Jäsenkirje 1/ 2013 Keurusseudun Luonnonystävät ry
Terveiset metsästä Kävin äskettäin rentouttavalla hiihtoretkellä Pihlajaveden Raiskin suojelualueella. Siellä alkaa olla todellisen ikimetsän tunnelmaa. Kiersin eilen myös Haapamäen Karjuvuoren iltahämärissä, sakeassa lumipyryssä. Tuulen suhina jossain korkealla lumisten puiden latvoissa on hieno metsäkokemus. Metsä on aina ollut suomalaisille tärkeä. Vielä parisataa vuotta sitten suuri osa metsistä oli luonnontilaisia, lähes koskemattomia aarniometsiä, mutta 1800-luvun loppupuolella puu alkoi kelvata sahoille, ja vanhat aarniometsät katosivat myös syrjäisemmiltä seuduilta. Samanaikaisesti heräsi myös metsiin liittyvä luonnonsuojelu. Oikeastaan kaikki Suomen taiteen kulta-ajan suuret mestarit (Holmberg, Järnefelt, Halonen, Gallen-Kallela, Sibelius, Inha, Kivi) olivat kiivaita ikimetsien puolustajia. Samaan aikaan myös monet metsäntutkimuksen suuret pioneerit (Cajander, Kalela, Mikola, Kujala) olivat huolissaan luonnonmetsien liiallisesta vähenemisestä. Mutta sitten alkoi hyödyn aikakausi. Metsien suojelu unohdettiin totaalisesti, kunnes n. 1990-luvulla herättiin uudelleen siihen, että metsä voi olla muutakin kuin raaka-ainetta ja rahaa. Nyt meneillään on mm. eduskunnan hyväksymän Metso-ohjelman toteutus. Valmiita aarniometsiä ei enää Keski-Suomestakaan juuri löydy, mutta kehityskelpoisia on, eli sellaisia, joista jo ainakin sadan seuraavan vuoden aikana kehittyy ihan luonnontilaisen kaltaisia ja komeita. Metso-ohjelman toteutuskin tosin kangertelee pahasti, niin valtion kuin yksityisten mailla, monista syistä. Homman hoito on jäänyt aika paljon luontojärjestöjen ja yksittäisten harrastajien harteille. Onneksi joitakin metsäaktivisteja yhä löytyy, suurten taiteilijoiden jalanjäljille. Multian seurakunta teki äskettäin hienon päätöksen rauhoittamalla Hallinmäen metsän. Se on voitto luonnon monimuotoiselle elämälle, mutta samalla multialaisille hieno lähiliikunta-alue, jossa voi käydä retkellä kaikkina vuodenaikoina. Keuruun seurakunnalla on vähintään yhtä hieno alue Keuruun keskustan tuntumassa: Ilovuori. Mutta jostain syystä (mistähän?) sitä ei toistaiseksi ole haluttu suojella. Päinvastoin hakkuita ollaan hivuttamassa vuoren huipulle saakka (näköalan, GPS-aseman ja ties minkä tarpeisiin). Ely-keskushan olisi valmis ostamaan alueen täyteen hintaan, niin kuin osti Hallinmäenkin. Metsien merkityksestä ihmisille ja luonnolle itselleen on viime aikoina ilmestynyt upeita kirjojakin. Yksi komeimmista on Petri Keto-Tokoin ja Timo Kuuluvaisen kirjoittama ja suurelta osin Sanni Sepon ja Ritva Kovalaisen valokuvittama teos: Suomalainen aarniometsä (Maahenki 2011). Lainaan tähän muutamia Keto-Tokoin ajatuksia metsistä. Luonnontilaiset metsät ovat aina kauniita. Niiden kiehtovuuden salaisuus on loputon vaihtelevuus ja yllätyksellisyys. Samat ominaisuudet tekevät niistä myös biologisesti rikkaita. Aarniometsän puut ovat yksilöitä, luonnonvoimien ja ajan muovaamia Aarniometsän kauneus on moniaistillista; se näkyy, kuuluu, tuntuu ja tuoksuu. Valaistus ja vuodenaika luovat omat erityiset tunnelmansa Emme tiedä millaista on olla rusokantokääpä, liekohärkä tai liito-orava tai mikä niiden tehtävä on. Silti noiden lajien yksilöt ponnistelevat pysyäkseen hengissä ja lisääntyäkseen. Niillä on vahva elämänhalu ja pyrkimys jatkaa omaa ja jälkeläistensä elämää. Varmasti ne omalla tavallaan myös nauttivat elämästä Aarniometsän lajeilla on metsissämme vanha kotipaikkaoikeus, vanhempi kuin omamme. PS
