Mikäli Egyptin kriisiä ei olisi ollut, Kalajoen satama olisi epäilemättä kirjannut kirkkaasti kaikkien aikojen liikenne-ennätyksen. Siitä jäätiin tänä vuonna vain yhden laivanmitan päähän, Lehdistötiedote 2011 Kalajoen satama saavutti historiansa toiseksi suurimman liikennemäärän. Kalajoen satamassa on ollut jälleen vilkas vuosi. Satamassa käyneiden laivojen lukumäärissä saavutettiin kuluvan vuosituhannen ennätys. Satamassa kävi vuonna 2011 yhteensä 112 laivaa. Tonnimäärissä saavutettiin sataman historian toiseksi paras tulos, yhteensä 405.000 tonnia. KALAJOEN SATAMAN LAIVALIIKENTEEN KEHITYS vv. 2007-2011 JAKSO16 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu vuosi 2007 7 9 5 4 12 10 6 5 8 9 8 5 vuosi 2008 8 8 5 5 11 6 6 10 4 7 8 8 vuosi 2009 6 4 7 7 8 6 7 5 11 14 10 11 14 vuosi 2010 4 4 6 6 11 9 9 14 15 11 9 KRIITTINEN- 9 vuosi 2011 8 4 6 7 10 15 10 12 10 6 12 PISTE14 12 tammikuu helmikuu LAIVAKÄYNTEJÄ 10 8 6 maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu 4 2 marraskuu joulukuu Lin. (elokuu) 0 vuosi 2007 vuosi 2008 vuosi 2009 vuosi 2010 vuosi 2011 KALAJOEN SATAMAN LAIVALIIKENTEEN KEHITYS vv. 2007-2011 EGYPTIN KRIISI JA ANKARA JÄÄTALVI HEIKENSIVÄT MERKITTÄVÄSTI ALKUVUODEN VIENTIMÄÄRIÄ Alkuvuonna tilanne näytti Egyptin kriisin vuoksi todella huolestuttavalta. Liikenne Alexandriaan, eli Kalajoen sataman tärkeimpään vientisatamaan oli pysähdyksissä lähes kaksi kuukautta. Lisäksi ankarin jäätalvi vuosikymmeniin vaikeutti ja hidasti laivojen liikennöintiä. Satama-altaasta jouduttiin nostamaan lisäksi tuhansia kuutioita jäälohkareita, jotta alukset pystyivät liikkumaan ja kääntymään satama-altaassa.
Anttio toteaa. Viimeisen viiden vuoden aikana Kalajoen sataman liikenne on kuitenkin kasvanut hitaasti mutta varmasti yhteensä jo n 50%, joten kasvutrendi on selvästi havaittavissa. KALAJOEN SATAMAN LIIKENTEEN KEHITYS vv. 2007-2011 JAKSO 60000 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu vuosi 2007 21961 18977 22828 16977 30554 32268 25027 15428 23884 23481 38488 12999 vuosi 2008 30314 32488 20368 21436 36123 22012 16983 26165 17576 28692 28474 30078 vuosi 2009 11043 22199 8768 29869 37687 21619 26119 18204 28039 45525 36837 39989 vuosi 2010 21632 14824 26980 28350 52495 40758 40208 30184 56813 17981 49591 30716 50000 vuosi 2011 28678 12833 30555 27125 41648 43921 34816 47510 35729 15795 47214 40000 TONNEJA 40000 30000 20000 10000 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lin. (elokuu) Lin. (marraskuu ) 0 vuosi 2007 vuosi 2008 vuosi 2009 vuosi 2010 vuosi 2011 KALAJOEN SATAMAN LIIKENTEEN KEHITYS vv. 2007-2011 SATAMALAITOKSEN HENKILÖRESURSSEJA LISÄTTIIN Satamalaitos on työskennellyt viime vuodet liikenteen kasvulukuihin ja työn alla olleisiin hankkeisiin suhteutettuna todella pienillä henkilöresursseilla. Henkilötyövuosina laskettuna satamassa ei ole työskennellyt kahtakaan päätoimista henkilöä. Kesällä saatiin avuksemme satamasihteeri, sekä konsulttisopimuksella toimiva satamarakennusmestari. Ilman näitä lisäresursseja olisimme olleet todella pulassa, myöntää Anttio. Kalajoen satamassa oli vuonna 2011 yhtä aikaa käynnissä käytännössä kaksi EU-hanketta. Ensimmäistä hanketta lopeteltiin ja toinen oli