonloppuisin sekä teen kotikäyntejä. Puh 040 550 6520 Yliopistonkatu 39-41, Turku 7

YHDISTYKSEMME TARVITSEE UUSIA JÄSENIÄ! Turun Seudun Vanhustuki ry on vuonna 2002 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on vanhusten etujen valvonta, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Työmme perustuu vapaaehtoisuuteen ja on poliittisesti sitoutumatonta. Kotipaikkamme on Turku ja toiminta-alueemme Turun seutukunta. Toimintaamme: Vanhusten edun ajaminen, yhteyksien ottaminen sekä aloitteiden ja esitysten tekeminen päättäjille niin kuntatasolla kuin valtakunnallisestikin. Kaikille avoin, maksuton toiminta. Ruusukorttelissa: Ikäystävät; toiminnallisia ja sosiaalisia kokoontumisia kuukausittain Tietoiskut; infotilaisuuksia ikääntyviä ja heidän omaisiaan koskettavista aiheista Tuolijumppa; maksuton ja kaikille avoin viikoittainen liikuntatuokio ikäihmisille Toimistolla: Käsityökerho Vakka; mukavaa yhdessäoloa käsitöiden merkeissä. Kaikille avoin. Juttutuokio; mukavaa yhdessäoloa keskustelun merkeissä. Kaikille avoin. Yleisötilaisuudet ikääntyviä kiinnostavista ja koskettavista aiheista Viihdekonsertit Turun Seudun Vanhustuki ry Läntinen Pitkäkatu 33, 20100 Turku puh 044 536 7741 S-posti info@vanhustuki.fi, www.vanhustuki.fi Studia Generalia -luennot mielenkiintoisista aiheista yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston ja Suomen Senioriliikkeen kanssa. Retkeilemme ja käymme teatterissa muutaman kerran vuodessa Tukiystävätoiminta välittää tukiystäviä kotona asuvien, yksinäisten vanhusten seuraksi Turun alueella. Koulutamme uusia tukiystäviä. Tervetuloa vapaaehtoiseksi tukiystäväksi iloiseen joukkoomme! Lisätietoja puhelin 044-536 7721. Yhteistyön tekeminen muiden vanhusten asioita ajavien toimijoiden kanssa. TERVETULOA MUKAAN KAIKKI VANHUSTEN HYVINVOINNISTA KIINNOSTUNEET! Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai yhteisö, joka toimii yhdistyksen toiminta-ajatuksen ja tarkoitusperien hyväksi. Hakiessasi yhdistyksen jäsenyyttä: Täytä jäsenhakemuslomake ja leikkaa se irti. Postita toimistomme osoitteeseen. Voit myös soittaa numeroon 044 536 7741 tai ilmoittautua netin kautta vanhustuki.fi. JÄSENHAKEMUS varsinaiseksi jäseneksi 10 /vuosi kannatusjäseneksi vähintään 50 /vuosi Etunimet Sukunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Hyväksyn Turun Seudun Vanhustuki ry:n toiminnan tavoitteet. Päivämäärä Allekirjoitus 8

JÄSENEDUT VUONNA 2012 Hoitola Aika Kosmetologi Katri Mattila. Humalistonkatu 15 a (katutaso), Turku. Jäsenkorttia näyttämällä jalkahoito 40 (norm. hinta 47 ). Hoito sisältää jalkakylvyn, kynsien hoidon, kovettumien poiston, jalkahieronnan ja halutessa lakkauksen. Holiday Club Caribia Kylpylän käyttö jäsenillemme maanantaisin ja torstaisin klo 10 15 välisenä aikana 5 /hlö. Instrumentarium Instru optiikka Oy Tarjous Optiikan tuotteista ja palveluista jäsenkorttia näyttämällä! 1. SILMÄLASIT. Nettohinnoiteltujen linssien yhteydessä myönnämme 20 % alennuksen normaalihintaisista kehyksistä. Ei koske muita tarjouksia tai nettohinnoiteltuja silmälaseja. 2. NÄÖNTARKASTUS. Optikon suorittama näöntarkastus ja silmälasimääräys 10. 3. AURINKOLASIT. Normaalihintaiset aurinkolasit - 20 %. Ei koske Oakley-aurinkolaseja. 4. TERVEYDENHOITOTUOTTEET. Normaalihintaiset terveydenhoitotuotteet - 10 %. Tarjouksessamme mainitut alennusprosentit eivät koske kulloinkin voimassa olevia myymälöiden tarjouksia. Tarjous on voimassa toistaiseksi kaikissa Instrumentariumin myymälöissä. Lisätietoja saa myymälöistä ja Merja Ruokojärveltä, puh 040 672 2022 JP-Vaate / Marilyn Humalistonkatu 13, Turku Jäsenillämme on mahdollisuus saada normaalihintaisista naisten vaatteista 20 % alennus jäsenkorttia näyttämällä. ClubBello Kosmetologi-hieroja Katri Ahlman. Jäsenkorttia näyttämällä kaikista kauneudenhoitopalveluista -15 %. Yliopistonkatu 26 c 2.krs, Turku. Puh 02-233 5009. www.clubbello.fi Käsityö-Kaisa Ky Hämeenkatu 3 A, Turku. Puh 02-2333937. Avoinna ma-pe klo 