Kuntasektorin energiansäästösopimusten vuosiraportti 2000 1
2
Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksille sekä viimeksi tänä vuonna linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä on tarkoitus edelleen laajentaa asuinrakennuksiin. Valtioneuvosto hyväksyi kuluvan vuoden maaliskuussa kansallisen ilmastostrategian ja antoi sen selontekona eduskunnalle. Eduskunta hyväksyi selontekoa koskevan lausunnon kesällä ja totesi, että selonteon pohjalta voidaan aloittaa Suomen ilmasto-ohjelman toteuttaminen. Hallitus lähtee ilmastostrategiassaan siitä, että energian käytön tehostamista jatketaan syksyllä 2000 valmistuneen energiansäästön edistämisohjelman mukaisesti. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian käytön kasvua edistetään vuonna 1999 laaditun edistämisohjelman linjausten mukaisesti. Energian säästön tehostamisella ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä arvioidaan voitavan kattaa suurin piirtein puolet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistarpeesta vuoteen 2010 mennessä. Ilmastostrategiassa ja energiansäästöohjelmassa on energiansäästösopimuksilla edelleen keskeinen asema energiatehokkuuden parantamisessa. Lisäksi ilmastostrategiassa todetaan, että jotkut nykyiset energiansäästösopimukset, kuten teollisuuden ja energia-alan sopimukset, voitaisiin laajentaa kasvihuonekaasujen vähentämissopimuksiksi. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu toisen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimuksiin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2000 että kumulatiivisesti vuodesta 1998 lähtien. Sopimusjärjestelmää käynnistettäessä oli tiedossa, että järjestelmän käynnistäminen ja potentiaalien kartoitus vie oman aikansa ja että konkreettisia säästötuloksia alkaa näkyä vasta muutaman vuoden kuluttua. Nyt ollaan tässä mielessä vedenjakajalla. Useimmilla sopimusaloilla kattavuus on lisääntynyt hyvin ja analyysejäkin on jo tehty paljon. Sopimusjärjestelmän aikaansaamia energiansäästövaikutuksia alkaa pikkuhiljaa näkyä. Nyt tarvitaan sekä yhteisiä että yksittäisten osapuolten konkreettisia toimia, jotta energiansäästösopimukset lunastavat niihin asetetut odotukset ja toiveet. Helsingissä lokakuussa 2001 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3
4
Sisällysluettelo Motiva vastaa raportin tietosisällöistä ensisijaisesti lukujen 1.3.3, 3 ja 4.3 osalta. Muiden lukujen tietosisällöistä vastaa ensisijaisesti Suomen Kuntaliitto. Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto 9 1.1 Sopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät 9 1.2 Sopimusmenettely ja sen toteuttaminen 12 1.3 Sopimuksen keskeiset tavoitteet 13 1.3.1 Rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutukset 13 1.3.2 Kulutusseurannan kattavuus 14 1.3.3 Katselmusten kattavuus 16 2 Kuntien energiankäyttö 20 2.1 Rakennusten energiankäyttö 20 2.1.1 Kaikki kunnat ja kuntayhtymät 20 2.1.2 Energiansäästösopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät 23 2.2 Katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutus 27 2.3 Ajoneuvojen ja työkoneiden energiankulutus 29 2.4 Vesihuollon energiankulutus 31 3 Energiakatselmukset 32 3.1 Yleistä energiakatselmuksista 32 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet 32 4 Muut toimenpiteet 40 4.1 Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet 40 4.2 Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 40 4.3 Muuta huomioitavaa ESCO-toiminta 41 Liitteet Liite 1 Kuntien ja kuntayhtymien numerointi 42 5
6
Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä kuntien ja kuntayhtymien väliseen sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi kuntasektorilla. KTM:n ja Suomen Kuntaliiton välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin 10.11.1997. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa kunnan toimintaa. Vuoden 2000 lopussa 34 kuntaa ja 8 kuntayhtymää oli tehnyt energiansäästösopimuksen KTM:n kanssa. Sopimuksen piirissä oli kuntasektorin julkisista rakennuksista yli 53 milj. rakennuskuutiometriä, joka vastasi noin 46 % kuntasektorin julkisista rakennuksista. Vastaavasti kuntasektorin asunnoista noin 17 milj. rakennuskuutiota oli sopimuksen piirissä edustaen noin kolmannesta kuntasektorin asuinrakennuksista. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 2001 toista kertaa. Raportointi koski sopimuksen vuosina 1997 2000 tehneitä kuntia ja kuntayhtymiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2000. Energiansäästösopimuksen tehneissä kunnissa ja kuntayhtymissä käytettiin vuonna 2000 rakennusten lämmitykseen yhteensä noin 2,1 TWh energiaa. Sähköä käytettiin näissä rakennuksissa yhteensä 0,85 TWh. Kulutusseurannan kattavuus (lämpö) oli sopimuksen tehneiden kuntien julkisissa rakennuksissa keskimäärin 84 % ja asuinrakennuksissa 70 %. Raportoidut lämmön ominaiskulutukset olivat hieman Kuntaliiton tilastoimia keskiarvoja pienemmät, kun taas sähkön ominaiskulutukset olivat samaa suuruusluokkaa tai hieman pienempiä. Energiansäästösopimuksessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat vuosina 1992 2000 katselmoineet yhteensä 12,6 milj. rakennuskuutiometriä, mikä vastaa noin 11 % koko kuntasektorin julkisista rakennuksista. Energiansäästösopimuksen piirissä olevista julkisista rakennuksista on katselmoitu keskimäärin 24 %. Vuoden 2000 loppuun mennessä näiden kuntien ja kuntayhtymien 563 rakennuksessa tehdyissä energiakatselmuksissa on todettu säästöpotentiaalia keskimäärin 15,0 % lämmön kulutuksessa, 7,6 % sähkön kulutuksessa ja 7,5 % veden käytössä. Kaikkiaan säästösopimuksen piirissä olevat kunnat ja kuntayhtymät raportoivat toteuttaneensa 1 424 yksittäistä energiatehokkuuteen vaikuttanutta toimenpidettä, joiden arvioitu säästövaikutus on lämmön osalta noin 36,0 GWh/a ja sähkön osalta hieman yli 5,5 GWh/a. Jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi kunnat ja kuntayhtymät raportoivat 367 toimenpidettä, joiden osalta toteutuspäätös on jo tehty sekä 497 toimenpidettä, joiden toteutusta harkitaan. Jo toteutettujen, päätettyjen ja harkittavien 2 288 toimenpiteen säästöpotentiaali on yhteensä lämmön osalta lähes 52 GWh/a ja sähkön osalta noin 10 GWh/a. Raportissa todetaan energiakatselmusten ja kulutusseurannan lisäksi myös muita toimenpiteitä, joiden avulla kunnan energiatehokkuutta pyritään edistämään. Tällaisia ovat mm. tiedot energiataseen laadinnasta, energiansäästöön liittyvästä koulutuksesta, hankintojen energiatehokkuudesta ja liittymisistä kuntien ilmastonsuojelukampanjaan sekä kestävän kehityksen paikallisagendatyöhön. Vuosiraportoinnin rakenne on pyritty tekemään sellaiseksi, että sen pohjalta voidaan raportointia laajentaa ja esim. vertaisanalyysi-tyyppiseen (ns. benchmarking) raportointiin 7
