Harvinainen standardimallin ennustama B- mesonin hajoaminen havaittu CMS- kokeessa

Samankaltaiset tiedostot
Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011

Uusimmat tulokset ATLAS-kokeen Higgs hiukkasen etsinnästä

CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén

LHC kokeet v J.Tuominiemi /

SUPER- SYMMETRIA. Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

Suomalainen tutkimus LHC:llä. Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

LHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski

Kesätöihin CERNiin? Santeri Laurila & Laura Martikainen Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) Santeri Laurila & Laura Martikainen / HIP

Hiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto

Robert Brout. Higgsin bosoni. S. Lehti Fysiikan tutkimuslaitos Helsinki. Francois Englert. Peter Higgs

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

Paula Eerola

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Tampere Higgsin bosoni. Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Arttu Haapiainen ja Timo Kamppinen. Standardimalli & Supersymmetria

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Lataa Maailmanlopun hiukkanen - Sean Carroll. Lataa

Kuva 2. LHC-dipolimagneetin poikkileikkaus, jossa näkyy suprajohtavan magneettikelan paikka suihkuputkien ympärillä.

Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta

Hiukkaskiihdyttimet. Tapio Hansson

Triggeri. Tuula Mäki

Neutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa

Hiukkasfysiikan luento Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura

Mittaustekniikka (3 op)

Hiukkasfysiikan avointa dataa opetuskäytössä

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Neutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto

Hiukkasten lumo: uuden fysiikan alku. Oili Kemppainen

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet

CERN-matka

761121P-01 FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1. Oulun yliopisto Fysiikan tutkinto-ohjelma Kevät 2016

pitkittäisaineistoissa

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi (yksisuuntainen)

Fysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet

Theory Finnish (Finland) Suuri hadronitörmäytin (Large Hadron Collider, LHC) (10 pistettä)

Alkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:

Neutriino-oskillaatiot

Korrelaatiofunktio ja pionin hajoamisen kinematiikkaa

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Higgsin fysiikkaa. Katri Huitu Fysiikan laitos, AFO Fysiikan tutkimuslaitos

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Mikä on CERN? Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä

Sisältö. Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys

Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Hiukkasfysiikkaa. Tapio Hansson

pitkittäisaineistoissa

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

Otannasta ja mittaamisesta

Menetelmäohjeet. Muuttuvan magneettikentän tutkiminen

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

Jousen jousivoiman riippuvuus venymästä

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi

1. Tilastollinen malli??

Hiukkasfysiikan kokeet

Mahtuuko kaikkeus liitutaululle?

Lataa Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa - Stephen Hawking. Lataa

Työ 55, Säteilysuojelu

40D. RADIOAKTIIVISUUSTUTKIMUKSIA

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Alkeishiukkaset. perushiukkaset. hadronit eli kvarkeista muodostuneet sidotut tilat

Atomimallit. Tapio Hansson

t osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä

3.7 Todennäköisyysjakaumia

Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty.

Lataa Olemisen porteilla - Kari Enqvist. Lataa

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Mustien aukkojen astrofysiikka

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto

Fysiikkaa runoilijoille Osa 7: kohti kaiken teoriaa

Hiukkasfysiikka, kosmologia, ja kaikki se?

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Pimeän energian metsästys satelliittihavainnoin

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.

Uudet kokeet testaavat maailmankaikkeuden kohtalon: Muuttuuko kaikki aine lopulta säteilyksi?

Flrysikko Higgs iuhli. löytymistä 4. z.totz

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2

Kosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson

Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi

Hiukkasfysiikan kokeet

Transkriptio:

Harvinainen standardimallin ennustama B- mesonin hajoaminen havaittu CMS- kokeessa CMS- koe raportoi uusissa tuloksissaan Bs- mesonin (B- sub- s) hajoamisesta kahteen myoniin, jolle Standardimalli (SM) ennustaa vain häviävän pienen todennäköisyyden. Hajoamista on metsästetty 25 vuoden ajan kiihdytinkokeissa. Uusi tulos julkaistiin EPS- HEP- konferenssissa Tukholmassa perjantaina 19.7.2013. Tämän suuren kansainvälisen konferenssin järjestää Euroopan Fyysikkoseura kahden vuoden välein. LHC:llä protoni- protoni- törmäyksissä tuotettujen Bs- mesonien joukossa vain keskimäärin kolme miljardista hajoaa Standardimallin mukaan kahteen myoniin, elektronin raskaaseen sisarhiukkaseen. Nämä hajoamiset ovat erityisen mielenkiintoisia siksi, että poikkeama Standardimallin ennusteesta paljastaisi uutta, Standardimallin ulkopuolella olevaa fysiikkaa (Beyond the Standard Model Physis, BSM- fysiikkaa). CMS :n mittaama hajoamistaajuus on 3,0 ± 0,9 x 10-9, joka on 4,3 standardipoikkemaa taustan yläpuolella. Mittaus on tilastollisesti sopusoinnussa Standardimallin ennusteen 3,6±0,3 x 10-9 kanssa. Mittauksen virhearvion perusteella todennäköisyys sille, että se johtuu taustan tilastollisesta heilahtelusta on yksi sadastatuhannesta. Kuva 1. : Bs - > µµ kandidaattitapaus rekisteröitynä CMS- koeasemassa protoni- protoni- törmäyksissä 8 TeV:llä CERNin LHC- kiihdyttimellä vuonna 2012. Uuden etsintää Standardimalli on viimeisten vuosikymmenien aikana osoittautunut tarkaksi kuvaukseksi havaituista hiukkasilmiöistä, mutta toisaalta tiedetään että se ei ole täydellinen teoria: se ei esimerkiksi ennusta maailmankaikkeudessa havaitun