9-17. Jäsenkorttia näyttämällä kaikista tuotteista alennusta 10 %. Nummen Pyörä Hämeentie 44, Turku. Avoinna ark. 10 18, la 10 14.30. Normaalihintaisista apukulkuvälineistä alennusta 5 % ja muista tuotteista 10 % jäsenkorttia näyttämällä. Etu ei koske tarjoushintaisia tuotteita. Parturi-Kampaamo ART Maariankatu 5, Turku, puh. 02-250 3535. Jäsenetuhinnat, jäsenkorttia näyttämällä: Naisten hiusten leikkaus 22 (norm.25 ). Miesten hiustenleikkaus 18 (norm.20,50). Permanentti+leikkaus+muotoonkuivaus alk.74. Värjäys+leikkaus+muotoonkuivaus alk.62,50. Raidat+leikkaus+muotoonkuivaus alk.70,50. Sävy+leikkaus+muotoonkuivaus alk.52. Myös kotikäyntejä. Ruissalon Kylpylä Allasosaston käyttö 6 /hlö. Etu on voimassa toistaiseksi. Turun Huoltoexpertit Jorma Puttonen Nuppulantie 40, Turku, puh 02-254 7760. Avoinna arkisin klo 9.00-17.00. Korjaamme digiboxit, tv:t sekä muut viihde-elektroniikkalaitteet. Jäsenetuna tarjoamme korjaustyöt, varaosat -10% normaalihinnoista sekä kotikäynnit 10% normaalihinnoista jäsenkorttia näyttämällä. Etu voimassa vuoden 2012 loppuun. Huomioi, että edellä mainittujen jäsenetujen lisäksi säästät myös retkimaksuissa ja yhdistyksen järjestämien tilaisuuksien sisäänpääsymaksuissa. Aktiivisena osallistujana saat vuosittain maksamasi jäsenmaksun (10 ) reilusti takaisin! 9

IKÄNEUVOLA MIKÄ SE ON? Ikäneuvola mikä se on? Luentotilaisuus Liedon kunnantalolla. Valokuva Anna-Liisa Raunio Yleisötilaisuus Liedossa 26.4.2012 keräsi mukavasti yleisöä kuuntelemaan geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, tohtori Minna Löppösen luentoa aiheesta: Ikäneuvola mikä se on? Ikäneuvola toimii Liedossa nyt jo kolmatta toimintavuottaan. Ikäneuvolan tarkoitus on poistaa hyvinvoinnin esteitä ennaltaehkäisyn keinoin. IRMA KUVAJAN MUISTOLLE Kaikki 70-vuotiaat lietolaiset pääsevät terveystarkastukseen (kesto 1,5 tuntia), jonka aikana terveydenhoitaja kartoittaa terveydentilaa kokonaisvaltaisesti (elämäntavat, mielenterveys, vanhenemisen muutosvaihe) kyselyin ja testein. Tohtori Löppöstä ilahduttaa tupakoinnin vähäisyys, mutta lihavuuden ja liikkumattomuuden yleisyys huolestuttaa. Sosiaalisuudella on myös melkoinen vaikutus ihmisen kokonaishyvinvointiin; yksin ei saa jäädä! Anna-Liisa Raunio Irma Kuvaja, yhdistyksemme iäkkäin jäsen, nukkui pois 11.5.2012. Hänen satavuotissyntymäpäiviään vietettiin 15.11.2011. Minulla oli kunnia mieheni kanssa edustaa yhdistystämme tilaisuudessa. Hän kertoi jo silloin olevansa hyvin väsynyt, mutta nautti kuitenkin silminnähden läheistensä järjestämästä syntymäpäiväjuhlasta. Hänellä oli hyvin laaja sukulais- ja ystäväpiiri, joten kutsuvieraita oli paljon. Olimme mieheni kanssa tutustuneet Irmaan yhdistyksemme kautta. Hän oli syntyjään Viipurista ja mieheni Metsäpirtistä, joten molempien juuret olivat Karjalasta. Tavatessaan heillä riitti niiltä ajoilta paljon yhteistä muisteltavaa. Ollessani yhteydessä Irmaan hän aina muisti lähettää lämpimät terveiset Metsäpirtin miehelle. Irman pitkään elämänkaareen liittyi monenlaisia tapahtumia. Sota-ajan ikävät kokemukset olivat raskaita. Iloisina asioina tulivat perhe, urheilu, teatteri, konsertit ja hyvin pitkäaikainen, ansiokas vapaaehtoistyö Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnassa. Irma oli aikaansaava, luonteeltaan hyvin avulias, seurallinen, iloinen ja lämminhenkinen ihminen. Olemme hyvin kiitollisia siitä, että saimme tutustua häneen ja hänen valoisa olemuksensa tulee jäämään mieliimme kauniina muistoina. Seija Loponen Turun Seudun Vanhustuki ry:n puolesta 10