voidaan liittää uusia kuntia vertailukelpoisesti. Jatkossa voidaan olettaa, että käytössä on laajempi tietoaineisto tilastokelpoiseen analysointiin. 8
1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä ja yhteisöissä kuten kunnissa ja kuntayhtymissä. Motiva osallistuu säästösopimusten raportointityöhön yhteistyössä sopimusosapuolten ja keskusjärjestöjen, kuten Suomen Kuntaliiton, kanssa. Motivaan on kehitetty säästösopimusten seurantajärjestelmä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriötä, energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Toisaalta tavoitteena on myös tuottaa kunnille ja kuntayhtymille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa muun muassa vertaisanalyysityyppistä (ns. benchmarking) tietoa, jonka avulla kunnat voivat verrata omaa energiatehokkuuttaan muiden kuntien vastaaviin tietoihin kunnan eri toimialueilla, kuten rakennusten energian käytössä, katuvalaistuksessa jne. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat pääosin energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien raportoimiin tietoihin vuodelta 2000. 1.1 Sopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät Vuoden 2000 loppuun mennessä 34 kuntaa ja 8 kuntayhtymää oli tehnyt energiansäästösopimuksen kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Sopimuksen piirissä oli noin 70 milj. rakennuskuutiometriä, joka vastaa noin 42 % koko kuntasektorin rakennuskannasta. Tästä määrästä oli julkisia rakennuksia 53 milj. m 3, mikä on noin 46 % kuntien ja kuntayhtymien julkisista rakennuksista. Asuinrakennuksia oli sopimuksen piirissä 17,6 milj. m 3, mikä on vain 35 % kuntien ja kuntayhtymien suoraan tai välillisesti omistamista asunnoista. Vuoden 2000 lopussa 1,9 miljoonaa suomalaista asui energiansäästösopimuksen tehneessä kunnassa, mikä on noin 37 % Suomen asukasluvusta. Kuvassa 1 esitetään kunnat asukasluvun mukaan jaoteltuna. Kuvasta 2 ilmenee myös energiansäästösopimuksen tehneet kunnat. Sopimusten teko on painottunut suuriin kaupunkeihin. 9
120 112 100 Kunnat ESS-kunnat 88 80 Kuntia (kpl) 60 67 Kunnat 40 41 35 38 36 20 0 17 8 6 7 4 5 1 2 1 1 2 6 5 1 0-2 2 2-4 3 4-6 4 6-8 5 8-10 6 10-15 7 15-30 8 30-50 9 50-100 10 100- Asukasluku (tuhatta asukasta) Kuva 1. Energiansäästösopimuksen tehneet kunnat asukasluvun mukaan jaoteltuna. Suurista kaupungeista energiansäästösopimuksen (ESS) ovat tehneet useimmat kaupungit. 10
Vuoden 2000 loppuun mennessä energiansäästösopimuksen tehneet kunnat (sopimuksen tekojärjestyksessä): 1997 Helsinki 1998 Turku Iisalmi Leppävirta Tampere Kitee Jyväskylä Suodenniemi Pomarkku Lavia Honkajoki 1999 Keuruu Rovaniemi Urjala Kajaani Espoo Varkaus Multia Savonlinna Saarijärvi Lieksa 2000 Toijala Salo Mänttä Vaasa Riihimäki Pori Kuusamo Vantaa Kemi Lohja Rauma Lammi Parainen Kuntayhtymät 1998 A Oulun seudun ammatillinen koulutuskuntayhtymä 1999 B Helsingin yliopistollinen keskussairaala nyk. HUS C Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2000 D Eskoon Sosiaalipalvelujen Kuntayhtymä E Jyväskylän koulutuskuntayhtymä F Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä G Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä H Seinäjoen ammattioppilaitos Kuva 2. Energiansäästösopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät vuoden 2000 lopussa. 11
1.2 Sopimusmenettely ja sen toteuttaminen Sopimus ja energiankäytön tilanneselvitys Kuntien ja kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen energiansäästösopimukseen sisältyy energiankäytön tilanneselvitys, jossa kunta selvittää energiankäyttönsä nykytilan. Kuntaliitto on avustanut ja tukenut sopimusten teossa mm. laatimalla luonnoksen sopimuksesta kuhunkin kuntaan. Kunnanhallitus käsittelee ja hyväksyy sopimuksen, joka lähetetään KTM:lle Suomen Kuntaliiton kautta. Sopimuksen keskeiset tavoitteet kuvataan kohdassa 1.3. Energiankäytön tehostamissuunnitelma Sopimuksessa todetaan, että kunta laatii vuoden kuluessa allekirjoituksesta energiankäytön tehostamissuunnitelman (eli energiansäästösuunnitelman). Vuoden 2001 syksyyn mennessä oli laadittu 13 tehostamissuunnitelmaa. Tehostamissuunnitelmia on laadittu selvästi ennalta suunniteltua hitaammin. Sopimusten mukaisesti olisi tuolloin pitänyt olla tehtynä 22 tehostamissuunnitelmaa. Muutamat kunnat kokevat, etteivät ne tarvitse uudella tavalla tehtyä energiansäästösuunnitelmaa, koska ne ovat sellaisen jo tehneet 1995 ja seuranneet sen toteutumista. Kunnista ei syystä tai toisesta ole löytynyt voimavaroja suunnitelmien tekemiseen. Kuntaliitto on kannustanut em. kuntia suunnitelman tekoon viidellä alueellisella koulutustilaisuudella syksyllä 2001. Motiva ja ympäristöministeriö tukevat tilaisuuksien järjestämisessä. Em. tilaisuuksissa pyritään myös parantamaan ympäristöyksikön ja teknisen yksikön välistä yhteistyötä ja edistämään kasvihuonepäästöjen selvittämistä. Vuosittainen raportointi Kunta raportoi vuosittain energiankäytöstä sekä toteutetuista tehostamistoimenpiteistä Kuntaliitolle. Tässä raportissa jatkossa esitettävät tulokset perustuvat keskeisiltä osin näihin kuntien vuodelta 2000 raportoimiin tietoihin. 34 kunnasta ja 8 kuntayhtymästä Varkaus ja kolme pientä kuntaa: Honkajoki, Lavia ja Suodenniemi eivät antaneet vuosiraportointitietoja. Leppävirta ja Lieksa antoivat kulutustilaston, mutta eivät ns. yleistä osaa. Lammin kunta ei toimittanut kulutustilastoa. Raportoitujen tietojen sisältö ja laajuus vaihtelevat kunnittain, mikä näkyy mm. vertaisanalyysi-kuvissa (ns. benchmarking) puuttuvina tietoina. 12