parhaassa vauhdissa Toisessa hankkeessa oli pääkohteena kokonaan uuden pengertieyhteyden rakentaminen sataman ja viereisen Rautaruukin teollisuusalueen välille. Se lyhensi kuljetusmatkaa useilla kilometreillä ja erikoiskuljetukset saatiin pois yleisiltä teiltä. Lisäksi hankkeeseen kuuluu liikenne- ja kenttäalueiden laajentamista. Päättyneessä EU-hankkeessa kunnostettiin ja laajennettiin pääasiassa sataman kenttä- ja liikennealueita sekä peruskorjattiin itälaituri. Tämä hanke päättyi kenttätöiden osalta vuoden 2010 lopussa, mutta työllisti paperitöiden osalta sataman ja elinkeinopalveluiden henkilökuntaa vielä pitkälle kevääseen viime vuonna. SATAMAAN RAKENNETTIIN KAKSI UUTTA VARASTOHALLIA Lisäksi satamaan rakennettiin v 2011 kaksi uutta varastohallia ja tehtiin kolmanteen halliin valmiiksi massanvaihdot, pohjan asfaltointi, perustukset, maakaapeloinnit sekä liikennöintikentät. Varsinainen hallin rakentaminen tapahtuu tänä vuonna. Vuonna 2011 rakennetuista halleista toinen rakennettiin lunastussopimuksella jolla sataman toinen operaattori Oy Blomberg Stevedoring lunastaa hallin itselleen kertasuorituksena tämän vuoden lopussa. Lunastussummalle maksetaan korkoa tämän vuoden ajan.
Satamassa nähdään jatkossakin erittäin positiivisena suuntauksena se, että operaattorit ja muut toimijat rakentavat itse omia varastohalleja. Tämä luonnollisesti lisää toimijoiden intressiä kasvattaa liikennettä, ja pitää halleissa yllä jatkuvaa tavaran kiertoa. Mutta toisena erittäin tärkeänä asiana satamassa nähdään se että se vapauttaa varoja sellaisiin investointeihin, joista sataman on pakko huolehtia liikenteen kasvaessa. Kalajoen satamassa se tarkoittaa ensisijaisesti laituri- ja kenttätilan kasvattamista. Satamassa on käytössä jatkuva laiturikapasiteetin seuranta, jossa mittarina on kuukausittainen maksimi laivamäärä. Tästä mittarista nähdään selkeästi että yhä useammin laitureissa on ruuhkaa. Merirahtiliikenteessä kilpailu on tänä päivänä niin tiukkaa että odotusaikoja ei sataman puuttuvan laiturikapasiteetin takia saisi tulla yhtään. UUSI SATAMATOIMISTO SATAMAN SIDOSRYHMILLE Viime vuonna satamaan siirrettiin Rautaruukki Oy:ltä ylimääräiseksi jäänyt toimistorakennus, johon kunnostettiin toimisto ja taukotupatiloja sataman eri toimijoille ja sidosryhmille sataman jatkuvasti kasvavaa liikennettä silmälläpitäen. ENTISISTÄ SAHATAVARAKUIVAAMOISTA KONEHALLEJA Alkuperäisestä käytöstään jo vuosia sitten poistuneista sahatavarakuivaamoista alettiin kunnostamaan konehalleja sekä kaluston huolto- ja pesutiloja. Ympäristöviranomaisten kanssa päästiin yhteisymmärrykseen siitä että keskitetään kaikki ympäristöriskejä sisältävä toiminta yhteen paikkaan ja rakennetaan sinne 1-luokan öljyntorjuntavalmiudet ja mm. työkoneiden polttoainesäiliöt. KAUPUNKI HANKKINUT LISÄALUEITA 30 ha SATAMAN LAAJENNUSTARPEITA VARTEN Kalajoen kaupunki on hankkinut sataman ympäriltä noin 30 hehtaaria maa-alueita sekä sataman laajentumista silmälläpitäen että uusia satamasidonnaisia teollisuusalueita varten. Näiden alueiden kaavoitus on jo täydessä vauhdissa. Satama pitää kaavoituksen kiirehtimistä tärkeänä koska uusille halleille ei ole nykyisellä satama-alueella käytännössä tilaa.