JUHLAVUODEN JÄSEN- HANKINTAKAMPANJA! Turun Seudun Vanhustuki ry:n viettäessä kymmenettä toimintavuottaan tehtiin päätös kasvattaa yhdistyksen jäsenmäärää juhlavuoden aikana hankkimalla uusia ja aktiivisia toimijoita mukaan vanhustyöhön. Jäsenhankintakampanja käynnistyi toukokuussa ja se päättyy lokakuussa 2012. Tavoitteeksi on asetettu sata (100) uutta jäsentä. Keskeistä kampanjassa on kiinnittää 50-luvulla syntyneiden huomio omiin vanhempiinsa ja heidän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa. Nyt on lasten vuoro huolehtia vanhemmistaan! Jäsenhankintakampanjaan liittyen palkitaan herkkukorilla eniten uusia jäseniä yhdistykselle hankkinut. Kaikkien uusien jäsenien ja uusia jäseniä hankkineiden kesken arvotaan palkintoina lahjakortteja ja yhdistyksen oman Käsityökerho Vakan valmistamia käsitöitä. Arvonnat suoritetaan marraskuussa kampanjan päätyttyä. Voittajien nimet julkaistaan Tukiviestissä 3/2012. Tiedot uusista jäsenistä on toimitettava toimistolle mahdollisimman nopeasti, jotta uudet jäsenet pääsevät hyötymään jäseneduistaan (esimerkiksi vapaa sisäänpääsy yhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin). Jäseneksi voi liittyä myös netin kautta osoitteessa vanhustuki.fi. OSALLISTU YHDISTYKSEN JÄSENMÄÄRÄN KAS- VATTAMISEEN JA TOIMI NÄIN: Nouda yhdistyksen toimistolta yleisesite, jossa on hyödyllistä tietoa yhdistyksen toiminnasta sekä valmis jäsenhakemuskaavake. Pidä näitä esitteitä mukanasi ja anna esite potentiaaliselle uudelle jäsenelle. Täyttäkää yhdessä jäsenhakemus ja muista merkitä siihen myös oma nimesi (= jäsenhankkija). Jäsenhakemuksen voi postittaa toimistolle sellaisenaan, postimaksu on jo maksettu tai tuoda toimistolle. Ihanteellista on, jos saamme uusina jäseninä sellaisia henkilöitä, jotka ovat valmiita toimimaan aktiivisina jäseninä osallistuen konkreettiseen tekemiseen yhdistyksen tilaisuuksien järjestelyissä ja toiminnan hyväksi. Uusilta jäseniltä yhdistys saa myös arvokkaita uusia ajatuksia ja ideoita toimintansa kehittämiseen. Anna-Liisa Raunio Auttavat kädet työhön sisällä ja ulkona, asiointipalvelut yms. Kotiapu SatuHelena/Satu Haavisto 040 7356 756 haavisto.satu@gmail.com, www.aviomiespalvelu.fi/turku 11

KYLÄ ELÄÄ Kirjoittaja Kaarlo Mäkinen Osa 5 Järviselle tuli sitten eräänä aamuna puhelu: Sointu oli synnyttänyt tyttövauvan. Siitä paikasta Janne lähti synnytyslaitokselle. Taksi oli hetkeä aiemmin vienyt Soinnun. Oli tullut niin kiire lähteä, ettei ehditty Jannelle töihin ilmoittaa. Illalla Ilolan Riitta pääsi Eilan ja Tonin kyydissä katsomaan vauvaa ja tuoretta äitiä. Kolmen viikon kuluttua olivat ristiäiset, ja lapsi sai nimekseen Tuula Aulikki. Kummeiksi olivat lupautuneet Eila ja Toni. Elämä rivitalokaksiossa jatkui onnellisena - isä-jannen käydessä töissä verstaalla. Janne ja Toni alkoivat suunnitella paritalon rakentamista kotikylään. Kunnan rakennusmestarilta tilattiin piirustukset, ja rakennuslupa laitettiin hakuun. Pojat kaatoivat kotitilansa metsästä tarvittavan puutavaran, tukit sahattiin ja laitettiin tapuliin kuivumaan. Kirkonkylän pankki myönsi lainan, myös halpakorkoista valtionlainaa saatiin. Muutaman kuukauden kuluttua alkoi rakennustyö. Kirkolta oli kaivurimies kaivamassa montun. Sokkelilaudoitus teetettiin urakoitsijalla, joka hoiti myös raudoituksen ja valutyöt. Putkija sähkötyöt hoituivat samalla. Onnistuneen valun jälkeen oli mukava jatkaa kodin pystyttämistä. Lähes kaiken veljekset tekivät omin käsin, isä kävi joskus auttamassa. Mika Elo, nuori metsänomistaja, tuli myös kylälle suunnittelemaan kesämökin rakentamista. Isoisänsä kanssa hän oli aikaisemmin käynyt tontilla. Mika oli metsänhoitoyhdistyksen kanssa sopinut, että hän saa rakennuspuuta samalla kun metsää muutenkin harvennetaan. Soraa Mika tilasi rantatielle ja pyysi kaivurimiestä ojien tekoon. Laiturin Mika osti kaupungista, se tuodaan paikalle myöhemmin. Sähköä hän ei mökilleen haluakaan. 