POLYSTEEKKI Teknillisen korkeakoulun aikakauslehti 1/2008 Shokit tavoittavat yliopistotutkimuksen ydintä s.14 Intohimokorkeakoulu Suomeen s. 20 Teema: 360 TKK:n huipulta
sisällys 1/2008 Pääkirjoitus: Muutoksen vuosisata... 3 Lyhyesti... 4 Teema: TKK:n huipulta 360 astetta Tutkimusrahoituksella menestystekijöitä... 12 Shokit tavoittavat yliopistotutkimuksen ydintä... 14 Ideasta bisnekseksi... 16 14 22 34 Strategisen huippuosaamisen keskittymissä (Shok) tehdään uudenlaista yhteistyötä. Metsäklusteri Oy:n toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi kertoo metsäyhtiöiden tutkimusyhteistyötavoitteista. Kansallisessa FinnONTO-hankkeessa kehitettiin uusinta web-teknologiaa ja -sovelluksia professori Eero Hyvösen johdolla. Suomen ensimmäinen naisinsinööri Jenny Markelin opiskeli sillanrakennusta, mutta teki työuran naisten ja lasten työsuojelusta. Amfilla: Mikä tekee yliopistosta yliopiston?... 18 Kolumni: Maailma muuttuu... 19 Suomeen tarvitaan intohimokorkeakoulu!... 20 Semanttinen web kansalliseksi voimavaraksi... 22 Dekaanit esittelyssä... 24 Organisaatiouudistusten historiaa... 26 Professorit: Esimiehiä, opettajia... 27 Uudet professorit... 27 TKK:n juhlallinen tohtoripromootio... 29 Väitelleet... 30 Suomen ensimmäinen naisdiplomi-insinööri... 32 Sillan teräskaarien akselin muoto on paraabeli... 34 Kolumni: Resurssien sietämätön keveys... 35 Tutustu TKK:n alumneihin... 36 Polysteekki-lehti oli ilmestyessään... 38 Pähkinänkuori... 39 TKK100-tapahtumakalenteri... 40 Julkaisija: Teknillinen korkeakoulu Toimitusneuvosto: Vararehtori Kalevi Ekman Pirkko Oittinen Panu Nykänen Timo Honkela Toimituksen osoite: Teknillinen korkeakoulu Polysteekki PL 1100, 02015 TKK Päätoimittaja: Päivi Tainio Puh. (09) 451 5494 paivi.tainio@tkk.fi Toimitussihteeri: Riikka Hopiavaara Puh. (09) 451 2071 riikka.hopiavaara@tkk.fi Toimittaja: Eeva Pitkälä Puh. (09) 451 2009 eeva.pitkala@tkk.fi Osoitteenmuutokset: TKK:n alumniyksikkö Seija Sipilä puh. (09) 451 5440 seija.sipila@tkk.fi alumni@tkk.fi Nora Rahnasto puh. (09) 451 4675 Taitto: Crisme Kotilainen Edita Press Oy Painopaikka: Edita Prima Oy Helsinki 2008 Painos: 15 000 ISSN 1455-9595 Kansikuva: Itella Oyj
pääkirjoitus Kuva: Adolfo Vera Satavuotias Teknillinen korkeakoulu ja koko Suomen yliopistolaitos ovat suuren muutoksen edessä. Käynnissä oleva yliopistouudistus muuttaa sekä toimintatapojamme että toimintaedellytyksiämme huomattavasti. Muutos on osa niitä toimenpiteitä, joilla Suomi osana Euroopan unionia pyrkii turvaamaan kilpailukykynsä ja tulevaisuutensa globaalissa taloudessa. Muutoksia toimintaympäristössä on toki ollut ennenkin. Sadassa vuodessa Suomi on muuttunut takapajuisesta maatalousyhteiskunnasta moderniksi kaupungistuneeksi tietoyhteiskunnaksi, mutta muutos ei ole ollut tasainen. Kymmenen vuotta sen jälkeen, kun Polyteknillinen opisto vuonna 1908 muuttui Suomen teknilliseksi korkeakouluksi, Suomen suuriruhtinaskunnasta oli tullut itsenäinen valtio ja maassa oli käyty verinen sisällissota. Reilut kymmenen vuotta myöhemmin maailmantalous ajautui syvään lamaan, josta oli juuri ja juuri ennätetty toipua, kun toinen maailmasota alkoi. Sota ja sen seuraukset sotakorvauksineen hallitsivat sen jälkeen suomalaista yhteiskuntaa pitkälle 1950-luvulle. Nouseva talous synnytti maaltamuuton ja maa kaupungistui nopeasti. Öljykriisi aiheutti seuraavan maailmanlaajuisen talouden taantuman 1970-luvulla Muutoksen vuosisat a ja uusi syvä taantuma kohtasi meidät 1990-luvun alussa. EU-jäseneksi liittynyt Suomi nousi tästä lamasta ennen näkemättömään vaurauteen. Nyt, kymmenkunta vuotta myöhemmin elämme globalisaation synnyttämässä talouden murroksessa ja otamme ensi askeleita ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kuluneiden sadan vuoden aikana TKK on muuttanut Hietalahdesta Otaniemeen ja kasvanut muutaman sadan oppilaan ja muutaman kymmenen opettajan korkeakoulusta 15 000 opiskelijan ja yli 3 000 työntekijän yhteisöksi. Olemme muuttuneet täysin budjettirahoitetusta virastosta yli 40 prosenttia tuloistaan kilpailun kautta hankkivaksi yliopistoksi. Siirryimme 1970-luvun alussa kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudesta opetusministeriön alaisuuteen ja samalla katkesi hallinnollinen yhteytemme VTT:hen. EU-jäsenyys toi mukanaan lisääntyvän kansainvälisyyden ja tutkinnot uudistavan Bolognaan prosessin, teknologian monipuolinen kehitys puolestaan globaalin kilpailun. Enää ei riitä, että TKK on Suomen paras ja hyvää eurooppalaista tasoa. On oltava maailmanmitassa korkealuokkainen tutkimus- ja koulutuslaitos voidakseen palvella suomalaista teollisuutta ja suomalaista yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa. Uusi tutkintorakenne ja vuoden 2008 alusta uudistettu organisaatio ovat tämänkertaisen muutoksen ensimmäisiä moottoreita. Uudet rakenteet synnyttävät uutta dynamiikkaa korkeakoulun toimintaan ja valmistavat meitä säätiöyliopiston tuomaan hallinnolliseen ja sisällölliseen muutokseen, joka tuo Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun samaan yliopistokokonaisuuteen. Suurista muutoksista huolimatta voimme katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Suomalainen yhteiskunta ja erityisesti suomalainen elinkeinoelämä ovat tukeneet TKK:ta koko sen historian ajan ja ovat vahvasti mukana tukemassa meitä myös siirtyessämme säätiöyliopistona seuraavalle vuosisadalle. TKK:n tiedeyhteisön vahva sitoutuminen korkeatasoiseen tekniikan tutkimukseen ja opetukseen on se voima, jonka avulla olemme kyenneet ja kykenemme edelleen kehittymään ja uudistumaan ympäristön muuttuessa. Kyvykkäät opiskelijat, vahva opiskelijayhteisö ja sen vaalima teekkarihenki ovat yhtälailla tärkeä voimavara edessä olevassa murroksessa. n Matti Pursula Rehtori POLYSTEEKKI 1/2008 3
lyhyesti Toimittaneet: Riikka Hopiavaara ja Eeva Pitkälä TKK-postimerkki TKK:n juhlavuoden kunniaksi julkaistiin postimerkki, jossa on ns. älyruutu. TKK:lle omistetun arkin pohjakuvana on akateemikko Alvar Aallon (1898 1976) suunnittelema TKK:n päärakennus. Arkin alaosassa on ulkokuva rakennuksesta iltavalaistuksessa, yläosassa nähdään juhlasalin vaaleita sisäkattorakenteita. Toisessa postimerkissä kuvataan TKK:ssa rakennettua robottia (WoPa), toiseen merkkiin rajautuu osa päärakennusta esittävästä kuvasta. Arkkiin painettu Upcode-koodi vie juhlavuodesta kertoville internetsivuille. Samasta koodista pääsee myös Itellan verkkokauppaan ja postimerkkipalveluihin. Arkin ovat suunnitelleet Ari Lakaniemi ja Susanna Rumpu. Kuvat ovat Sarri Kukkosen ja Adolfo Veran/TKK:n. n Minustako teekkari? Minustako teekkari? -kirjoituskilpailun voittajat valittu. Teknillinen korkeakoulu järjesti yhdessä Marja-Terttu Tanttisen rahaston tukemana valtakunnallisen Minustako teekkari? -kirjoituskilpailun peruskoulunsa päättäville ja lukiolaisille. Kirjoitukset