1.3 Sopimuksen keskeiset tavoitteet Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa kunnan toimintaa. Määrällisiä tavoitteita sopimuksessa asetetaan mm. lämmön ja sähkön käytön tehostamiselle (esimerkiksi rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutuksille) sekä energiakatselmusten tekemiselle. Niin ikään asetetaan määrällinen tavoite kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuudelle. 1.3.1 Rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutukset Lämmön ominaiskulutukset Kuntaliiton ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisessä sopimuksessa (1997) asetettiin tavoitteeksi vähentää kuntasektorin koko rakennuskannan lämmön ominaiskulutusta (kwh/m 3 ) vuoteen 2005 mennessä 10 % ja vuoteen 2010 mennessä 15 % verrattuna vuoteen 1990. KTM:n ja kuntien välisessä esimerkkisopimuksessa on asetettu seuraavat tavoitteet: Lämmön ominaiskulutuksen muutos Kunnan oma rakennuskanta 2000 2005 2010 - vertailuvuosi 1990-13 % -15 % -18 % - vertailuvuosi 1996-6 % -8 % -11 % Kuntien käyttämä vertailuvuosi vaihtelee eri kunnissa johtuen sopimuksen solmimisajankohdasta. Tavoitteena on ollut, että ominaiskulutuksen alenemisen vauhti on ollut yleensä sama, ellei erityisiä syitä ole ollut siitä poiketa. Sähkön ominaiskulutukset KTM:n ja Kuntaliiton sopimukseen (1997) sekä KTM:n ja kuntien väliseen esimerkkisopimukseen on kirjattu tavoitteeksi sähkön ominaiskulutuksen (kwh/m 3 ) kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 2005. Ne kunnat, jotka ovat tehneet sopimuksen vuonna 2000 ovat usein asettaneet tavoitevuodeksi 2007. 13
1.3.2 Kulutusseurannan kattavuus Tavoite KTM:n ja kuntien välisessä esimerkkisopimuksessa tavoitteeksi on asetettu, että 90 % kiinteistöistä ja 70 % muusta kulutuksesta olisi kuukausittaisen kulutusseurannan piirissä vuoden 2000 loppuun mennessä. 1 Kun sopimuksia on tehty vuosina1999 ja 2000 on em. tavoitteesta ollut pakko tinkiä, koska ko. vuoden 2000 loppu on ollut lähellä. Tavoitteet on kuitenkin pyritty asettamaan kaikille kunnille saman tasoisina. Tilanne Vuoden 2000 lopussa oli tilanne säästösopimuksen tehneissä kunnissa ja kuntayhtymissä kulutusseurannan osalta seuraava: Rakennukset Julkisten rakennusten lämmön kulutusseurannan kattavuus oli sopimuksen tehneiden kuntien rakennuskannassa keskimäärin noin 84 % vuoden 2000 lopussa, kuva 3. Asuinrakennusten lämmön kulutusseurannan kattavuus oli sopimuksen tehneiden kuntien rakennuskannassa keskimäärin noin 70 % vuoden 2000 lopussa, kuva 4. Julkisten rakennusten sähkön kulutusseurannan kattavuus oli vuoden 2000 lopussa sopimuksen tehneissä kunnissa ja kuntayhtymissä keskimäärin 79 %. Asuinrakennusten osalta vastaava luku oli 71 %. 1 KTM:n ja Suomen Kuntaliiton välisessä yhteistoimintasopimuksessa on tavoitteeksi asetettu, että 80 % kuntien julkisista kiinteistöistä saadaan kulutustilastoinnin piiriin vuoteen 2010 mennessä. 14
100 Kulutusseurannan kattavuus % 90 80 70 60 50 40 30 20 Keskiarvo Lämmitys 84 % Sähkö 77 % Vesi 77 % Lämmitys Sähkö Vesi 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 3. Kulutusseurannan kattavuus energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien julkisissa rakennuksissa. * 100 90 Kulutusseurannan kattavuus, % 80 70 60 50 40 30 Keskiarvo Lämmitys 70 % Sähkö 69 % Vesi 70 % Lämmitys Sähkö Vesi 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 4. Kulutusseurannan kattavuus energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien asuinrakennuksissa. * * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 42. 15
Muut kuin rakennukset Vuoden 2000 raportointiin saatiin tiedot tältä osin vain 14 kunnasta tai kuntayhtymästä. Näistä varsin monessa oli muiden kuin rakennusten eli lähinnä koneiden ja kuljetusvälineiden, ulkovalaistuksen ja vesihuollon kulutusseurannan kattavuudeksi ilmoitettu nolla. Helsingin kaupunki ja Multia ilmoittavat myös muun kulutusseurannan kattavuuden olevan 80 %. 1.3.3 Katselmusten kattavuus Katselmusten kattavuus tavoite KTM:n ja kuntien välisessä esimerkkisopimuksessa on tavoitteeksi asetettu, että 80 % kuntien julkisista kiinteistöistä saadaan katselmoitua vuoteen 2005 mennessä. Välitavoitteena on saada 50 % kiinteistöistä katselmoiduksi vuoden 2002 loppuun mennessä. 2 Vaikka yksittäisen kunnan asettamat tavoitteet voivat periaatteessa vaihdella johtuen kunnan omista lähtökohdista, on suurimmalla osalla sopimuksen solmineista kunnista ja kuntayhtymistä samat tavoitteet kuin mallisopimuksessa. Muutamissa erityisesti vuoden 1999 lopulla solmituissa sopimuksissa katselmustavoitteet ovat vuodelle 2002 ja 2005 hieman alemmat, mikä on ymmärrettävää. Kaikissa sopimuksissa on kuitenkin tavoitteena saada katselmoitua vähintään 50 % rakennuskannasta vuoden 2005 loppuun mennessä. Toisaalta parissa sopimuksessa on asetettu tavoitteeksi, että koko rakennuskanta on jo katselmoitu vuoden 2002 lopussa. Tilanne Energiansäästösopimusten piirissä oli vuoden 2000 lopussa noin 45 % (52,4 milj. m 3 ) koko kuntasektorin julkisista rakennuksista (115 milj. m 3 ) (kuva 5, vasen pylväs). Koko kuntasektorin julkisista rakennuksista oli katselmoitu vuoden 2000 loppuun mennessä 30 % (34,7 milj. m 3 ). Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien julkisista rakennuksista oli katselmoitu 24 % (12,6 milj. m 3 ). Tämä on 11 % koko kuntasektorin julkisista rakennuksista (kuva 5, oikea pylväs). On huomattava, että katselmoiduiksi on luokiteltu sellaiset kohteet, jotka on raportoitu Motivaan vuoden 2000 loppuun mennessä. Lisäksi on vuonna 2000 käynnistyneitä hankkeita, jotka kirjautuvat katselmoiduiksi vasta, kun raportointi Motivaan on tapahtunut. Katselmoituja tai käynnistyneitä, työn alla olevia katselmuskohteita oli vuoden 2000 lopussa julkisella sektorilla kaikkiaan noin 44,4 milj. m 3, joista noin 17,5 milj. m 3 energiansäästösopimuksen solmineessa kunnassa tai kuntayhtymässä. 2 KTM:n ja Suomen Kuntaliiton välisessä yhteistoimintasopimuksessa on tavoitteeksi asetettu, että 80 % kuntien julkisista kiinteistöistä saadaan katselmoitua vuoteen 2010 mennessä. Välitavoitteena on saada 50 % kiinteistöistä katselmoiduksi vuoden 2002 loppuun mennessä. 16