12 Aallon pirtissä juodaan Mikan lupaamat kahvit, Paikallinen kokki on laittanut pöydän koreaksi. Tarinointia pirtissä riittää moneksi tunniksi. Mikan äidin sisar on myös paikalla, onhan hän tavallaan talon emäntä hänkin. Vaivautunut kahvittelija on Tasavallan Antti, jonka suhdetta Mikaan kukaan ei ota puheeksi. Kyläläisten poistuttua tahoilleen supisi Maire, että lieneekö Unton ja opettajan suhde enää niin lämmin kuin se alkuun oli ollut Aallon entinen vaimo soitti kaupungista, että voisikohan kyläilemään tulla. Aalto vastasi, että sopiihan se, kahvit kyllä tarjotaan. Ja jo seuraavana päivänä Aallon pihaan kaartaa auto, josta kömpii ulos entinen vaimo ja joku mieshenkilö, tutunomainen hahmo. Eläköitynyt kirkonkylän pankinjohtajahan se on. Olivat tavanneet, Aallon entinen emäntä ja pankinjohtaja, kultaisen iän kerhossa kaupungissa. Kahvittelun lomassa tuli kuulumiset vaihdetuksi. Maurin entinen vaimo kyseli, että milloinkas häitä vietetään, sinulla kun on se opettaja täällä. Mauri selitteli, ettei taida häistä tulla totta, on kuivumassa koko suhde. Lähtöä tehdessään vieraat mainitsevat vielä käyvänsä kauppiasta tervehtimässä, ehkä poikkeavat Mairenkin luona. Tapasivat kaupassa useita tuttuja ennekuin lähtivät ajamaan kotiin päin. Jussilainen on keskikokoinen karjatila, jossa pidetään lypsykarjaa ja kasvatetaan vasikoita. Isännän apuna karjanhoidossa häärii Aaponiminen renki.

Jussilaisen naapurissa on Kaitanen-niminen tila. Tilaa hoitavat leski-isäntä Nikolai ja hänen poikansa Kalle. Tila on viljatila, eläimiä ei ole. Emännän vielä eläessä oli tilalla lehmikarjaa, vasikoita ja kanoja. Niihin aikoihin myös kangaspuut olivat emännällä koko ajan käytössä kauniita pellavakudonnaisia syntyi tuon tuosta, ja maatalousnäyttelyistä tuli palkintoja. Mutta talosta puuttui emäntä, ja toiveet kääntyivät Kalleen päin. Kalle kävi metsätöissä, suoritti asevelvollisuuden. Erään iloisen illan jälkeen Kalle tutustui tähtisilmäiseen tyttöön. Tyttö oli kylän uusia asukkaita, vast ikään vanhempiensa kanssa muuttanut paikkakunnalle. Olivat lähipitäjästä myyneet maatilansa ja ostaneet täältä pienemmän tilan. Kalle ja tämä tähtisilmä Sinikka alkoivat heilastella, ja niin siinä kävi, että kihloihin mentiin. Kihlajaiset vietettiin morsiamen kotona. Kesä kului, ja syksyllä vietettiin häitä seurojentalolla. Kohta Kalle alkoi maanitella Sinikkaa muuttamaan luokseen kotitaloonsa. Sinikka suostui muuttoon, mutta pian alkoivat kylällä liikkua jutut, että talossa tehtävästä remontista olisi erimielisyyttä tullut miniän ja apen välillä. Kallen täti oli kuuleman mukaan aiemmin varoitellut Kallea tästä tytöstä. Kalle oli hiljainen ja hyväntahtoinen eikä perustellut vaimonsa metkuista. Esikoinen syntyi säädetyn ajan kuluttua keväällä ja sai nimekseen Simo. Remontti Kaitasten talossa valmistui. Isä-Nikolai asui talon toisessa päässä, jossa oli kamarihuone. Nuori isäntä teki maamiehen töitä minkä osasi. Kyläläiset alkoivat kevään kuluessa ihmetellä, että minkä tähden se Talvitien Vilkku siellä Kaitasella niin usein vierailee. Joku oli tietävinään, että onhan Kallen vaimo nätti ja kaunis katseltavaksi. Vilkku tunnettiin vähän filunkina miehenä. Hän oli aikoinaan ollut kauppamiehenä. Oli pientä kioskia pitänyt syrjäkylällä. Sinikka Jussilainen synnyttää toisen pojan, vaaleatukkaisen potran pojan. Taas ilkeämieliset kylän asukkaat ihmettelevät, että kukahan tämän pojan isä oikein on; isä sekä äiti ovat hyvin tummia, mutta poikapa omistaa valkean tukan. 13 Jussilaisen lihotussikojen kasvatus ei ollut oikein tuottoisaa, ja perheen kasvettua rahasta alkoi olla tiukkaa. Kalle oli kännipäissään kavereilleen kertonut, että eukko oli uhannut myrkyttää hänet. Vastoinkäymisiin luetaan myös sikalassa syttynyt tulipalo. Palokunta sai palon melko nopeasti sammutetuksi joten vältyttiin suurilta vahingoilta. Sinikan kieroutuneisiin tapoihin alkoi kuulua Kallen sukulaisten pommittaminen ilkeillä kirjeillä. Kalle puolestaan alkoi miettiä, että minkälaisen vaimon hän oikein oli valinnut. Sinikka lumoaa katseellaan, mutta se lumous on lumetta, pelkkää teeskentelyä. Elämä kylässä jatkuu omia raiteitaan: on syntymää ja kuolemaa. Vietetään häitä ja hautajaisia. Tilat vaihtavat omistajia, lapset kasvavat aikuisiksi, erotaan ja muutetaan yhteen. Ihmetellään ja todetaan, että näinkö tässä käy: koko ajan kaikki muuttuu, mutta mikään ei lopullisesti muutukaan. Tähän päättyi Kaarlo Mäkisen kirjoittama jatkokertomus Kylä elää.