käsittelivät tekniikan opiskelua, alaa ja tulevaisuutta sekä insinöörin uraa ja naisten asemaa tekniikan alalla. Voittajien kirjoituksissa aihetta käsiteltiin monipuolisesti ja esitettiin tuoreita näkemyksiä. Tekniikan kehityksen on tapahduttava ihmisten ehdoilla. Voittajiksi tiukassa kilpailussa selvisivät: Yläkoulusarjassa Tekniikka on tulevaisuuden ala : 1. Mikko Noronen, Nurmijärvi 2. Jani Myllylä, Lahti Lukiosarjassa Tekniikka sopii myös naisille : 1. Anniina Hynönen ja Helena Paakkanen, Mikkeli 2. Noora Heikkinen, Vantaa Voittoisat tekstit ovat luettavissa osoitteessa www.tkk.fi TKK valmistautuu Euroopan teknologiainstituutin EIT:n tuloon Teknillinen korkeakoulu on mukana luomassa mallia energia- ja ilmastoalan tutkimus- ja yritysyhteistyölle. TKK vetää energia- ja ilmastoalan EU:n valitsemassa Success-pilotissa suomalaista verkostoa, jonka jäsenet ovat Neste Oil, UPM-Kymmene ja VTT. Success-hanke on tärkeä askel TKK:lle kohti eurooppalaista EIT-yhteistyötä. Euroopan komissio on nostanut EIT:n tärkeäksi instrumentiksi hiljattain julkaistujen energiatavoitteiden saavuttamiseksi, sanoo professori Peter Lund. TKK:n osallistuminen pilottiprojektiin luo tärkeän linkin kotimaan energiatutkimuksen ja EIT-yhteistyön välille. Success-pilotin koordinaattori on Karlsruhen yliopisto. Siinä on yhteensä 18 pääpartneria ja 30 verkostopartneria, jotka muodostavat laajan tutkimus- ja innovaatiokonsortion 10 maasta kestävän energiatuotannon ja ilmastomuutoksen alalla. EIT aloittaa toimintansa, kun pilottityönä syntyvä malli on valittu ja hallitus nimetty. Pilottien tulokset saadaan vuonna 2009. Teknologiainstituutissa tulee työskentelemään usean tekniikan alueen osaamis- ja innovointiyhteisöjä (KIC, Knowledge and Innovation Communities). KIC:sien eli yhteisöjen tavoite on tiivistää yhteistyötä opetuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan välillä. TKK:n johtama ryhmä kerää aluksi tietoa parhaimmista suomalaispartnereiden kokemuksista kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimus- ja yritysmaailman yhteistyöprojekteissa energian ja ilmaston alalla. n 4 POLYSTEEKKI 1/2008
lyhyesti Selluloosalle uusia sovelluksia nanoteknologiasta TKK:n juhlavuoden fanfaarikilpailu ratkesi VTT, TKK ja UPM ovat perustaneet Suomen Nanoselluloosakeskuksen, jonka tavoitteena on luoda selluloosalle uusia käyttömahdollisuuksia raakaaineena ja materiaalina. Selluloosapohjaisilla nanokuiduilla voidaan muuttaa materiaalin rakennetta ja luoda siten täysin uudenlaisia sovelluksia ja tuotteita markkinoiden tarpeisiin. Keskus aloitti toimintansa 1.3.2008 Otaniemessä. n TKK:n sata vuotta yliopistona -juhlavuoden fanfaarisävellyskilpailun voitti DI Daniel Aalto työllään Fanfaari neljälle trumpetille. Kilpailuun saapui kaikkiaan 13 ehdotusta. Juhlatoimikunnan päättämä palkinto on 1000 euroa. Fanfaari kantaesitetään TKK:n juhlallisen tohtoripromootion iltajuhlassa 2.4.2008. n Suomen ensimmäisen naisdiplomiinsinöörin muotokuva Suomen ensimmäinen naisdiplomi-insinööri Jenny Markelin-Svensson valmistui silloisesta Polyteknillisestä instituutista 31.5.1905, kolme vuotta ennen kuin TKK:sta tuli korkeakoulu. (enemmän Jenny Markelin-Svennssonista sivulla 32). Taulun lahjoitti rouva Sara Svensson, joka oli naimisissa Jenny Markelin-Svenssonin pojan DI Runar Svenssonin kanssa. Mukana lahjoitustilanteessa oli myös Jenny Markelin-Svenssonin pojantytär Ragnhild Artimo. Öljypotretti on kehystettynä noin 43 x 64 cm. Se tullaan sijoittamaan TKK:n tiloihin myös opiskelijoille näkyvään paikkaan. n Ajatus siitä, että Jenny-tädin muotokuva saisi uuden kodin TKK:lta, tuntuu hyvältä, totesi rouva Sara Svensson luovuttaessaan rehtori Pursulalle 1905 valmistuneen Suomen ensimmäisen naispuolisen diplomi-insinööri Jenny Markelin-Svenssonin muotokuvan. TKK saa uuden FiDiPro-professorin Suomalainen, uransa Austinin yliopistossa Yhdysvalloissa luonut professori Sirkka Järvenpää tulee Teknillisen korkeakoulun SimLabtutkimusyksikköön. Professori Sirkka Järvenpään vetämä Corinna-projekti syventää SimLab-tutkimusyksikön liiketoimintaverkkoihin ja niihin liittyvän informaatioteknologian hyväksikäyttämiseen liittyvää osaamista. Projektissa kehitetään integroitu virtuaalinen arvotila (VVS) -konsepti, joka edistää yritysten välisiin yhteis-innovaatioihin liittyvää osaamista. Lisäksi projektissa tutkitaan yhteisten innovaatioiden immateriaalioikeuksia. Tavoitteena on luoda uutta tieteellistä tietoa yritysten välisten innovaatioiden organisointiin ja hallintaan. Professori Järvenpää on virtuaaliorganisaatioiden ja tiimien toiminnan ja yhteistyön huippuosaaja. FiDiPro - Finland Distinguished Professor Programme on Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma ulkomaisten tai pitkään ulkomailla toimineiden suomalaisten professoritasoisten huippututkijoiden rekrytoimiseksi määräajaksi Suomeen. n Kuva: Eeva Pitkälä POLYSTEEKKI 1/2008 5
lyhyesti Maailman paras teknillisen alan oppilaitos Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 Suomen Polyteknillinen opisto palkittiin ensipalkinnolla ryhmän Koulutus ja opetus luokassa Teollinen ja kaupallinen opetus. Arkiston kätköistä esiin ponnahtanut kaunis juliste on kärsinyt savuvahinkoja. TKK:n päärakennus vaurioitui pommituksissa talvisodan 1. päivänä 31.11.1939 ja toisen kerran 6.2.1944. Viimeksimainitun tuhon yhteydessä syttyi suuri tulipalo, joka on todennäköisesti aiheuttanut julisteen vauriot. Juliste on nähtävissä 18.4. yleisölle avattavassa Tikusta asiaa tekniikan opetusta 150 vuotta -näyttelyssä TKK:n pääkirjastossa. Näyttely on avoinna avoinna vuoden loppuun asti kirjaston aukioloaikoina. n SoftBatteryn kehittäjä Xiachang Zhang vuoden 2007 otaniemeläinen Otaniemen kehitys Oy - Otaniemi Marketing valitsi vuoden 2007 otaniemeläiseksi TKK:ssa väitelleen tohtori, teknologiajohtaja Xiachang Zhangin. Xiachang Zhang on pääasiallisesti kehittänyt ympäristöystävällisen SoftBattery-pehmopariston. Ohut ja joustava, 1,5 voltin Softbattery soveltuu virranlähteeksi erityisesti kertakäyttöisiin ja lyhyen käyttöiän tuotteisiin. Softbatterya käytettään muun muassa lääketeollisuudessa, kosmetiikassa, sekä RFIDetätunnisteissa. Enfucell Oy sai vuonna 2007 useita kansainvälisiä tunnustuksia SoftBatteryn kehittämisestä. Maailman talousfoorumi (World Economic Forum, Davos) nimesi tammikuussa yhtiön yhdeksi maailman 47 teknologiapioneerista ja se on valittu sadan lupaavimman eurooppalaisen teknologiayhtiön joukkoon. Tohtori Xiachang Zhang on valittu kymmenen vaikutusvaltaisimman ulkokiinalaisen joukkoon ja Suomen kansalaisuuden saanut tohtori Zhang nimet- Vuoden otaniemeläinen Xiachang Zhang teki väitöskirjansa TKK:lla professori Aarne Halmen johdolla. tiin vuonna 2007 Itä-Kiinan teknillisen yliopiston kunniaprofessoriksi. n Kuva: Adolfo Vera Kuva: Eeva