Satamapalvelut on ulkoistettu ja niistä huolehtii Vartiointi Vierimaa- Hintsala Ky, kenttävastaavanaan Pekka Hintsala. Rahjan Huolinta Oy:llä työskentelee keskimäärin 55 ahtaajaa, ja Blomberg Stevedoring Oy Ab puolestaan työllistää kymmenkunta ahtaajaa ja alihankkijaa Kalajoella. KALAJOKI ON PERÄMEREN SUURIN SAHATAVARASATAMA Kalajoki on jo vuosia ollut Perämeren suurin sahatavaran vientisatama ja koko maassa yksi suurimmista, Sataman kokonaisliikennemäärissä päästiin vuonna 2011 yhteensä yli 405 000 tonniin. Edellinen 16 vuoden takainen 390000 tonnin hopeasija ylitettiin siten n 15.000 tonnilla Sataman Suurin vientiartikkeli on edelleenkin sahatavara. Muita vientituotteita ovat muun muassa hake, kuitupuu, kasvuturve, teräsrakenteet ja vilja. Tuontiliikenteessä tärkeimpiä artikkeleita ovat rehuraaka-aineet, magnesiumsulfaatti, mineraalit, ja rakennuslevyt. Lannoitteet ja maatalouskalkki ovat sataman viime aikojen uusia tuontiartikkeleita, Anttio selvittää. Nykyisen Kalajoen sataman alkuna Rahjassa voidaan pitää heinäkuuta 1897, jolloin höyrylaiva Gremo saapui Ryöppään saaren luo. Santaholma Oy:ssä päätettiin että yksi laiva lastataan Rahjassa. Ottaessaan käyttöön Rahjan lastauspaikan Santaholma Oy oivalsi heti sataman tulevaisuuden mahdollisuudet, mikä oli arvokas avaus koko Pohjois-Suomen viennille.
KALAJOEN SATAMALLE MYÖNNETTIIN VUONNA 2011 MAAILMAN SUURIMMAN LUOKITUSLAITOKSEN LLOYDS REGISTERIN ISO-9001 LAATUSERTIFIKAATTI Edellisen vuoden lopulla sertifioidun ISO-9001 laatujärjestelmän käytännön toimet auditointeineen, poikkeamakäsittelyineen ja johdon katselmuksineen painottuivat ensimmäiselle toimintavuodelle. Loppuvuodesta 2011 satamalaitokselle myönnettiin maailman suurimman luokituslaitoksen Lloyds Registerin ISO-9001 laatusertifikaatti. Tämä tehostaa satamalaitoksen toimintoja entisestään, koska Kalajoen satamassa toimii myös muita Lloydsin sertifioimia yrityksiä. Kalajoen satamalle myönnetty sertifikaatti kattaa satamapalvelut, sisältäen aluspalvelut, satamakenttien ja varastojen myynti- ja vuokraustoiminnan, sataman aluevalvonnan sekä sataman infrastruktuurista huolehtimisen. Erityisesti merenkulkualalla Lloyds tunnetaan hyvin ja sillä on myös korkealle arvostettu status maailman vanhimpana laivojen luokituslaitoksena. FENNOVOIMAN YDINVOIMALAHANKE KASVATTAA KALAJOEN SATAMAN LIIKENNETTÄ Syksyllä 2011 tehtiin myös päätös Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisesta Kalajoen naapurikuntaan Pyhäjoelle. Kalajoen satama on käynyt neuvotteluja jo useiden eri toimijoiden kanssa voimalaprojektin laivauksista Kalajoen sataman kautta. Erityisesti ydinvoimateollisuudessa ISO-9001 sertifioitua laatujärjestelmää vaaditaan kaikilta merkittävimmiltä toimijoilta. Laatujärjestelmien kehittämisen yhtenä merkittävimpänä liikkeellepanevana voimana oli erityisesti ydinvoimateollisuus. Tässä mielessä Kalajoen sataman ISO-9001 laatujärjestelmän rakentaminen osui juuri oikeaan ajankohtaan. Kalajoen satamajohtajan mukaan on selvää että Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen kuljetustarpeet tulevat lisäämään Kalajoen sataman liikennettä ja varastointitarvetta lähivuosina. Kalajoen kaupunki on hankkinut parin viime vuoden aikana n 30 hehtaaria maaalueita sataman laajentumista silmälläpitäen. Näiden alueiden kaavoitus satama- ja teollisuusalueiksi aloitettiin jo viime vuoden keväällä ja uusi asemakaava saataneen voimaan tänä vuonna. Sataman alueen ollessa tällä hetkellä n 32 ha, uusien alueiden myötä satamaalue lähes kaksinkertaistuu. Tämä on myös Pyhäjoen voimalahanketta ajatellen erittäin tärkeä asia, koska tarvittavat varastokenttäalueet ovat useita hehtaareja ja varastohalleja tullaan tarvitsemaan tuhansia neliöitä.
