NSS ry:n ASIANTUNTIJASEMINAARI 28.11.2013 Helsinki Ajankohtaista sähköalalla, katsaus nykyiseen ja tulevaan Havaintoja uudesta SFS 6000 -standardista (painos 2012) Vikavirtasuojien uudet metkut Turvajärjestelmien toteutuksen ongelmat Varmennustarkastuksilla havaittua Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy Suunnittelijan tuottamat laskelmat Suojauksen perusvaatimukset SFS 6000 Sähköasennusta suunniteltaessa on varmistettava, että ihmisten, kotieläinten ja omaisuuden suojaus toteutuu luvun 131 mukaisesti sähköasennus toimii tarkoitetulla tavalla tarkoitetussa käytössä. Suunnittelun perustaksi tarvittavat tiedot on lueteltu kohdissa 132.2 132.5. Vaatimukset, joiden mukaan suunnittelu toteutetaan, on annettu kohdissa 132.6 132.12. Suunnitteluvaiheessa on laskelmilla tai muilla tavoin osoitettava, että tämän luvun vaatimukset täyttyvät. Vaatimusten täyttyminen on osoitettava osan 5-51 mukaisissa dokumenteissa. 2 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 1
Suunnittelun perustaksi tarvittavia tietoja Suojauksen perusvaatimukset SFS 6000 Sähkönsyöttöjärjestelmän ominaisuudet, I k pienin ja suurin Turvajärjestelmien sähkösyötöt ja varavoimajärjestelmät Johtimien poikkipinnat, normaali-/vikatilanne Johtojärjestelmä ja asennustapa Ympäristön vaikutukset, esim. EMC ja ulkoiset tekijät Suojalaitteet, esim. ylivirta-, vika- ja oikosulkusuojaus Ohjauslaitteet hätätilanteita varten Erotuslaitteet Sähköasennusten dokumentaatio 3 Piirustukset (514.5.1) Dokumenttien tulee sisältää seuraavat yksityiskohtaiset tiedot, siltä osin kuin ne ovat tarpeen kussakin asennuksessa: johtimien tyypit ja poikkipinnat virtapiirien pituudet, joita tarvitaan suojausta tai jännitteenalenemaa koskevien laskelmien tekemiseen (yleensä riittää mitoituksessa käytetyt maksimipituudet) suojalaitteiden lajit ja tyypit suojalaitteiden mitoitusvirrat tai asettelut prospektiiviset oikosulkuvirrat ja suojalaitteiden katkaisukyvyt. Nämä tiedot pitää olla käytettävissä asennuksen jokaisesta piiristä. Nämä tiedot tarvitaan asennuksen suojauksen toimivuuden tarkistamiseen ja ne pitää selvittää jo suunnitteluvaiheessa. 4 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 2
Suojauslaskelmat käytännössä Kuormitusvirrat keskuksissa (= keskuskohtaisesti), tarvittaessa ryhmäkohtaiset kuormitukset Tarkistetaan johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus. Pienimmät ja suurimmat oikosulkuvirrat keskuksissa (=keskuskohtaisesti), tarvittaessa pienin oikosulkuvirta pisimmän ryhmäjohdon päässä Tarkistetaan oikosulkusuojauksen ja vikasuojauksen toiminta. Erikseen sovittaessa jännitteenalenemalaskelmat ja selektiivisyystarkastelu. 5 Suojauslaskelmat käytännössä, esimerkki Mitä suunnitelmalaskelmia pitää olla esim. rivitalon varmennustarkastuksella? Laskelmat keskuskohtaisesti: Vikasuojauslaskenta, vähintään huonoimmat arvot Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus L- ja N sekä L- ja L- välisien oikosulkujen laskelmat. 6 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 3
Kaapelit uloskäytävissä, erilaisia tulkintoja palokuormasta Uloskäytävien sähköasennukset SFS 6000-4-42 kohta 422.2 SFS 6000-4-42 kohdan 422 vaatimukset koskevat sellaisia rakennusten uloskäytäviä, jotka rakentamismääräysjulkaisun E1 mukaan vaaditaan rakennettavaksi omaksi palo-osastokseen. Julkaisun E1 kohdan 10.5.5 mukaan uloskäytävään ei saa sijoittaa sellaisia tarvikkeita, rakennusosia eikä laitteita, jotka lisäävät palokuormaa tai savunmuodostuksensa takia vaarantavat henkilöturvallisuutta. Uloskäytäviin voidaan ilman erityistä suojausta sijoittaa vain sellaisia johtojärjestelmiä, jotka syöttävät uloskäytävässä sijaitsevia laitteita kuten valaisimia tai pistorasioita tavallinen kaapelointi mahdollinen ei erityisiä vaatimuksia sähköasennustarvikkeille. 8 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 4