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 55 % 70 % 50 % 40 % 30 % 20 % 45 % 19 % 10 % 0 % 11 % Rakennuskanta Katselmointitilanne Ei katselmoidut kuntasektorin rakennukset Muiden kuin ESS-kuntien ja -kuntayhtymien katselmoidut julkiset rakennukset ESS-kuntien ja -kuntayhtymien katselmoidut julkiset rakennukset Muiden kuin ESS-kuntien ja -kuntayhtymien julkiset rakennukset ESS-kuntien ja -kuntayhtymien julkiset rakennukset Kuva 5. Kuntasektorin julkisista rakennuksista energiansäästösopimuksen (ESS) piirissä oleva osuus ja katselmointitilanne. Katselmusten kattavuus sopimusosapuolittain ilmenee kuvasta 6. On huomattava että prosenttiluku ei kuitenkaan kuvaa toteutettujen katselmusten määrää, koska kuntien rakennuskanta vaihtelee suuresti. Suuressa kunnassa katselmointiprosentti voi olla suhteellisen alhainen, vaikka kunnassa on katselmoitu merkittävä määrä rakennuksia. Tämä käy ilmi kuvasta 7. 17
100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 Kiinteistökannasta katselmoitu % Tavoite v. 2005 loppuun mennessä Tavoite v. 2002 loppuun mennessä Keskimääräinen tilavuuksilla painotettu katselmointiprosentti 24 % Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 6. Katselmustoiminnan kattavuus energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. * Muut 14 kuntaa yhteensä 14 % 1 30 % 31 2 % 18 3 % 21 3 % 30 4 % 32 5 % 20 4 % 10 4 % 5 20 % 2 11 % Kuva 7. Katselmoidut julkiset rakennukset säästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Prosenttiluku kuvaa kunkin kunnan ja kuntayhtymän katselmoitujen julkisten rakennusten suhdetta säästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettuun katselmoituihin julkisten rakennusten määrään (12,64 milj. m 3 ). Lihavoitu numero on kuntia ja kuntayhtymiä kuvaava tunnusluku. * * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 42. 18
Kuvassa 8 esitetään katselmoidun energiankäytön osuus koko kuntasektorin energiankäytöstä. 100 % 90 % 80 % 70 % 64 % 60 % 77 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 24 % 12 % Lämpö 15 % 8 % Sähkö Ei katselmoitu kuntasektorin palvelurakennuskanta Muu kuntasektorin katselmoitu palvelurakennuskanta Katselmoitu palvelurakennuskanta ESS-kunnissa ja kuntayhtymissä Kuva 8. Katselmoidun energiankäytön osuus koko kuntasektorin energiankäytöstä. ESS = energiansäästösopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät. Tuloksia katselmuksissa raportoiduissa säästöpotentiaaleista ja energiansäästötoimenpiteistä esitetään luvussa 3. 19
2 Kuntien energiankäyttö Kuntien ja kuntayhtymien rakennusten tilojen ja käyttöveden lämmityksen energiankulutus vuonna 1998 oli yhteensä 4,8 TWh ja sähkön kulutus 2,6 TWh. Sähkölämmityksen sekä muun toiminnan arvioitu sähkönkäyttö on vähennetty sähkön kokonaiskulutuksesta. 3 2.1 Rakennusten energiankäyttö 2.1.1 Kaikki kunnat ja kuntayhtymät Rakennuskanta Kuntien ja kuntayhtymien julkisten rakennusten kanta on noin 115 milj. m 3 Suomen Kuntaliiton vuoden 2000 selvityksen mukaan. Tämän lisäksi kunnat ja kuntayhtymät omistavat suorassa omistuksessa asuinrakennuksia n. 20 milj. m 3 ja yhtiömuotoisesti noin 30 milj. m 3. Julkisista rakennuksista suurin rakennusryhmä on koulut vastaten noin 40 % rakennuskannasta. Muut rakennukset ryhmä on suuri, noin 27 % muodostuen mm. teollisuus- ja voimalaitosrakennuksista (12 milj. m 3 ), monitoimihalleista (3 milj. m 3 ) ja paloasemista (1,4 milj. m 3 ). Kuvassa 9 esitetään kuntien ja kuntayhtymien julkisen rakennuskannan jakaantuminen. Muut 27 % Koulut 40 % Kokoontumisrakennukset 7 % Toimistorakennukset 7 % Hoitorakennukset 19 % Kuva 9. Kuntien ja kuntayhtymien julkinen rakennuskanta (yhteensä noin 115 milj. m 3 v. 2000). 3 Lähde: Jyrki Pohjolainen: Palvelujen energiatilastoinnin kehittäminen. Tilastokeskus katsauksia 2000/4. 20
Rakennuskannan energiankulutus Kuntaliiton kunnista keräämien kulutustietojen (7 500 julkista rakennusta, 3 300 asuinrakennusta) perusteella julkisten rakennusten energiankulutus oli kunnissa ja kuntayhtymissä vuonna 2000 keskimäärin seuraava. 4 Lämpö (normalisoituna Jyväskylään) - julkiset rakennukset 47,8 kwh/m 3 - asuinrakennukset 65,8 kwh/m 3 Sähkö - julkiset rakennukset 16,3 kwh/m 3 - asuinrakennukset 10,7 kwh/m 3 (tarkoittaa ns. kiinteistösähköä) Vesi - julkiset rakennukset 141 litraa/m 3 - asuinrakennukset 392 litraa/m 3 Rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutuksen kehittyminen esitetään kuvassa 10a ja 10b. 50,0 Ominaiskulutus kwh/m 3 48,0 46,0 44,0 42,0 40,0 38,0 36,0 34,0 32,0 30,0 47,2 47,0 47,8 46,2 45,4 45,3 46,4 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Kuva 10a. Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus. 4 4 Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2000. Suomen Kuntaliiton raportti. 21
20,0 19,0 18,0 Ominaiskulutus kwh/m 3 17,0 16,0 15,0 14,0 13,0 14,3 14,8 14,8 15,3 16,3 16,4 16,3 12,0 11,0 10,0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Kuva 10b. Julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus. 5 5 Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2000. Suomen Kuntaliiton raportti. 22
2.1.2 Energiansäästösopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät Energiansäästösopimuksen tehneissä kunnissa ja kuntayhtymissä käytettiin vuonna 2000 rakennusten kaukolämmitykseen yhteensä 2 032 GWh lämpöenergiaa. Sähkölämmitykseen käytettiin 30 GWh ja kiinteistösähköön 847 GWh. Kevyttä polttoöljyä käytettiin 10 300 m 3. 13 % 26 % 31 % 14 % Asuinrak. yhteensä Hoitorak. yhteensä Toimistot yhteensä Kokoontumisrak. yhteensä Koulut yhteensä Muut yhteensä 12 % 4 % Kuva 11. Energiansäästösopimuskuntien ja -kuntayhtymien kulutusseurannassa oleva rakennuskannan jakautuma v. 2000. Vuonna 1998 sopimuksen tehneiden kuntien kulutukset Sivulla 11 on mainittu, mitkä kymmenen kuntaa ja yksi kuntayhtymä tekivät sopimuksen vuonna 1998. Tähän ryhmään luetaan myös Helsingin energiansäästösopimus, joka tehtiin marraskuussa 1997. Seuraavan sivun kuvassa on esitetty tämän ryhmän lämmön ominaiskulutuksen kehitys, sähkön ominaiskulutuksen kehitys sekä edellä mainittujen ominaiskulutusten kehitys yhteensä. Tarkasteltaessa julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutuksen kehitystä yksityiskohtaisemmin on kunnissa eroja. Ominaiskulutus laski merkittävästi vuonna 1999, mutta nousi 3,5 % vuonna 2000, kuva 12. Nousu johtuu ennen kaikkea Helsingin lämmön ominaiskulutuksen noususta 3,5 %:lla. Muun muassa Turussa, Leppävirralla ja Kiteellä lämmön ominaiskulutus pieneni. Julkisten rakennusten sähkön kulutus väheni vuonna 2000 kaikissa muissa kunnissa paitsi Jyväskylässä. Keskimäärin vuonna 1998 (mukaan lukien Helsingin sopimus) tehtyjen energiansäästösopimusten kunnissa sähkön ominaiskulutus väheni lähes 3 %. 23