Pitkälä Travelling without moving voitti TKK:n juhlavuoden ideakilpailun Ideakilpailu, jossa etsittiin teknologiaprojektia TKK:n opiskelijoille, saavutti suuren kiinnostuksen. Ideoita vastaanotettiin yhteensä 44 kappaletta. Niiden aihealueet jakaantuivat laajalle skaalalle koneenrakennuksesta virtuaalimaailmaan saakka. Ideakilpailun voittajaksi valittiin Hilla Rudangon esittämä idea Travelling without moving. Hilla Rudanko on kolmannen vuoden arkkitehtiopiskelija ja raati luonnehti hänen ideaansa raikkaaksi ja mielenkiintoiseksi, jonka toteuttamiseen TKK:n ideakilpailun voittaja Hilla Rudanko palkittiin Nokian E90-kommunikaattorilla. Palkinnon luovutti professori Yrjö Neuvo. tarvitaan laaja-alaisesti useiden TKK:n eri koulutusohjelmien opiskelijoita. Idea kytkeytyy sekä reaali- että virtuaalimaailmaan ja sen kautta on mahdollista myös edistää Suomen tunnettuutta maailmalla. n Raadin mielestä neljä parasta ideaa olivat: Hilla Rudangon Travelling without moving, Panu Harmon Ylämummo heilahtaa, Aarne Halmeen Kattoa hyväksi käyttävä kodin palvelurobotti, Vesa Välimäki, Timo Salmi ja Tomi Salmi idea Älypallopelit Tekniikkaa pallopelien seuraamiseen. n 6 POLYSTEEKKI 2/2006 1/2008
lyhyesti 100 vuotta TKK:n historiaa kansissa Maanpuolustuskorkeakoulun ovet ovat aukeamassa siviiliopiskelijoille Ensimmäiset siviilihenkilöt pääsevät aloittamaan sotatieteiden maisteriopintonsa vuonna 2009. kun tähän asti opiskelijat ovat olleet ainoastaan kadetteja. Koulutus on luonteeltaan sotatieteellistä asiantuntijakoulutusta, eikä tähtää upseerin virkaan. Kuva: Roope Permanto Siviilihenkilöiden pääsy sotatieteitä opiskelemaan takaa se, että yhteiskuntaan saadaan koulutettuja ihmisiä, jotka tietävät, miten puolustusvoimat toimii, kertoi Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtajaksi TKK:n tietotekniikkkaosastolta siirtynyt professori Hannu H. Kari. Siviileille ovat tulevaisuudessa mahdollisia myös sotatieteiden kandidaattiopinnot. Tähän mennessä vain sotatieteiden tohtoritutkinto on ollut mahdollinen. Tällä hetkellä tohtoriopintojaan suorittaa entinen kansanedustaja VTM Ulla Anttila. Muutoksessa on kyse uudesta Maanpuolustuskorkeakoulua koskevasta laista, jota valmistellaan parhaillaan. n Teknillisen korkeakoulun yliopistotasoisen tutkimuksen ja opetuksen satavuotisjuhlavuosi sai juhlallisen alun. Heti vuoden 2008 alussa julkaistiin teknillisen korkeakouluopetuksen historia. Kaksiosaisen satavuotishistoriateoksen tutkimus- ja kirjoitustyötä on tukenut vuonna 2003 perustettu juhlavuoden historiatoimikunta. Kirjoitustyöstä on vastannut filosofian tohtori, historiantutkija Panu Nykänen. Hän väitteli vuonna 2000 Helsingin yliopistossa Suomen historian alalta Bensiinihiilivetyjen valtiaat - voitelu- ja moottoripolttoaineiden tutkimus Suomessa ennen vuotta 1948. Nykänen on työskennellyt Helsingin yliopistossa, Tekniikan akateemisten liitossa sekä Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan arkistonhoitajana ennen siirtymistään TKK:n historian kirjoittajaksi vuonna 2003. Panu Nykänen on myös TKK:n tekniikan historian dosentti. Teos jakaantuu kahteen ajallisesti likimain yhtä suureen osaan. Ensimmäinen käsittelee aikaa Polyteknillisen Opiston muuttamisesta Teknilliseksi korkeakouluksi. Toinen osa kattaa ajanjakson vuodesta 1945 nykypäivään saakka. Osat Kortteli sataman laidalla ja Otaniemen yhdyskunta ovat saaneet nimensä TKK:n kampusten mukaan. Teoksen osajako osuu lähes yksiin TKK:n sääntöuudistuksen ja nimenvaihdoksen kanssa. n Panu Nykänen 2008: Kortteli sataman laidalla (osa 1) Suomen Teknillinen Korkeakoulu WSOY 2007 Otaniemen yhdyskunta (osa 2) Teknillinen korkeakoulu WSOY 2007 Kuva: Eeva Pitkälä Aika varhaisessa vaiheessa teoksen painopistealueeksi tuli tiedepolitiikka ja jokapäiväinen elämä korkeakoululla, kirjan kirjoittaja, tekniikan tutkija ja dosentti Panu Nykänen totesi kirjan julkistuspuheessaan. Jos kirjasta löydätte sen ajatukseni, että tekniikka on kuitenkin ihmisen toimintaa yhteiskunnassa yhteiskunnan hyväksi, niin silloin olen onnistunut pääajatuksessani. POLYSTEEKKI 1/2008 7
lyhyesti Kuva: Eeva Pitkälä Martti Ahtisaaren vierailua professori Saarisen luennolla oli hyvä seurata omalta verkkopäätteeltä, niin täyteen ahtautunut kuulijoista TKK:n suuri luentosali oli tilaisuuden alkaessa. Ei Suomen haaste ole Venäjä, Venäjä, Venäjä vaan Suomi, Suomi, Suomi Presidentti Martti Ahtisaari vieraili Teknillisellä korkeakoululla professori Esa Saarisen Filosofia ja systeemiajattelu -luentosarjalla 27.2.2008. Presidentti Ahtisaaren alkusanat ja keskustelu käsittelivät sekä ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä kuten Kosovon neuvottelut ja niiden jatko sekä suomalaisuuden haasteita tänään. Ahtisaaren mukaan kukaan ei puhu enää yksilön vastuusta, ja pohti muun muassa yritysmaailman vaikutusta yhteiskuntaan niiden toimiessa yhteistyössä epädemokraattisten hallitusten kanssa. Neuvottelemisen filosofiasta Ahtisaari totesi, että kaiken ydin on oikeastaan siinä, että miten yksinkertaistaa hyvin monimutkaisen tilanteen. Kysymykseen, miten te näette suomalaisuuden tässä maailmantilanteessa, vastaus oli ei Suomen haaste ole Venäjä, Venäjä, Venäjä vaan Suomi, Suomi, Suomi. Luentosarjan järjestävät TKK:n systeemianalyysin ja työpsykologian ja johtamisen yksiköt. Taltiointi on nähtävissä ja kuultavissa luentosarjan kotisivulla. n www.sal.tkk.fi/opinnot/mat-2.1197/k2008/ Maailmanennätys tiedonkäsittelynopeudessa TKK:n Metsähovin radioastronomit olivat mukana tekemässä maailmanennätystä tiedonkäsittelynopeudessa. Metsähovin radiotutkimusasema osallistui elektroniseen pitkäkantainterferometria käyttävään kokeeseen (e-vlbi). Kokeen avulla aiemmin päiviä tai jopa viikkoja kestänyt tietojen prosessointi tapahtui jopa alle 30 minuutin sisällä tiedonsiirron aloitushetkestä. Kyseessä on maailmanennätysnopeus ns. UT1-mittauksissa. Koe suoritettiin yhdessä japanilaisen National Institute of Information and Communications Technology (NICT) kanssa 17. 18.1. 2008. Tiedonsiirtoteknologiasta kokeessa vastasi Metsähovin radiotutkimusasema. Japanilaisten vastuulla oli prosessointiteknologia, jonka avulla data saatiin nopeasti käsiteltyä. VLBI:ssä radioteleskoopit eri puolilla maapalloa mittaavat samaa kaukaista kohdetta avaruudessa yhtä aikaa. Kun teleskooppien mittaukset yhdistetään, saadaan luotua erittäin tarkka kuva mitatusta kohteesta. Geodeettisen VLBI:n avulla saadaan laskettua esimerkiksi maapallon pyörimisen vaihteluun vaikuttavia tekijöitä. Metsähovin radioteleskoopin signaalia digitoitiin ja siirrettiin reaaliaikaisesti niin sanotun du1-parametrin selvittämiseksi. Maapallon pyörimisnopeuden avulla määritetyn ajan välinen erotus dut1 on yksi niin kutsutuista EOP-parametreista (Earth Orientation Parameters), joiden avulla kuvataan maapallon pyörimisen vaihteluita. Globaaleilla VLBI-mittauksilla dut1:stä saadaan tuorein arvio. n VLBI-tekniikalla voidaan mitata kvasaareja yhdessä ympäri maailmaa (tai avaruudesssa!) sijaitsevien radioteleskooppien kanssa. Havaintokohteesta saadaan näin muodostettua erittäin tarkka radiosäteilykartta. Kuva: TKK Metsähovi 8 POLYSTEEKKI 1/2008