Keurusseudun Luonnonystävien retket 2013 Lisätiedot retkistä: Jouko Pihlainen, 040-8431709 ja Pertti Sulkava, 040-5448310. Retkien vaativuusaste on merkitty tähdillä. * = helppo, ** = normaalikuntoisille ja *** = vaativa. TERVETULOA MUKAAN NÄKEMÄÄN, KOKEMAAN JA OPPIMAAN LUONTOA! -26-27.1. la tai su lintujen pihabongaus* Lisätiedot Jouko Pihlainen -23 tai 24.2. la tai su klo 8-16 koskikarahiihto Kotala-Karansalmi ja Mämmikoski-Liesjärvi (SSLTY). Ilmoittautuminen *** -9.3. la 18.30- Pöllöretki * -7.4. su 9.00- Joutsenretki* -12.4. pe 18.00- Koskiretki.Liesjärven myllykoski* -13.4.la 5.00-13.00 Lintujen kevätmuuton havainnointia. Riiho ja Manniskylä. (SSLTY) * -19.4. pe 18.00- Suurien puitten retki. Heinäsen tervaleppäesiintymä ** -26.4. pe 18.00- Lintutorniretki. Valkeajärvi, Heinä-Valkeinen. Saapasvarustus * -28.4. su 8.00-16.00 Susivaellus Limpsingin rotko - Huhkojärvi. *** Ilmoittaudu. -3.5. pe 18.00- Suoretki.Keuruu, Heposuo. ** -4.5. la 5.00.-13.00 "Tornien taisto" Lintutornien välinen lajikisa * (SSLTY) Ilmoittaudu. -10.5. pe 18.00- "Valkeisretki" Valkeajärvi, Valkeajärvellä ** -11.5. la 7.00-18.00 Kevätretki linja-autolla Seitsemisen kansallispuisto Kuru-Ylöjärvi.** Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö. -17.5. pe 18.00- Vanhan metsän retki Multialle Hallinmäen suojelumetsään** -24.5. pe 18.00- Taivaanrantojen tiirailua Lankkuan Palvamäeltä* -31.5. pe 18.00- Lähiluontoretki Roominkorpi, Karjola** -7.6. la 23.00- Yölaulajalinturetki* -16.6. su 12.00 Luonnonkukkien päivä. Simsiö pussikämmekät ja Takala ketoneilikat* -30.6-1.7 21.00- pe-la kesäyön retki + uinti + makkaranpaisto Asunta Kolonmäki ja Asuntajärvi *. -6.-7.7. la-su 8.00 la- 18.00 su Kesäretki Repoveden kansallispuistoon Valkealaan, yöpyminen.** Linja-autolla omakustannushintaan. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö. -5-8.7. pe-ma Lasten luontoleiri Riihossa. -13.7. la 12.00 Luonnonkukkaretki Heinäsen hirvenkelloniitylle * -14.7.su 12.00 Perhosretki Haapamäen perhoslaskentareitille ** -16.7. ti 18.00. Luontoilta Keuruun kotiseutumuseolla. Paikalliset asiantuntijat vastaavat paikallisiin luontokysymyksiin. -16-17.8.pe-la Linturetki Lapuan Hirvijärven lintuasemalle. Yöpyminen asemalla.** Ilmoittaudu. -23.8 pe. 22.00 Lepakkoretki Asunnan Välijoelle* -24-25.8. la-su Suotalkoot Pihlajaveden Koivumäen perällä.*** Ilmoittaudu. -31.8 la Suomen luonnon päivä -1.9.su 12.00 Sieniretki -7.9. la 6.00-13.00 Lintutornikisa (SSLTY) ilmoittaudu*. -21.9. la 6.00-13.00 Syysmuuton tarkkailu (SSLTY) ilmoittaudu ** -22.9.su 16.00-. Geologinen retki Keuruun kalliolouhoksille Keurusseudun kivipiirin kanssa**