Lämmön ominaiskulutus Ominaiskulutus kwh/m 3 46 45 45 44 44 43 43 42 42 45,2 44,4 44,4 44,3 43,4 43,6 42,0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Sähkön ominaiskulutus Ominaiskulutus kwh/m 3 19 18 18 17 17 16 16 15 15 18,1 17,6 17,2 16,1 15,6 15,4 14,9 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus Ominaiskulutus kwh/m 3 63 62 61 60 59 58 62,8 61,7 61,5 59,9 59,3 58,8 58,1 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Kuva 12. Vuonna 1998 (+ Helsinki) sopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien normalisoidut kulutukset (julkiset rakennukset). 24
Vuonna 1999 sopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät Sivulta 11 selviää mitkä 10 kuntaa ja 2 kuntayhtymää tekivät energiansäästösopimuksen vuonna 1999. Näiden kuntien ja kuntayhtymien julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus laski vuonna 3 % 2000, kuva 13. Laskua tapahtui useimmissa kunnissa. Poikkeuksen tekee Rovaniemi, jossa lämmön ominaiskulutus nousi lähes 3 %. Suurista kunnista Espoossa lämmön ominaiskulutus laski prosentin. Sen sijaan julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus nousi 3,8 %. Espoossa oli nousua 3,2 %, Kajaanissa 5,9 % ja Rovaniemellä 2,1 %. Vuonna 2000 sopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät Vuoden 2000 osalta ei voida vielä päätellä sopimuksen teon mahdollisia vaikutuksia. Yhteenvetona voidaan todeta, että energiansäästösopimusten teko ei selkeästi näy sopimuksen tehneiden kuntien lämmön tai sähkön ominaiskulutuksissa. Toisaalta energiakatselmusten perusteella tehtyjen toimien laskennalliset säästöt ovat kyseisissä kunnissa merkittäviä. Sopimuksen teon vaikutukset näkyvät kuitenkin todennäköisesti vasta useamman vuoden kuluttua, kun energiakatselmuksissa todetut toimenpiteet on kattavammin toteutettu. Kulutukset olisivat todennäköisesti ilman toimenpiteitä olleet merkittävästi suurempia. 25
Lämmön ominaiskulutus 58 58,0 Ominaiskulutus kwh/m 3 56 54 52 50 48 46 48,4 54,4 52,6 54,2 52,6 44 44,2 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Sähkön ominaiskulutus 19 18,8 Ominaiskulutus kwh/m 3 18 17 16 15 17,8 15,9 16,9 15,0 17,8 18,1 14 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 80 Ominaiskulutus kwh/m 3 75 70 65 60 75,8 64,3 71,3 59,2 70,4 72,3 71,4 55 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Kuva 13. Vuonna 1999 sopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien normalisoidut kulutukset (julkiset rakennukset). 26
2.2 Katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutus Yhdeksäntoista säästösopimuksen solminutta kuntaa raportoi katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutustietoja vuodelta 2000. Katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutusta voidaan suhteuttaa joko valaistuihin katukilometreihin tai valaisinpisteiden lukumäärään. Energiankulutus valaistua katukilometriä kohden oli keskimäärin 16,6 MWh/katukilometri. Valaisinpistettä kohden kulutus oli keskimäärin 0,56 MWh/piste, (kuvat 14 ja 15). Tunnuslukuja tarkasteltaessa on huomattava, että kunnat poikkeavat toisistaan mm. pinta-alan, asemakaavan, keskusta/taajamarakenteen ja katuverkoston osalta. 30,0 25,0 20,0 Keskiarvo 16,6 MWh/km MWh/km 15,0 10,0 5,0 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 14. Energiankulutus katukilometriä kohden (MWh/km) energiansäästö- sopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä vuonna 2000. * * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 42. 27
1,00 0,90 0,80 MWh/valaisinpiste 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 Keskiarvo 0,56 kwh/valaisinpiste 0,20 0,10 0,00 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 15. Energiankulutus valaisinpistettä kohden (MWh/valaisinpiste) energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä vuonna 2000. * * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 42. 28
2.3 Ajoneuvojen ja työkoneiden energiankulutus Kahdentoista säästösopimuksen solmineen kunnan vuoden 2000 raportointi tietojen perusteella kunnan/kuntayhtymän henkilöautojen polttoaineen ominaiskulutus oli 10,7 l/100 km ja kuorma-autojen ominaiskulutus 32,8 l/100 km (kuvat 16 ja 17). 16 14 Keskiarvo 10,7 l/100 km 12 10 l/100 km 8 6 4 2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 16. Henkilöautojen polttoaineen kulutus (l/100 km ) energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. * * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 42. 29
60 50 Keskiarvo 32,8 l/100 km 40 l/100 km 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 17. Kuorma-autojen polttoaineen kulutus (l/100 km) energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. * * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee sivulta 42. 30
2.4 Vesihuollon energiankulutus 24 kunnan ja kuntayhtymän vesihuollon, pumppaamoiden ja jätevesilaitosten kokonaisenergian kulutus oli 7,8 TWh. Raportointitietojen perusteella vesihuollon energiankulutus oli vuodessa keskimäärin 100,5 kwh asukasta kohti laskettuna (kuva 18). 200 180 160 kwh/asukas 140 120 100 80 Keskiarvo 100,5 kwh/asukas 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 18. Vesihuollon energiankulutus (kwh/asukas) energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. 31
3 Energiakatselmukset 3.1 Yleistä energiakatselmuksista Luvun kolme tulokset ja tehdyt johtopäätökset perustuvat kiinteistökohtaisiin palautetietoihin, joissa tiedusteltiin energiakatselmuksissa todettujen toimenpiteiden toteuttamista. Kysely kohdistui säästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien katselmoituihin ja raportoituihin kohteisiin. Vuoden 2000 vuosiraportointia varten pyydettiin palautetietoa säästösopimuksen solmineista kunnista ja kuntayhtymistä niistä katselmuskohteista, jotka oli raportoitu ja toimitettu TE-keskuksista Motivaan vuoden 2000 loppuun mennessä. Nämä 660 kohdetta vastaavat yli 12 milj. m 3. Kyselyssä olleista kohteista palautui takaisin 538 kohdetta. Sekä energiankulutuksen seurantatiedot että toimenpiteiden toteutumista koskevat tiedot oli ilmoitettu 444 kohteesta, mikä vastaa noin 8,6 milj. m 3. Katselmuksissa esitettyjen säästötoimenpiteiden toteutumatietoja oli raportoitu 504 