lyhyesti YLIOPISTOJEN IT-PÄIVÄT OTANIEMESSÄ 2008 C ALL FOR PAPERS ideoita pian, esitysluonnokset Wappuun mennessä Teknologiat, järjestelmät, käyttöjärjestelmät, palvelujen tekeminen, säätö IT & ihminen, toinen näkökulma työhön, työn positiivinen imu AB Tietohallinto, yhdentymiset, strategiat, identiteetit, tietoturva back to the roots human touch law and order TKK Dipoli 22. - 24.10.2008 Kysy it2008@tkk.fi tai katso http://it2008.tkk.fi Tilastollisella fysiikalla aineen lujuuden kimpussa Heterogeenisten, viallisten materiaalien lujuudelle on ensimmäistä kertaa maailmassa pystytty johtamaan teoria. Tuoreessa tutkimuksessa johdettu uusi teoria selittää, mistä materiaalitieteissä käytetyt empiiriset kaavat johtuvat, ja osoittaa, että nyt käytetyt empiiriset kaavat antavat käytännössä vääriä ja liian optimistisia ennusteita. Murtumismekaniikka on laskennan laji, joka avulla kuvataan, minkä kokoisia säröjä eri kappaleet kestävät. Yleisesti käytetty lineaarinen murtomekaniikka ei kuitenkaan päde monissa materiaaleissa, kertoo tutkija Mikko Alava TKK:n nanomateriaalien, nanorakenteiden ja nanokomponenttien teoreettiseen ja laskennalliseen tutkimukseen keskittyvästä COMP-huippuyksiköstä. Muun muassa betonin tai paperin yhteydessä käytetään yleensä monenlaisia empiriisiä kaavoja murtomekaniikan koetulosten selittämiseksi. Empiiriset kaavat ennustavat erityisesti mitä aineen lujuudelle tapahtuu vian ollessa pieni. Tämä on tärkeää suunniteltaessa uusia rakenteita tai vaikkapa arvioitaessa paperirainan viansietoa, Alava kertoo. Teorian laatineet tutkijat käyttivät työssään tilastollisen fysiikan skaalausteorioita, sekä simuloivat yksinkertaistettuja murtomekaniikan malleja. Suurta laskentatehoa käyttävällä supertietokoneella tehdyllä laskennalla pystytään koeolosuhteita, muun muassa materiaalinepätasaisuutta, muuntelemaan halutulla tavalla. Superlaskennalla vältettiin tuhansien laboratoriokokeiden tekeminen. Tutkimuksen suoritti TKK:n COMPhuippuyksikkö yhteistyössä Rooman La Sapienza ylipiston ja Oak Ridgen kansallisen laboratorion tutkijoiden kanssa. Superlaskenta suoritettiin kansallisen laboratorion Oak Ridgen supertietokoneiden avulla. Yhteistyössä on ollut mukana myös tieteen tietotekniikan keskus CSC. n Tutkimus on julkaistu helmikuussa 2008 Physical Review Letters -julkaisussa: Phys. Rev. Lett. 100, 055502 (2008) http://prl.aps.org/ Kaksiulotteisen murtomallin simulointi osoittaa - kun se toistetaan 2000 kertaa - kuinka vian ympärille syntyy vauriopilvi: murtoprosessivyöhyke (Fracture Process Zone). Kuvan mustat pisteet näyttävät, miten yhdessä satunnaisesti valitussa simulointikokeessa mikrosärot ovat tapahtuneet sillä hetkellä, jolloin kokeessa on saavutettu materiaalin lujuus. POLYSTEEKKI 4/2007 1/2008 9
lyhyesti TKK:n opetusteko 2007 Tutkivan ja tekemällä oppimisen edistäminen koneensuunnittelun opetuksessa: laboratorioteknikko Vesa Saarijärvi, erikoislaboratoriomestari Jouni Pekkarinen, erikoislaboratoriomestari Santtu Teerihalme, yliinsinööri Olli Ylöstalo. TKK:n vuoden väitöskirja -palkinto TKK:n vuoden väitöskirja -palkinto myönnettiin TkT Juho Taloselle väitöskirjasta Effect of strain-induced * -martensite transformation on mechanical properties of metastable austenitic stainless steels. Työ on tehty konetekniikan osastolla koneenrakennuksen materiaalitekniikan laboratoriossa ja valvojana on toiminut professori Hannu Hänninen. TKK:n oppikirjapalkinnot 2007 Teräs. Perustietoa arkkitehtiopiskelijalle TKK Arkkitehtiosasto Rakennusoppi 2007 Toimitus Päivi Väisänen, yliopisto-opettaja, arkkitehti SAFA. Väitöskirja - palkinnon saaja - TkT Juho Talonen Diplomityöpalkinnon saajat aakkosjärjestyksessä - DI Tommi Bergström - DI Akusti Jaatinen - DI Olli-Pentti Saira - Di Niko Tunninen - DI Jukka Venermo Puun rakenne ja kemia Otatieto. Hakapaino Oy, Helsinki 2007 Dosentti, TkT Anna-Stiina Jääskeläinen & diplomi-insinööri Henna Sundqvist. Economics of the Pulp and Paper Industry Papermaking Science and Technology, osa 1. FAPET. Gummerus Oy, Jyväskylä 2007 Diplomiinsinööri, erityisasiantuntija Magnus Diesen. TKK:n diplomityöpalkinnot INFORMAATIOTEKNIIKAN OSASTORYHMÄ Diplomi-insinööri Olli-Pentti Saira. Thermal effects in Coulomb-blockaded nanostructures with superconductorinsulator-normal metal junctions KONETEKNIIKAN OSASTORYHMÄ Diplomi-insinööri Tommi Bergström. Ratakiskojen väsyminen PROSESSITEKNIIKAN OSASTORYHMÄ Diplomi-insinööri Akusti Jaatinen. Applicapility of the Phase Field Chrystal Model in Predicting Phase Diagrams RAKENTAMISEN JA YMPÄRISTÖN OSASTORYHMÄ Diplomi-insinööri Niko Tunninen. Vähäliikenteisten ratojen päällysrakennevaihtoehdot Oppikirjapalkinnon saajat - DI Henna Sundqvist ja arkkitehti Päivi Väisänen Opetustekopalkinnon saajat järjestyksessä vasemmalta oikealle - laboratorioteknikko Vesa Saarijärvi - erikoislaboratoriomestari Santtu Teerihalme - erikoislaboratoriomestari Jouni Pekkarinen - yli-insinööri Olli Ylöstalo SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OSASTORYHMÄ Diplomi-insinööri Jukka Venermo. Johan Jacob Nervanderin tangenttibussolin rekonstruointi ja analysointi Kuvat: Tero Pajukallio 10 POLYSTEEKKI 2/2006 1/2008
lyhyesti Täällä ei näperrellä! Edesmenneen akateemikko, fyysikko, TKK:n Kylmälaboratorion perustajan ja johtajan Olli Lounasmaan tytär Kiti Müller toimitti isänsä muistelmat valmiiksi tämän ohjeiden mukaan: Mitään ette sitten muuta! Tämän vuoden alussa julkaistujen muistelmien alkuosassa Lounasmaa kertoo lapsuutensa, perheensä ja sukunsa tarinoita lämmöllä ja tunteella, ja sitten, miten Kylmälaboratoriosta kehittyi huippututkimusyksikkö kylmäfysiikassa ja aivotutkimuksessa. Kirjassa kuvataan tutkijan arkea ja työtä sekä tiedeyhteisöä ja kerrotaan, miksi kylmäfysiikkaa yleensä kannattaa tutkia. Olli Lounasmaan johdolla TKK:n kylmälaboratoriossa kehitettiin yhä uusia laiteteknisiä ratkaisuja. Näiden avul- la heliumkaasua ja eri metalleja voitiin jäähdyttää yhä matalampiin lämpötiloihin, jossa sitten paljastuivat mm. nestemäisen heliumin suprajuoksevuus ja metallien suprajohtavuus. Kirjassaan Lounasmaa selvittää myös, miten hyvällä perustutkimuksella luodaan edellytyksiä korkealuokkaisille käytännön sovelluksille, muun muassa lääketieteessä käytössä oleva magneettikuvaus. Tutkijajoukkoon liittyivät aikanaan myös kosmologit ja Kylmälaboratoriossa suoritettiin mm. maailmankaikkeuden alkuräjähdystä mallintavia kokeita. n Lounasmaa, Olli V. (kirjoittaja), Müller, Kiti (toim.) 2008: Täällä ei