KALAJOEN SATAMAN LAAJENTAMINEN ON HELPPOA JA KASVUMAHDOLLISUUDET OVAT HYVÄT Viime vuosien EU-hankkeiden myötä satamakenttiä on laajennettu useita hehtaareja. Satamajohtajan mukaan nämä alueet, sekä parhaillaan kaavoitettavat lisäalueet mahdollistavat Kalajoen sataman liikenteen lisäämisen helposti miljoonaan tonniin vuodessa. Useissa Suomen satamissa työskennellyt satamajohtaja Anttio tietää että useilla satamilla ainut laajentumismahdollisuus on alueiden valtaaminen mereltä, joka edellyttää valtavia massansiirtoja, YVA- menettelyistä ja muusta asiaan liittyvistä toimenpiteistä puhumattakaan. Siinä mielessä Kalajoen sataman sijainti on ihanteellinen. Monellakaan Suomen satamalla ei taatusti ole tarjota kolmeakymmentä hehtaaria satamakenttää, joka pystytään tarvittaessa ottamaan käyttöön vaikka vuodessa. Uusien hankittujen maa-alueiden on todettu olevan suurimmalta osin helppoja pohjustaa. Maa-alueet ovat rakenteeltaan samaa tyyppiä kuin viime vuosina pohjustetut ja asfaltoidut alueet, joten tekniikka tiedetään, ja kustannukset on helppo laskea per hehtaari. Lisäksi uusilla alueilla sijaitsevien kallioalueiden pohjustaminen sataman kenttätasoon parantaa ns. massaomavaraisuutta. Eli tasoitettavilta alueilta saatavat massat voidaan käyttää louheena tai murskeena uusia satamakenttiä pohjustettaessa. Tämä pienentää myös massojen kuljetuskustannuksia. Viime vuonna tästä saatiin jo kokemusta kun hallien pohjustuksessa siirretyillä maamassoilla saatiin täytettyä lähes hehtaarin kokoinen lahdenpohjukka joka oli aikoinaan sadevesiviemäröinnin takia jäänyt satama-alueen keskelle. Kenttiä rakennettaessa viemäröinti saatiin muutettua ja kenttälaajennuksia haittaava lahdenpohjukka täytettyä. SATAMA TYÖLLISTÄÄ JA LUO HYVINVOINTIA KOKO SEUTUKUNNALLE Edellisenä vuonna tehtiin yhteistyössä EP- Logistics Oy:n kanssa tutkimus Kalajoen sataman heijastusvaikutuksista seutukunnan talouteen ja työllisyyteen. Sataman toiminta merkitsee suoraan lähes 100 henkilötyövuotta ja lisäksi välillisesti 200 henkilötyövuotta. Satama generoi seutukunnalle yhteensä miljoonien eurojen vaikutukset. Pelkästään kuljetusliikenteelle aikaansaadaan tehdyn herkkyystarkastelun mukaan yli viiden miljoonan euron vaikutukset liikevaihtoon. Selvityksestä ilmeni sataman tärkeä rooli Kalajoen alueen kehittymisessä. Satama on elinkeinoelämän veturi, joka mahdollistaa teollisuuden elinkyvyn säilymisen ja uuden yritystoiminnan kehittymisen. Myös lähikuntien asukkaat käyttävät Kalajoen palveluita ja mahdollistavat osaltaan koko alueen kehitystä tukevien palveluiden syntymistä. Pelkästään satamassa toimivien yritysten työntekijöiden ansiotulojen kunnallisverot tuovat kaupungin pussiin karkean arvion mukaan yli 500.000 euroa vuodessa.