kohteesta ja energiatiedot 469 kohteesta. Vesitietojen raportointi oli puutteellisinta. Ainoastaan 229 kohteesta oli raportoitu sekä energia- että vesitiedot. Vuoden 2000 aikana oli energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä käynnistetty uusia katselmushankkeita yhteensä lähes 2,9 milj. m 3, mikä merkitsee yli 50 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet Katselmuskohteet ja raportoidut tehostamistoimenpiteet Käsitelty palautetieto koskee kaikkia vuoden 2000 raportoinnissa mukana olleita katselmuskohteita, joissa oli täydennettynä toteumatiedot katselmuksissa ehdotetuista säästötoimenpiteistä. Lisäksi mukana on viime vuonna toteutuneeksi raportoidut toimenpiteet. Yhteensä tarkastelussa on 563 kohdetta (n. 10,6 milj. m 3 ), joista lähes 35 % on peruskouluja ja lukioita ja yli 20 % sosiaalitoimen rakennuksia, lähinnä päiväkoteja. Runsas 5 % mukana olevista kohteista on terveyskeskuksia. Myös toimistorakennuksia ja ammatillisten oppilaitosten rakennuksia on noin 5 %. Loput kohteista, noin 25 %, jakaantuvat yli kahteenkymmeneen eri Tilastokeskuksen määrittelemään rakennusluokkaan. Tarkastelluissa katselmuskohteissa oli katselmuksissa todettu säästöpotentiaali keskimäärin 15 % lämmön kulutuksessa, 7,6 % sähkön kulutuksessa ja 7,5 % veden käytössä. Säästöpotentiaali lämmön osalta vastaa kuntasektorin energiakatselmuksissa keskimäärin havaittua potentiaalia. Sähkössä tämän kohdejoukon säästöpotentiaali on jonkin verran suurempi kuin 32
keskimäärin ja veden kulutuksen osalta taas pienempi 6. Näiden 563 katselmuskohteen lämmönkäyttö katselmusvuonna oli ollut yhteensä 489 GWh/a, sähkön käyttö 167 GWh/a ja veden kulutus 1,8 milj. m 3. Taulukoon 1 on kerätty kaikki katselmuksissa ehdotetut säästötoimenpiteet luokiteltuna katselmustoiminnan tilastoinnissa käytettäviin järjestelmäluokkiin. Lukumääräisesti ehdotetuista toimenpiteistä yli 35 % liittyy sähköjärjestelmiin, lähes 30 % ilmanvaihtojärjestelmiin ja hieman yli 15 % sekä lämmitysjärjestelmiin että käyttövesijärjestelmiin. Rakenteisiin liittyviä toimenpiteitä on noin 2 %. Taulukko 1. Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien raportoimien energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavien toimenpiteiden jakautuminen eri järjestelmiin. Toimenpideluokka Lukumäärä Säästö Investointi TMA kpl 1 000 mk 1 000 mk a 1 Lämmitysjärjestelmä 4 122 796 6,5 1.1 Lämmöntuotto 81 676 335 0,5 1.2 Sisälämpötilan alentaminen 241 1 124 1 591 1,4 1.3 Säädön parantaminen 159 1 131 4 269 3,8 1.4 Rakenteiden tiiviystason parantaminen 15 64 186 2,9 1.5 Eristykset - putkieristykset, säiliöeristykset 12 33 203 6,2 Lämmitysjärjestelmä yhteensä 512 3 150 7 380 2,3 2 Ilmanvaihtojärjestelmä 19 208 576 2,8 2.1 Ilmanvaihdon käyntiajat 430 6 023 1 853 0,3 2.2 Ilmavirran puolittaminen tai pienentäminen 80 1 049 1 068 1,0 2.3 Ilmanvaihdon palvelualueiden osittaminen 1 1 0 0,0 2.4 Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat 250 1 814 2 484 1,4 2.5 Lämmöntalteenottomahdollisuudet 105 1 980 7 135 3,6 2.6 Yötuuletuksen käyttö 1 1 0 0,0 Ilmanvaihtojärjestelmä yhteensä 886 11 076 13 115 1,2 3 Käyttövesijärjestelmä 9 117 57 0,5 3.1 Vesikalusteiden virtaaman rajoitus 379 1 599 1 273 0,8 3.2 Vesikalusteiden vaihto 62 410 1 902 4,6 3.3 Käyttöveden lämpötilan alentaminen 24 27 24 0,9 3.4 Putkieristykset teknisissä tiloissa 1 3 18 5,8 Käyttövesijärjestelmä yhteensä 475 2 156 3 274 1,5 4 Sähkö 5 54 348 6,4 4.1 Tariffin ja jännitetason tarkistus ja loistehon 160 1 122 432 0,4 4.2 Kuormitushuippujen tasaus ja kulutuksen ajoitus 26 124 521 4,2 4.3 Valaistus 678 2 452 4 702 1,9 4.4 Sähköiset lämmitykset 146 633 942 1,5 4.5 LVI-laitteet 46 152 218 1,4 4.6 Muut sähkölaitteet 14 65 42 0,6 Sähköjärjestelmä yhteensä 1 075 4 602 7 204 1,6 5 Jäähdytysjärjestelmä 3 70 177 2,5 5.1 Veden kulutus 6 69 519 7,5 5.2 Lauhdelämmön talteenotto 2 100 28 0,3 Jäähdytysjärjestelmä yhteensä 11 239 724 3,0 6 Rakenteet 1 4 33 8,1 6.1 Ikkunat ja ovet 65 315 861 2,7 6.2 Ulkovaippa 9 156 800 5,1 Rakenteet yhteensä 75 474 1 693 3,6 7 Muut energiansäästömahdollisuudet 16 294 561 1,9 Kaikki esitetyt toimenpiteet yhteensä 3 050 21 991 33 953 1,5 6 Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus 2000. Motivan julkaisu 1/2001: Kuntasektorin 1 213 raportoidun kohteen säästöpotentiaali 15,5 % lämmön kulutuksessa, 6,6 % sähkön kulutuksessa ja 8,8 % veden käytössä. 33
Taulukossa 1 esitetyt markkamääräiset säästöt on arvioitu keskimääräisellä sähkön hinnalla 400 mk/mwh, lämmön hinnalla 180 mk/mwh ja veden hinnalla 12 mk/m 3. Investoinnit kuvaavat katselmusraporteissa arvioituja investointikustannuksia. Keskimääräinen takaisinmaksuaika toimenpiteille vaihtelee 1,2 3,6 vuoden välillä, ollen kaikille toimenpiteille keskimäärin 1,5 vuotta. Toiminta on siten taloudellisesti erittäin kannattavaa. Lyhimmillään takaisinmaksuajat ovat joissain tapauksissa jopa alle puoli vuotta. Kaikille taulukossa 1 esiintyville toimenpiteille laskettu keskimääräinen investointitarve on noin 11 000 mk. Pienin investointitarve, jonkin verran alle 7 000 mk, on keskimäärin sähkö- ja käyttövesijärjestelmiin liittyvissä toimenpiteissä. Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiin liittyvissä toimenpiteissä vastaava keskimääräinen investointitarve on selvästi suurempi ollen jonkin verran alle 15 000 mk. Kuvasta 20 voidaan nähdä, että vaikka taulukossa 1 esitetyistä toimenpiteistä sähköjärjestelmiä koskevat tehostamistoimenpiteet lukumääräisesti ovat suurin ryhmä, löytyy suurin säätöpotentiaali ilmanvaihtojärjestelmistä, joissa on myös arvioitu suurin investointitarve. 60,0 % 50,0 % 40,0 % Osuus % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Lämmitys Ilmanvaihto Käyttövesi Sähkö Jäähdytys Rakenteet Muut Lukumäärä Säästö Investointi Kuva 20. Raportoitujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden jakautuminen eri järjestelmiin toimenpiteiden lukumäärän, säästön (mk) ja investointitarpeen (mk) mukaan. 34