-28.9. la 8.00-16.00 Syysretki, mahdollisesti Petäjäveden luontokohteille. Mm Tampin kierroksen luontopolku, Kintauden Pirunkivi ja Nyrölän kallioplanetaario.** Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö. -8.10. ti 18.30- Hiljan päivän retki johonkin erämaahan jossa kuunnellaan hiljaisuutta puoli tuntia* Lähdöt Suojalta ja Keuruun linja-autoasemalta. -12.10. la 10.00-12.00 Vesilintujen muuton tarkkailua Kaukasesta. Lämmintä ylle. -13.10. su 12.00 Karpaloretki Koivumäen perän Kivisuolle*** -26-27.10. la ja su Joutsenlaskenta SSLTY= Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry. Retkiohjelma löytyy myös yhdistyksemme nettisivuilta www.sll.fi/keurusseutu Lumijäljillä Tähän aikaan vuodesta on hieno vaellella metsissä ja vainioilla. Eikä kukaan varmaan voi olla havaitsematta lumella olevia eläinten jälkiä. Varsinkin kylien laidoilla on nyt jäniksen, oravan ja ketun jälkiä kaikkialla. Myyrien jälkiä on vähemmän, samoin kärppien ja lumikoiden. Myös metsäkauriit pyörivät usein asutuksen ja ruokintapaikkojen lähellä. Kanalintujen jäljet kieppeineen ovat aina mielenkiintoisia; pian alkaa löytyä myös niiden soidinjälkiä. Käpytikkojen pajojen alla on nyt kasoittain kuusenkäpyjä. Vesistöjen partailla voi törmätä saukonkin liukuihin. Jälkien perusteella voi myös laskea ja seurata eläinkantojen runsautta. Keuruun luontoharrastajat ovat tehneet sitä jo vuosikymmeniä, ja jonkin aikaa metsästäjätkin omia riistakolmiolaskentojaan. Parhaat laskentapäivät ovat 2-3 päivää lumisateen jälkeen. Laskentatuloksiin kannattaa aina suhtautua myös kriittisesti. Esim. Haapamäen-Riihon suunnalla lintuharrastajat ja metsästäjät ovat viime aikoina päätyneet aika erilaiseen tulokseen. Metsästäjien laskentojen mukaan tuolla seudulla elelee 10 ilvestä, jotka ovat syöneet kaikki metsäkauriit. Lintumiesten retkillä löytyi 7+4+3 metsäkaurista, mutta ei ainuttakaan ilvestä (ainut metsästettiin syksyllä). Tosin erään metsästäjän mukaan ilvekset eivät nykyään jätä jälkiä: ne kulkevat pelkästään aurattuja teitä ja istuskelevat navettojen nurkilla. Olisiko noin? PS Turve, kaivokset, ympäristörikokset Luonnonsuojeluliiton ensi vuoden teemoja ovat mm. turvetuotanto, kaivosten ympäristövaikutukset ja ympäristörikosten hoito. Kun kullan hinta on noussut pilviin, ja muista metalleista alkaa olla pula, yhä huonompilaatuiset esiintymät otetaan käyttöön. Maailmalla on avattu paljon valtavia, neliökilometrien laajuisia, kaivoskenttiä, ja sellaisia on tulossa kovaa vauhtia Suomeenkin, etenkin Lappiin. Mutta minne kaikkialle ja millä ehdoilla? Mm. ympäristövaikutuksia tulisi harkita, hoitaa ja valvoa nykyistä paljon tehokkaammin. Sama koskee tietysti turvekaivoksia. Ja jos lakeja rikotaan, asiat tulee selvittää kunnolla. Nykyään ympäristörikokset pääsevät yllättävän usein vanhenemaan eli asiaa ei tutkita ollenkaan. PS
Puroonhakkuu Mänttä-Vilppulassa. Muun muassa tällaiset metsälain rikkomukset ja muut ympäristörikokset ovat Suomen Luonnonsuojeluliiton erityistarkkailussa vuonna 2013. Kuva: Ari Aalto Talventörröttäjät Ne ovat niitä kuivahtaneita kasveja, joiden latvat törröttävät koko talven lumenpinnan yläpuolella. Monet linnut, mm. urpiaiset, punatulkut ja tiklit ruokailevat niissä. Parhaita lajeja ainakin tiklien kannalta ovat takiaiset ja piikkiohdakkeet, mutta myös nokkoset, siankärsämöt, pujot ja monet muut kelpaavat. Törrötyksen tarkoitus kasvin kannalta on tiputella siemeniä hangelle, josta tuuli ja kevättulva levittävät