ASIAA APTEEKKIIN? Skanssin Apteekki on toiminut 2,5 vuoden ajan Kauppakeskus Skanssissa ja laajeni sivuapteekkina Yli-Maariaan 4.6.2012. Apteekkari Petri Kumlin toivoo, että asiakkaat enenevässä määrin rohkenisivat ottamaan heihin yhteyttä ja tiedustelemaan lääkkeistä ja lääkityksestään. - Skanssin Apteekki tarjoaa kotisairaanhoidolle palveluinaan muun muassa koneellista annosjakelua ja lääkkeiden kotiinkuljetuspalvelua. Toimintojen tarkoituksena on lisätä potilasturvallisuutta ja lääkkeiden nopeaa saatavuutta, korostaa Kumlin. Kanta-asiaakkaan etuja Kanta-asiakkuus kannattaa, sillä se mahdollistaa myös lääkkeiden yhteiskäytön seurantaan kehitetyn tietokantaohjelman käytön. Hankkimalla kaikki lääkkeet samasta apteekista voi varmistua siitä, että käytössä olevat lääkkeet soveltuvat yhteen ja toimivat turvallisella tavalla. - Lääkehoidon kokonaisarviointi on palvelu, joka toteutetaan yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa. Arvioinnin suorittaa lääkkeiden kokonaisarviointiin lisäkoulutuksen saanut farmaseutti tai proviisori. Lääkityksen tarpeellisuus, turvallisuus, indikaatiot, annostus, mahdolliset yhteisvaikutukset ja toteutus tulisi arvioida vähintään vuosittain silloinkin, kun potilaan tilassa ei tapahdu muutoksia, Kumlin kertoo. Skanssin Apteekissa palvelevat eri sairauksiin erikoiskoulutuksen saaneet yhdyshenkilöt, joilla on erityisosaamista muun muassa sydänsairauksiin, astmaan, diabetekseen ja ihon hoitoon liittyvissä asioissa. He ohjeistavat myös sairauteen vaikuttavista elintavoista. Apteekki seuraa kotisairaanhoidon ja kantaasiakkaidensa Kelan kattokorvauksen täyttymistä. Apteekista on mahdollista saada tulostettu lääkekortti. Siinä luetellaan kaikki kantaasiakkaan vuoden aikana ostamat reseptilääkkeet ja asiakkaan suostumuksella tehdyt lääkevaihdot. Kortti on henkilökohtainen. Korttiin voidaan merkitä myös asiakkaan mahdolliset yliherkkyydet. Lääkekorttia on suositeltavaa pitää mukana mentäessä lääkäriin tai sairaalahoitoon. Skanssin Apteekin valikoimaan kuuluvat myös arkielämää helpottavat apuvälineet: rollaattorit, kävelykepit, tölkin kannen avaajat, tabletin puolittaja/murskaaja, kurkottajat, suurennuslasiviivaimet, sänkytikkaat ja isonumeroiset pelikortit sekä paljon muuta. Näin paperiton, sähköinen e-resepti käytännössä toimii: Lääkäri kirjoittaa potilaalle reseptin tietokoneella, jolloin se tallentuu valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Vastuu lääkemääräyksestä on reseptin kirjoittaneella lääkärillä. Reseptiä ei voi väärentää eikä se voi kadota. Potilaan kokonaislääkitys tarkistetaan tarvittaessa Reseptikeskuksesta. Näin voidaan välttää päällekkäinen lääkitys ja lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset. Potilaan tietoja voivat hänen antamallaan suostumuksella katsoa vain potilasta hoitavat lääkärit ja sairaanhoitajat. Apteekissa tietoja voi katsella ainoastaan, mikäli asiasta on tehty erillinen sopimus kantaasiakassopimuksen lisäksi. Potilaalle annetaan kirjallinen paperiohje, jossa ovat määrätyn lääkkeen tiedot. Potilasohjetta ei välttämättä tarvitse apteekissa esittää, mutta Kela-kortti kyllä, jotta saa asianmukaisen korvauksen. Lääkkeen voi noutaa apteekista potilas itse, tai toinen henkilö hänen puolestaan. Puolesta asioivalla tulee olla joko potilasohje tai potilaan Kela-kortti. Farmaseutti tai proviisori hakee Reseptikeskuksesta ereseptin tiedot ja kirjoittaa sinne lääkkeen toimittamista koskevat tiedot. Lääkkeen tiedot tulostetaan tarralle, joka liimataan lääkepakkaukseen aiemman tavan mukaan. Potilaalla on edelleen oikeus saada paperiresepti. 14