PERÄMEREN SATAMIEN ISPS-HARJOITUKSISTA YHTEISIÄ JA KIERTÄVIÄ Kalajoen Satamassa järjestettiin edellisvuonna lain vaatima vuosittainen ISPS- turvaharjoitus (International Ship and Port Facility Security Code). Siihen osallistui kymmeniä eri viranomaisia seutukunnalta mm. poliisin erikoisryhmä TePo, Merivartiosto, Säteilyturvakeskus ja Liikenteen Turvallisuusvirasto TraFi. Harjoitukseen sisältyi mm. aseistetun rikollisen pakeneminen, etsintä ja kiinniotto sekä kätkettyjen räjähteiden ja radioaktiivisten aineiden etsintä. Perämeren satamien neuvottelukunta on pitänyt myös kuluneena vuonna Kalajoen satamaa kokoustukikohtanaan. Kalajoki on Perämeren alueella keskeinen paikka, ja sopii jatkossakin erinomaisesti satamajohtajien kokouspaikaksi, Anttio sanoo. Neuvottelukuntaan kuuluvat kaikki Perämeren satamat Torniosta Vaasaan. Hallitusta luotsaavat tätä nykyä satamajohtajat Kaarlo Heikkinen Raahesta puheenjohtajana ja Esa Anttio Kalajoelta varapuheenjohtajana. Molemmat ovat merikapteeneita, joten yhteistyö sujuu juohevasti ja merimieshengessä. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii laatupäällikkö Nina Kujala Pietarsaaren satamasta. Vuosikokouksen yhteydessä keskusteltiin vuosittaisten ISPS- harjoitusten vaatimista valtavasta työmäärästä sekä satamille ja kaikille viranomaisille. Niinpä päätettiin esittää Liikenteen Turvallisuusvirastolle TraFille Perämeren satamien yhteistä kiertävää harjoitusta, joka pidettäisiin vuorotellen kussakin Perämeren satamassa. Ehdotus tehtiin lähes samalta istumalta ja TraFi suhtautui siihen myötämielisesti. Itse harjoiteltavat asiat ja harjoitusten tavoitteet kun ovat pitkälti samat kaikissa satamissa. Näin ollen harjoituksen järjestäminen osuisi oman sataman kohdalle joka kahdeksas vuosi, edellyttäen tietenkin että jokainen Perämeren satama osallistuu vuosittaiseen suurharjoitukseen. Näin ollen vuoden 2011 ensimmäinen Perämeren satamien yhteinen suurharjoitus järjestettiin Pietarsaaren satamassa. Harjoitus onnistui erinomaisesti, ja kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä harjoituksen antiin. Seuraava suurharjoitus päätettiin järjestää Outokummun satamajohtajan kutsumana Tornion satamassa.
Perämeren satamien neuvottelukunta antaa muun muassa yhteisiä kannanottoja Perämeren satamille tärkeistä asioista eri viranomaisille. Tammikuussa 2012 oli ohjelmassa liikenneministeri Merja Kyllösen tapaaminen. SATAMAAN TARVITAAN 10m SYVÄVÄYLÄ JA SYVÄLAITURI Kalajoen sataman osalta esille otettiin esille liikenneministerin tapaamisessa satamaan johtavan meriväylän ruoppaus 10m kulkusyväyteen. Kasvava liikenne ja jatkuvasti suurentuvat aluskoot edellyttävät väylän syventämistä jo lähivuosina. Kalajoen satama on omalta osaltaan tehnyt esisuunnitelmat uudesta 10 metrin syvälaiturista, joka sijoittuisi sataman pohjoisosaan, Kainun saaren pohjoisrannalle. Vuonna 2005 vahvistettu sataman asemakaava mahdollistaa n 300m lisälaituritilan sataman pohjoisosaan. Satamassa tehtyjen laskelmien mukaan koko satama-aluetta ei missään tapauksessa kannata ruopata 10m kulkusyvyyteen, joka edellyttäisi 11 metrin ruoppaussyvyyttä. Tämä puolestaan edellyttäisi sataman kaikkien laiturien rakentamista alaosiltaan uudelleen 11m syväyteen. Hanke maksaisi reilusti yli 10 miljoonaa, joka