niitä laajalti. Tänä talvena urpiaisilla on tosin paljon siemeniä myös koivuissa. Sateisena kesänä koivut eivät onnistuneet varistamaan kaikkia siemeniään loppukesän helletuulissa, vaan niitä jäi paljon oksiin killumaan. Koivuissa on nyt paljon viime kesän norkkoja mutta vähän ensi kesän norkkoja. Ensi kesänä siis koivuissa on vähän kukkia, ja vuoden päästä urpiaiset tarvitsisivat niitä törröttäjiä. Lepällä tosin kukintarytmi näyttää menevän eri tahdissa kuin koivulla, eli leppä saattaa ruokkia urpiaisia ensi talvena. Niityilläkin pitäisi ottaa tämä törröttäjäkysymys huomioon. Hyvässä hoidossahan niitty niitetään syksyllä; samalla kaatuvat törröttäjät. Viikateniitossa on tietysti helppo jättää talvisiementäjiä pystyyn. Joskus voisi peräti harkita, että niitty niitetään vasta keväällä; vanha heinä ruovittaisiin vasta silloin pois. PS
Kaikenlaista Vaihtotori on edelleen auki Haapamäellä, Lääkärintien yläpäässä, lauantaisin klo 10-12. Saa tuoda ja viedä kaikenlaista käyttökelpoista tavaraa, eikä maksa mitään. Lisätietoja Raija Sulkavalta 040 1411013 KeLy on esillä kirjastoissa viikolla 7 eli 11. 15. 2. 2013. Yhdistyksemme nettisivuilla (www.sll.fi/keurusseutu) on tietoja toiminnastamme, tapahtumista ym. Olemme myös Facebookissa. Yhdistyksemme jäseneksi pääsee helpoiten Luonnonsuojeluliiton sivujen kautta (sll.fi), tai ilmoittautumalla esim. kirjastoissa nyt olevalla kortilla, tai ottamalla yhteyttä hallituksen jäseniin. Jäsenkirjeen saa myös sähköpostitse ilmoittamalla asiasta osoitteella: aallonarska@hotmail.com. Ekoteko! Yhdistyksemme ottaa vastaan lahjoituksia, jotka voi suunnata myös tiettyyn toimintaan tai tarkoitukseen. Tilimme numero on 476210-2153100. Vanhoja luontojuttuja Suur-Keuruussa on ollut luontoon liittyviä juttuja ennenkin. Seuraavassa muutama. 29.5.1953: Ankerias (1550 g) ui rysään Valkealahden Kotilahdessa 30.10.1953 5 joutsenta (2 aikuista ja 3 pientä), laskeutui Tiusalan Kalliolammille. Aikaisemmin ei joutsenia ole näkynyt täälläpäin. Muutamaa päivää aikaisemmin Asunnalla ammuttiin laulujoutsen. 19.4.1955: Esko Koppinen neuvoo, että hauet on kaikki Multiallakin lypsettävä ja turoja on tehtävä. Ja turojen lähellä ei saa kalastaa. Ne on jätettävä rauhaan. 29.6.1954: Luonnonsuojelutyötä Pihlajavedellä. Mansikkaniemen alue Pihlaisselän rannalla on kokonaan rauhoitettu. Toimittaja Viljo Helakallio ja rouva Aini Helakallio ovat rauhoittaneet omistamansa Mansikkaniemen ja sen Lintukodon maat kaikkine eläimineen, kaloineen ja lintuineen, maineen, kasveineen ja järvenlahtineen niihin kohdistuneelta riistolta ja hävitykseltä. Tämä tapahtuu yhteisymmärryksessä Suomen Luonnonsuojelu-, riistanhoito- ym. järjestöjen kanssa. Koko alue on hieman yli 40 ha. Sisältäen Pihlaisselän monet lahdelmat idän, etelän ja lännen puolilta muodostaa se maantieteellisessäkin mielessä luonnonsuojelualueen, jonka rauhoittaminen ei tee haittaa kenellekään naapurille. Tämä rauhoitettu alue tulee herättämään määrättyä mielenkiintoa laajemmaltikin. 26.4.1955: Ryhmä kurkia ylitti Haapamäen kauniissa aurassa. Kovin aikaisia olivat. 11.10.1955: Myöhäisiä pääskysiä Multian Isojärvellä. Poikaset (4) lensivät puhelinlangalle ja opettelivat lentämään.
