EMASympäristöselonteko 2009 Sappi Kirkniemi Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 1
KUVA Sisältö Tehtaanjohtajan puheenvuoro 3 Sappi Kirkniemi 4 Sappin kestävän kehityksen ohjeet 6 Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä 7 Ympäristönäkökohdat 8 Paperinvalmistuksen materiaalitase 11 Veden käyttö metsäteollisuudessa 12 Metsätalouden vesiensuojelu 13 Puuraaka-aineen käyttö ja PEFC 14 Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet 15 Lupaehtojen toteutuminen 16 Ympäristönsuojelun tason kehittyminen 17 Tavoitteiden toteutuminen 2009 18 Päivitetty ympäristöohjelma 19 Sappi Kirkniemi ja BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka) 20 Ympäristövaikutukset 22 Sisäinen kuormitus vesistössä 23 Hapetuskierrätys 24 Jätevesien käsittely ja jätehuolto 25 Ilma 26 Melu 27 Työturvallisuus ja työhyvinvointi 28 Ympäristönsuojeluinvestoinnit 30 Sanasto 31 Laatujärjestelmäpäällikkö Carita Sommar Ympäristöpäällikkö Ulla-Maija Kovanen Turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen Tuotantopäällikkö Jouni Laakso Tuotespesialisti Merja Turva Tuotespesialisti Riikka Sederholm Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009 2011 Toimitus: Ulla-Maija Kovanen Jari Haijanen Carita Sommar Kirsi Skyttä Taitto: Mainostoimisto PTV-Team Oy 2 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011
Tehtaanjohtajan puheenvuoro Martti Savelainen tehtaanjohtaja Kirkniemen paperitehdas julkaisee nyt järjestyksessä toisen täydellisen EMAS-asetuksen mukaisen ympäristöselontekonsa, jossa on keskeiset tiedot tehtaan ympäristövelvoitteista, -vaikutuksista ja ympäristönsuojelun tason kehittymisestä. EMASjärjestelmä tukee Sappi Ltd -yhtiön ja tehtaan kestävän kehityksen toimintatapaa vähentää ympäristövaikutuksia ja käyttää luonnonvaroja entistä tarkemmin. Ympäristöselonteossa käsitelty laitoskokonaisuus muodostuu paperitehtaasta ja Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksesta, jotka toimivat kiinteässä yhteistyössä tehdasalueella. Sappi Kirkniemen tehtaalla on aina pyritty ottamaan ympäristöasiat huomioon keskeisenä osana toimintaa. Tehtaan käynnistymisestä lähtien vesienpuhdistuksen kapasiteettia on lisätty aktiivisesti vuosien saatossa ja nykyisillä laitteilla saavutetaan erittäin hyviä tuloksia. Tehtaan ympäristönsuojelutyö tuottaa tulosta. Kestävä kehitys ja ympäristön huomioon ottaminen eivät ole ristiriidassa tehokkaan tuotannollisen toiminnan kanssa. Kun tuotanto on huippukunnossa, myös ympäristöasiat pystytään hoitamaan esimerkillisellä tavalla. Tuloksiin on päästy ammattitaidolla ja asenteella sekä parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja jatkuvasti toimintatapoja kehittäen. Tehokas tapa ohjata toimintaa oikeaan suuntaan on asettaa ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet osaksi jokavuotista suunnittelua, joka määrittelee puitteet toiminnalle ja edistää jatkuvaa kehitystä. Tavoitteiden toteutumista seurataan niin tehdas- kuin osastotasolla säännöllisissä kokoontumisissa. Tehtaalla on käytössä toimiva johtamisjärjestelmä, joka pitää sisällään ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät, laadunhallintajärjestelmät sekä puun alkuperäketjun hallinnan. Ympäristölupa sisältää monia velvoitteita, niin vesien- ja ilmansuojelusta, kuin jätehuollosta, kemikaaleista ja tehtaan aiheuttamasta melusta. Vaasan hallintooikeuden muuttamasta paperitehtaan ympäristölupapäätöksessä olevasta vapaa-ajan asutuksen meluasiaan liittyvästä kohdasta on valitettu. Olemme arvioineet uuden ympäristöluvan ehtojen vaikutukset toimintaamme ja tehneet jo tarvittavat muutokset vuoden 2010 ohjelmaan sekä ympäristötavoitteisiimme 2011. Velvoitteiden toteutumista ja noudattamista valvotaan mittausten ja tarkastusten avulla sekä raportoimalla niistä säännöllisesti valvoville tahoille, kuten paikallisille ympäristöviranomaisille. Tehtaan toiminnasta tiedotetaan tehtaan sisäisissä viestintäkanavissa sekä naapurusto- ym. tapaamisissa. Toivon tämän ympäristöselonteon vastaavan kysymyksiinne Sappi Kirkniemen tehtaan ympäristöasioista ja niihin liittyvistä toiminnoista. Kirkniemessä, 10. syyskuuta 2010 Martti Savelainen tehtaanjohtaja Vuoden 2009 keskeiset saavutuksemme tarkasteltuna ympäristöpolitiikan neljästä näkökulmasta: Ympäristövaikutusten näkökulma Lupaehdot ja lakivelvoitteet täytetty Kuormitus vesistöön vähentynyt 2000-luvulla: - biologinen hapenkulutus 70 % - kemiallinen hapenkulutus 35 % - fosfori 40 % - typpi 30 % Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Integroidut toimintajärjestelmät sertifioitu; ISO 14001, OHSAS 18001 ja ISO 9001 Sappi Fine Paper Europe -tehtaiden sertifikaatissa Puun alkuperäketjun hallinta (PEFC % yli 80) Ympäristölupapäätös 21. joulukuuta 2009 Henkilöstönäkökulma Ei satunnaisia häiriöpäästöjä Jätteistä hyötykäyttöön yli 98 % Omistajanäkökulma Prosessiveden ominaiskulutus 18 % vähemmän kuin BAT-vertailuasiakirjan alaraja Energiatehokkuusjärjestelmä sertifioitu liittyminen Työ- ja elinkeinoministeriön alaiseen energiatehokkuussopimukseen Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 3
Sappi Kirkniemi Sappi Kirkniemi valmistaa tehokkaasti ja ympäristöä kunnioittaen korkealaatuisia päällystettyjä aikakauslehtipapereita - Galerie Lite, Galerie Brite ja Galerie Fine. Otamme ympäristönsuojelun huomioon kaikessa toiminnassamme. Historia Vuonna 1962 Oy Metsäliiton Paperi Ab päätti paperitehtaan rakentamisesta Lohjan Kirkniemeen. Vuosien varrella paperitehtaan nimi on muuttunut osana erilaisia yritysjärjestelyjä. Vuonna 1973 tehdasyksikkö sai nimen Metsäliiton Teollisuus Oy, Kirkniemen tehtaat. Vuoden 1987 alusta Kirkniemen paperitehtaasta tuli osa G.A. Serlachius Oy:n ja Metsäliiton Teollisuus Oy:n muodostamaa Metsä-Serlaa. Vuodesta 2001 tehdas oli osa M-realia, joka myi Graphics Papers -liiketoiminnan ja Kirkniemen tehtaan eteläafrikkalaiselle Sappi Ltd:lle. Sappi Kirkniemen toiminnasta vastaavaksi yhtiöksi perustettiin Sappi Finland I Oy 1.1.2009. Kirkniemen tehdas kuuluu Sappi Fine Paper Europen yhdeksän tehtaan muodostamaan toimialueeseen. Paperikonelinja 1 käynnistyi vuonna 1966 ja toinen paperikone vuonna 1972. Molempia paperikoneita ja tuotevalikoimaa on uusittu säännöllisesti. Tuotteet ja tuotantovälineistö ovat edustaneet aikansa huippua. Paperikone 1:n uusinnassa vuonna 1982 tuote muutettiin WSOP:ksi, joka oli ensimmäinen offset-painomene- telmään soveltuva päällystämätön aikakauslehtipaperi. Paperikone 2:n uusinnassa vuonna 1990 otettiin päällystyksessä raaka-aineeksi ensimmäisenä käyttöön kipsi. Paperikone 1:n viimeisin iso uudistus vuonna 1994 aloitti erittäin kevyiden päällystettyjen paperilaatujen valmistuksen aikakauden. Vain pari vuotta edellisestä Kirkniemessä auottiin jälleen uusia uria. Haapaa raaka-aineena käyttävä, tuotannon kaksinkertaistava paperikone 3 käynnistettiin 1996. Tuotteet Galerie Lite, Galerie Brite ja Galerie Fine Kirkniemessä valmistetaan päällystettyä aikakauslehtipaperia kolmella paperikoneella, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 740 000 tonnia vuodessa. Kirkniemen tehdas tuottaa korkeatasoisia aikakauslehtipapereita neliöpainoalueella 35-90 g/m 2. Jokainen paperikonelinja on erikoistunut yhden tuotteen valmistamiseen eri neliömassoissa. Galerie-tuotteista kevyin, Galerie Lite, soveltuu korkean opasiteetin ansiosta erityisesti laajalevikkisiin aikakauslehtiin ja suuripainoksisiin kuvastoihin. Galerie Brite on parhaimmillaan erityyppisissä aikakauslehdissä ja kuvastoissa. Galerie Finen suurimmat käyttökohteet ovat laadukkaat aikakaus- ja asiakaslehdet sekä myyntikuvastot. Galerie Fineä valmistetaan sekä kiiltävä- että silkkipintaisena. Tuotteet myydään yhtiön oman myyntiverkoston kautta ja viennin osuus on noin 94 % kokonaistuotannosta. Sappi Kirkniemi tänään Sappi Kirkniemi sijaitsee Lohjanjärven rannalla. Vuonna 2009 paperitehtaalla tuotettiin paperia noin 471 000 tonnia ja tehtaan liikevaihto oli noin 330 miljoonaa euroa. Kirkniemessä työskenteli vuoden 2009 lopussa noin 610 henkilöä. Tuotannon raaka-aineina käytetään kuusesta tehtaalla valmistettavia mekaanisia massoja ja ostettua kemiallista massaa eli sellua. Paperin valmistuksessa käytetään runsaasti vettä sekä erilaisia täyteaineita ja päällystyspigmenttejä, kuten kaoliinisavea, kipsiä ja kalsiumkarbonaattia. Tämän lisäksi käytössä on lukuisia kemikaaleja. Kirkniemen tehtaalla käytettävä höyry 4 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011