ei ole enää mitenkään perusteltavissa hyöty/käyttölaskelmissa. Sen sijaan sataman pohjoisosaan rakennettava ja vain siltä osin ruopattava yksi uusi 150m pitkä 10m kulkusyvyinen syvälaituri olisi vielä kustannuksiltaan hallittavissa. Mikäli investointi jaettaisiin parille tai kolmelle vuodelle se ei muuttaisi sataman investointibudjettia juurikaan nykyisestä tasosta. Muita esille otettuja asioita olivat mm Kalajoen sataman meriväylän kunnossapitoruoppaus, Kalajoki-Raahe oikoväylän loppuunsaattaminen, sekä Satamatien peruskorjaus kevyen liikenteen väylineen, 8-tien ja Satamatien risteyksen ryhmityskaista. Kaikkien toimenpiteiden taustalla on myös Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen myötä kasvava satamaliikenne Kalajoen satamassa, Perämeren satamien yhteisiä huolenaiheita ovat; 1. JÄÄNMURRON TOIMIVUUDEN TURVAAMINEN - uuden Perämeren olosuhteissa toimivan murtajan rakentaminen 2. MERIVÄYLIEN KUNNOSSAPITO JA SYVENTÄMINEN - varautuminen meriväylien syventämistarpeeseen 3. MAALIIKENNEVÄYLIEN VÄLITYSKYVYN TURVAAMINEN - pääradan raideliikenteen toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen - Valtatie nro. 8 kehittäminen 4. LAIVALIIKENTEEN KILPAILUKYVYN TAKAAMINEN - rikkidirektiivin aiheuttaman kustannusten nousun vaikutukset SATAMAN EU-HANKKEET KEHITTÄVÄT TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ JA LISÄÄVÄT TYÖLLISYYTTÄ Kalajoen satamassa jatkettiin koko viime vuosi v 2009 aloitettua yhdessä Pohjois-Pohjanmaan Ely- keskuksen kanssa toteutettavaa EAKR-projektia; Kalajoen sataman toimintaympäristön parantaminen No 2. Kyseessä on yhteensä noin 800.000 euron kokonaisuus, jolla laajennetaan kenttäalueita ja rakennettiin uusi pengertie sataman ja Rautaruukin teollisuusalueen välille sekä rakennetaan tänä vuonna luotsi- ja hinaajalaituri. Tähän hankkeeseen myönnettiin EAKRtukea 35% kokonaiskustannuksista. Kaikki hankkeen osiot ovat hyvin perusteltuja. Suora 200m tieyhteys sataman ja Ruukin välillä on molempien etu, hinaajien, luotsialuksen ja muiden pienalusten sijoittaminen omaan laituriinsa, vapauttaa lisää tilaa lastaaville ja purkaville aluksille, ja kenttäalueiden laajentaminen mahdollistaa liikenteen kasvun. Satamassa vv. 2008-2010 toteutetun 1-hankkeen kaikki tavoitteet saavutettiin, ja siihen oltiin Ely- keskuksella erittäin tyytyväisiä. Asiakkaille ja yhteistyökumppaneille suunnatun kyselytutkimuksen mukaan työllisyys kasvoi 20 HTV, joka oli tarkalleen hankkeen tavoite. Lisäksi sataman liikenne on kasvanut viimeisen 5 vuoden aikana n 50%, satamajohtaja
summaa edellisen hankkeen vaikuttavuutta. Tämä oli myös merkittävä peruste sille että meihin uskottiin Ely- keskuksella, kun perustelimme nyt käynnissä olevaa 2-hanketta. Jätimme joulukuussa sisään hakemuksen 3-hankkeesta, joka sisältää mm satama-altaan meriilmastusjärjestelmän rakentamisen. Tämä tarkoittaa satama-altaan pohjaan rakennettavan reìjitetyn putkiston rakentamista. Tähän putkistoon talviaikana kompressorilla puhallettava ilma nostaa meren pohjassa olevan +4 asteisen veden pintaan, joka puolestaan vähentää jäänmuodostusta. Tämä puolestaan helpottaa ja nopeuttaa alusten liikkumista ja manöveerausta satama-altaassa. Viimeisinä kahtena talvena olemme joutuneet pahimmillaan nosturilla nostamaan