31.1.1956: Ketun myrkkypyynti on nyt sallittua, ja tapporahakin on korotettu 2000 mk:aan. Kettukantaa toivotaan nyt saatavan vähenemään. 21.2.1956: Uusia luonnonsuojelualueita Keuruun kirkonkylään seurakunnan maille. Kiviniemen rantametsäalue (16,5 ha), Kivisaari ja Jänissaari, sekä Pikkumurron 8 m. korkea kivi ja eräs mäntyryhmä on rauhoitettu. Asia pantiin vireille aikoinaan asessori Sarkkilan aloitteesta. RaS Vesienhoitosuunnitelma Monenlaisia luonnonhoitosuunnitelmia on meneillään. Yksi varsin tärkeä on vesienhoitosuunnitelma. Se on ollut vireillä kymmenkunta vuotta, ja sen tavoitteena oli, että Suomen (ja itse asiassa koko EU-alueen) vesistöt olisivat vuonna 2015 kutakuinkin luonnontilaisia. Jorma Ollilan johtama Suomen brändiryhmä meni vielä pitemmälle ja vaati, että kaikkien vesistöjen veden tulee olla juomakelpoista. No - näihin tavoitteisiin ei ihan niin helposti päästä, ja vesienhoitosuunnitelmalle annetaan lisäaikaa vuoteen 2021. Siitä pyydettiin mielipiteitä, ja KeLykin antoi omansa. Kyse on tietysti suuremmista ja pienemmistä asioista. Soiden ja metsien ojitukset ovat niitä isompia, mutta pienemmässä mitassa jokainen voi vaikuttaa. Esimerkiksi rantatonteilta saattaa valua järveen paljonkin ravinteita ja muuta. Luonnontilainen pusikkoinen rantavyöhyke on monesti paras vesistön suoja. PS Suo-ojien tukkiminen on yksi tehokas vesiensuojelun keino, joka samalla lisää luonnon monimuotoisuutta. Tervetuloa talkoisiin Pihlajavedelle taas elokuun viimeisenä viikonloppuna! Kuva: Ari Aalto
KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVÄT ry TOIMINTAKERTOMUS v. 2012 (37-s toimintavuosi) Hallitus ja toimihenkilöt v. 2012 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hallituksen jäsenet Hallituksen varajäsenet Sihteeri Taloudenhoitaja Toiminnantarkastajat Varatoiminnantarkastajat: Pertti Sulkava Hely Ikäheimonen Tapani Asunta, Ari Aalto, Henna Soini, Jouko Laine ja Juhani Kiltinen Matti Aalto, Raimo Kekälinen ja Roope Ruokonen Jouko Pihlainen Pertti Ikäheimonen Aulis Pajusaari ja Esa Lintula Sirkka Lehikoinen ja Risto Koho Kaavatyöryhmä: Pertti Ikäheimonen, Pertti Sulkava ja Jouko Pihlainen Metsät: Ari Aalto Retket: Jouko Pihlainen, varalla Juhani Kiltinen Tiedotus: Pertti Sulkava ja Jouko Pihlainen Kotisivut ja jäsenkirjeet: Matti ja Ari Aalto Vaihtotori: Raija Sulkava Leikekirja: Anitta Palomäki Nuoriso: Henna Soini ja Matti Aalto Niityt: Tapani Asunta ja Matti Aalto Multia: Raimo Kekälinen Keski-Suomen luonnonsuojelupiirissä olimme vahvasti edustettuna. Piirin puheenjohtajana 2012 toimi edelleen Matti Aalto, hallituksen jäsenenä Jouko Pihlainen sekä varajäsenenä Pertti Sulkava. Risto Sulkava jatkaa edelleen Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana Hallitus kokoontui 9 kertaa kuluneen vuoden aikana. Jäsenkirjeitä jäsenille lähetettiin kuluneena vuonna kaksi. Yhdistyksemme nettisivut ovat ohjelmoituna Suomen Luonnonsuojeluliiton ja sen Keski-Suomen piirin sivuston alle. Yhdistys on Facebookissa. Matti Aalto hoitaa sivuston. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 17.2.2012 Keuruulla, Ravintola Mirjamissa. Sääntömääräisten asioitten lisäksi Pertti Sulkava kertoi Keuruun luonnosta kuvien kera. Syyskokous oli 26.10.2012 Keuruulla Kimarassa.
Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2013 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valittiin toimihenkilöt vuodelle 2013. Yhdistyksen puheenjohtajaksi Hallituksen jäseniksi Hallituksen varajäseniksi Toiminnantarkastajiksi Varatoiminnantarkastajiksi Pertti Sulkava Hely Ikäheimonen, Juhani Kiltinen, Ari ja Matti Aalto, Raimo Kekälinen ja Tapani Asunta Roope Ruokonen, Jouko Laine ja Ritva Iwanow Aulis Pajusaari ja Esa Lintula Sirkka Lehikoinen ja Risto Koho Vuoden 2013 jäsenmaksuksi päätettiin valtakunnallisen suosituksen mukainen, eli 32 euroa varsinaisilta ja perhejäseniltä 10 euroa. Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan jäsenkirjeellä tai paikallislehdessä sekä mahdollisesti myös Luonnonsuojelija lehdessä. Kokouksen päätteeksi Matti Aalto esitti videon kahden kuukauden työmatkastaan Namibiaan. Toiminta ja yhteistyö v. 2012 Toimintamme on ollut totutun aktiivista. Olemme järjestäneet 22 retkeä, joihin osallistui n. 250 osanottajaa, tapahtumia järjestettiin 21,( lintujen muuton tarkkailua, lasten luontoleiri, luontoilta, ketotalkoita, soiden ennallistamisia, myyjäiset, pikkujoulut jne). Linturetket järjestettiin yhteistyössä Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Keväinen linja-autoretki suuntautui Virtain Torisevalle, Mäntylänlahdelle, Herras.- ja Kituskoskelle). Syysretkellä kohteina olivat Ähtärin Arpainen ja Eläinpuisto. Kesäretki puolestaan tehtiin Punkaharjulle ja Luston metsätyömuseoon. Riihon lastenleiri toteutettiin. Lapsia oli mukana 24 ja ohjaajia 6. Retki- ja leiritoimintaa on tukenut Keuruun kaupungin kanssa tehty ostopalvelusopimus, sekä SLL:n Keski-Suomen piiri. Vaihtotori on toiminut vilkkaasti Keuruun Vanhaintukisäätiön rivitalossa Haapamäellä. Ketoja on hoidettu Haapamäen asemalla, Seinäjoen, Porin ja Tampereen ratojen varrella, Pohjolan museotalolla, Hirvikylän niityllä ja Vuorelan kedolla, Petäisen pihakedolla ja uutena kohteena Multian Likolan peltoniityllä ym. VR on tukenut Haapamäen asemaniityn hoitotöitä. KeLy:n niittyryhmässä oli kaksi nuorten kesätyökampanjassa palkattua koulupoikaa kaksi viikkoa Pertti Sulkavan johdolla. Työapua ketojen hoitoon on saatu Lape-työryhmältä. Lisäksi saimme nuorten kesätyökampanjasta kaksi nuorta kahdeksi viikoksi töihin. Hirvon ja Heinäsen hirvenkellokasvustot hoidettiin. Keuruun Valkeajärven Kuolemaistensuota ennallistettiin SSLTY:n, maanomistaja UPM:n ja paikallisten kesäasukkaitten kanssa. Kesäasukkaille jaettiin esitteitä ja liittymiskuitteja yhdistyksestämme. Ojia tukittiin myös Haapamäen Pelto-Järvenpään suojelualueella.