Tehostamistoimenpiteiden toteutuminen ja vaikutus energiatehokkuuteen Sopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 2000 lopussa on koottu yhteenveto taulukkoon 2. Tiedot perustuvat vuoden 2000 raportoinnissa palautuneisiin säästötoimenpiteiden toteutumatietoihin sekä vuonna 1999 toteutuneiksi raportoituihin toimenpidetietoihin (yht. 563 kohdetta). Kuntasektorin säästösopimuksen piirissä olevien katselmoitujen kohteiden säästöpotentiaali on jonkin verran taulukossa esitettyä suurempi, koska kaikista vuosiraportointiin lähteneistä kohteista ei saatu palautetietoa takaisin. Taulukossa esitettävät investointien ja säästövaikutusten lukuarvot ovat katselmoijan raportoinnissaan laskemia ja arvioimia, ei siis toteutuneita investointikustannuksia tai mitattuja kulutusmuutoksia. Taulukossa 2 esitetty katselmuksissa toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutus on n. 7,4 % kohteiden lämpöenergian käytöstä, n. 3,3 % kohteiden sähkönkäytöstä ja n. 3,8 % kohteiden veden kulutuksesta. Toteutuneiden toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli selvästi alle yhden vuoden ja keskimääräinen investointi hieman yli 9 000 mk. Toteutuneesta lämmön säästöpotentiaalista (36 GWh) raportoitiin vuonna 2000 toteutuneeksi osuudeksi 10,6 GWh. Toteutuneesta sähkön säästöpotentiaalista (5,5 GWh) raportoitiin vuonna 2000 toteutuneeksi 2,2 GWh/a. Vastaavasti veden säästöpotentiaalista (68 700 m 3 ) raportoitiin vuonna 2000 toteutuneeksi noin 18 100 m 3. Toteutetuista toimenpiteistä noin 60 % oli ilmoitettu toteutuneeksi vuoden 1999 raportoinnissa, joka tarkoittaa lämmön osalta 25,3 GWh/a, sähkön osalta 3,2 GWh/a ja veden osalta noin 50 500 m 3. Lämmön ja veden osalta toteutuneeksi raportoitu osuus säästöpotentiaalista oli siis vuonna 1999 selvästi suurempi kuin vuonna 2000, mutta sähkön osalta ero edelliseen vuoteen ei ollut niin suuri. On myös huomioitava, että vuoden 1999 raportoinnissa on mukana kaikki ne katselmuskohteiden toimenpiteet, jotka oli toteutettu vuonna 1999 tai sitä ennen, mutta jotka ensimmäisen kerran raportoitaessa kirjautuivat ko. vuoden toteutuneeksi säästöksi. Päätettyjen toimenpiteiden osalta säästöpotentiaali oli lämmössä n. 1,2 % (5,7 GWh/a), sähkössä n. 1,2 % (2,0 GWh/a) ja vedessä alle 1 % (n. 10 200 m 3 ). Päätettyjen toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli noin yksi vuosi ja keskimääräinen investointi noin 5 600 mk. Harkittavien toimenpiteiden osalta keskimääräinen investointi oli yli 15 000 mk ja ei toteutettavaksi ilmoitettujen osalta lähes 20 000 mk. Harkittaviksi ilmoitettujen toimenpiteiden takaisinmaksuaika oli yli kaksi vuotta ja ei toteutetuiksi ilmoitettujen toimenpiteiden keskimäärin jonkin verran alle kolme vuotta. Noin puolessa ei toteutettaviksi merkityistä toimenpiteistä oli kerrottu yksinkertaisilla vaihtoehdoilla toteuttamatta jättämisen syy. Näistä noin neljänneksessä syynä oli kannattamattomuus, alle viidessä prosentissa rahoitus ja loput 2/3 jakaantui lähes tasan ei toteutuskelpoisten ja muu syy kesken. Raportoitu muu syy liittyy usein siihen, että rakennus on lähivuosina tarkoitus peruskorjata ja toimenpiteitä ei sen takia kannata erikseen toteuttaa vaan ne tulee huomioitua siinä yhteydessä. 35
Taulukko 2. Yhteenveto energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 2000 lopussa. Toimenpiteet milj. mk Säästö Lämpö GWh/a Säästö Sähkö GWh/a Säästö Vesi 1000 m 3 /a Takaisin- maksuaika a Investointi Toimenpiteitä kpl Toteutetut toimenpiteet 12,8 36,0 5,5 68,7 0,7 1424 Päätetyt toimenpiteet 2,1 5,7 2,0 10,2 0,9 367 Toteutetut ja päätetyt toimenpiteet yhteensä 14,9 41,7 7,5 78,9 0,8 1791 Harkittavat toimenpiteet 7,5 10,0 2,4 24,0 2,1 497 Toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä 22,4 51,7 9,9 102,9 1,0 2288 Toimenpiteet, joita ei toteuteta 4,5 6,9 0,7 7,0 2,6 235 Toimenpiteet, joiden toteutumisesta ei ole tietoa 7,0 14,7 2,0 24,8 1,6 527 Kaikki yht. 33,9 73,3 12,6 134,7 2,8 3050 Kuva 21 havainnollistaa taulukossa 2 esitettyjen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden prosentuaalisia säästövaikutuksia ko. kohteiden lämmön, sähkön ja veden kulutukseen. Toteutetuilla toimenpiteillä on siis jo laskennallinen vaikutus rakennusten energiankäyttöön sen sijaan päätetty toteuttaa ja toteutusta harkitaan -osuudet ovat vielä toteutumatonta säästöpotentiaalia. 36
12 % 10 % 2,1 % Säästöpotentiaali % 8 % 6 % 4 % 1,2 % 7,4 % 1,4 % 1,2 % 1,3 % 0,6 % 2 % 3,3 % 3,8 % 0 % Lämpö Sähkö Vesi Toteutettu Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 21. Raportoitujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutus katselmoitujen kiinteistöjen energiankäyttöön energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Kuvaan 22 on koottu katselmuksissa todettujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden säästöpotentiaalin toteutuminen tällä hetkellä eri alueilla (lämpö, sähkö, vesi) prosentuaalisesti. Samalla jaottelulla esitetään myös toimenpiteiden vaatimien arvioitujen investointien sekä toimenpiteiden lukumäärän toteutumatieto. Kuvasta nähdään, että säästöpotentiaalista on lämmön ja veden käytön osalta toteutunut tähän mennessä noin 50 % ja sähkön käytön osalta jonkin verran alle 45 %. Näiden säästötoimenpiteiden osuus katselmushetken tietojen perusteella arvioidusta kaikkien säästötoimenpide-ehdotusten yhteisestä investointitarpeesta (33,9 milj. mk) on ollut alle 40 %. Viime vuotiseen tilanteeseen verrattuna toteutettujen toimenpiteiden osuus on tässä kohdejoukossa noussut niin lämmön kuin sähkön käyttöönkin liittyvissä toimenpiteissä ja toisaalta päätettyjen ja harkittavien toimenpiteiden osuus on pienentynyt. Myös niiden toimenpiteiden määrä, joista ei ole raportoitu toteutumistietoa millään tavalla lisääntyi jonkin verran edellisestä vuodesta. Olettaen, että kaikki päätetyksi raportoidut toimenpiteet toteutetaan ja lisäksi ainakin 1/3 harkittavista toimenpiteistä toteutuu, yleisesti katselmuksissa havaitusta säästöpotentiaalista toteutuvaksi arvioitu osuus 2/3 7 pitää paikkansa myös tässä kohdejoukossa. 7 Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus 2000. Motivan julkaisu 1/2001: Ehdotettujen toimenpiteiden toteutuminen. 37