pimeän aineen olemassaoloa eikä sitä miksi maailmankaikkeudessa on lähinnä vain ainetta Big Bang- teorian ennustaman aine- antiaine- symmetrian sijaan. Siksi tutkijoiden huomio on yhä enemmän kohdistunut BSM- fysiikan etsimiseen, ja LHC- törmäyttimellä sen löytämiseen pitäisi olla hyvät mahdollisuudet. Niinpä CMS- kokeessa haetaan järjestelmällisesti merkkejä poikkeamista SM:n ennusteista. B- mesonien hajoaminen kahteen myoniin on ilmiö, joka sopii hyvin BSM- fysiikan etsimiseen. B 0 - mesonin (joka koostuu anti- b- kvarkista ja d- kvarkista) ja sen sisarhiukkasen Bs- mesonin (koostuu anti- b- kvarkista ja s- kvarkista) hajoaminen kahteen myoniin on SM:n mukaan hyvin harvinainen tapahtuma. Useat ehdotetut SM:n laajennukset sen sijaan ennustavat joko selvästi suurempia hajoamistodennäköisyyksiä, mutta jotkut myös vielä pienempiä. Poikkeamat SM:n ennusteista olisivat todisteita BSM- fysiikasta. Viimeisen 25 vuoden aikana näitä harvinaisia hajoamisia on etsitty tusinassa kokeessa eri hiukkaskiihdyttimillä. Hajoamisen mitatulle todennäköisyydelle mitatut ylärajat ovat pienentyneet tuona aikana neljä kertalukua, lähestyen vähitellen SM:n ennustetta. Ensimmäinen selvä näyttö Bs - > µµ - hajoamiselle saatiin LHCb- kokeessa marraskuussa 2012, hajoamistaajuuden mittaustuloksen ollessa 3,5 standardipoikkeamaa satunnaisen taustan yläpuolella. Kuva 2. Hiukkaskiihdyttimillä Bs ja B 0 - bosonien kahteen myoniin hajoamisten mitatut todennäköisyydet viimeisten 20 vuoden ajalta. Harvinaisten ilmiöiden metsästystä Harvinaisten ilmiöiden etsiminen on aina vaativaa, kysymys on muutaman signaalitapauksen havaitsemisesta valtavan suuren satunnaisen taustan joukosta. Satunnainen tausta on kokeellisesti aina läsnä, ja sen lisäksi muut ilmiöt ja erilaiset mittausvirheet antavat tapauksia jotka näyttävät signaalitapauksilta. Bs - hajoamisten tapauksessa SM:n mukaan vain kolme hajoamista kahteen myoniin on odotettavissa miljardia taustatapausta kohti.

CMS- kokeessa valitaan joka sekunti 400 protoni- protonitörmäystä, joissa näyttäisi olevan Bs - > µµ hajoaminen. Näistä kymmenkunta valitaan jatkokäsittelyyn, jossa hajoamisessa syntyneiden hiukkasten ominaisuudet tutkitaan tarkoin, jotta voidaan varmistua siitä että ne ovat myoneja. Näin pyritään karsimaan pois tapaukset, jotka simuloivat hajoamisia kahteen myoniin. Jotta Bs - > µµ hajoamistodennäköisyys voidaan mitata, on myös mitattava hyvällä tarkkuudella kuinka paljon B- mesoneja on kaikkiaan tuotettu. Tämä tapahtuu havaitsemalla muut, kokeellisesti hyvin tunnetut B- mesonien hajoamiset. Ensimmäiset merkit odotetusta Kuva 3. Kahden myonin massajakautuma. Sinipunaiset ja punaiset käyrät esittävät SM:n B 0 ja Bs ennusteita, vihreät ja mustat kuvaajat kolmea eri tausta- arviota. Sininen kuvaaja esittää tilastollista sovitusta tausta ja signaali mukaan lukien. Julkaistut tulokset perustuvat vuosien 2011 ja 2012 aikana pp- törmäyksistä kerätyn data- aineiston analysointiin. LHC:n luminositeetissa ilmaistuna [2] dataa kerättiin 5 fb - 1 ja 20 fb - 1. Havaittujen Bs - > µµ kandidaattien massajakautuma paljasti, että ennustetun taustan lisäksi nähtiin Bs hajoamisia (kts. kuva 2) vastaten hajoamistodennäköisyyttä 3,0 +1,0-0,9 x 10-9. Virheen perusteella tulos on 4,3 standardipoikkeamaa taustan yläpuolella. Raportti tuloksesta on lähetetty Physical Review Letters lehteen. Mittaus on tilastollisesti yhtäpitävä Standardimallin ennusteen 3,6±0,3 x 10-9 kanssa. Myös hajoamisia B 0 - > µµ etsittiin. Kun sille ei löytynyt näyttöä, hajoamistodennäköisyydelle saatiin ylärajaksi 1,1x10-9 95% luotettavuustasolla [3].