Ari Aalto on toiminut yhdyshenkilönä METSO- metsiensuojeluohjelman kohteiden etsinnässä ja toteutuksessa metsänomistajien kanssa. Mm. Multian Hallinmäen sekä muutaman muun hienon metsän suojelu edistyi. Haapamäen aktiivit osallistuivat myös meneillään olevien valtakunnallisten soiden ja valtion metsien suojeluprosessien sekä MAALI-hankkeen (Maakunnallisesti arvokkaat lintualueet) edistämiseen Keski-Suomessa ja muuallakin. Luonnonsuojelu on ollut vahvasti toiminnassamme mukana. Mm. kuukkelien, koskikarojen, petolintujen, saukkojen, metsäsopulien, sammakoitten ja perhosten tutkimus ja seuranta on kuulunut ohjelmiimme. Lintujen seurannassa yhteistyömme Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen kanssa on ollut tiivistä. Järjestimme taas suositun luontoillan Keurusselän Seuran kanssa Keuruun kotiseutumuseolla. Olimme mukana järjestöjen joulumyyjäisissä. Osallistuimme myös kirjastoissa Luonto- ja Ympäristöviikkoon, sekä muihin SLL:n vuoden teemoihin ja tapahtumiin. Olemme seuranneet aktiivisesti 3- vaihemaakuntakaavaa, sekä Keuruun ja Multian yleis- ja asemakaavoitusta. Kaavoista olemme antaneet useita lausuntoja ja muutenkin olemme osallistuneet niiden tekoon (mm. Jukojärvi, Leinola, Valtatie-18, Ketvelniemi, Terva ja Valkeinen). Taistelumme muitten valittajien kanssa Asunnan Lempaatsuosta voitettiin, mutta muista luonnontilaisista soista jatkuu. Luonnonystävien kaavatyöryhmä työssään syksyllä 2012. Kuva: Ari Aalto
Linnuista ja luonnosta olemme kirjoittaneet runsaasti Suur-Keuruu paikallislehdessä, jonka kanssa järjestimme vuoden kilpailun aiheena kalat. Jäsenmäärämme on nyt 196 maksanutta jäsentä (7.12. 12). Jäsenmäärämme kasvoi neljällä henkilöllä edellisvuodesta. Yhdistyksen taloudessa toimintavuosi 2012 oli ylijäämäinen (48,35 e). Yhdistyksen taloudellinen tilanne on vakaa. Keurusseudun Luonnonystävät ry:n hallitus Taviokuurnat piristivät vuoden 2012 viimeisiä kuukausia vuosituhannen suurimmalla vaelluksellaan. Näitä pelottomia lintuja saattoi ihailla katujen varsilla lähietäisyydeltä. Tämä yksilö on kuvattu Haapamäen keskustassa kevyenliikenteenväylän ja tien välissä kasvavasta pihlajasta. Kuva: Ari Aalto
LASTEN LUONTOLEIRI 7-12 vuotiaille (s. 2000 2005) järjestetään tuttuun tapaan Riihon leirikeskuksessa 5-8.7.2013 (pe-ma). Leirin hinta on 90 /leiriläinen. Jos samasta perheestä osallistuu useampia lapsia, seuraavilta hinta on 70. Sis. ruuat ja sisämajoituksen sekä tietenkin monipuolista tutustumista kesäiseen luontoon asiantuntevien ohjaajien opastamana. Leirillä tutkitaan luontoa, retkeillään, leikitään, uidaan, saunotaan, askarrellaan ja ennen kaikkea nautitaan kesästä ja leirielämästä. Retkiä tehdään myös polkupyörillä. Leirille mahtuu 25 ensimmäistä ilmoittautujaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Matti Aalto aallonmatti@hotmail.com 040 574 3645 tai Henna Soini hennasoini@msn.com 050 402 1471. NUORTEN RETKILUONTOLEIRI (1999 syntyneistä alkaen) järjestetään kesällä yhdistettynä pyöräily ja soutu/-melontavaelluksena. Ajankohta on vielä avoin (kuitenkin pe-su). Katso tarkemmat tiedot keväämmällä nettisivuiltamme tai ilmoita kiinnostuksesi, niin kerromme kun tiedot varmistuvat. Retkellä yövymme teltoissa. Leppoisan retkeilyn lomassa tutustutaan matkan luontokohteisiin osallistujien kiinnostuksen mukaan. Leirin hinta on 0, mutta eväiden oston jokainen kustantaa itse. Kaikkia retkeilyvarusteita polkupyöristä alkaen saa tarvittaessa lainaksi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Matti Aalto aallonmatti@hotmail.com 040 574 3645. OHJAAJAKSI LUONTOLEIRILLE? Olisiko sinulla halukkuutta tulla ohjaajaksi lasten luontoleirille? Ohjaaja ei tarvitse erityisiä luontoon liittyviä taitoja, vaikka ne eduksi ovatkin. Riittää, kun osaa toimia lasten kanssa ja sehän onnistuu varmasti esim. leiriläisen vanhemmilta. Ohjaajat ovat perinteisesti toimineet ruokapalkalla, mahdolliset kulut korvataan. Kysy lisätietoja Matti Aallolta aallonmatti@hotmail.com 040 574 3645. Yhdistyksemme kevätkokous perjantaina 22.2. klo 18 Keuruulla Kimarassa. Varsinaisten kokousasioiden lisäksi luontokuvaesitys. Kahvi/tee. Tervetuloa!