Massan käsittely Paperiradan muodostus Kuivatus Päällystys Kalanterointi Pituusleikkaus Pakkaus ja suurin osa sähköstä valmistetaan tehdasvoimalaitoksella. Paperitehdas aputoimintoineen käyttää lämpöä (höyryä) lähes 1 200 GWh ja sähköä hieman yli 1 000 GWh vuodessa. Höyryä käytetään paperin kuivatuksessa ja prosessivesien lämmittämisessä. Sähköä kuluu erilaisten koneiden ja laitteiden käytössä. Tarvittavasta sähköstä noin 25 % ostetaan valtakunnan verkosta. Kaikki tehtaan prosessiperäiset jätevedet käsitellään tehtaan jätevedenpuhdistamolla. Saniteettivedet ohjataan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistettu jätevesi johdetaan Lohjanjärveen. Tuotantoprosessi Kirkniemen tehdas käsittää massanvalmistusosaston ja kolme paperinvalmistuslinjaa. Massaosastolla valmistetaan paperinvalmistuksessa tarvittava hiokeja hierremassa (mekaaninen massa). Paperikone 1 käsittää paperikoneen, sen yhteydessä olevan online-päällystyskoneen ja kiillotuskalanterit paperin pinnan viimeistelyyn. Paperikone 2:een kuuluu paperikone, erillinen päällystyskone sekä kiillotuskalanterit. Konelinjoilla on yhteiset pituusleikkurit tuotteen leikkaamiseksi asiakkaan tilaamaan leveyteen sekä pakkaamo, jossa rullat suojataan kestämään koko kuljetusketju tehtaalta asiakkaan varastoon. Paperikonelinja 3 sijaitsee erillisessä rakennuksessa. Se koostuu paperikoneesta, offline-päällystyskoneesta, matta- ja kiillotuskalentereista sekä pituusleikkureista ja pakkaamosta. Paperinvalmistuksen raaka-aineita ovat: kuidut (sellu, hioke ja hierre) täyteaineet ja päällystyspigmentit side- ja lisäaineet vesi. Havusellulla saadaan paperille vaadittava lujuus ja mekaanisella havupuumassalla paperiin hyvä tasaisuus ja optiset ominaisuudet. Pigmentit parantavat paperin painettavuutta. Lisäaineilla tehostetaan tuotantoprosessia ja parannetaan erilaisia tuoteominaisuuksia. Veden avulla muodostetaan paperin rakenteeseen tarvittavat kemialliset sidokset puukuitujen välille. Vettä käytetään muun muassa jäähdytys-, laimennus- ja pesuvetenä. Massojen käsittelyssä: valmistetaan hioke ja hierre sekä hajotetaan kemiallinen sellu ja paperihylky pulppereissa jauhetaan massoja kuitujen paperiteknisten ominaisuuksien parantamiseksi sekoitetaan erilaiset massat halutussa suhteessa sekä lisätään tarvittavat täyteaineet, apuaineet ja sävytysväri lisätään kemikaaleja parantamaan paperiradan muodostusta ja veden poistoa paperikoneella lisätään limantorjuntakemikaaleja estämään epäpuhtauksien muodostumista putkistoihin ja säiliöihin. Paperikoneen perälaatikkoon johdettava massaseos laimennetaan kiertoveteen noin kaksisataakertaisesti. Perälaatikon tehtävänä on levittää massaseos tasaisesti liikkuvalle viiralle, jossa paperiradasta suotautuu vettä imujen tehostamana. Paperikoneen puristinosan jälkeen paperissa on vielä yli 50 % kosteutta, joka haihdutetaan höyryllä lämmitettävien kuivatussylintereiden avulla. Kuivatusvaiheessa paperikuitujen välille muodostuvat lujat sidokset. Päällystyskoneella paperin pintaan levitetään vaaleaa pigmenttiä sisältävää päällystyspastaa, joka kuivataan lämpösäteilyllä ja ilmapuhalluksella (infra- ja leijukuivatus) sekä kuivaussylintereillä. Jälkikäsittelyssä paperin pinta silotetaan ja kiillotetaan matta- tai kiillotuskalanterilla ennen pituusleikkausta ja pakkausta. Päällystetty paperi saa näin sopivat pinta- ja painatusominaisuudet. Paperin loppukosteudeksi jää noin 4 %. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 5
ISO 9001:2008 ISO 14001:2004 Olemme sitoutuneet Sappin arvoihin ja ympäristöpolitiikkaan sekä noudattamaan kestävän kehityksen ohjeistoa. Talous, yhteiskunta ja ympäristö ovat kestävän kehityksen päätekijät; tasapainoiset kolme kulmakiveä vastuulliselle liiketoiminnalle. Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikan neljä näkökulmaa huomioivat nämä tekijät ja Sappin kestävän kehityksen ohjeet arkipäivän toiminnassa. Talous Pitkäkestoisen kannattavan kasvun painottaminen Eettisten käytäntöjen edistäminen Asiakastyytyväisyyden edistäminen teknologian ja innovaatioiden avulla Kilpailuasemamme vahvistaminen tärkeimmillä markkina-alueilla Liiketoiminnan edellytysten varmistaminen Arvon tuottaminen sidosryhmille DET NORS KE V ERI TAS MANAG EMEN T SYST EM CERTI FIC ATE Certificate No. 40008-2008-AQ- NLD -Rv A R ev1 This is to certify that Sappi Fi ne Paper E urope And its legal entities / locations as per Appendix have been found to conform to the Management System Standards Yhteiskunta Yhteistyö yhteisöjen kanssa Avoin ja rakentava yhteistyö sidosryhmien kanssa Yhdenvertaisen, monimuotoisen työpaikan luominen Hyvä työpaikka Koulutus- ja kehitysmahdollisuuksien tarjoaminen Hyvinvointi, turvallisuus ja terveys etusijalla OHSA S 18001:2007 This certificate is vali d concerning all activities related to: Mar keting, Development and Production of coated gra phic paper a nd specialities. Initial C ertification date: Pla ce and date: for the Accredited Unit: This Certificate is valid until: T HE NETH ERL ANDS The audit has been performed under the supervision of: Lead Auditor Management Representative 25 January 2001 25 January 2011 Barendrecht, 8 oktober 2009 A. Donatz A.G. Ke rbusch DET NORS KE V ERI TAS CERTI FIC ATI ON B.V., Ympäristö Parhaiden ympäristökäytäntöjen ja lakien noudattaminen Jatkuva sitoutuminen riippumattomiin ympäristö-, puu- ja kuitusertifiointijärjestelmiin Biodiversiteetin turvaaminen edistämällä kestävää metsänhoitoa Kasvihuonekaasujen vähentäminen ja uusiutuvista lähteistä olevan energian käytön lisääminen Kiinteän jätteen vähentäminen ja veden laadun parantaminen Kierrätyskuidun talteenotto 6 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011
Ympäristöpolitiikka ja -järjestelmä Toteutamme kestävään kehitykseen, jatkuvaan parantamiseen ja vastuulliseen liiketoimintaan sekä ympäristökuormituksen pienentämiseen liittyvät tavoitteemme suunnitelmallisen, tavoitteellisen ja johdonmukaisen toimintajärjestelmämme avulla. Kirkniemen ympäristöpolitiikka määrittelee päämäärät ja periaatteet tarkastellen neljästä näkökulmasta. Sappi Kirkniemen ympäristöpolitiikka Ympäristövaikutusten näkökulma Päämääränä tehokkuus ja jatkuva parantaminen Periaatteena kehittää valmistusprosessia ja toiminta tapoja hyödyntäen paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Laadukkuus Kunnioitus ARVOT Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Päämääränä lakien noudattaminen ja rakentava yhteistyö sidosryhmien kanssa Periaatteena keskustella sekä kertoa aktiivisesti tuotteista, valmistusprosessista ja ympäristötyöstämme Henkilöstönäkökulma Päämääränä vastuullinen työpaikka Periaatteena antaa kehitysmahdollisuuksia sekä asettaa ympäristö, turvallisuus ja terveys etusijalle Tinkimättömyys Omistajanäkökulma Päämääränä kestävä kehitys Periaatteena säästää ja kierrättää sekä energiatehokkuuden jatkuva parantaminen Ympäristöpolitiikan toteuttaminen toimintajärjestelmässä on vaiheittainen 1. Suunnittelu Tunnistetaan ja valitaan toiminnan tärkeät ympäristönäkökohdat, asetetaan niitä koskevat tavoitteet sekä valitaan mittarit näiden tavoitteiden seurantaa varten. Plan Do 2. Toteutus Sovitaan toimintatavat, joita noudattamalla asetettuihin tavoitteisiin voidaan päästä. Nämä toimintatavat kirjataan työ- ja toimintaohjeisiin, määritellään organisaation ja eri henkilöiden vastuut tavoitteiden suhteen. 4. Kehittäminen Käynnistetään tarvittavat kehitystoimet (projekti, investointi, koulutus) sekä korjataan ohjeistusta ja toimintatapoja tarpeen mukaan. Tämän jälkeen aloitetaan uusi kehittämiskierros ympäristönäkökohtien ja -tavoitteiden tarkistuksella. Act Check 3. Arviointi Analysoidaan ympäristömittareista saatua tietoa ja tavoitearvojen saavuttamista. Arvioinnin perusteella pyritään tunnistamaan kohteet tai toiminnot, joissa on kehitystarpeita. Lisäksi suoritetaan kohdennettuja sisäisiä arviointeja. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 7
Ympäristönäkökohdat Ympäristönäkökohdat ovat asioita, joilla on vaikutuksia Kirkniemen tehtaan ympäristöpäästöihin, raaka-aineiden käyttöön, energian kulutukseen tai muihin ympäristöä rasittaviin toimintoihin. Merkittävät ympäristönäkökohdat ovat tehtaan luvissa ja lainsäädännössä säädeltyjä tai tehtaan keskeisten sidosryhmien kannalta tärkeitä asioita. Näiden tunnistamisessa otetaan huomioon: luvat ja viranomaismääräykset Kirkniemen sisäiset tarpeet ja paikalliset olosuhteet Sappi Fine Paper Europe -tehtaiden ympäristötavoitteet tehtaan sidosryhmät. Kirkniemen keskeiset ympäristönäkökohdat ja niiden hallinta Jätevesipäästöt Kirkniemen tehtaan vesistöön johtamat jätevedet aiheuttavat paikallisia ympäristövaikutuksia Lohjanjärven eteläosassa. Kokonaisuutena tehtaan vaikutus järven veden laatuun on kuitenkin rajallinen. Esimerkiksi Lohjanjärven rehevöitymistä säätelevän minimiravinteen fosforin kuormituksesta tehtaan osuus oli 7 % ja typpikuormasta oli 5 % laskettuna Mustionjoesta lähtevistä ravinneainevirtaamista vuonna 2009*. Lohjanjärvestä vedet laskevat järven eteläosasta Mustionjokea pitkin mereen Pohjanpitäjänlahteen. Jätevesien johtamiselle on asetettu tiukat ehdot tehtaan ympäristöluvassa. Ehtojen täyttämiseksi ja jätevesikuormituksen minimoimiseksi pyrimme: pitämään tehtaalta jätevedenpuhdistamolle johdettavan jätevesikuormituksen mahdollisimman alhaisena ja ta - saisena mahdollisimman tehokkaaseen ja käyttövarmaan jätevedenpuhdistamon toimintaan varmistamaan puhdistamon kapasiteetin riittävyyden muutoksia tai investointeja suunniteltaessa. Satunnaiset häiriöpäästöt Erilaiset satunnaispäästöt (öljy, kemikaalit, ym.) tehtaan jätevesi- tai kirkasvesikanaaleihin kulkeutuvat puhdistamolle tai suoraan järveen ja aiheuttavat ympäristövahinkoriskin. Häiriöitä ovat myös jäteveden puhdistamon aiheuttamat ajoittaiset hajuhaitat. Päästöjä voi tapahtua myös ilmaan ja maaperään esimerkiksi laiterikkojen tai onnettomuuksien seurauksena. Vuodesta 1998 tehtaalla on ollut käytössä sisäisten ympäristöpoikkeamien hallinta- ja raportointimenettely, jota on myöhemmin tehostettu riskien tunnistamisella ja ennaltaehkäisevien toimien lisäyksellä. Välitämme tiedon poikkeamista koko tehtaan henkilökunnalle. Jatkuvaa riskien arviointia toteutetaan sisäisten ympäristöpoikkeamien hallinta- ja raportointimenettelyssä. Ympäristöriskikartoitukset sisältyvät lupaprosesseihin. VTT teki Kirkniemessä vuosina 1997 1998 perusteellisen ympäristöriskikartoituksen, joka päivitettiin vuonna 2004. Selvityksen mukaan lähes kaikki teknisin toimenpitein poistettavissa olevat riskitekijät on jo poistettu edellisen riskianalyysin laadinnan jälkeen. Henkilöstön osaamisen kehittäminen todettiin olevan riskienhallinnan kannalta tärkeää. * Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 2006 2009, julkaisu 200/2010, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry. 8 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011