Kaikki tiedonsiirto terveydenhuollon, apteekkien ja Reseptikeskuksen välillä tapahtuu suojattuna toimintona osapuolten kesken. Täysiikäinen voi tarkastella omia Reseptikeskuksessa olevia tietojaan osoitteessa www.kanta.fi. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Apteekki tai terveydenhuolto uusii ereseptin pyynnöstä. - Asiakkaat ovat ottaneet uuden käytännön myönteisesti vastaan, toteaa Kumlin. Anna-Liisa Raunio Toukokuussa Suomessa kirjoitettiin jo miljoonas sähköinen lääkemääräys. Lisätietoja Skanssin Apteekin tarjoamista palveluista ja hinnoittelusta saa tiedustella puhelimitse numerosta 02-214 6100. Skanssin Apteekki palvelee asiakkaitaan viikon jokaisena päivänä, myös sunnuntaisin. EDUNVALVONTA- VALTUUTUS Edunvalvontavaltakirjalla voi valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sitten, kun oma toimintakyky ei enää ole riittävä. Valtakirja on lain mukaan laadittava määrämuodossa, joten sen laatiminen kannattaa antaa asiantuntijan tehtäväksi. Edunvalvontavaltuutus eroaa edunvalvonnasta siten, että edunvalvontavaltuutuksessa henkilö itse etukäteen määrittelee ne asiat, joita valtuutus koskee ja valitsee henkilön/henkilöt, joille valtuutus annetaan. (Edunvalvonnassa käräjäoikeus tai maistraatti päättää kenestä tulee edunvalvonnan tarpeessa olevan henkilön edunvalvoja.) Valtakirjan laadinta ja voimaantulo Valtakirja laaditaan etukäteen. Henkilön on oltava valtuutusta tehdessään oikeustoimikelpoinen ja hänen on ymmärrettävä laatimansa valtakirjan merkitys. Valtakirja on tehtävä määrämuodossa kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Uusi, samaa asiaa koskeva valtakirja kumoaa aiemmin laaditun valtakirjan. Valtakirjassa voidaan nimetä myös varavaltuutettu ja/tai toissijainen valtuutettu siltä varalta, että valtuutettu on tilapäisesti tai kokonaan estynyt hoitamaan tehtävää. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan sitten, kun valtakirjan tekijä tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriytymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan omista asioistaan. Tämän jälkeen valtakirja on valtuutetun pyynnöstä vahvistettava maistraatissa. Ilman tuota vahvistusta valtakirja ei ole pätevä. Valtakirjan mahdollistamat toimet Valtakirjassa täytyy määritellä mitä asioita valtuutus koskee. Valtuutus voi olla yleisluontoinen taloudellisten tai henkilöä koskevien asioiden hoitoa varten annettu. Valtuutuksen voi myös rajata koskemaan vain tiettyjä oikeustoimia, asiaa tai omaisuutta. Mistä edunvalvontavaltakirjan voi hankkia? Ota yhteyttä oman pankkisi lainopillisiin palveluihin. Siellä sinulle laaditaan tilanteeseesi soveltuva edunvalvontavaltakirja. Toimeksiannosta veloitetaan kyseisen pankin voimassa olevan palveluhinnaston mukainen palkkio. 15

TEATTERIMATKA RAUMALLE Turun Seudun Vanhustuki ry järjesti 21.4.2012 teatterimatkan Raumalle, Rauman kaupunginteatterin näytäntöön Vaimoni on toista maata. Matkan vetäjänä oli Ikäystävien Ritva Ilmanen. Lähdimme matkalle Ruusukorttelin pihalta pilvipoutaisessa säässä iloisella mielellä kohti Raumaa ja sen teatteria. Pysähdyimme Laitilan ABC-asemalla tauoilla. Näytelmä oli hyvin vauhdikas ja täynnä tilannekomiikkaa, joka sai yleisön nauramaan. Väärinkäsityksestä lähtenyt tapahtumavyöry sai odottamattomat mittasuhteet. Esiintyjiä oli ainoastaan neljä, heillä oli vaativa rooli näin vaiherikkaassa näytelmässä. Bussissa oli iloinen puheensorina niin menokuin tulomatkallakin. Menomatkalla matkavastaava kertoi meille Rauman kaupunginteatterin historiasta sekä saimme tietoa Rauman kaupungista. Paluumatkalla