näperrellä! Finska Vetenskaps-Societeten Kylmälaboratorion perustajan Olli Lounasmaan tytär Kiti Müller kertoi isästään ja tämän muistelmien toimittamisesta kirjan julkistamistilaisuudessa. Kuva: Eeva Pitkälä Factories for Design, Media and Service Innovaatioyliopiston ensimmäisinä hankkeina käynnistetään kolme uuden osaamisen pajaa, ns. factoryä. Ne ovat tutkimuksen ja opetuksen alustoja, joille avataan pääsy myös tiedeyhteisön ulkopuolelta. Kärkihankkeiden aloiksi ovat valikoituneet tuotekehitys (Design Factory), media-ala (Media Factory) ja korkean lisäarvon palvelut (Service Factory). Design Factory on kansainvälisesti verkottunut tuotekehityksen tutkimus- ja opetusympäristö. Media Factory perustuu oivallukseen, että kolmen yliopiston media-alan osaaminen kattaa viestinnän koko ketjun lähettäjästä vastaanottajaan. Service Factory vauhdittaa palvelujen tutkimusta, käyttäjälähtöistä kehitystä ja palveluprosesseja. Pajat ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset tai julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa testataan uudenlaisia toimintatapoja, joita hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. Pajat tukevat kansainvälisyyttä, avointa innovointia ja uusia opetuksen ja oppimisen tapoja sekä poikkitieteellisyyttä. n Fortumin Säätiö ja Suomen Kulttuurirahasto palkitsivat Professori Peter Lund sai Fortumin Säätiön ja teoreettisen fysiikan professori Päivi Törmä Kulttuurirahaston palkinnon. Kulttuurirahasto myönsi lisäksi 100 000 euroa energiatutkimukseen professori Outi Krausen ryhmälle. n Kuva: Adolfo Vera www.innovaatioyliopisto.info POLYSTEEKKI 1/2008 11
Vuorovaikutuksesta uusi tietämys Teknillinen korkeakoulu on käynnistänyt 100-vuotisen historiansa kunniaksi Tekniikka elämään -kampanjan, jonka tavoitteena on hankkia yrityksiltä ja yhteisöiltä vähintään 20 miljoonan euron lisärahoitus strategisesti tärkeän tutkimuksen vahvistamiseen. Yliopistollisen perustutkimuksen ja vapaasti valittujen tutkimusohjelmien kehittäminen tähtää Suomen kannalta keskeisten teknologioiden vahvistamiseen kansallisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin nimissä. Kampanja nostaa kahden tutkimusalan digitalisoitumisen ja energiatutkimuksen rakenteelliset ja henkiset edellytykset kansainvälisesti arvostettavalle tasolle. Valtioiden ja talousalueiden välisessä kilpailussa selviäminen merkitsee TKK:n menestystekijöiden tunnistamista sekä olennaista tutkimusrahoituksen lisäämistä. Eteneminen globaalisti kiinnostavilla insinööritaidon alueilla osana innovaatioyliopistoa tukee samalla kansallisia huippuosaamisen keskittymiä. Tekniikka elämään -kampanjaa ovat tukeneet Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Fortum Oyj, Nokia Oyj, Konecranes Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Espoon kaupunki, KONE Oyj, Metso Oyj, TEK (Tekniikan Akateemiset ry.), Wärtsilä Oyj ja SanomaWSOY Oyj. Suomalaisen insinööriosaamisen tulee olla maailman kärkeä. Teknillisellä Korkeakoululla on tähän tähtäävässä koulutuksessa ja tutkimuksessa tärkeä rooli. On innostavaa, että Teknillisen Korkeakoulun juhlavuoden kampanja Tekniikka Elämään luo entistä parempia edellytyksiä johtavaan tutkimukseen kahdella Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeisellä alueella. Matti Alahuhta, hallituksen puheenjohtaja - Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö Teknillinen korkeakoulu on yksi Nokian strategisista yhteistyökumppaneista kansainvälisessä osaamiskilpailussa. Haluamme olla osaltamme tukemassa Teknillisen korkeakoulun kehitystä johtavaksi teknillisen tutkimuksen ja osaamisen keskukseksi tieto- ja viestintätekniikan alalla. Erkki Ormala, teknologia- ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja - Nokia Oyj Hyödynnämme pitkäjänteistä, strategista energia-alan tutkimusta. Uskon Fortumin ja TKK:n välisen uuden yhteistyön tuottavan suomalaista huippuosaamista, joka lisää kilpailukykyämme ja auttaa ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Mikael Lilius, toimitusjohtaja - Fortum Oyj Nosturi ei ole enää yksinkertainen tekninen kone joka liikuttelee koukkua ylös ja alas. Viime vuosikymmeninä nosturiin on tullut valtavasti älyä, ja moderni nosturi on varsin monipuolinen tavarankäsittelylaite. Tämän kehityksen myötä Konecranes on noussut maailman johtavaksi nosturivalmistajaksi. Tässä kehityksessä suomalainen insinööri on ollut keskeisellä paikalla. Panostaessaan TKK:n juhlavuoden tutkimushankkeisiin ja erityisesti sen MIDE-teemaan, Konecranes varmistaa hyvälle kehitykselle jatkoa pitkälle tulevaisuuteen. Stig Gustavson, hallituksen puheenjohtaja - Konecranes Oyj Tukemalla TKK:n opetuksen kehittymistä UPM haluaa osoittaa yhteiskunnallisen vastuunsa ja vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin ja kestävän taloudellisen kasvun edistämiseen. UPM-Kymmene on suuri energian käyttäjä sekä tuottaja tästä syystä haluamme tukea energiatutkimusohjelmaa ja erityisesti bioenergian tutkimusta Suomessa. On tärkeää, että perustutkimuksen keinoin pureudutaan perimmäisten ilmiöiden luonteeseen tieteellisen tason kohottamiseksi sekä kaupallisten sovellusten tuottamiseksi. Pauli Hänninen, teknologiajohtaja - UPM-Kymmene Oyj Teknillisen korkeakoulun strategisten tutkimusalojen tavoitteena on edistää sähköisten hyvinvointipalvelujen kehittämistä sekä kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen uusia energiataloudellisia ratkaisuja. Molemmat alat ovat tärkeitä Espoon kaupungille. Marketta Kokkonen, kaupunginjohtaja - Espoo Keräyslupa: ESLH-2007-09361/Tu-52 Tekniikka elämään Lisätietoja kampanjasta: varainhankinta.tkk.fi Kuva: Shutterstock.com
teema: 360 TKK:n huipulta Teksti: Eeva Pitkälä Tutkimusrahoituksella menestystekijöitä Vanha sanonta siitä, että raha ei ratkaise mutta rauhoittaa, pätee tekniikan tutkimuksessa vain osittain. Tutkimuksessa raha ratkaisee. Sen osoittavat selkeästi korrelaatiokäyrät, joissa vertailun kohteena ovat yliopistojen budjetit ja maailman huippuyliopistojen joukkoon sijoittuminen. kilpailukyvyn nostaminen edellyttää -Kansainvälisen TKK:n menestystekijöiden tunnistamista sekä olennaista tutkimusrahoituksen lisäämistä, toteaa rehtori Matti Pursula. TKK julkisti 4.2. Tekniikka elämään -kampanjan, jonka tavoitteena on hankkia yrityksiltä ja yhteisöiltä vähintään 20 miljoonan euron lisärahoitus vapaasti valittujen tutkimusohjelmien kehittämiseksi Suomen kannalta tärkeiden teknologioiden aloilla. Kampanjan tarkoituksena on nostaa yliopiston kahden strategisen tutkimusalan digitalisoitumisen ja energian rakenteelliset ja henkiset edellytykset kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Kampanjan aloituksen saama pesämuna, yli 18 miljoonaa euroa, osoittikin, että suomalainen teollisuus on valmis tukemaan Teknillistä korkeakoulua sen pyrkimyksessä luoda innostava ja