C O 2 Satunnaisten häiriöpäästöjen aiheuttamiin riskeihin varaudumme mm: teknisten toimenpiteiden ja henkilöstön koulutuksen avulla päästöjen torjuntavalmiuksien ylläpidolla ja kehittämisellä tehokkaalla tiedonkululla huolehtimalla korjaavien toimenpitei - den tehokkaasta läpiviennistä. Päästöt ilmaan Paperitehtaan ja voimalaitoksen toiminnasta aiheutuu erilaisia päästöjä ilmaan (hiukkaset, rikkidioksidi, typen oksidit, hiilidioksidi, haihtuvat orgaaniset yhdisteet). Päästöt ovat melko vähäisiä, eikä niillä ole merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun. Voimalaitoksen ilmapäästöille on asetettu rajat sen ympäristöluvassa. Tehtaan ja voimalaitoksen ilmapäästöjen vaikutusten minimoimiseksi huolehdimme polttoprosessien hyvästä polttotuloksesta ja hyötysuhteesta, suosimme vähäpäästöisiä polttoaineita ja käytämme tehokkaasti savukaasujen puhdistuslaitteita. Olemme esimerkiksi tehostaneet uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöä. Energiatehokkuuden parantaminen on osa tuotantotehokkuutta, sillä se vähentää energian tarvetta ja energian tuotannoista aiheutuvia päästöjä ja näin osaltaan kasvihuonekaasujen syntyä. Kirkniemen tehdas ja voimalaitos kuuluvat EU:n päästökaupan piiriin ja asianmukaiset luvat ovat voimassa. Paperitehtaalla on kasvihuonekaasujen (CO 2 ) päästölupa valmistusprosessissa käytettävälle maakaasulle sekä myönnettyjä hiilidioksidin päästöoikeuksia 16 774 t/a. Kirkniemen voimalaitoksella on päästölupa energiantuotannossa käytettäville fossiilisille polttoaineille (maakaasulle, kevyt- ja raskasöljylle) sekä myönnettyjä hiilidioksidin päästöoikeuksia 293 264 t/a päästökauppakaudelle 2008 2012. Tuotteen hiilijalanjälkilaskelmien kriteereitä kehitetään Euroopan paperiteollisuudelle. Sappissa seurataan laskentatapojen kehittymistä, koska laskelmissa on useita tekijöitä, joihin tehtaalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Paperin- ja massanvalmistuksen hiilidioksidipäästöt ovat laskettuna Paper Profile -ympäristötuoteselosteessa. Ympäristömelu Kirkniemen tehtaan toiminta aiheuttaa melua lähiympäristöön. Melu on luonteeltaan pääasiassa tasaista huminaa. Ympäristömelulle on asetettu rajat tehtaan ja voimalaitoksen ympäristöluvissa. Pyrimme välttämään toiminnassamme tarpeettoman melun aiheuttamista. Melun tasoa ja lähteitä kartoitetaan säännöllisesti melumallin ja mittausten avulla. Viimeisin meluselvitys on vuodelta 2010. Vuosina 2004 2006 teimme laajan ympäristömelun vaimennusprojektin. Kaikkien uusien prosessien ja laitteiden hankinnassa huolehditaan siitä, että tehtaan aiheuttama ympäristömelu ei lisäänny. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 9
Ympäristönäkökohta Kirkniemi 2009 Vaikutusmekanismi ympäristön tilaan Melu, äänitehotaso db alle 50 * Viihtyvyyshaitta lähialueella. Orgaaninen aines Hapen kuluminen vesistössä vaikuttaa esim. BOD kg/t vesistöön 0,05 pohjaeläinten ja kalojen lajisuhteisiin. COD kg/t vesistöön 1,43 Kiintoaine kg/t vesistöön 0,59 Fosfori g/t vesistöön 1,58 Fosfori on minimiravinne ja kiihdyttää levätuotantoa. Typpi g/t vesistöön 30,6 Ravinnepitoisuuksien nousu lisää mm. leväkasvua ja aiheuttaa lievää haittaa kalastukselle. Raaka-aineet tuotantoon kg/t 1028 Raaka-ainehävikin pieneneminen säästää luonnonvaroja. Jäähdytysvedet m 3 /t 31 Jäähdytysvedet nostavat purkualueella järven veden lämpötilaa. Talvella jää on heikkoa Pensaaren salmessa. Jäteveden määrä m 3 /t 9,8 Poikkeamatilanteessa voi vaikuttaa jätevesipuhdistamon toimintaan. Energian käyttö Fossiilisten polttoaineiden käyttö edistää ilmastomuutosta (kasvi- - sähkö MWh/t 1,51 huoneilmiö). Savukaasujen rikki- ja typpidioksidipäästöt ilmaan - lämpö MWh/t 1,15 aiheuttavat maaperän ja vesistön happamoitumista. Ilmapäästöt CO 2 kg/t 667 SO 2 kg/t 0,01 NO 2 kg/t 0,74 Hiukkaset kg/t 0,06 Kaatopaikkajäte kg/t 1,3 Kaatopaikkakäsittelyssä: kaatopaikkakaasujen muodostuminen ja Ongelmajäte kg/t 0,3 suotovesien aiheuttama kuormitus. Jätteet yhteensä kg/t 118 * Esimerkiksi 50 km/h nopeudella ajavan kuorma-auton aiheuttama äänitehotaso on noin 108 db(a). Ympäristöluvan mukaiset ja valtioneuvoston antamat yleiset melutason ohjearvot db(a) (VNp 993/92) asuinalueille ovat alle 50 db yöllä ja alle 55 db päivällä. Liikenteen aiheuttama melu voi monin paikoin ylittää ko. arvot. Valmistusprosessin tehokkuus Massan- ja paperin valmistuksessa tarvitaan runsaasti vettä, raaka-aineita ja kemikaaleja. Huolehdimme valmistusprosessin tehokkuudesta voidaksemme vähentää toiminnasta suoraan aiheutuvia päästöjä sekä energiantuotannosta ja raaka-aineiden hankinnasta aiheutuvia välillisiä ympäristöhaittoja. Lisäksi vähennämme kemikaalien käyttöä siellä missä se on mahdollista. Pyrimme käyttämään puhdasta vettä, raaka-aineita, kemikaaleja ja energiaa säästeliäästi. Käytämme ja huollamme raakaaineiden talteenottolaitteistoja tehokkaasti. Viime vuosina olemme tehostaneet energian käyttöä paperinvalmistuksessa. Vesijärjestelmän sulkemisastetta on parannettu, jolloin jäteveden määrä on pienentynyt. Energiatehokkuus Massan- ja paperinvalmistuksessa tarvitaan runsaasti sähköä ja lämpöenergiaa (höyry). Minimoimalla energiankulutuksen voimme vähentää tuotannosta aiheutuvia ympäristöhaittoja ja energiahuollon kustannuksia. Vuonna 2009 tehtaan energiatehokkuusjärjestelmä sertifioitiin. Kirkniemen tehdas liittyi Työ- ja Elinkeinoministeriön alaiseen energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimukseen sitoutuen energiatehokkuusjärjestelmään sekä asettamaan jatkuvalle parantamiselle tavoitteet. Kirkniemen tehdas käyttää Motiva Oy:n kehittämää raportointityökalua energiatehokkuustoimenpiteiden toteutuksen seurantaan. Optimoimme energiankulutusta: käyttämällä koneita ja laitteita mahdollisimman tehokkaasti ja oikein huolehtimalla prosessin hy västä kunnossapidosta seuraamalla sähkön ja höyryn kulutusta ja puuttumalla välittömästi ongelmiin etsimällä ja toteuttamalla energian kulutusta alentavia toimenpiteitä ja investointeja käymällä systemaattisesti läpi tehtaan osaprosessit energiatehokkuusjärjestelmässä kuvatuin analyysein ja toteuttamalla löydetyt taloudellisesti kannattavat energiansäästöratkaisut kouluttamalla avainhenkilöstöä havaitsemaan työympäristönsä energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät. 10 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011
Paperinvalmistuksen materiaalitase PÄÄSTÖT ILMAAN (t) Hiilidioksidi CO 2 314 000 Rikkidioksidi SO 2 :na 4,9 Typen oksidit NO 2 :na 348 Hiukkaset 28,5 TUOTANTO (t) Mekaaninen massa 159 000 Paperi 471 000 Materiaalitase antaa kokonaiskuvan resurssien käytöstä, valmistetuista tuotteista sekä aiheutuneista päästöistä vuonna 2009. Materiaalitase auttaa hahmottamaan ympäristönäkökohtia, jotka liittyvät tuotteeseen, raaka-aineiden käyttöön ja ympäristövaikutuksiin. KUITURAAKA- AINEET (m 3 ) Puu 433 000 Hake 16 000 MUUT RAAKA- AINEET (t) Sellu 113 000 Pigmentit 183 000 Sideaineet 13 000 Lisäaineet 20 000 ENERGIA (GWh) Sähkö 710 Höyry 544 VESI 1000 m 3 Prosessivesi 3 962 Jäähdytysvesi 14 542 PÄÄSTÖT VETEEN (t) Kemiallinen hapenkulutus (COD) 675 Biologinen hapenkulutus (BOD) 27 Fosfori 0,7 Typpi 14 Kiintoaine 276 JÄTTEET (t) Kaatopaikkajäte (kuiva) 597 Ongelmajätteet 147 Jätteet hyötykäyttöön 55 019 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 11
Veden käyttö metsäteollisuudessa Paperia ei voi valmistaa ilman vettä Massanvalmistuksessa irrotetaan puun kuidut toisistaan. Paperinvalmistusprosessissa näistä muodostetaan vettä apuna käyttäen luja, yhtenäinen matto. Vettä tarvitaan lisäksi: kuitujen kuljettamiseen lämmön siirtämiseen tilojen, koneiden ja laitteiden pesuun jäähdyttämiseen. Oikea vesi oikeaan paikkaan Prosessissa vettä lisätään paperikoneilla korvaamaan kiertovettä ja kuivatuksessa haihtuvaa vettä. Kierrätettyä vettä käytetään massanvalmistukseen, laimennuksiin, kuidutukseen ja pesuihin. Vesiä kierrätetään prosessin puhtaammista osista käyttökohteisiin, joissa veden laatuvaatimukset ovat tuorevettä alhaisemmat. Jäteveden puhdistukseen tuleva prosessijätevesi syntyy pyörrepuhdistus- ja kiintoaineen talteenottolaitteistojen rejekteistä sekä mas- sanvalmistuksen kuidun talteenoton kirkassuodoksen ylijäämästä. Jäähdytys- ja tiivistysvedet kulkevat omissa järjestelmissään puhtaana, eikä niitä siten tarvitse puhdistaa käytön jälkeen. Tuotannon ympäristövaikutusten minimointi on tasapainottelua Metsäteollisuus ja Kirkniemen tehdas ovat investoineet uusiin ympäristöteknologioihin tehtaan sisäisissä veden puhdistusprosesseissa. Metsäteollisuus ja Kirkniemen tehdas ovat tehostaneet vedenkäyttöä ja vähentäneet vesistökuormitusta. Massa- ja paperiteollisuuden ravinnekuormitus on noin 4 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Vesistökuormituksen pienentäminen johtaa usein jätteiden tai ilmaa suuntautuvien päästöjen lisääntymiseen. Veden käytön vähentäminen pienentää aluksi energian kulutusta, mutta säästöjä maksimoimalla tullaan tilanteeseen, jossa energian tarve alkaa kasvaa. Suomen käytettävissä olevista vesivarannoista hyödynnetään noin 3 % ja metsäteollisuuden vedenotto on siitä 6,5 %. Vettä kannattaa käyttää siellä, missä sitä on Suomessa ei ole pulaa vedestä. Teollinen tuotanto ei kilpaile juomavedestä. Ympäristön kuormitus on minimoitu (BAT). Vettä säästetään kierrättämällä. Metsäteollisuuden tuotanto Suomessa säästää vesivaroja asiakasmaissa, joissa niitä on niukemmin. Suomen paperiteollisuuden tuotannosta menee vientiin 90 %. Metsäteollisuus on pieni osa veden kiertokulkua Suomessa. 3 % 6,5 % 12 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011