satama-altaasta tuhansia kuutiometrejä suuria jäälohkareita, jotta alusten liikennöintiä ja käsittelyä satama-altaassa on saatu helpotettua. Lisäksi 3-hanke sisältää liikenne- ja kenttäalueiden laajentamista edelleen sekä länsilaiturin jatkamisen. SATAMAN TULEVAISUUS Sataman tulevista hankkeista suurimmat liittyvät lisälaituritilan rakentamiseen. Nyt kun uusia varastotiloja on rakennettu tuhansia neliömetrejä, seuraavaksi pullonkaulaksi muodostuu laituritilan riittämättömyys. Nykyaikana aluksilla ei ole aikaa odotella yhtään ylimääräistä vuorokautta lastausta tai purkausta. Yhden vuorokauden odotuskustannukset ovat pienilläkin aluksilla tuhansia euroja. Alkuvuonna toteutettiin pengertien rakentaminen satamasta suoraan Ruukin teollisuusalueelle. Tie parantaa yhteyttä teollisuusalueen ja sataman välillä ja mahdollistaa lisälaituritilan rakentamisen pengertien kupeeseen sekä Laumalahden vesialueen täytön myöhemmin. OY KALAJOEN SATAMA PORT OF KALAJOKI LTD? Satamalaitosten osakeyhtiöittäminen aiheuttaa melkoisia haasteita jo lähitulevaisuudessa Kalajoen satamalle. EU:n kilpailulainsäädäntö tulee edellyttämään lähivuosina satamien saattamista samaan asemaan muun muassa verotuksellisesti. Satamaliitossa pohditaan jo kuumeisesti toimintamalleja eri satamille. Yhtiöittämisprojektin valmistelut tullaan aloittamaan Kalajoen satamassakin heti kun kuntalain muutos tulee voimaa, eli jo tänä vuonna 2012. Satamaliiton arvion mukaan yhtiöittämisen takaraja olisi siirtymäkauden jälkeen vuoden 2014 alku. Lähtökohtana on että kuntienkin liiketoiminnan tulisi tapahtua Oy-muodossa. Ratkaiseva kysymys tulee olemaan, tuottaako kunnan liikelaitos palveluita oman kunnan asukkaille vai ulkopuolisille. Kansainvälisessä satamatoiminnassahan näin tietysti on. Kuntien liikelaitokset saavat samoilla markkinoilla toimiviin osakeyhtiöihin verrattuna merkittäviä etuja, muun muassa verotuksessa. Liikelaitokset eivät esimerkiksi maksa kiinteistöveroja, varainsiirtoveroja eikä tuloveroakaan, jos toiminta tapahtuu omistajakunnan alueella.
Niiden Oy-muodossa toimivia kilpailijoita sen sijaan verotetaan täysimääräisesti. Liikelaitos ei myöskään voi mennä konkurssiin Oy:n tapaan, vaan tappiokin kuitataan kunnan budjetista. Kuntaliiton mukaan noin 70 prosenttia liikelaitosten ulkoisesta myynnistä tulee energiahuollosta ja satamatoiminnasta. Satamajohtaja Anttion mukaan Kalajoen satamankin hallintomallia tullaan muuttamaan. On ilmeisen vaikeaa muuttaa satamaa kuitenkin osakeyhtiöksi, jossa kaupunki olisi enemmistöomistaja ja mukana olisi muita yhtiökumppaneita, koska ketään ei varmaankaan kiinnosta sataman vähemmistöosakkuus. Sataman toimiminen osakeyhtiönä ei varmaankaan ole helppoa nykyisillä investointimäärillä. Satama on kuitenkin kokonaisuutena, verotulot ja työpaikat huomioon ottaen, kaupungille erittäin kannattava. Lisäksi tulot ovat lähes kaikki vientituloja. Anttion pohtima varteenotettavin vaihtoehto on sellainen, että tuleva Kalajoen Satama Oy toimisi satamapalveluyhtiönä, joka maksaisi käypää vuokraa Kalajoen kaupungille sataman varastoista ja kenttäalueista. Omaisuusmassa säilyisi kaupungilla. Myös Ely-keskuksen alustava kanta on ollut että mikäli kaupunki on saanut EU-tukia sataman kehittämiseen, niin omaisuusjärjestelyjä