Mitä seuraavaksi Uutta fysiikkaa ei siis vielä ole löytynyt. Mutta Bs- mesonien hajoamisten jännittävä tutkimus ei ole vielä suinkaan ohi. Kun LHC tulee jatkamaan pp- törmäyksiä vuoden 2015 alusta lähtien, CMS:n mittaukset B- mesonien hajoamisten todennäköisyyksistä tulevat merkittävästi tarkentumaan, jolloin on mahdollista havaita entistä pienempiä poikkeamia SM:n ennusteista. Mittausten tarkentuminen tekee mahdolliseksi nähdä, millaisia poikkeamia on lopulta olemassa ja mihin suuntaan teoriaa on kehiteltävä. Lisääntynyt tarkkuus tarvitaan myös B 0 - > µµ - hajoamisten etsimiseksi. Harvinaisen Bs - > µµ hajoamisen havaitseminen on siis tärkeä välietappi 25 vuotta jatkuneessa tutkimushankkeessa, ja suunnitelmat tästä eteenpäin ovat myös selvät. CMS- koe Lisätietoja CMS- kokeesta löytyy osoitteesta: http://cern.ch/cms tai ottamalla yhteyttä osoitteeseen: cms.outreach@cern.ch. CMS on toinen kahdesta suuresta kokeesta CERNin LHC- törmäyttimellä, jotka on rakennettu aineen perusrakenteen uuden fysiikan etsimiseen. Se on suunniteltu tutkimaan laajalti LHC- törmäyttimellä tuotettuja hiukkasia ja niiden välisiä ilmiöitä protoni- protoni- ja raskasioni törmäyksissä, tavoitteena vastata kysymyksiin kuten: Mistä maailmankaikkeus koostuu ja mitkä voimat vallitsevat siinä? ja Mikä määrää alkeishiukkasten massan? Se on suunniteltu mittaamaan tunnettujen hiukkasten ominaisuuksia ennen näkemättömällä tarkkuudella mutta samalla löytämään uusia, teorioiden ennustamattomia ilmiöitä. Tutkimus jatkaa ihmiskunnan vuosituhantista tavoitetta ymmärtää maailmankaikkeuden rakennetta ja maailmaa meidän ympärillämme, mutta se luo samalla uusia teknologioita jotka muuttavat käytännössä maailmaa, jossa me elämme. Näinhän on tapahtunut jo pitkään historiamme aikana. CMS- kokeen konseptuaalinen suunnitelma, jossa suomalainen tutkimusryhmä oli alusta alkaen mukana, esitettiin vuonna 1992. Mittavan koeaseman (halkaisijaltaan 15 m, pituudeltaan 21 m ja painoltaan 14 000 tonnia) rakentaminen kesti 16 vuotta ja vaati yhden fysiikassa suurimman kansainvälisen tutkimusyhteistyöhankkeen resurssit: 3275 fyysikkoa (joista 1535 jatko- opiskelijaa), 790 insinööriä ja teknikkoa 179 yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta 41 maasta kaikkialta maailmasta. Viitteet [1] Standardipoikkeama kuvaa yksittäisten mittausten hajontaa keskiarvon ympärillä. Sitä voidaan käyttää kuvaamaan eri hypoteesien sopivuutta mittaustulosten kuvaamiseen. Riippuen tulosten tulkinnasta ja

tutkimusaineiston ominaisuuksista fyysikoitten hyväksymä standardipoikkeamien määrä voi vaihdella. [2] http://news.stanford.edu/news/2004/july21/femtobarn- 721.html [3] Luotettavuustaso on tilastollinen mitta sille, että mittauksen tulos osuu tietyn odotetun alueen sisään. Siten 95% luotettavuustaso merkitsee, että mittauksen tulos osuu tällä todennäköisyydellä tietylle alueelle.