HAIHDUNTA HAIHDUNTA PUHDISTETTU VESI RAAKA-AINEET VESI TUOTTEET Vesijalanjäljen laskentamenetelmiä kehitteillä Euroopan paperiteollisuudessa Vesijalanjälkilaskelmissa on useita ulkopuolisia tekijöitä, joihin ei voi vaikuttaa paperinvalmistuksessa tehtaalla ja siksi toistaiseksi seuraamme laskelmien kehittämistä. Veden käyttöä Kirkniemen tehtaalla olemme vähentäneet useilla teknisillä ratkaisuilla. Lohjanjärvestä otetun tuoreveden käyttömäärä paperikoneille oli vuonna 2009 9,8 m 3 /paperitonni; 18 % alle BAT-vertailuasiakirjan alarajan. Vesi kiertää jatkuvasti luonnossa Puut ja muu metsäkasvillisuus tarvitsevat vettä elintoimintoihinsa. Vettä haihtuu kasvillisuudesta, maasta ja vesistöistä ilmaan. Vesi tiivistyy ylemmissä ilmakerroksissa, josta se sataa takaisin maahan - sadevesi kerääntyy vesistöihin ja maaperään, josta se on taas puiden ja muun kasvillisuuden käytettävissä. Vesi ei katoa ekosysteemistä mihinkään, se vain muuttaa olomuotoaan. Metsätalouden vesistövaikutukset ovat väliaikaisia Kun puusto poistetaan, haihdutus vähenee ja veden virtaus lisääntyy - kiintoainesta ja ravinteita lähtee liikkeelle - mahdollisia vesistövaikutuksia hakkuupaikan ominaisuuksien mukaan Taimettumisen ja pohjakasvillisuuden kehittymisen myötä tilanne palautuu ennalleen noin kymmenen vuoden sisällä. Metsäsertifiointi parantaa vesiensuojelun tasoa Suomalaiseen perhemetsätalouteen soveltuu kansainvälinen, maailmalla laajimmin käytetty metsäsertifiointijärjestelmä PEFC. PEFC-sertifioinnin kriteerejä ovat: Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan. Energiapuuta korjataan kestävästi. Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys. Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä huolehditaan vesiensuojelusta - vesistöjen varteen jätetään kiinto- ( ) ) 2 O ainesta ja ravinteita sitova suojakaista, jonka minimileveys on viisi metriä - suojakaistaa ei muokata, lannoiteta eikä raivata, sillä ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita eikä siltä nosteta kantoja. Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla. Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä - kemiallisia kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita ei käytetä 1. luokan pohjavesialueilla - koneiden huoltopaikat on määritelty pohjavesien kannalta turvallisille paikoille. Luonnontilaisia soita ei ojiteta. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 13
+358 (10) 464 2999 Product Ga lerie Fine 65-90 gsm Product Galerie Lite 35-54 gsm Company Mill Sappi Fine Pape r Europe Kirkniemi, Finland Information gathere d from 01.01.20 09 to 31.12.20 09 Product Company Mill Ga lerie Brite 57-65 gsm Sappi Fine Paper Europe Company Mill Sappi Fine Paper Europe Kirkniemi mill, Finland Information gathere d from 01.01.20 09 to 31.12.200 9 Date of issue 22.04.20 10 Kirkniemi, Finland Date of issue 22.04.20 10 Information gathere d from to Date of issue 22.04.20 10 01.01.20 09 31.12.200 9 Environmental Management Certified env iro nmental mana gement s yst em at the mill ISO 14001 since 2003 and EMAS since 2007 Company sys tems ensure traceabilit y of the origin of woo d yes no 10% recovered paper Chain of c ust ody certification sch emes: PEFC Environmental Managem ent Certified env iro nmental mana gement syst em at the mill Environmental Management Certified env iro nmental mana gement s yst em at the mill ISO 14001 since 2003 and EMAS since 2007 Company sys tems ensure trace ability of the origin of woo d yes no 10% recovered paper Chain of c ust ody certification sch emes: PEFC The total sh are of certifi ed fibres in this produc t: 78% Chain of c ust ody certification sch emes: PEFC Countries of fibre origin: Finland All wood /pulp is from sustaina ble and controlled sources in line with our purchas ing polic y. Company sys tems ensure traceabilit y of the origin of woo d yes % recovered paper ISO 14001 since 2003 and EMAS since 2007 The total sh are of certifi ed fibres in this produc t: 83% no 10 The total sh are of certifi ed fibres in this produc t: 82% Countries of fibre origin: Finland Countries of fibre origin: Finland All wood /pulp is from sustaina ble and controlled sources in line with our purchas ing polic y. Environmental parameters Product composition Environmental parameters Product compositi on The figures are based on methods and procedures of measurement approved by the local (or national) environmental regulators at the production site. The figures include both paper and pulp production. Water COD 4,41 kg/tonne AOX 0,043 kg/tonne NTot 0,080 kg/tonne P Tot 0,005 kg/tonne Air SO 2 0,14 kg/tonne NO x 1,20 kg/tonne Chemical pulp 26% Moi sture 4% Bin ders 5% More information Mechanical pulp 25% Pig ments and fillers 40% All wood /pulp is from sust aina ble and controlled sources in line with our purchas ing polic y. Environmental parameters Product composition The figures are based on methods and procedures of measurement approved by the local (or national) environmental regulators at the production site. The figures include both paper and pulp production. Water COD 4,0 kg/tonne AOX 0,037 kg/tonne NTot kg/tonn 0,073 P Tot 0,004 kg/tonne e Che mic al pulp 21% Moisture 4% Binders 5% Mec hani cal pulp 31% The figures are based on methods and procedures of measurement approved by the local (or national) environmental regulators at the production site. The figures include both paper and pulp production. Water COD 3,96 kg/tonne AOX 0,037 kg/tonne NTot 0,073 kg/tonne P Tot 0,004 kg/tonne Air SO 2 0,121 kg/tonne NO x 1,13 kg/tonne Chem ica l pulp 22% Mois tu re 4% Bin ders 4% Pig ments and fillers 33% More informatio n Mec hani cal pulp 37% CO 2 (fossil) 520 kg/tonne Contac t person Merja Turva Addres s FI-088 00 Air SO 2 0,12 x NO kg/tonne 1,13 kg/tonne Pigments and fillers 39% CO 2 (fossil) 513 kg/tonne Contac t person Riikka Sederho lm Addres s FI-088 00 Lohja Solid w aste l and filled 5,7 BDk g/tonne Finland CO 2 (fossil) kg/tonne More information Solid w aste l and filled 5,0 BDk g/tonne Finland Phone Purchase d elec tricit y consumption E-mail +358 (10) 464 2999 Merja.Turva @sa ppi.com Solid waste land filled BDk g/tonne 513 Contac t person Riikka Sederholm Addres s FI-088 00 Lohja /tonne of final product 898 kwh ore information about Paper Profile can be found on www.paperp rofile.com 5,0 Finland Phone Purchase d elec tricit y consumption E-mail +358 (10) 464 2999 Riikka.Sederholm @sa ppi.com Phone Purchase d elec tricit y consumption E-mail /tonne of final product 896 kwh about Paper Profile can be found on www.paperprofile.com /tonne of final product 896 kwh e i n f o r m a t i on a b o u t P a pe r P r o f i l e c a n b e f o u n d o n w w w. p a p e r p r o f i l e. c o m Riikka.Sed erholm@ sappi.c om Kuljetukset Puuraaka-aineen käyttö Paperiteollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetukset vaikuttavat ympäristöön. Kuljetuksien yhteydessä syntyy etenkin ilmapäästöjä. Suurin osa kuljetuksia koskevista päätöksistä tehdään Sappi Fine Paper Europen keskushallinnon ohjaamina, jolloin tehtaan vaikutusvalta jää vähäiseksi. Lisäksi kuljetukset riippuvat voimakkaasti raaka-aineiden tuottajamaista ja tuotteiden markkinoista. Kirkniemen omassa toiminnassa vähennetään tehtaan sisäisten ja lähialueen kuljetusten aiheuttamia ympäristöhaittoja muun muassa kuljetusten huolellisella suunnittelulla, uudenaikaista kalustoa suosimalla sekä taloudellista ajotapaa edistämällä. Vientikuljetukset on keskitetty pääosin Hankoon ja Helsingin Vuosaareen, jonne liikennöivien junien aikatauluja ja junavaunujen määriä optimoidaan kuljetusten minimoimiseksi. Metsien talouskäyttö vaikuttaa aina metsäluontoon ja saattaa aiheuttaa paikallisia ympäristöhaittoja. Kestävässä metsätaloudessa suojellaan metsäluonnon monimuotoisuutta ja edistetään vastuullista puunhankintaa. Kirkniemen tehtaan puunhankinnasta vastaavalla Metsäliitto Osuuskunnalla, sellumassojen valmistajilla ja Kirkniemen tehtaalla on kaikilla puun alkuperäketjun hallinnan sertifikaatit (PEFC CoC). Puun alkuperäketjun hallinnan avulla tunnemme puun alkuperän ja sertifioidun puuaineksen osuuden. Näin varmistamme, että käyttämämme massan puuraaka-aine tulee kestävästi hoidetuista metsistä. Sertifioidun puun osuus Kirkniemen tuotteiden kuituraaka-aineesta on yli 80 %. Sappi Kirkniemen valmistamat päällystetyt aikakauslehtipaperit ovat helposti siistattavia ja siten käytettävissä raakaaineena uudelleen. Galerie-tuoteperheen saantoetu merkitsee kevyttä paperia hyvin paperiteknisin ominaisuuksin. Palautteet PEFC/02-31-88 Vastaamme kaikkiin asiakkaiden ja naapuruston yhteydenottoihin ja kirjaamme ne palauterekisteriin. Tallennamme ympäristönsuojelun tiedostoihin yhteydenoton ajankohdan, syyn ja tehdyt toimenpiteet. Raportoimme ja käsittelemme yhteydenotot tehtaan johtoryhmässä säännöllisesti. Paper Profile tietoa tuotteistamme Sappi Fine Paper Europen tehtaiden paperituotteilla on Paper Profile -ympäristötuoteselosteet. Paper Profile on eurooppalaisten paperinvalmistajien kehittämä tuoteseloste, johon on koottu yhtenäiseen muotoon kyseisen paperituotteen ympäristöasioita koskevia tietoja ja tunnuslukuja. Tuoteselosteessa on tietoa muun muassa tuotteen koostumuksesta, sen tuottamisen yhteydessä syntyvistä päästöistä ja tehtaan ympäristöjärjestelmästä. 14 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011
Ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet Vuosittaisten ympäristötavoitteiden ja -mittareiden lähtökohtana ovat tehtaan keskeiset ympäristönäkökohdat. Tehdastason tavoitteet toteutetaan käytännössä osastoilla. Tavoitteet ovat numeerisia tai toiminnallisia ja niiden toteutumista seurataan toimintajärjestelmässä määritellyllä tavalla. Tavoitteenamme on alittaa erittäin tiukat päästöjen luparajat kaikissa olosuhteissa. Päämäärä on ilmaistu siten, että toimimme lakien ja säännösten mukaisesti, tehokkaasti sekä jatkuvasti parantaen. Satunnaispäästöjen ennaltaehkäisy ja niiden määrän pienentäminen kuuluvat vastuulliseen työpaikkaan ja ympäristöpäämääriimme. Tavoitteenamme on välttyä kokonaan vakavammilta, viranomaisilmoituksen tekemistä edellyttäviltä, satunnaispäästöiltä. Vähäisemmistäkin poikkeamista pyrimme saamaan kattavasti ilmoituksia, jotta voimme arvojemme mukaisesti tinkimättömästi parantaa ympäristöriskien hallintaa. Jätteet pyrimme ohjaamaan mahdollisimman laajasti hyötykäyttöön. Jäteveden esiselkeytyksen kuitulietteen ja puhdistamon biolietteen käytämme ensisijaisesti maanrakennukseen ja -parannukseen. Toissijaiseesti hyödynnämme lietteet voimalaitoksen polttoaineena. Kestävän kehityksen päämäärän mukaan tavoitteenamme on minimoida prosessien vedenkulutus ja käyttää raaka-aineita mahdollisimman tehokkaasti. Keskeisin vedenkulutuksen vähentämistavoite on pienentää veden ominaiskulutusta, jolloin käytämme mahdollisimman vähän vettä valmistettua paperitonnia kohden. Raaka-ainetehokkuudessa tavoittelemme mahdollisimman pientä kiintoainehävikkiä jäteveden puhdistuslaitokselle. Meneillään olevien energiansäästötoimenpiteiden tavoitteena on, että otamme kaikkien muutos- ja korjausinvestointien sekä ajotapamuutosten yhteydessä huomioon myös energiatehokkuuden parantamisen. Ympäristöpäämääränä yhteistyö sidosryhmien kanssa merkitsee avoimia ja rakentavia suhteita naapurustoon sekä kalastuskuntien ja yhdistysten edustajiin. Tavoitteenamme on jatkuva tiedonvaihto ajankohtaisista asioista. Pidämme naapuristokokouksia ja tiedotamme asioista tarvittaessa. Sertifioitu puun alkuperäketjun hallintajärjestelmä ja paperin ympäristömerkkikelpoisuus ovat esimerkkejä asiakkaidemme ympäristöodotusten täyttämisestä. EMAS-ympäristöselonteon välityksellä kerromme jatkossakin säännöllisesti tehtaamme ympäristöasioiden kestävän kehityksen menestyksekkäästä matkasta. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 15
Lupaehtojen toteutuminen 2009 Lakimääräisten ympäristö- ja turvallisuusasioiden raportoinnilla on Sappissa keskeinen asema ja sillä tähdätään jatkuvaan parantamiseen. Kirkniemen tehdas vahvistaa puolivuosittain yhtiön johdolle lakimuutosten toimeenpanon tehtaalla sekä lupamääräysten toteutumisen. Viikoittain raportoidaan turvallisuus- ja ympäristöasioiden tila ja merkittävästä poikkeamasta toimitetaan viranomaiselle lähetetyn tutkintaraportin käännös. Vuosiraporttiin kootaan ympäristönsuojelun tasosta keskeiset indikaattorit. Vuoden 2009 raportoinnit valvovalle viranomaiselle on tehty lupaehtojen mukaisesti ja viranomainen on ne hyväksynyt ympäristöhallinnon tietokantaan. Vastaavasti päästöselvitykset on todennettu ja siirrot on tehty päästökauppalain mukaisista hiilidioksidipäästöistä. Vuonna 2009 CO 2 -päästöoikeuksia oli riittävästi. Sappi Kirkniemellä on lainvoimainen jätevesien johtamislupa ja ympäristölupa. Voimalaitoksen uusi ympäristölupapäätös on lainvoimainen. Tehdas on huomioinut toiminnassaan 21. joulukuuta 2009 Vaasan hallinto-oikeuden muuttaman Länsi- Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupapäätöksen. Paperitehtaan ympäristölupapäätöksessä olevasta vapaaajan asutuksen meluasiaan liittyvästä kohdasta on valitettu. Kokonaisuudessaan jätevesipäästöt olivat edelleen hyvin hallinnassa. Jätevesien johtamisluvassa määrätyt luparajat eivät ole ylittyneet kertaakaan. Tammikuussa 2009 ylittyi kokonaisfosforin ohjearvo, kun jätevedenpuhdistamolla lietettä karkasi paperikoneiden käynnistyessä pitkän seisokin jälkeen. Päästöparametri Yksikkö Luparaja Ohjearvo* Ohjearvo korvautuu Toteutunut vuosi- Huomautus kk-keskiarvo kk-keskiarvo vuosikeskiarvorajalla keskiarvo 2009 (vuodesta 2011) BOD 7 kg/d 700 450-73 Ei ylityksiä COD Cr kg/d 6 000 4 500 4 500 1 850 Ei ylityksiä Kokonaisfosfori kg/d 9 6 7 2,0 1 ohjearvoylitys Kokonaistyppi kg/d 150 100 100 39 Ei ylityksiä * Ohjearvo on jätevesiluvassa määritelty tavoitteellinen päästötaso, jonka ylittymisestä on raportoitava viranomaiselle ja määriteltävä korjaavat toimenpiteet. Ohjearvo poistuu ja tilalle tulee päästöparametrin päiväarvo vuosikeskiarvona, kun uusi ympäristölupa saa lainvoiman. 16 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011
Ympäristönsuojelun tason kehittyminen. Ennuste 2010 on laskettu tammi-heinäkuun mitatuista luvuista. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 17
Tavoitteiden toteutuminen 2009 Ympäristötavoitteemme saavutimme ne hyvin vuonna 2009. Jätevesivaikutusten hallinta Vesistökuormitus on vähentynyt kaikilla päästötyypeillä merkittävästi (kts sivu 17). Ominaispäästöt ovat erittäin alhaiset verrattuna BAT-vertailuasiakirjassa annettuihin minimirajoihin (kts sivu 21). Virtaamavaihtelu on vähentynyt (jätevesivirtaaman vrk-keskiarvon 200 l/s ylityksiä oli 27 kpl). Satunnaisten häiriöpäästöjen vähentäminen Satunnaispäästöjä ei esiintynyt. Poikkeavia häiriöpäästöjä oli edellisvuosia vähemmän (9 kpl). Jätteiden lajittelu- ja raportointijärjestelmän kehittäminen Jätteiden hyötykäyttöaste oli 98,9 %. Energia- ja raaka-ainetehokkuuden ylläpito Paineilmajärjestelmän tehokkuutta parannettiin. Hiilidioksidin päästöoikeuksia oli riittävästi. Kiintoainehäviö oli 28 kg/t (2,8 %). Prosessiveden ominaiskulutus oli 9,8 m 3 /d. Ominaiskulutustavoitteita ei saavutettu, koska paperin alhainen kysyntä maailman markkinoilla supisti tuotantoa noin 30 %. Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Sidosryhmäkokouksia oli kaksi kappaletta. Palauterekisteriin on kirjattu kuusi yhteydenottoa. Henkilöstölehdessä oli kaksi ympäristöaiheista artikkelia. ISO 14001, OHSAS 18001 ja ISO 9001 järjestelmät hyväksyttiin Sappi Fine Paper Europen tehtaiden sertifikaattiin sekä Kirkniemen PEFC CoC -sertifikaatti todennettiin. Paper Profile -ympäristötuoteselosteet julkaistiin. Ympäristönsuojelun tasoa kuvaavat keskeiset indikaattorit on asetettu toiminnallisina ja mitattavina tavoitteina. Tehdas tiedostaa vesistössä pohjaeläimet biologisiksi indikaattoreiksi sekä Lohjanjärven ja sen saariston biologisen monimuotoisuuden. Biologisia indikaattoreita seurataan sidosryhmäyhteistyössä. Sappi Kirkniemen ympäristöpäällikkö on kutsuttu Metsäteollisuus ry:n ympäristövaliokuntaan, vesienhoitolain toimeenpanoon kuuluvaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen vesienhoidon suunnittelun työryhmään, Länsi- Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n tarkkailuyhteistyöhön sekä Lohjan ympäristöklusteriin. 18 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011
Päivitetty ympäristöohjelma Tavoitteenamme on jätevesivaikutusten hallinta kaikissa olosuhteissa viranomaisten asettamien luparajojen puitteissa. Lisäksi olemme tarkastaneet tavoitteitamme satunnaisten häiriöpäästöjen vähentämiseksi ja jätteiden lajittelun tehostamiseksi, energia- ja raaka-ainetehokkuuden parantamiseksi sekä sidosryhmäyhteistyön kehittämiseksi. Vuosien 2010-2011 tavoitteet ja mittarit ympäristöohjelmassa Ympäristövaikutusten näkökulma Puhdistamon toiminnan ja häiriötilanteiden hallinnan kehittäminen - jätevesivirtaama < 200 l/s, ylityksiä < 12 kpl - kiintoainehäviö jätevesiin < 25 kg/t BAT-minimiarvojen ja lupaehtojen toteuttaminen; päiväkuormituksen kk-luparaja (vuosikeskiarvo) - COD Cr < 6000 kg/d (4500) - fosfori < 9 kg/d (7) - typpi < 130 kg/d (100) Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Lakimääräinen raportointi ja ympäristölupien edellyttämät selvitykset Tiedonvälitys sidosryhmille (kpl tapaamisia) Puun alkuperäketjun hallinta (PEFC % yli 70) Henkilöstönäkökulma Ei satunnaisia häiriöpäästöjä Jätteiden tehokas laittelu ja hyötykäyttö (hyötykäyttöaste yli 97 %) Omistajanäkökulma Prosessiveden ominaiskulutus < 9,5 m 3 /d Energiatehokkuussopimuksen mukaiset parannustavoitteet ja toteutussuunnitelma ulottuvat vuodelle 2016 Ilmapäästöjen ja polttoainejakauman seuranta (biopolttoaineen osuus %) Tehtaan biopohjaisten jätteiden hyödyntäminen voimalaitoksella fossiilisten CO 2 -päästöjen vähentämiseksi Hiilidioksidipäästöoikeuksien riittävyyden seuranta Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 19
Sappi Kirkniemi ja BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka) Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvissa annettavien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT, Best Available Techniques). BAT-tekniikoista onkin vähitellen muodostunut yksi keskeinen mittari metsäteollisuuden toiminnan tasolle. BAT-tekniikka muodostuu joukosta tapauskohtaisesti määriteltäviä toimenpiteitä, teknisiä ratkaisuja ja päästötasoja, joilla saavutetaan kokonaisuutena hyvä ympäristönsuojelun taso. Lisäksi EU on laatinut massa- ja paperiteollisuudelle niin sanotut BAT-vertailuasiakirjat (BREFit), jossa on tietoja alalle soveltuvista BATtekniikoista ja joukko hyvää suorituskykyä kuvaavia lukuarvoja mm. jätevesipäästöille ja puhdistamon mitoitukselle. Yleiset BAT-vaatimukset edellyttävät, että tehtaalla on johdonmukainen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen johtamisjärjestelmä, jossa otetaan huomioon ympäristöasiat. Kirkniemen tehtaalla oleva ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä täyttää nämä vaatimukset. Lisäksi BAT edellyttää henkilökunnan olevan riittävästi koulutettua ympäristöasioiden hoitoon. Kirkniemessä henkilöstön koulutus on osa tehtaan johtamisjärjestelmää. Olemme esimerkiksi luoneet uusien työntekijöiden perehdytykseen kattavan ja systemaattisen menettelytavan. Yleisiä BAT:in mukaisia teknisiä ratkaisuja ovat jatkuvatoimisten mittausten lisäksi muun muassa Kirkniemen tehtaan tehokas ja pitkälle automatisoitu prosessinohjausjärjestelmä, sekä suunnitelmallinen ja ennakoiva laitteiden kunnossapito. BAT-vertailuasiakirjoissa luetellut alakohtaiset BAT-tekniikat olemme ottaneet käyttöön kokonaisuudessaan. BAT-tekniikoita ovat mm. puun kuivakuorinta, tehokkaan prosessiveden käytön ja kierrätyksen mahdollistava vesijärjestelmä, mekaanisen massan katkaisupesu, pigmenttipitoisten prosessivesien erilliskäsittely sekä biologinen jätevedenpuhdistus. Lisäksi kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on saatu erittäin alhaiseksi sekä ongelmajätteet kerätään ja varastoidaan erikseen. Prosessiveden käytön ja jätevesipäästöjen vähentämisessä olemme olleet edelläkävijä. Vedenkäytön tehostaminen aloitettiin jo 1980-luvulla. Tehtaan nykyinen päästötaso on erittäin alhainen verrattuna BAT-vertailuasiakirjoissa annettuihin arvoihin. Kirkniemi alittaa jo nyt niiden minimitason. Lisäksi päästöt vähenivät kaikilla päästötyypeillä vuodesta 2006 alkaen, mikä on seurausta investoinneista, raaka-ainemuutoksista sekä tavoitteellisesta, johdonmukaisesta ja järjestelmällisestä ympäristönsuojelutoiminnasta. Myös jätevedenpuhdistamon suorituskyky on erinomainen ja BAT-vaatimukset selvästi täyttävä. Ympäristöohjelmaamme sisältyy puhdistamon toiminnan ja häiriötilanteiden hallinnan kehittäminen. 20 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011