matkanvetäjä esitti humoristisen laulun ja luki otteen Tuomas Kyrön kirjasta Mielensä pahoittaja. Jäämme odottamaan seuraavaa teatterimatkaa. Raili Ristikankare UUSI KASVO TOIMISTOLLA Olen Mirkka Laurila ja aloitin yhdistyksen toimistolla 13.8. Tämä ensimmäinen viikko on ollut lähinnä tutustumista yhdistyksen tiloihin ja toimintaan. Olen kiinnostunut työstä vanhusten parissa ja odotan innostuneena tulevia tapahtumia. Osallistun myös syyskuussa alkavaan Tukiystäväkoulutukseen. Aikaisemmin olen tehnyt toimistotöitä ja vähän kaikenlaista muutakin kuten siivousta ja pakkaustyötä suklaatehtaalla. Harrastan ystävien tapaamista, liikuntaa, käsi ja kotitöitä. Minut tapaa toimistolta numerosta 044 536 7741 sekä yhdistyksen tapahtumista. Tapaamisiin! Mirkka Laurila Turun Seudun Vanhustuki ry Läntinen Pitkäkatu 33, 4 krs., 20100 TURKU, puh 044 536 7741, info@vanhustuki.fi, vanhustuki.fi 16

VAPAAEHTOISUUS VOIMANA! Yhdistyksen kevätkokouksessa 17.4. Vuoden Vanhusteko 2012 kunniamaininnan sai Aili Sjöroos. Aili on meidän kaikkien tuntema aina energinen kahvittaja Ruusukorttelissa, eikä vain kahvittajana vaan aina valmiina auttamaan erilaisissa tilaisuuksien järjestelyissä. Yhdistyksen kunniajäsenyys Ritva Ilmaselle pitkäaikaisesta vapaaehtoistyöstä vanhusten hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja elämänlaadun parantamiseksi Marimba-ryhmän vetäjänä, laulajana ja esiintyjänä. Kuvassa Aili Sjöroos ja oikealla Ritva Ilmanen. Miten hyvin tuo takana näkyvä Vanhustyön keskusliiton juliste kuvaa yhdistyksemme vapaaehtoisia! Vielä kerran lämpimät kiitokset Ailille ja Ritvalle. Toivottavasti jaksatte vielä pitkään yhdistyksemme toiminnassa, te olette yhdistykselle niin tärkeitä. JUHLAVUOSI Nyt on meneillään yhdistyksemme kymmenennes toimintavuosi! Juhlistamme vuottamme joulukuussa 2.12. yhdistyksen 10-vuotisjuhlilla Ruusukorttelissa. Juhlat alkavat kello 14. Juhlissa esiintyvät yhdistyksemme omat vapaaehtoiset. Tarkempi ohjelma ja kutsu marraskuussa ilmestyvässä Tukiviestissä. Tervetuloa mukaan! TUKIVIESTI Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti. Ilmestyy kolme kertaa vuodessa postitettuna jäsenille. Toimitus: Yhdistyksen tiedotusryhmä. Taitto: Jenny Oldenburg-Tiitto. Painopaikka: X-Copy Päätoimittaja: Pirjo Immonen-Räihä. 17

TUKIYSTÄVÄTOIMINTA Tukiystäviä tarvitaan! Syksyn hämärtyvät illat lähestyvät ja moni ikäihminen kaipaa juttuseuraa ja ystävää seuraksi niin ulkoiluun, kuin kahvitteluun. Tukiystävätoiminta on ollut Turun Seudun Vanhustuen yksi toimintamuoto jo useamman vuoden ajan ja moni toimintaan tullut vapaaehtoinen onkin sitoutunut käymään saman ikä-ihmisen luona jo useamman vuoden ajan. Yksinäisyyttä löytyy Turunkin alueella ikä-ihmisten joukosta paljon ja tukiystävätoiminnalla mm. pyritään tukemaan kotona asumista vapaaehtoisilla tukiystävillä. Omaiset mielenterveystyön tukena ry:stä Niina Käärinen kertoi yhdistyksen toiminnasta ja Näkövammaisten Keskusliitosta seniori toiminnanohjaaja Minna Pelkonen kävi kertomassa meille näköön liittyvistä sairauksista ja miten kohdata näkövammainen. Syksyn aiheina jatkamme sydänterveydestä ja muistista. Tietoiskujen jälkeen kahvittelemme, sekä keskustelemme yleisesti ystävätoiminnasta ja esille tulevista asioista. Tule sinäkin mukaan mukavaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoinen tukiystävä käy kotona asuvien yksinäisten ikä-ihmisten luona kaksi kertaa kuukaudessa toimien juttukaverina ja apuna ulkoilussa. Tukiystäviä kysytäänkin tällä hetkellä enemmän kun vapaaehtoisia on. Uusia tukiystäviä tarvitaan ja mikäli olet