yhteistyöhön kannustava tutkimusympäristö, jota kunnianhimoiset tavoitteet ruokkivat. Globaalisti kiinnostavia osaamiskeskittymiä Varat kohdennetaan TKK:n ja Suomen kansallisen kilpailukyvyn kannalta strategisesti tärkeille alueille. TKK:n menestystekijät, digitalisaatio ja energiatekniikka. ovat jo ennestään TKK:n omia vahvoja aloja. Osana perustettavaa innovaatioyliopistoa ja kansallisia osaamiskeskittymiä TKK etenee globaalisti kiinnostavilla ja Suomen kannalta tärkeillä ja innovaa- tioita tuottavilla insinööritaidon aihealueilla, toteaa rehtori Pursula. Molempien tutkimusohjelmien päämääränä on tiedon tuottaminen perustutkimusohjelmien avulla. Innovatiivisen uuden tiedon toivotaan tuottavan kotimaisia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä sovelluksia, jotka voitaisiin myös tuotteistaa tehokkaasti. MIDEssä tutkitaan digitaalisuuden uusia ulottuvuuksia MIDE (Multidisciplinary Institute of Digital Engineering) kokoaa TKK:n sisällä yhteistyökonsortioita, ja sen ohjelmassa toteutetaan pitkän aikavälin hankkeita, jotka perustuvat ICT-teknologian uudentyyppiseen soveltamiseen. Tutkimuksella halutaan edistää digitalisoitumisen tarjoamien mahdollisuuksien kautta uutta ajattelua sekä elinkeinoelämässä että muualla yhteiskunnassa. Tähän asti rahoitettavaksi valittujen tutkimushakkeiden aiheet liikkuvat uusissa virtuaaliympäristöissä, urbaaneissa kontekstuaalisisissa käyttöliittymissä ja yhteisömediapalveluissa, sekä myös titaanidioksidinanohiukkasiin perustuvissa aurinkokennoissa ja työkoneiden energiajärjestelmissä. Energiatutkimusohjelmat Energian saanti, hajautetun energiatuotannon tarve sekä energiatehokkuus ovat yhdessä TKK:n perinteisen vahva alue. Tutkimusohjelmissa etsitäänkin vastauksia sekä kehittyneiden että teollistumassa olevien maiden energian tuotannon, varastoinnin, siirron, jakelun, käytön sekä ympäristöasioiden kysymyksiin. Kansainvälisen haasteen toivotaan yhdistävän eri tieteenalojen tutkijoita monimutkaisten globaalien energiakysymysten ratkaisemiseksi. Teholedien odotetaan mahdollistavan korkean hyötysuhteen (70 80 %) valaistusjärjestelmät 5 10 vuoden kuluessa ja vähentävän merkittävästi valaistukseen käytetyn sähkön kulutusta. Tutkimusohjelmassa kehitetäänkin epäorgaanisiin puolijohteisiin perustuvia lediprototyyppejä. Ns. eksergiahäviöiden (entropiamuutosten) tutkimuksessa selvitetään niitä perusperiaatteita joiden avulla erilaisten polttoprosessien eksergiahäviöitä voidaan minimoida. Lisäksi tutkitaan erilaisia menetelmiä, joiden avulla eksergiahäviöiden vähentäminen voidaan muuntaa korkeaksi paineeksi. Kannettaviin elektroniikkalaitteisiin (tehoalueella 0,5 20 W) soveltuvalle Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö 10 miljoonaa euroa ensisijaisesti digitalisoitumisen tutkimuksen edistämiseksi Fortum Oyj kolme miljoonaa euroa energiatutkimusohjelmalle Nokia Oyj 2,5 miljoonan euroa edistämään digitalisoitumisen hyödyntämistä tutkivaa ohjelmaa Konecranes Oyj uusiin tutkimusohjelmiin yksi miljoonaa euroa UPM energiantutkimukseen miljoona euroa Espoon kaupunki 600 000 tutkimusohjelmia varten KONE Oyj, Metso Oyj, SanomaWSOY Oyj, TEK Tekniikan Akateemiset ry. ja Wärtsilä Oyj (osittain Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kautta) mikropolttokennojärjestelmälle haetaan tieteellistä perustaa ja innovatiivista teknologiaa. Kehitettävä teknologia perustuu paikallisesti tapahtuvaan vedyn tuotantoon. TKK käyttää varainkeruukampanjan tuoton seuraavan viiden vuoden aikana muun muassa yllämainittujen tutkimusohjelmien rahoitukseen. Rahoituksen piiriin ollaan etsitään aktiivisesti uusia tutkimusohjelmia. n POLYSTEEKKI 1/2008 13
teema: 360 TKK:n huipulta Teksti: Harriet Öster Shokit tavoittavat yliopistotutkimuksen ydintä Strateginen perustutkimus luo pohjan innovaatioille Suomeen haetaan uutta osaamista kehittämällä tutkimusyhteistyötä teollisuuden ja yliopistojen välillä strategisesti tärkeillä aloilla. Näissä osaamiskeskittymissä yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset tekevät strategista perustutkimusta, jonka pohjalla yritykset voivat kehittää tulevaisuuden innovaatioitaan. Kuva: Kimmo Brandt Strategisen huippuosaamisen keskittymissä (Shok) tehdään eräänlaista maamme perustutkimuksen shokkihoitoa: tutkimusresurssien palikat ravistellaan ja yhdistellään uuteen muotoon. Toiveena on, että yhteistyön kaikki osapuolet löytävät muodostuneesta kuviosta jotakin uutta ja tuoretta. Aloite tähän yhteistyöhön tuli pari vuotta sitten valtion tiede- ja teknologianeuvostolta. Elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle tärkeitä aloja Shokeille on valittu viisi, joille nyt rakennetaan puitteet yhteistyölle. Ensimmäisenä liikkeellä on metsäala, jolla on perinteitä klusteriajattelusta. Vuosi sitten perustettu Metsäklusteri Oy hallinnoi yhteistyötä ja ensimmäinen tutkimusohjelma on jo hakuvaiheesssa. Yliopistotutkimuksen ydintehtävä on tehdä perustutkimusta ja tuottaa uutta tietoa, toteaa TKK:n vararehtori Outi Krause. Teknillisessä korkeakoulussa innostuimme valtavasti uudesta yhteistyömuodosta. Se antaa meille lisäarvoa ja haluamme mukaan kaikkiin muodostettaviin keskittymiin, sanoo TKK:n vararehtori Outi Krause, jonka vastuualueeseen kuuluu TKK:ssa tehtävän tutkimuksen kehittäminen. Krausen mukaan Shok-yhteistyö tavoittaa yliopistotutkimuksen ydintä. Yliopiston kuuluu tehdä perustutkimusta, ei tuotekehittelyä. Insinööritieteiden puolella tämä rajanveto on kuitenkin usein jäänyt häilyväksi. Tekesin rahoittamat yhteistyöohjelmat ovat korkeintaan viiden vuoden pituiset ja täten liian lyhyet varsinaiseen perustutkimukseen. Suomen Akatemian rahoituksesta on erittäin kova kilpailu ja siinä tekniikka jää helposti luonnontieteiden jalkoihin. Uudessa järjestelmässä tavoitellaan 5 10 vuoden pituisia strategisen perustutkimuksen ohjelmia. Minulla on kuitenkin pieni epäluulo siitä, ovatko yritykset todella valmiit panostamaan rahaa avoimeen perus- 14 POLYSTEEKKI 1/2008