Sappi Kirkniemen jätevesipäästöt (2009) verrattuna BAT-tasoon. Päästöparametri Yksikkö Kirkniemi BAT-vertailutaso BOD 5 * kg/t 0,05 0,2-0,5 COD Cr kg/t 1,43 2,0-5,0 Kiintoaine kg/t 0,59 0,2-0,5 Kokonaisfosfori g/t 1,58 4-10 Kokonaistyppi g/t 30,6 40-100 Veden ominaiskulutus m 3 /t 9,8 12-20 *Suomessa biologisen hapenkulutuksen määritysmenetelmä on BOD 7. BOD 5 = BOD 7 /1,16. Sappi Kirkniemen jätevedenpuhdistamon tunnusluvut (2009) verrattuna BAT-tasoon. Tunnusluku Yksikkö Kirkniemi BAT-vertailutaso Lietekuorma kg BOD/ kg MLSS * d 0,11 < 0,15 Viive ilmastuksessa H 22 24-48 COD-reduktio % 88,3 75-90 BOD-reduktio % 98,8 > 95 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 21
Ympäristövaikutukset Lohjanjärven tila on parantunut ja tehtaan ympäristöpäästöt ovat merkittävästi alentuneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, vaikka tuotantomme on samaan aikaan kasvanut. Biologisen jätevedenpuhdistuksen varhainen käyttöönotto, jatkuva puhdistusjärjestelmien kehittäminen, alhainen tuotantoprosessin vedenkulutus, innovatiivinen sivutuotteiden hyötykäyttö sekä energiantuotannon alhaiset päästöt turvaavat ympäristön hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. Vesistö Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin ja kalataloudellisesti merkittävin järvi. Lohjanjärven tila on kokonaisuutena varsin hyvä. Suomessa vesienhoitoa koskevan lainsäädännön myötä Lohjanjärven ekologinen tila on arvioitu muualla.* Runsasravinteiseksi ja runsaskalkkiseksi tyypitelty Lohjanjärvi on pääosin ekologiselta tilaltaan laatuluokkaa hyvä. Järven eteläosa sekä tehtaan yläpuolella järven koillisosassa Maikkalanselkä ja idässä Aurlahti on arvioitu tyydyttäviksi. Biologisista tekijöistä laatuluokkaa laskevaksi vaikutti lähinnä arvio pohjaeläinten tilasta. Lohjanjärven eteläosasta mereen laskeva Mustionjoki on veden laadultaan selvästi parempi, kuin Maikkalanselälle laskevat sekä järveen kuormitusta tuovat Nummen- ja Väänteenjoet. Sappi Kirkniemen puhdistetut jätevedet johdetaan Lohjanjärven eteläosassa sijaitsevaan Osuniemenlahteen. Kirkniemen tehtaan vesistölle aiheuttama kuormitus on vähentynyt merkittävästi vuosien kuluessa, mikä näkyy purkualueen vedenlaadun selvänä paranemisena. Tehtaan nykyisen jätevesikuormituksen ja aikaisempien päästöjen aiheuttaman sisäisen kuormituksen vaikutukset on selvemmin havaittavissa vain purkupisteen välittömässä läheisyydessä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry seuraa vuosittain alueen vedenlaatua. Lohjanjärven vedenlaadun parantamiseksi Kirkniemen tehdas on hapettanut eteläosan syvänteitä vuodesta 1986 alkaen. Järvellä on yhteensä neljä Mixoxhapetinlaitetta, joiden avulla syvänteiden vedenlaatu on parantunut jonkin verran. Vuonna 2003 toteutettu Osuniemenlahden kunnostus vähensi merkittävästi lahden pohjasta happea kuluttavaa eloperäistä ainesta. Kunnostus ei ole kuitenkaan vaikuttanut odotetulla tavalla Lohjanjärven eteläosan tilaan. Puhdistettujen prosessijätevesien lisäksi Lohjanjärveen johdetaan tehtaan käyttämät likaantumattomat jäähdytysvedet. Niitä syntyy vuodenajasta riippuen noin 30 000 95 000 m 3 vuorokaudessa. Tehtaan jäähdytysvedet ja jätevedet kohottavat hieman veden lämpötilaa purkupisteiden läheisyydessä Osuniemenlahdessa ja Pensaaren salmessa. Lämpötilan nousu heikentää talvisin purkualueiden jäätilannetta. * Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisu 1/2010: Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma. 22 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011
LOHJA Pintaveden ekologinen luokitus. * Sappi Kirkniemi Sisäinen kuormitus vesistössä Pohjasedimentteihin on kertynyt ajan kuluessa runsaasti ravinteita sekä luontaisten prosessien seurauksena että ihmisperäisestä kuormituksesta johtuen. Ulkoisen kuormituksen myötä vesistöjen perustuotanto ja sedimentaatio voimistuvat, jolloin järvien pohjasedimenttiin laskeutuu yhä enemmän maahiukkasia ja orgaanista ainesta. Eloperäisen aineksen hajottaminen kuluttaa alusveden happivaroja, mistä voi seurata ravinteiden vapautumista veteen. Happitilanteen heikkeneminen tai hapen loppuminen heikentävät vesistön ekologista tilaa, ja samalla sedimentin maahiukkasista vapautuu fosforia veteen. Mitä heikompi alusveden happitilanne on, sitä enemmän fosforia vapautuu. Alusvedestä ravinteet kulkeutuvat vesikerrosten sekoittuessa päällysveteen, missä ne ovat jälleen perustuottajien, kuten levien, käytettävissä. Seurauksena on kiihtyvä sisäinen kuormitus. Happitilanteella on suuri merkitys pohjaeläimistöön, joka on todettu merkittäväksi indikaattoriksi Lohjanjärven ekologista luokkaa arvioitaessa. Lohjanjärven eteläosan sisäisen kuormituksen estämiseksi Kirkniemen tehdas huolehtii neljän syvänteen hapetuksesta. Sisäisen kuormituksen vähentämiseksi ulkoista kuormitusta olisi vähennettävä. Lohjanjärven ravinteiden kokonaiskuormituksesta suurin osa, noin 85 %, koostuu hajakuormituksesta (maa- ja metsätalous, viemäröimätön haja-asutus), ilmasta tulevasta laskeumasta ja luontaisesta huuhtoumasta maaperästä. Kirkniemen tehdas on edelleen vähentänyt kuormitusta vesistöön. Vuoden 2009 kuormitus oli vuosien 1997 2002 kuormituksen keskiarvotasoon verrattuna vähentynyt seuraavasti: biologinen hapenkulutus 70 % kemiallinen hapenkulutus 35 % fosfori 40 % typpi 30 %. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 23
Hapetuskierrätys alusveteen korjaa järven tilaa Voimakkaan hajakuormituksen ohella tehtaan jätevedet ja ravinnepitoiset asumajätevedet ovat rehevöittäneet Lohjanjärveä. Jätevesien sisältämät orgaaniset aineet aiheuttivat happea kuluttavan kuormituksen (kuva 1). Vuodesta 1986 hapetuskierrätyksen ja tehtaan biologisen jäteveden- puhdistamon käynnistyttyä, kuormituksen vähennyttyä sekä tehtaan teettämän ruoppauksen ansiosta järven tilan odotetaan paranevan. Järven toipuminen kuormituksesta on ollut kuitenkin hidasta ja järvi on vielä selvästi rehevä ravinnepitoisuuksien perusteella. Järven syvänteet saavat luontaisesti hapekasta vettä ainoastaan ns. kevät- ja syyskiertojen aikana. Lämmin vesi ei sido happea ja sisäinen kuormitus kuluttaa sitä, syvänteiden happi loppuu ja sen seurauksena alkava käyminen liuottaa pohjalietteestä lisää fosforia veteen. Tämän sisäisen kuormituksen estämiseksi ja pohjaeläinten turvaamiseksi Kirkniemen tehdas huolehtii Lohjanjärven eteläosan neljän syvänteen hapetuksesta (kuva 2). Kesäiset happipitoisuudet ovat parantuneet ja talvinen happitilanne on pysynyt hyvänä. REHEVÖITYMINEN JA HAPPIKATOJEN SYNTY Ulkoinen fosforikuormitus yläpuoliselta valuma-alueelta Levätuotanto KUNNOSTAMINEN JA HAPPIKATOJEN EHKÄISY Ulkoinen fosforikuormitus yläpuoliselta valuma-alueelta Levätuotanto Jätevesien happea kuluttavat aineet Happea kuluttava aines Fosfori vapautuu Hapetus Jätevesien happea kuluttavat aineet Happea kuluttava aines Fosfori vapautuu Happikatojen takia huonona pysyvä kerrostuma Järven pohjalietteen kuormitushistoria: asumis- ja muut jätevedet, levätuotanto Uusi (parempi) kerrostuma. Huono aikakausi jää uuden kerrostuman alle Järven pohjalietteen kuormitushistoria: asumis- ja muut jätevedet, levätuotanto Kuva 1. Järven rehevöitymisen noidankehä Kuva 2. Alusveden hapettamisen avulla korjataan järven tilaa. 24 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011
yy Välppäämö Esiselkeytin Ø41m Jäähdytystornit Neutralointi ja ravinteet Kirkniemen paperitehdas Jälkiselkeytin 3 Ø36m Neutralointiallas 125 m3 Tasaus 2000 m3 Ilma Ilmastusallas 3 Lohjanjärvi Varoallas Jälkiflotaatio 1 Flokkaus Jälkiselkeytin 2 Ø30m 10 000 m3 Ilma Ilmastusallas 2 8 000 m3 Jälkiselkeytin 1 Ø28m Välipumppaamo Kattilalaitos Ruuvipuristin Polymeeri Biolietelinko 1 Polymeeri Kemiallinen liete Tiivistin Ylijäämäliete Biolietelinko 2 Suodos kanaaliin Suodos esiselkeyttimelle Biolietteen varasto Jäteveden puhdistusprosessi. Jätevesien käsittely Tehtaan likaisia prosessivesiä puhdistetaan sekä sisäisillä että ulkoisilla puhdistusmenetelmillä. Prosessivesien sisäisessä puhdistuksessa on käytössä muun muassa 19 ultrasuodatinlaitteistoa ja tehokkaat kiekkosuotimet paperikoneiden kiertoveden puhdistukseen ja kuitujen talteenottoon. Jätevesien ulkoista puhdistusta varten on Kirkniemessä oma jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamolle ohjataan jätevesiä normaalisti noin 15 000 m 3 vuorokaudessa. Tavanomaisesta poikkeavat jätevedet voidaan johtaa tarvittaessa puhdistamolle varoaltaan kautta. Jätevedenpuhdistamo koostuu mekaanisesta, biologisesta ja kemiallisesta puhdistusvaiheesta. Mekaaninen puhdistusvaihe koostuu välppäyksestä ja esiselkeytyksestä, joilla vedestä poistetaan kiintoainesta. Esiselkeytyksessä suurin osa jätevedessä olevasta kiintoaineesta laskeutuu altaan pohjalle ja poistetaan lietteenkäsittelyyn. Kirkastunut vesi johdetaan neutraloinnin kautta tasausaltaaseen. Mikäli jäteveden lämpötila on biologisen puhdistuksen kannalta liian korkea, voidaan vesi johtaa tasausaltaaseen jäähdytystornien kautta. Tasausaltaasta jätevesi johdetaan aktiivilieteprosessiin, joka koostuu kahdesta ilmastusaltaasta ja kolmesta jälkiselkeyttimestä. Ilmastusaltaissa aktiivilietteen mikrobit lisääntyvät käyttäen ravintonaan jäteveden sisältämää orgaanista ainesta. Mikrobeille pyritään tarjoamaan optimaaliset olosuhteet orgaanisen aineksen hajotukselle ilmastamalla jätevettä