100 % 90 % 20,0 % 15,7 % 18,4 % 20,6 % 17,3 % Katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden keskimääräinen toteutuma % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 9,4 % 13,7 % 7,8 % 49,0 % 6,0 % 19,1 % 15,9 % 43,3 % 5,2 % 17,8 % 7,6 % 51,0 % 13,4 % 22,1 % 6,1 % 37,8 % 7,7 % 16,3 % 12,0 % 46,7 % Ei tietoa Ei toteuteta Toteutusta harkitaan Päätetty toteuttaa Toteutettu 10 % 0 % Lämpö, MWh Sähkö, MWh Vesi, m3 Investointi, mk Toimenpiteet, kpl Kuva 22. Energiakatselmuksissa todettujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden toteutumatiedot keskimäärin energian ja veden käytön, investointien sekä toimenpiteiden lukumäärän osalta energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Kuvassa 23 on tarkasteltu toteutuvaa säästöpotentiaalia eri järjestelmäluokkien sisällä. Suurin toteutuva osuus, kun mukaan lasketaan kaikista ehdotetuista toimenpiteistä jo toteutetut, päätetyt ja1/3 harkittavista toimenpiteistä, on ilmanvaihto-, sähkö-, ja käyttövesijärjestelmiin liittyvissä toimenpiteissä. Näissä toteutuma on noin 65 %. Lämmitysjärjestelmiin ja rakenteisiin liittyvien toimenpiteiden toteutuma tarkastelussa olleessa kohdejoukossa on hieman alle 60 % ja jäähdytysjärjestelmiin liittyvien toimenpiteiden osalta noin 50 %. 38
80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % Osuus % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Lämmitys Ilmanvaihto Käyttövesi Sähkö Jäähdytys Rakenteet Muut Toteutettu Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Ei toteuteta Ei tietoa Kuva 23. Raportoitujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden toteutumatieto järjestelmittäin. 39
4 Muut toimenpiteet 4.1 Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet Energiakatselmusten ja kulutusseurannan lisäksi energiansäästösopimuksessa mainitaan myös muita toimenpiteitä, joiden avulla kunta parantaa energiatehokkuuttaan. Muusta toiminnasta raportoidut tiedot vaihtelevat laajuuden, tarkkuuden ja esitystavan suhteen. 34 kunnasta ja 8 kuntayhtymästä oli tehty seuraavia toimenpiteitä vuoden 2000 aikana: Energiataseen omien rakennustensa osalta olivat tehneet Helsinki v. 2000, Jyväskylän kaupunki v. 1999, HUS v. 2000 ja Vantaa. Energiataseen muun energiankulutuksen osalta ilmoittivat tehneensä Jyväskylä ja Vantaa. Koko kunnan energiataseen ovat tehneet Helsinki v. 2000, Tampere v. 2001, Espoo v. 2000. Vuonna 2000 olivat varsin monet kunnat järjestäneet energiansäästöön liittyvää koulutusta. Tällaisia kuntia olivat Helsinki, Iisalmi, Tampere, Jyväskylä, Kajaani, Espoo, Saarijärvi, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Vaasa, Seinäjoen ammattioppilaitos, Pori, Vantaa, Kemi, Lohja ja Lammi. Koulutusta oli siis järjestetty 15 kunnassa tai kuntayhtymässä. Vain yhdeksässä kunnassa tai kuntayhtymässä 42:sta oli energiakustannukset eritelty sisäisissä vuokrissa. Nämä olivat Iisalmi, Kajaani, Multia, Mänttä, Eskoon sosiaalipalveluiden kuntayhtymä, Riihimäki, Pori, Kuusamo ja Vantaa. Kauppa- ja teollisuusministeriön suosituksia julkisten hankintojen energiatehokkuudesta ilmoitti soveltavansa 22 kuntaa tai kuntayhtymää. Nämä olivat Iisalmi, Tampere, Kitee, Jyväskylä, Pomarkku, Rovaniemi, Urjala, Kajaani, Espoo, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Mänttä, Eskoon sosiaalipalveluiden kuntayhtymä, Vaasa, Seinäjoki, Riihimäki, Pori, Vantaa, Kemi, Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä, Lohja, Lammi ja Parainen. 4.2 Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta Näistä 42 kunnasta tai kuntayhtymästä ilmastonsuojelukampanjassa ilmoittivat olevansa mukana 10. Ne ovat Helsinki, Tampere, Espoo, Toijala, Salo, Riihimäki, Pori, Vantaa, Lohja ja Rauma. Mänttä suunnittelee kyseiseen kampanjaan osallistumista. Kampanjan tarkoituksena on parantaa kuntien valmiuksia vastata ilmastonmuutoksen ja sen torjunnan haasteisiin käytännön toimin oman päätös- ja toimintamahdollisuuksien puitteissa. Tavoitteena on löytää kullekin kunnalle sopivia hyviä ratkaisumalleja ja rohkaista kuntien päätöksentekijöitä ja viranhaltijoita kokonaisvaltaiseen tarkasteluun päästöjen vähentämisessä. Hyvät ratkaisumallit koottuna esimerkiksi tietokantaan muodostavat keinovalikoiman, jota kunnat voivat soveltaa. Kuntien ilmastonsuojelukampanjakuntien määrä v. 2000 nousi 40:een edustaen 44 % maan asukasluvusta. Kuntaliiton koordinoimaa kampan- 40
jaa on toteutettu yhdessä kuntien, niiden asiantuntijoiden, energiatoimistojen, Motivan ja eri ministeriöiden kanssa. Päästölaskennan tekoon tarkoitetulla Kasvener-ohjelmistolla on laskettu kasvihuonekaasutase, energiatase ja paikallinen ilmapäästöjen tase noin 19 kunnan ja Kanta-Hämeen maakunnan osalta. Kestävän kehityksen Paikallisagenda -työssä ilmoitti mukana olevansa 15 kuntaa tai kuntayhtymää. Nämä ovat Helsinki, Tampere, Kajaani, Espoo, Toijala, Salo, Mänttä, Vaasa, Riihimäki, Pori, Kuusamo, Vantaa, Kemi, Lohja ja Parainen. 4.3 Muuta huomioitavaa ESCO-toiminta Energiansäästöinvestointien toteutuksen taloudellisille esteille ja henkilöresurssiesteille on löytymässä ratkaisu ESCO-konseptista. Kansainvälisten mallien mukaisesti investoinnin sekä teknisestä toteutuksesta että rahoituksesta, perinteisestä toteutustavasta poiketen, ottaa kokonaisvastuun ESCO (Energy Service Company). USA:ssa ja Kanadassa julkisen sektorin energiansäästöinvestoinnit toteutetaan pääosin ESCO-konseptilla. ESCO-konseptissa lähtökohtana on, että kunta ei sijoita investointiin omaan rahaa. Kunta maksaa rahoituksen järjestäneelle ESCOlle investoinnin tuottaman energiakustannussäästön perusteella tietyn sopimusjakson ajan. ESCO-konsepti sopii tyypillisimmin takaisinmaksuajaltaan 3 6 vuoden investointien rahoittamiseen. Vuoden 2000 aikana ESCO-toiminta on lähtenyt Suomessakin hyvin liikkeelle. Kuntasektorilla on toteutettu ESCO-konseptilla jo kymmenkunta energiasäästöinvestointia, joissa aktiivisin konseptin hyödyntäjä on ollut Turun kaupunki. Kuntasektorin ESCO-toiminnan vauhdittamiseksi on käynnistetty erillisprojekti, jossa paneudutaan mm. ESCO-hankkeiden kilpailuttamisen problematiikkaan sekä kuntasektorin muiden erityispiirteiden selvittämiseen ja huomioimiseen. Teollisuudessa konsepti on jo eräissä yrityksissä otettu vakiomenettelyksi energiansäästöinvestointien toteutuksessa ja nimenomaan teollisuuden osalta odotetaankin liikevaihdon kasvavan nopeasti merkittävälle tasolle. ESCO-konseptia selkeästi omana liiketoimintana toteuttaa Suomessa kolme ESCOyritystä, mutta lisää toimijoita on tulossa, koska konseptille on nyt kehittymässä todella potentiaaliset markkinat. ESCO-konseptista on julkaistu esite sekä raportti Motivan julkaisusarjassa. 41