tutkimukseen, jonka tulokset ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Vai kenties yritykset ovat mukana vain saadakseen tutkimustukea, Krause pohtii. Koko Shok-hankkeen lähtökohtana on, että teollisuudessa on kiinnostusta tämäntapaisesta yhteistyöstä. Valituilla strategisesti tärkeillä aloilla perustetaan osakeyhtiöitä hallinnoimaan ja koordinoimaan tutkimusohjelmia. Niissä teollisuudella on enemmistöomistus; yliopistot ja julkiset tutkimuslaitokset omistavat niistä korkeintaan kolmanneksen. Tutkimusohjelmiin yhtiö hankkii rahoituksen keräämällä rahaa osallistuvilta yrityksiltä sekä hakemalla julkista rahaa esimerkiksi Tekesiltä ja Suomen Akatemialta. Lähtökohtaisesti noin puolet tutkimusrahoista tulisi teollisuudelta ja puolet julkiselta puolelta. Haetaan potentiaalisia läpimurtoalueita Metsäklusteri Oy:n toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi vakuuttaa, että ainakin metsäyhtiöt ovat valmiit rahoittamaan myös vapaata perustutkimusta. Julkinen osuus rahoista tulee aluksi lähinnä Tekesin ja Suomen Akatemian uudelleensuunnatuista varoista. Haemme pitkän tähtäimen huippututkimusta, jonka tulokset ovat ajallisesti reilusti ennen teollisuuden sovelluksia markkinoille. Tutkimusohjelmat perustetaan aloilla, joilla yrityksillä on yhteiset tiedon tarpeet, ja haemme etenkin potentiaalisia läpimurtoalueita, Hagström-Näsi sanoo. Metsäklusterin ensimmäinen tutkimusohjelma on älykkäät ja resursseja säästävät tuotantomenetelmät. Seuraavan ohjelman aiheena on biojalostamo, ja siinä puuta käsitellään raaka-ainelähteenä myös esimerkiksi kemikaalien ja biopolttoaineiden tuotantoon. Kun haetaan projekteja tutkimusohjelmiin, kaikki yliopistot ja korkeakoulut ovat tervetulleet mukaan, riippumatta siitä, ovatko ne omistajina mukana Shok-yhtiössä vai ei. Projekteihin ulkomaisetkin tutkimustahot voivat osallistua, Hagström-Näsi sanoo. Tutkimus voi käytännössä lähteä liikkeelle pian sen jälkeen, kun Metsäklusteri Oy on päättänyt ensimmäisen tutkimusohjelmansa sisällöstä. Patenttikeskustelu saanut liikaa tilaa Muut strategisen huippuosaamisen keskittymät ovat myös pääsemässä vauhtiin. Tieto- ja viestintäteollisuuden yhtiö on perustettu. Keskittymä on määritellyt tutkimusaiheikseen verkottuneet avoimet palveluekosysteemit, tulevaisuuden internetin, liikenteen älykkäät järjestelmät sekä laitteiden ja palveluiden yhteensopivuuden. Metallituotteet ja koneenrakennus -keskittymän Shok-yhtiö on perustamisvaiheessa. Tutkimusaiheiksi on valittu palveluliiketoiminta, käyttäjäkokemus, globaalit verkostot, älykkäät ratkaisut sekä läpimurtomateriaalit. Suomen strategisen huippuosaamisen keskittymät eli Shokit: Energia ja ympäristö Metallituotteet ja koneenrakennus Metsäklusteri Terveys ja hyvinvointi Tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut Pitkän tähtäimen huippututkimuksessa haemme etenkin potentiaalisia läpimurtoalueita, sanoo Metsäklusteri Oy:n toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi. Energia ja ympäristö -keskittymän Shok-yhtiön suunnitellaan käynnistyvän kesällä. Suunnittelutyö on käynnissä myös viidennessä keskittymässä Terveys ja hyvinvointi. Varsinkin ICT-keskittymän yritykset ovat halunneet erillistä sopimusta aineettomista oikeuksista, kuten patenteista. Työryhmä miettiikin parhaillaan, miten lakia pitää tulkita. Lähtökohtaisesti osallistujat päättävät kunkin tutkimusprojektin alussa tulosten omistus- ja käyttöoikeuksista, kuten mahdollisesta patentoitavuudesta. Sekä Krause että Hagström-Näsi ovat kuitenkin sitä mieltä, että patenttikeskustelu on saanut liikaa tilaa. Nähdäkseni Shokeissa tuotetaan perustutkimusta julkaisemista varten ja silloin kuka tahansa saa soveltaa tulokset ja patentoida omat ratkaisunsa. Suomen tutkimusresurssit ovat kovin ohuet. Jos kilpailemme oikeuksistamme jo perustutkimuksessa, yhteistyöstä ei tule mitään, Krause sanoo. Yliopistojen tehtävänä ei ole innovaatioiden luominen, vaan uuden tiedon tuottaminen soveltajien käyttöön. Jokaisella on oma roolinsa innovaatiotoiminnassa. Elleivät yliopistot tuota uutta tietoa, niin kuka sitten? n Kuva: Tekes POLYSTEEKKI 1/2008 15
teema: 360 TKK:n huipulta Teksti: Riikka Hopiavaara Kuva: Kuvapörssi/Jupiterimages TKK on yritysten kasvualusta TKK:sta lähtöisin olevia yrityksiä on satoja, osalla on enemmän ja osalla vähemmän taustaa TKK:ssa. TKK-taustaisia yrityksiä on mm. Neuromag (nykyisin Elekta), Finnzymes, Enfucell, Zendroid, Streamflood, Canatu, Senseg, Next Icon. Näin syntyi Next Icon Oy Koko Next Icon Oy:n ja SAFERA Oy:n historian aikana TKK on ollut meille vahva tukiverkosto. Johtoryhmän jäsenistä Henri Andell, Mikko Karppinen ja minä tutustuimme toisiimme TKK:lla jo ennen yritysten perustamista vuonna 2003 TKK:n, Taikin ja HSE:n yhteisellä Kalevi Ekmanin vetämällä PDP-kurssilla (product development project), jonka jälkeen yhteistyö jatkui Fragment Trap -räjähdesuojan kehittämiseen tähdänneessä t&k-projektissa. Räjähdesuoja-projektin jälkeen perustimme tuotekehitystoimisto Next Icon Oy:n, jonka toiminnan ohessa saimme idean uudesta paloturvaratkaisusta, turvaliesituulettimesta. Menestys Venture Cupissa vauhditti spin off -yrityksen perustamista, ja kesällä 2007 perustimme SAFERA Oy:n kaupallistamaan liikeideaa. Yrityksen ohjausryhmään saimme heti perustamisvaiheessa mukaan TKK:n vararehtorin Kalevi Ekmanin, jonka tuki on ollut hankkeessa merkittävä. SAFERA Oy:n ensimmäiseksi työntekijäksi palkkasimme Aaro Tuomisen. Syksyllä 2007 tarjosimme PDP-kurssille aiheeksi SAFERA:n seuraavaa tuoteideaa, jonka kehitys toimivaksi prototyypiksi alkoi yhdessä yhdentoista motivoituneen opiskelijan kanssa. Jatkossa olemme edelleen tiiviissä yhteistyössä TKK:n kanssa, ja molemmissa yrityksissämme tarjoamme sekä diplomityö- että harjoittelupaikkoja opiskelijoille tarpeidemme mukaan. n Mikko Reinikainen Managing Director Ideasta bisnekseksi Ensin oli ongelma. Ja sitten oli idea, jolla ongelma saadaan ratkaistua. Nyt ideanikkari istuu TKK:n Innovaatiokeskuksessa ja kertoo ideastaan. Kuulostaa hyvältä, todetaan. Ideasta saattaisi olla bisnekseksi. Idea täytyy ensiksi tutkia tarkkaan. Onneksi on Tekesin Tuli-rahoitus, jonka avulla ideaa voidaan testata. Rahaa on jopa 55 000 euroa ja sillä voi ostaa ulkopuolisia selvityksiä, joilla tutkitaan idean kaupallistamismahdollisuuksia. Ideanikkari haluaa tietää, että jos ideasta on bisnekseksi, pitääkö hänen ryhtyä yrittäjäksi? Ei suinkaan, yritysasiamies kertoo. Jollekin olemassa olevalle yritykselle voidaan myydä idean omistusoikeudet tai lisenssisopimuksella idean valmistus-, käyttö- ja markkinointioikeudet. Minustako yrittäjä? Pyörät lähtevät pyörimään ja idea testaukseen. Aikaa kuluu ja ideanikkari on muuttanut mieltään, hänestä tulisi sittenkin yrittäjä. Idea on hyvä ja mieli on innostunut, mutta se ei vielä riitä yrityksen perustamiseen. Realististen laskel- 16 POLYSTEEKKI 1/2008