voimakkaasti ja lisäämällä siihen tehokkaan biologisen toiminnan vaatimia ravinteita. Ravinnelisäyksenä käytetään fosforia ja typpeä. Ilmastuksen jälkeen jätevesi selkeytetään kolmessa jälkiselkeyttimessä. Selkeytyksessä erottuneesta biolietteestä palautetaan suurin osa takaisin ilmastusaltaisiin ja ylijäämäliete pumpataan lietteenkäsittelyyn. Jälkiselkeyttimien kirkaste johdetaan kemialliseen jälkisaostukseen. Jäteveden kemiallisessa jälkisaostuksessa jätevedessä jäljellä oleva kiintoaine, liukoinen orgaaninen aine ja fosfori saostetaan vedenkäsittelykemikaaleilla kiinteäksi sakaksi. Muodostunut liete nostetaan veden pinnalle pienten ilmakuplien avulla, kaavitaan pois ja johdetaan lietteenkäsittelyyn. Puhdistettu vesi poistetaan altaasta ja johdetaan Lohjanjärveen. Jätehuolto Kirkniemen tehdasalueella syntyvät jätteet ja sivutuotteet lajitellaan ja toimitetaan mahdollisuuksien mukaan joko hyötykäyttöön tai muuhun asianmukaiseen käsittelyyn. Paperitehtaalla on monipuolinen lajittelujärjestelmä, jossa kerätään erikseen muun muassa paperi, pahvi, metallit, energiajäte ja ongelmajätteet. Tehtaan henkilöstöravintolassa on lisäksi biojätteen erilliskeräys. Tehtaan ympäristöluvassa on jätteitä koskevia lupamääräyksiä muun muassa lajittelusta, jätetietojen kirjanpidosta ja ongelmajätteiden hallinnasta. Ongelmajätteistä on pystytty vähentämään vesipitoisia öljyjä. Parannus on saavutettu muuttamalla öljyjen keruutapoja. Kirkniemen tehdasalueella ei ole omaa kaatopaikkaa. Kaatopaikkajäte (597 tonnia vuonna 2009) kuljetetaan Munkkaan jätekeskukseen ja ongelmajätteet (147 tonnia) Ekokem Oy:lle Riihimäelle. Tehtaan toiminnasta aiheutuvat suurimmat sivutuotejakeet ovat puun kuori sekä jätevesiaseman kuitu- ja biolietteet sekä voimalaitoksen tuhka. Kaikki sivutuotteet pystytään nykyisin toimittamaan hyötykäyttöön. Puun kuori (35 575 tonnia vuonna 2009) käytetään polttoaineena voimalaitoksella. Jätevedenpuhdistamon kuituliete (kuitusavi) joko poltetaan voimalaitoksella tai käytetään hyväksi maarakennusmateriaalina. Kuitusavea voidaan hyödyntää monipuolisesti vesitiiveyttä, murtositkeyttä ja eroosionkestoa vaativissa rakenteissa. Jätevedenpuhdistuksen bioliete voidaan polttaa tai toimitetaan kompostoitavaksi. Kompostoituna turpeen kanssa lietteestä saadaan valmistettua puhtausasteeltaan korkealuokkaista multaa hyödynnettäväksi viherrakentamisessa. Voimalaitoksen tuhkat hyödynnetään Tytyrin kaivoksen täyttömateriaalina. Hyötykäytettäviä jätteitä syntyy vuosittain noin 60 000 tonnia. Jätevedenpuhdistuksen lietteet ja kuori muodostavat tästä noin 85 %. Jätteiden hyötykäyttöaste on erittäin korkea, yli 98 %. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 25
Ilma Paperin ja massan valmistuksessa syntyvien suorien ilmapäästöjen määrä on vähäinen, eikä niillä ole vaikutusta lähiympäristön ilmanlaatuun. Paperitehtaalta nouseva usva on vesihöyryä, joka palaa aikanaan sateena alas yhdeksi metsän kasvutekijäksi. Ilma Paperitehtaalla syntyy pieniä määriä hiilidioksidia ja typen oksideja paperin kuivauksessa käytettävän maakaasun poltosta. Lisäksi massan valmistuksen yhteydessä vapautuu puusta peräisin olevia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka voi havaita lähinnä tehdasalueella tuntuvana puun tuoksuna. Voimalaitoksen päästöt ilmaan ovat myös varsin alhaiset puhtaiden polttoaineiden (maakaasu ja biopolttoaineet) ja nykyaikaisen polttotekniikan ansiosta. Hiilidioksidi- ja typpioksidien päästöt ovat lisääntyneet. Tähän vaikutti enemmän biopolttoaineita suosiva polttoainejakauma ja erityisesti lisääntynyt kuitulietteen poltto. Hiukkasten päästöt nousivat myös aiempaan verrattuna. Sen sijaan rikkidioksidin Kirkniemen tehtaan ja voimalaitoksen päästöt ilmaan vuonna 2009. päästöt pysyivät ennallaan. Biopolttoaineen osuus voimalaitoksella oli 23 % vuonna 2009. Voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt edistävät omalta osaltaan maailmanlaajuista ilmakehän lämpenemistä, mutta niillä ei juuri ole vaikutusta paikalliseen ilman laatuun. Tutkimusten mukaan päästöjen vaikutuksia ei ole erotettavissa esimerkiksi Lohjan seudun ilmanlaadun tarkkailussa. Lohjan seudun merkittävä ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on liikenne. * Haju Kirkniemen tehtaan jätevedenpuhdistamo aiheuttaa ajoittain hajuhaittoja lähiympäristölle. Vuonna 2004 tehtaan lähiympäristössä tehdyn kyselyn vastausten perus- Parametri Yksikkö Paperitehdas Voimalaitos Yhteensä Hiukkaset (PM) t/a 0 28,5 28,5 Typen oksidit (NOx) t/a 8,5 339,5 348,0 Rikkidioksidi (SO 2 ) t/a 0 4,9 4,9 Hiilidioksidi (CO 2 ) t/a 19 684 294 348 314 032 teella häiritsevää hajua koettiin eniten alle 500 metrin päässä tehtaasta. Noin 10 % vastanneista koki joskus tai harvoin elinympäristön hajun aiheuttamia terveyshaittoja (päänsärky, pahoinvointi tai ruokahaluttomuus). Hajua koskevat sisäiset kirjaukset ovat vähentyneet. Vuonna 2009 tehtaalla on kirjattu yksi yhteydenotto hajusta. Muun muassa VTT ja Jyväskylän yliopisto ovat vuosina 1998 ja 2005 tutkineet hajujen luonnetta ja syntymekanismeja. Hajut syntyvät pääasiassa puhdistamon esiselkeyttimessä hapettomien olojen seurauksena. Kaikkia hajuihin vaikuttavia tekijöitä ei kuitenkaan edelleenkään tunneta ja niiden syntymisen estäminen on osoittautunut erittäin haasteelliseksi. Vähennämme hajuhaittoja: minimoimalla hajua mahdollisesti aiheuttavien kemikaalien käyttöä välttämällä tarpeettomia hajuhaittoja aiheuttavia toimia jätevedenpuhdistamolla suunnittelemalla mahdollisesti hajua aiheuttavat toimenpiteet huolellisesti ja tiedottamalla niistä etukäteen. * Lohjan ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008, Lohjan ympäristölautakunnan julkaisu 1/09. 26 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011
Melu Kirkniemen paperitehtaan aiheuttamat meluvyöhykkeet vuonna 2010 db(a). Kirkniemen tehdas aiheuttaa ympäristöönsä tasoltaan ja laadultaan vaihtelevaa melua. Valtaosa melusta on luonteeltaan tasaista matalataajuista kohinaa. Tehdasalueella olevat melulähteet, kuten prosessien ilmastoinnin poistopuhaltimet, ilmanottosäleiköt, lämmön talteenottolaitteistot ja jätevedenpuhdistamon kompressorit on varustettu mahdollisuuksien mukaan äänenvaimentimilla. Tämän lisäksi alueella syntyy erilaisia häiriöääniä esimerkiksi puunkäsittelyn, kuljettimien, ajoneuvojen ja hälyttimien toiminnasta. Elokuussa 2010 melumittausjaksoilla nämä äänet eivät tulosten perusteella täyttäneet impulssimaisuuden kriteeriä, kun impulssimaisten tapahtumien ajallinen osuus oli havaintojaksoilla 0,2 2 %. Mittaustulosten perusteella melu ei myöskään ollut kapeakaistaista. Kirkniemessä toteutettiin vuosina 2004 2006 laaja ympäristömelun vaimennusprojekti, jossa uusittiin tai huollettiin kymmeniä meluavia kohteita. Toteutetut vaimennukset puolittivat melupäästön äänienergian sekä supistivat paperitehtaan ja voimalaitoksen aiheuttamaa 50 db keskiäänivyöhykettä lähes neljänneksen ja 55 db keskiäänivyöhykettä noin 17 % vuoden 2002 tilanteeseen verrattuna. Tehtaalle laaditun melumallinnuksen ja elokuussa 2010 tehtyjen ympäristömelumittausten mukaan tehtaan aiheuttama 50 db vyöhyke ulottuu 400 m päähän ainoastaan pohjoiseen, Pensaaren rannan tuntumaan. Tässä kohteessa, jossa sijaitsee loma-asumiseen käytetty rakennus, yöaikaisten keskiäänitasojen voidaan katsoa olevan 50 db tasoa mittausepävarmuus huomioiden. Erilaiset sääolosuhteet kuitenkin vaikuttavat oleellisesti melun leviämiseen. Melua seurataan säännöllisesti ja kaikissa laiteuusinnoissa otetaan huomioon myös niiden melutaso. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 27
Työturvallisuus ja työhyvinvointi Olemme sitoutuneet edistämään henkilöstömme työturvallisuutta ja työhyvinvointia. Tavoitteenamme on nolla tapaturmaa. Työturvallisuus ja työhyvinvointi liittyvät kiinteästi toisiinsa, ja niitä edistetään samanaikaisesti. Työturvallisuus kuuluu kaikille Sappi Kirkniemessä noudatetaan Sappin arvoista ja kestävän kehityksen linjauksista johdettuja Sappi Fine Paper Europen työturvallisuus- ja työterveyspäämääriä sekä poliitikoita. Tavoitteena on nolla tapaturmaa sekä suojella henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia. Sappi Kirkniemi on myös sitoutunut noudattamaan Suomen Nolla tapaturmaa -foorumin toimintaperiaatteita. Työturvallisuutta kehitetään jatkuvasti puuttumalla riskikäyttäytymiseen sekä parantamalla jatkuvasti työolosuhteita ja -tapoja. Myös tavaratoimittajat, yhteistyökumppanit ja vierailijat perehdytetään turvallisuussääntöihimme ja heidän tulee noudattaa niitä. Nolla tapaturmaa -tavoite edellyttää turvallista käyttäytymistä. Tähän pääsemme seuraavia periaatteita ja käytäntöjä noudattamalla: Pyrimme poistamaan kaiken riskikäyttäytymisen. Pidämme tapaturmien ennaltaehkäisyä parempana toimintatapana kuin korjaavia toimenpiteitä jälkikäteen. Jokaisen omat toimintatavat ovat ratkaisevia. Edistymistä mitataan ja raportoidaan jatkuvasti. Turvallisuus on asenne ja sen tulee kehittyä osaksi yrityskulttuuriamme. Turvallisuuden edistäminen on jokaisen esimiehen velvollisuus. Turvallisuus on myös meidän jokaisen oma asia. Työhyvinvointiin panostetaan jatkuvasti Työterveyshuollon parhaiden käytäntöjen soveltaminen esimerkiksi jatkuvasti tehtävin työpaikkaselvityksin on työterveyden kehittämisen lähtökohta. Saimme mahdollisuuden kehittää työterveyshuollon palveluja yhdessä maamme eturivin toimijan kanssa uusimpia toimintatapoja ja menetelmiä hyödyntäen, kun vuonna 2009 Kirkniemen työterveyshuolto siirtyi Mehiläinen Oy:lle. Sappi Kirkniemi osallistui Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa (HYVIS) -tutkimushankkeeseen. Sen tavoitteena oli muun muassa tuottaa uutta tietoa työhyvinvoinnin ja sairauspoissaoloihin liittyvistä tekijöistä. Lisäksi tunnistettiin työhyvinvoinnin edistämiseen vaikuttavia hyviä toimintatapoja. HYVIS-hankkeen kuluessa Sappi Kirkniemessä tehtiin kaksi kattavaa työilmapiirikyselyä vuosina 2008 ja 2009. Nämä kyselyt, aiemmin toteutetut työilmapiirikyselyt (työhyvinvointibarometri, THB) ja henkilöstön sitoutumisselvitykset (Employee Engagment Survey, EES) on yhdistetty kokonaisuudeksi. Kyselyjen tulosten perusteella parannamme työhyvinvointia jatkuvasti. Osana vuosisuunnitteluprosessia. asetamme työhyvinvoinnin kehittämiseksi konkreettisia tavoitteita työryhmä ja osastotasolta lähtien. Tehdastasolla kehitystä seurataan työhyvinvoinnin 28 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011