kaupungilta osakeyhtiölle ei liene syytä tehdä, koska silloin voi tulla riski tukien takaisinperinnästä. Esa Anttio toimi ennen päätoimiseksi satamajohtajaksi siirtymistään oman perheensä omistaman osakeyhtiön toimitusjohtajana, joten Oy-asiat eivät ole hänelle uusia. Positiivisena asiana hän kokee osakeyhtiöittämisen mukanaan tuoman päätöksenteon helpottumisen. Toki toimitusjohtaja on edelleen vastuussa osakeyhtiön hallitukselle ja yhtiökokoukselle vastuurajojensa mukaisesti tekemistään päätöksistä. Mikäli osakeyhtiön talous mahdollistaa uudet perustellut investoinnit, niin päätökset voidaan tehdä asiakkaan, eli nyt siis kahden yhtiön välillä varsin ripeässä järjestyksessä. TALKOOTYÖNÄ RAKENNETTU KALJAASI ANSIO LASKETTIIN VESILLE KALAJOEN SATAMASSA Plassin kyläyhdistyksen talkootyönä rakentama perinnelaiva Ansio laskettiin vesille 5. kesäkuuta 2011. Tilaisuus houkutteli Kalajoen satamaan noin 5000 hengen yleisöjoukon ja oli samalla Kalajoen sataman kaikkien aikojen suurin yleisötapahtuma. Kaljaasin rakentaminen kesti noin kolme ja puoli vuotta. Vapaaehtoiset talkoolaiset ovat käyttäneet urakkaan 16.000 tuntia. Kaljaasi Ansion kastoi Soili Autio. Kaljaasin kokonaispituus on 25 metriä, leveys 5,2 metriä, syväys 1,5 metriä ja paino n. 60 tonnia. Purjeiden pinta-ala on 200 neliömetriä. Laivalla on tilaa 40 hengelle ja sen esikuvana on v. 1891 valmistunut kaljaasi Ansio. Uusi Kaljaasi Ansio toimii sekä Kalajoen kaupungin että Kalajoen sataman lippulaivana. FEEDBACK JA SEN MERKITYS Asiakkailta saatu myönteinen palaute auttaa löytämään oikeat linjat sataman kehittämisessä. Meripelastaja saattaa arvostaa, myrskyisellä merellä tai tuulisella satamalaiturilla vietetyn pitkän työpäivän jälkeen, sataman tarjoamaa maukasta ja lämmintä soppalautasta yli kaiken. Laivaajat taas kokevat, että suhteiden ja jatkuvan tiedonvälityksen tulee toimia juohevasti sekä tärkeimmän yhteistyökumppanin, satamaoperaattorin että kunnallisen satamalaitoksen
suuntaan. Satamissa pitää ymmärtää asiakkaiden tärkeys. Asiakkaiden huomiointi koostuu pienistä asioista. Joskus puhelinsoitto tai tekstiviesti satamalaitoksen operatiiviselta johdolta asiakkaalle oikealla ja strategisella hetkellä riittää kertomaan, että asiakas on huomioitu. Se on tärkeää, jotta yritykset haluavat jatkossakin käyttää kunnallisen satamayhtiön palveluja ja siten kartuttaa sekä kunnan kassavirtaa että edesauttaa kaikkien asukkaiden hyvinvointia. Kalajoen satama on asiakkaiden mielestä malliesimerkki piensataman merkityksestä laajalle alueelle. Erityisesti juuri pieni satama on ketterä tyydyttämään lähiseudun yritysten tarpeet viennissä ja tuonnissa. Asiakkaiden mielestä Kalajoen sataman valtteina ovat myös suotuisa sijainti, esteettömät laajenemismahdollisuudet ja hyvät liikenneyhteydet ympäröivään maakuntaan. Kalajoen satama yrityksineen muodostaa alueen vientiä ja tuontia palvelevan logistisen keskuksen. Kalajoella on onnistuttu luomaan asiakaslähtöinen ja tehokas satamapalvelukonsepti. - On parempi olla suuri asiakas pienessä satamassa kuin pieni asiakas suuressa satamassa - Anttio kiteyttää monien asiakkaiden yhteisen mielipiteen. Satamajohtaja Esa Anttio Kalajoen satamalaitos www.portofkalajoki.fi www.portofksalajoki.com esa.anttio@kalajoki.fi puh 044-4691 361