Tuli-ohjelma on alku tuottavalle liiketoiminnalle Tutkimustyössä syntynyt keksintö tai liikeidea voi olla alku tuottavalle liiketoiminnalle. Tuli-ohjelma tukee näiden ideoiden löytymistä ja kaupallistamista. Tuli on Tekesin rahoittama ja koordinoima ohjelma, jonka tarkoituksena on auttaa tiedeyhteisöjä selvittämään liikeidean tai keksinnön kaupallinen potentiaali ja tukea eteenpäin kaupallistamisessa. Tuli:n käyttötarkoitus on konsulttija muiden asiantuntijapalveluiden ostaminen. n www.tuli.info mien ja suunnitelmien tekeminen on suuritöinen ja aikaa vievä prosessi. Laskelmissa on huomattava, että jos ideanikkari perustaa yrityksen tänään, hänellä voi mennä puolisen vuotta ennen kuin yrityksen tilille tulee rahaa. Aikaa menee jo oikeiden asiakkaiden hankkimiseen. Työkin on tehtävä ennen kuin sen voi laskuttaa. Ideanikkari ei lannistu, onhan hänellä Innovaatiokeskuksen tuki ja apu turvana. Eikä hän ole ensimmäinen TKK:lainen yritystä perustamassa. Vuosittain yritysideoita syntyy TKK:ssa hieman alle sata. Keksinnöistä on tehtävä ilmoitus Uusi korkeakoulukeksintölaki astui voimaan 1.1.2007. Kaikista korkeakouluissa tehtävistä keksinnöistä tulee tehdä ilmoitus. TKK:lla tehdyistä keksinnöistä tehdään virallinen ilmoitus lomakkeella, joka palautetaan Innovaatiokeskukseen. Lomakkeeseen liitetään erilliselle paperille tehty kuvaus keksinnöstä. Ilmoituksia tehdään vuosittain TKK:ssa noin 70. Ilmoituksesta pitää käydä ilmi, mitä varten keksintö on tehty. On myös esitettävä ongelma, johon se tarjoaa ratkaisun. n Keksi keksintö Kahvihuoneessa tutkijaporukka juttelee keksinnöistä. Keksinnön tekeminen TKK:ssa on hyvä juttu tutkijalle, koska valtio palkitsee keksijän ylenpalttisen hyvin, mikäli keksintö tuottaa rahaa. Tutkijan osuus on yleensä 40 prosenttia. Patentoiminen on kallis, aikaa vievä ja asiantuntemusta vaativa prosessi, mutta valtiolla on näitä kaikkia. Tutkija saa keksinnöstään hyödyn ilman riskiä ja omaa rahallista panostusta. Yksityisten yritysten maksamat summat keksijöille ovat yleensä hyvin pienet. Patentoi patentti Tutkijat keskustelevat myös patenteista. Tutkijat toteavat, että kylläpä patentointi on kallista. Patentin hakeminen Suomessa voi maksaa viisi tuhatta euroa, kansainvälisen patentin hakeminen tuplat enemmän. Patentilla ei kuitenkaan tienaa, se vain tarkoittaa, että patentin omistajalla on oikeus haastaa oikeuteen, jos joku rikkoo patenttisuojaa. Toisaalta myös patentin omistaja voidaan haastaa jos toinen osapuoli katsoo, että patenttiin ei ole oikeutta. Ja sellaiseen riitaan voi mennä enimmillään satojakin tuhansia euroja. Patentti ei ole itseisarvo, vaan se on työkalu, josta voi olla hyötyä bisnekselle. Se ei ole ikuinen, ilmainen eikä maailmanlaajuinen. n Asiantuntijana on haastateltu yritysasiamies Antti Aarniota Innovaatiokeskuksesta. Innovaatiokeskus auttaa TKK:n TKK:lta lähtöisin olevia yrityksiä kasvuyrityskilpailun kärjessä TKK:lta lähtöisin oleva Beneq voitti Helsingin Sanomien kasvuyrityskilpailun tammikuussa 2008. Vuonna 2005 perustettu Beneq kehittää muun muassa nanoteknologiaa. Finaalissa oli myös toinen TKK-taustainen yritys, Xtract. Finalistit valittiin esikarsinnan perusteella. Helsingin Sanomat pyysi pääomasijoittajia ja alan muita tuntijoita nimeämään lupaavimpia suomalaisia kasvuyrityksiä ja poimi joukosta finaalikymmenikön. Finaaliin pääsivät Beneq, Codenomicon, Digium, Ekahau, Floobs, Idean, Movial, Plenware, Sulake ja Xtract. n henkilökuntaa, tutkijoita, opiskelijoita ja yksiköitä tutkimustulosten hyödyntämisessä. Lisätietoja: innovaatiokeskus.tkk.fi POLYSTEEKKI 1/2008 17
mielipiteitä Toimittanut: Eeva Pitkälä Huhtikuun 2. päivänä 1908 Suomen Polyteknillinen Opisto muutettiin yliopiston tasoiseksi Suomen Teknilliseksi Korkeakouluksi. Nimenmuutoksen myötä opiskelijat saivat ylioppilaan oikeudet ja vakituiset opettajat professorin tittelin. Tutkintosäännössä myös määriteltiin teknillinen tohtorin tutkinto ja yleistä opiskelun vapautta lisättiin. Professorit Amfilla Professorit Amfilla on Polysteekin sarja, jossa julkaistaan tutkijoiden mielipiteitä ajankohtaisista asioista. Anna palautetta: polysteekki@tkk.fi Mutta mikä on se yliopistojuus, jota kohti Polyteknillisen Opiston piti ruveta kasvamaan? Mikä teki ja edelleen tekee yliopistosta yliopiston? Tulisieluiset professorit, jouheva mutta näkymätön hallinto Yliopistossa tehdään korkeatasoista, uutta tietoa tuottavaa tutkimusta ja annetaan siihen nojautuvaa opetusta. Yliopiston ilmapiiri on innostava ja kannustaa jatkuvaan uudistumiseen sekä vaikeiden ongelmien ratkaisemiseen. Opetuksen arvostus on korkealla. Tutkinnon suorittaneet omaavat alan hyvät perustiedot ja kyvyn sekä halun jatkuvaan oppimiseen työelämässä. Tutkijat omaavat erinomaiset kansainväliset yhteistyöverkostot. Tutkimustulokset julkaistaan arvostetuissa alan kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa. Yliopistossa on useita karismaattisia, tulisieluisia professoreita, joiden maine on kiirinyt maan rajojen ulkopuolelle ja jotka houkuttelevat yliopistoon lahjakkaita opiskelijoita ja tutkijoita. Yliopistolla on arvostettu asema yhteiskunnassa. Professoreita kutsutaan kansallisten ja kansainvälisten työryhmien jäseniksi. Tutkijat osaavat kertoa kansanomaisesti miksi heidän tutkimusalansa on tärkeä. Yliopiston hallinto on jouhevaa ja tutkimushenkilökunnalle lähes näkymätöntä. n Professori Yrjö Neuvo Tekniset tieteet vastaavat kysymykseen miten Tieteen historiassa tekniikka on varsin uusi tulokas: tieteeksi se tunnustettiin vasta 1800-luvun puolessa välissä, jolloin Euroopan vanhimmat tekniset yliopistot perustettiin. Tätä ennen tekniikkaa opetettiin teknillisen alan kouluissa tai sotilasakatemioissa. Vieläkin puhutaan usein tieteestä ja tekniikasta ikään kuin ne olisivat jonkin asian kaksi eri puolta. Käsitteenä tekniset tieteet ovat monelle kunnianarvoisten vanhojen tieteiden edustajalle vieläkin vaikeasti hahmotettava asia. Kun vanhoissa perustieteissä on analyyttisesti pyritty selittämään maailmaa vastaamalla kysymykseen miksi, niin teknisissä tieteissä pyrkimyksenä on synteesi vastaamalla kysymykseen miten. Suomessa teollinen tuotanto kasvoi voimakkaasti 1800-luvun loppupuolella ja uusia mahdollisuuksia luovien teknisten tieteiden arvostus kasvoi teollistumisen myötä. Infrastruktuuri: rautatiet, vesiväylät ja satamat kehittyivät. Kehitys perustui aluksi muualta tulleeseen teknologiaan. Insinöörien tarve kuitenkin kasvoi ja teknologian kaupallinen merkitys lisääntyi. Omien innovaatioiden kehittäminen vaatii luonnontie- teiden ja matematiikan laajaa osaamista sekä insinöörien pitempää koulutusta. Perusta teknilliselle yliopistolle oli syntynyt. Turun Akatemia syntyi aikoinaan kuninkaallisella käskyllä kouluttamaan pappeja kansaa sivistämään. TKK taas syntyi keisarillisella käskyllä kouluttamaan insinöörejä sitä vaurastuttamaan. Välissä oli kolme vuosisataa kansakunnan kehitystä. Yliopiston perustehtävä on uuden tiedon luominen ja tulevien tarpeiden ennakointi koulutuksen keinoin, erityisesti tekniikan yliopistoissa. Uuden luomiseen liittyy aina vapaus ajatella, etsiä ja löytää. Tekniikan perusolemukseen kuuluu tulosten toimivuuden testaaminen yliopiston ulkopuolisessa maailmassa. Parhaimmillaan vuorovaikutus teollisuuden ja elinkeinoelämän kanssa toimii, kun yliopistolla on mahdollisuus omaehtoisesti toteuttaa itseään. Pelko siitä, että tämä johtaa eristäytymiseen ja akateemiseen itsetyytyväisyyteen on teknisten tieteiden osalta turha, koska ne menettäisivät näin käydessä tärkeän osan identiteettiään. n Professori Aarne Halme Automaatiotekniikka 18 POLYSTEEKKI 1/2008