ohjausryhmässä, jossa on edustettuina kaikki henkilöstöryhmät. Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen perustuu määrävälein päivitettävään tavoitteeseemme, jonka toteuttamiseen osallistuu koko henkilöstö Sappi Kirkniemen johtamismallin mukaisesti. Päämääränämme on jatkuvasti vähentää tapaturmien määrää ja kehittää työhyvinvointia. Turvallisuusjohtamisessa määrittelemme tehdastasoiset väli- ja vuositavoitteet. Määrittelemme numeeriset mittarit toiminnan jatkuvan seurannan, raportoinnin ja arvioinnin pohjalta. Tässä yhteydessä varmistamme, että tavoitteet ovat yhdenmukaiset Sappin päämäärien ja poliitikoiden sekä sidosryhmäsitoumustemme kanssa. Sappin Nolla tapaturmaa -tavoiteohjelman tunnus. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 29
Vuosina 2007 2009 investoitiin jätevedenpuhdistamolla kiintoaineenkäsittelyn parantamiseen, jäteveden jäähdytyksen tehostamiseen, biolietteen käsittelyyn sekä saatettiin loppuun automaation muutosprojekti. Osuniemen ruoppausaltaiden täyttöä jatkettiin maa-aineksen painumisen takia. Häiriötilanteiden varalle hankittiin laitteisto öljyn keräämiseksi vesijärjestelmistä. Energiatehokkuuden parantamisen toimenpiteitä olivat mm. lämmön talteenoton tehostaminen, päällystyskoneen leijukuivainten suuttimien uusinta, tyhjiöjärjestelmän ja pumppauksen optimointi sekä lämminveden talteenotto paperikoneella. Lisäksi hiomon suihkuvesien laadun parantaminen oli puoliksi energiansäästöprojekti. Ympäristönsuojeluinvestoinnit Sappi Kirkniemi on investoinut ympäristösuojeluun saavuttaakseen - ja osin jopa ylittääkseen - parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) tason. Olemme käyttäneet kymmenen vuoden aikana ympäristö- ja energiatehokkuusinvestointeihin yli 7 M. Tehtaalta puhdistettavaksi tulevan jäteveden määrää on pienennetty ja laatua parannettu useaan otteeseen. Esimerkiksi vedenkäytön tehostamiseksi tehtaalle hankittiin 19 ultrasuodatusyksikköä vuosina 1995 2001 ja kiintoaineen talteenottolaitteistot paperikonelinjoille 1 ja 2 vuonna 2006. Merkittävin jätevesien puhdistukseen liittynyt investointi tehtiin vuonna 1996, jolloin käyttöönotetun paperikonelinja 3:n ohella kaksinkertaistettiin jäteveden käsittelylaitoksen kapasiteetti. Tällöin otettiin käyttöön uusi esiselkeytin, toinen ilmastuslinja, jälkiselkeytykset ja kemiallinen jälkisaostus. Tämän jälkeen laitoksen toimintaa on kehitetty järjestelmällisesti muun muassa lisäämällä ilmastuskapasiteettia, muuttamalla pintailmastimet energiatehokkaiksi pohjailmastimiksi, laajentamalla varoallasta ja parantamalla jätevesien jäähdytystä. Lohjanjärven eteläosan vedenlaatua pitkällä tähtäimellä parantavana investointina toteutettiin tehtaan jätevesien purkualueena olevan Osuniemenlahden ruoppaus vuonna 2003. Tämän yli 1,5 M maksaneen kunnostushankkeen tavoitteena oli vähentää lahden pohjasedimentistä happea kuluttavaa ainesta ja näin vesistöön vapautuvan fosforin määrää. Tehdas on panostanut myös muiden ympäristövaikutuksien vähentämiseen. Vuonna 1997 käynnistettiin uusi maakaasukombivoimalaitos, jolloin energiantuotannon rikkipäästöt laskivat lähes nollaan ja typen oksidien päästöt pienenivät merkittävästi. Vuosina 2003 2005 vaimennettiin useita kymmeniä melulähteitä. 30 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011
Sanasto AOX (Adsorbable organic halogens); AOX kertoo jäteveden sisältämän orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kloorin määrän. Näitä yhdisteitä syntyy, kun sellua valkaistaan klooriyhdisteitä sisältävillä kemikaaleilla, mutta yhdisteitä voi esiintyä luonnossa myös itsestään. Paperin AOX on peräisin sellusta. Sitä ei synny Kirkniemen valmistamien massojen valkaisussa. BAT (Best Available Techniques) on paras käyttökelpoinen tekniikka. BOD 7 (Biological Oxygen Demand), biologinen hapenkulutus ilmoittaa sen happimäärän, jonka jäteveden sisältämät nopeasti hajoavat orgaaniset yhdisteet kuluttavat 7 vuorokauden aikana hajotessaan vesistössä. COD (Chemical Oxygen Demand)-menetelmällä mitataan jäteveden kemiallista hapenkulutusta. Se kuvaa jätevedessä olevan kaiken orgaanisen aineksen määrää, sekä luonnossa hajoavan että hajoamattoman. EMAS (Eco Management and Auditing Scheme) on organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöhallinta- ja auditointijärjestelmä, joka perustuu Euroopan Unionin asetukseen. EMAS edellyttää ympäristöjohtamisjärjestelmää ja säännöllisen selonteon julkaisua. ETJ on energiatehokkuusjärjestelmä, joka on sertifioitu standardin EN 16001 mukaisesti. Fosfori (P) on kasveille ja eläimille välttämätön alkuaine, jota on myös puussa. Fosforiyhdisteet toimivat ravinteina. Vesistöissä fosfori voi aiheuttaa liiallista levän kasvua, mikä voi johtaa vesistön rehevöitymiseen ja happiongelmiin. IPPC-direktiivi (Integrated Pollution Prevention and Control) on EU:n yhtenäislupadirektiivi. ISO 14001 on kansainvälinen ympäristöjärjestelmästandardi. Standardin mukainen hallintajärjestelmä sisältää mm. organisaatiorakenteet, suunnittelutoiminnot, vastuut, menettelytavat, käytännöt, prosessit ja resurssit ympäristöpolitiikan kehittämiseksi, toteuttamiseksi, saavuttamiseksi, katselmoimiseksi ja ylläpitämiseksi. ISO 9001 on kansainvälinen laadunhallintajärjestelmästandardi. Kiintoaineita ovat jäteveden sisältämä kuitu sekä täyte- ja päällystysaineet. Biologisen puhdistuksen jälkeen jäteveden kiintoaine koostuu lähinnä puhdistuksesta karkaavista lietepartikkeleista. Kuitusavi on paperin raaka-aineita, kuitua ja pigmenttejä sisältävä kostea puriste. Kuitusavi muodostuu jätevedenpuhdistuksen esiselkeytyksessä ja sitä voidaan käyttää mm. maarakentamisessa antamaan vesitiiviin ja murtositkeän rakennekerroksen. Metsäsertifiointijärjestelmä sisältää standardit, ohjeet ja säännöt ohjaamaan metsien hyvää hoitoa ja käyttöä sekä puun alkuperän todentamista ja sertifiointimenettelyä. Metsäsertifioinnissa puolueeton osapuoli antaa kirjallisen todistuksen siitä, että toiminta sertifioinnin kohteena olevassa metsässä on asetettujen ohjeiden ja sääntöjen mukaista. Järjestelmiä on useampia ja käyttö vaihtelee maantieteellisesti. OHSAS 18001 on työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmässä sovellettu standardi. PDCA (Plan, Do, Check, Act) on kirjainlyhennelmä jatkuvan parantamisen toimintajärjestelmästä. Plan on suunnitteluvaihe, Do on toteutusvaihe, Check tarkoittaa arviointivaihetta sekä Act tarkoittaa kehittämistoimintaa. PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) on maailmalla yleisimmin käytetty metsäsertifiointijärjestelmä. Se edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta. Järjestelmä soveltuu parhaiten Suomessa vallitsevaan perhemetsätalouteen. PEFC CoC (Chain of Custody) on PEFCmetsäsertifiointijärjestelmän mukainen puun alkuperän todentaminen, jolla osoitetaan tuotteessa käytetyn PEFC-sertifioidun puuraaka-aineen osuus. Pigmentit ovat jauhemaisia aineita, esim. kaoliinia eli savea ja kalsiumkarbonaattia eli kalkkia, joita käytetään mm. paperin päällystämiseen. Typpi (N) on kasveille ja eläimille välttämätön alkuaine, jota on myös puussa. Typpiyhdisteet toimivat ravinteina. Veteen liuennut typpi voi aiheuttaa liiallista levän kasvua, mikä voi johtaa vesistön rehevöitymiseen ja happiongelmiin. Ultrasuodatus on kalvosuodatusmenetelmä, joka erottaa suurimolekyyliset yhdisteet pienimolekyylisistä. Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011 31
Sappi Fine Paper Europe on johtava eurooppalainen päällystetyn hienopaperin tuottaja. Sappin paperia käytetään ensiluokkaisissa lehdissä, kuvastoissa, kirjoissa ja huippuluokan painetussa mainonnassa. Sappi Fine Paper Europen pääkonttori sijaitsee Belgian Brysselissä, ja yritys tunnistetaan innovaatiosta ja laadusta. Kaikki Sappi-paperia tuottavat tehtaat EU-alueella ovat ISO 9001-, OHSAS 18001 ja ISO 14001 -sertifioituja sekä EMAS-rekisteröityjä. Sappi Fine Paper Europen tehtailla on PEFC- (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) ja/tai FSC- (Forest Stewardship Council) metsäsertifiointijärjestelmän mukainen puun alkuperän todentaminen. Sappi Fine Paper Europe on osa Sappi Limitediä (NYSE, JSE). Sappi Limited on maailmanlaajuinen yhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Yhtiöllä on yli 17 000 työntekijää ja tuotantoa neljällä mantereella yhdeksässä maassa, myyntikonttoreita 50 maassa ja asiakkaita yli 100 maassa eri puolilla maailmaa. Sappista saa lisätietoja osoitteesta www.sappi.com. Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-0001) tarkastanut Sappi Finland I Oy Kirkniemen ympäristöjärjestelmän ja EMAS-selonteon tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu 2010-09-23, että ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteko täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 1221/2009 vaatimukset. Kirkniemen paperitehtaan EMAS-ympäristöselonteko julkaistaan suomeksi ja englanniksi. EMAS statement on saatavana PDF-muodossa Sappin verkkosivuilla osoitteesta www.sappi.com, About us - Sappi Fine Paper Europe - Kirkniemi Mill. Palautteen ja kysymykset pyydämme lähettämään ympäristöpäällikölle osoitteeseen Ulla-Maija.Kovanen@sappi.com tai soittamaan hänelle 050 553 7516. Sappi Kirkniemi 08800 Lohja Puhelin 010 464 2999 32 Sappi Kirkniemi EMAS-ympäristöselonteko 2009-2011