kiinnostunut lähtemään tukiystäväksi, niin seuraava tukiystäväkoulutus alkaakin maanantaina 10.9. Otamme jatkuvasti vastaan uusia tukiystäväpyyntöjä ja pyrimme löytämään heille sopivan ystävän sitä mukaan kun saamme toimintaan lisää uusia vapaaehtoisia. Jo toiminnassa mukana oleville tukiystäville järjestämme kerran kuussa tukipalavereita joissa meillä on aiheena ajankohtaisia ikääntymiseen liittyviä pienimuotoisia luentoja. Tänä vuonna olemme käyneet myös tutustumassa Ruiskadulla Kunnonkotiin, jossa tutustuimme erilaisiin apuvälineisiin, joilla voidaan helpottaa kotona selviytymistä. Sieltä löytyikin monta pientä niksiä ja erilaisia ratkaisuja kotona asumiseen iäkkäille ja liikuntarajoitteisille. Tukipalavereihin olemme kuluvan vuoden aikana saaneet vieraaksemme astmahoitaja Arja Harjun, joka kertoi meille astmasta ja astman hoidosta, sekä 18

TUKIYSTÄVÄTOIMINTA Vapaaehtoisuus yhdistää Turun Seudun Vanhustuen tukiystävät ovat vapaaehtoistoimijoita, jotka ovat ystävänä kotona asuville yksinäisille vanhuksille. Vapaaehtoinen tukiystävä käy vanhuksen luona kaksi kertaa kuukaudessa toimien ystävänä, juttukaverina ja apuna ulkoilussa. Vapaaehtoiset eivät tee hoitotyötä tai siivoustyötä, eivätkä korvaa ammattilaisen työtä. Syksyn ensimmäinen tukipalaveri pidettiin 16.8. Sydänpiirin tiloissa Eerikinkadulla. Aiheena meillä oli sydänterveys ja aiheesta luennoi Varsinais-Suomen Sydänpiirin toiminnanjohtaja Heidi Grandell-Niemi. Sydänterveys on aina yhtä ajankohtainen ja aiheesta esitettiinkin paljon kysymyksiä. Keskustelua käytiin välillä hyvinkin vilkkaasti ja kysymyksiä ja mielenkiintoa riitti tilaisuuden loppuun asti. Saimme paljon hyvää tietoa myös oikeanlaisesta ravitsemuksesta, jolla voidaan edistää sydänterveyttä, sekä liikunnan merkityksestä terveyteen, jota ei voi koskaan liikaa korostaa. Pienelläkin liikunnalla vaikutetaan positiivisesti niin unenlaatuun, mielenvirkeyteen, kuin yleiskunnon yläpitämiseen. Sydänterveys kiinnosti tukiystäviä Sydänpiirin tiloissa pidetyssä luennossa. Kuva Tiina Wåg Syksyn tukiystäväkoulutus alkaa 10.9. Tule mukaan! Yksinäisiä, seuraa kaipaavia vanhuksia on paljon. Ilmoittaudu koulutukseen puh 044 536 7721 tai tukiystavatoiminta@vanhustuki.fi 19

HARMITTAA TODELLA PALJON Yhdistyksellä on tällä hetkellä lähes 600 jäsentä. Keväällä maaliskuun Tukiviestin mukana lähetimme kaikille jäsenillemme jäsenmaksulaskun johon oli liitetty yhdistyksen jäsenkortti. Jäsenmaksuja tipahtelikin tilillemme tiuhaan tahtiin ja monet maksoivat jäsenmaksunkäteisellä toimistollamme tai tilaisuuksissamme. Kiitokset siitä! Eilen laskin, että vielä 75 jäsentä on vielä maksamatta yhdistyksemme 10 jäsenmaksun. Jäsenmaksun laskuttamiseen ja karhuamiseen menee rahaa, lehtien lähettäminen jäsenille jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuaan menee sekä painatuskuluja että postikuluja. Jäsenet joilla on jäsenkortti saavat kaikki jäsenedut vaikkakaan he eivät olisi maksaneet jäsenmaksuaan ja tämä on väärin niitä kohtaan jotka hoitavat jäsenmaksunsa kuten pitääkin. Pyydän nyt teiltä kaikilta jotka olette vanhingossa jättäneet maksamatta jäsenmaksunne, maksamaan tuon 10 jäsenmaksun tilillemme Liedon Säästöpankki FI07 4309 2220 1266 98. Jäsenmaksunne voitte maksaa myös toimistollamme tai tilaisuuksiemme yhteydessä. Jos kuitenkin olet jättänyt maksamatta jäsenmaksun siksi, ettet halua olla enää yhdistyksemme jäsen, niin voisitko ystävällisesti ilmoittaa siitä minulle. Hyvää loppukesää ja syksyn odotusta toivottaen Jenny Oldenburg-Tiitto puh 045 1181 780, sposti jenny.oldenburg-tiitto@vanhustuki.fi 20