Uloskäytävien sähköasennukset SFS 6000-4-42 kohta 422.2 Jos uloskäytäviin pakottavista syistä joudutaan sijoittamaan muita johtojärjestelmiä, on ne suojattava jollain seuraavassa esitetyllä tavalla: Johtojärjestelmässä käytetään kaapeleita, jotka täyttävät testausstandardien EN 60332-3 (kaapelien nippupoltto), EN 50267 (kaapelimateriaalien halogeenittomuus) ja EN 61034 (vähäinen savunmuodostus) vaatimukset. Esimerkkejä tällaisista kaapeleista ovat mm. standardien SFS 5544 ja SFS 5546 mukaiset halogeenittomat nippuna itsestään sammuvat kaapelityypit. Käytetään erillisiä kuiluja tai muita tiloja, joihin varataan riittävä määrä huoltoluukkuja tai vastaavia, joista johtojärjestelmiin päästään käsiksi huoltoa tai muutostöitä varten. Johtojärjestelmät suojataan vähintään palonkestävyysluokan EI 30 mukaisella rakenteella, joka tehdään palamattomista tai lähes palamattomista rakennustarvikkeista (luokka A2-s1, d0). Käytetään muuta menetelmää, josta on olemassa puolueettoman tutkimuslaitoksen puoltava lausunto. 9 Uloskäytävien sähköasennukset SFS 6000-4-42 kohta 422.2 Uloskäytäviin voidaan ilman erillistä suojausta sijoittaa vain uloskäytävien turvallisuutta esim. paloturvallisuutta palvelevia jakokeskuksia. Jos muun jakokeskuksen sijoittaminen uloskäytävään on kuitenkin välttämätöntä, se on erotettava uloskäytävästä vähintään palonkestävyysluokan EI 30 mukaisella rakenteella. Rakenne tehdään palamattomista tai lähes palamattomista rakennustarvikkeista (A2-s1, d0). 10 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 5
Uloskäytävien sähköasennukset SFS 6000-4-42 kohta 422.2 Tämän perusteella Julkaisun E1 kohdan 10.5.5 mukaan uloskäytävään ei saa sijoittaa sellaisia tarvikkeita, rakennusosia eikä laitteita, jotka lisäävät palokuormaa tai savunmuodostuksensa takia vaarantavat henkilöturvallisuutta. pelastusviranomaiset ovat vaatineet halogeenittomien kaapeleiden koteloimista palonkestävyysluokan EI30 mukaisella rakenteella, vaikka SFS 6000 422.2 ei tätä vaadi. Eri puolella Suomea erilaisia käytäntöjä ja vaatimuksia. 11 Kaapeli/asennusputki ja lämpöeriste Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 6
Tukesin tiedote sähkötöiden ja käytön johtajille Joulukuu 2012 (SFS 6000, painos 2012) Asenna sähköjohdot oikein lämpöeristetyssä seinärakenteessa Sähköasennusstandardin SFS 6000:n uusimmassa painoksessa vuodelta 2012 on selvästi ilmaistu kielto siitä, että kaapeleita ei saa asentaa eristemateriaalin sisään läpivientejä lukuun ottamatta. Asennustapa ei ole ollut standardin aiempienkaan painosten mukainen. Eristeen sisällä kaapelin ylikuormitussuojaus ei toteudu tarkoitetulla tavalla, vaan kaapeli voi ylikuumentua ja vioittua. Tulipalon mahdollisuuttakaan ei voi sulkea pois. Nykyisten talorakenteiden seinissä käytetään usein 5 cm lisäeristysvillaa tms. höyrysulun päällä. Kaapelit eivät saa jäädä edes tämän eristyskerroksen alle (ohuen ja paksun villan väliin). 13 Kaapeli ja lämpöeriste (523.8) Kun lämmön haihtumisolosuhteet vaihtelevat asennusreitin eri osien välillä, kuormitettavuus on määritettävä asennusreitin hankalimpien olosuhteiden mukaisesti. Kaapeli pitää mahdollisuuksien mukaan asentaa siten, ettei se joudu kosketuksiin lämpöeristeen kanssa. Jos tällainen sijoittaminen on epäkäytännöllistä, poikkipintaa pitää kasvattaa. Lämpöeristettyyn seinään tai kattoon asennettujen kaapelien tai asennusputkessa olevien johtimien kuormitettavuus siinä tapauksessa, että kaapeli tai putki on kosketuksissa toiselta puoleltaan lämpöä johtavaan pintaan, on annettu liitteen 52B referenssimenetelmänä A. 14 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 7
Kaapeli ja lämpöeriste (523.8) Jos kaapeli on alle 0,5 m matkalla esim. läpivienneissä ympäröity lämpöeristeellä, kaapelin kuormitettavuutta pitää pienentää vastaavasti riippuen kaapelin koosta, eristeen pituudesta ja eristeen lämpöominaisuuksista. Taulukossa 52.X on esitetty korjauskertoimet referenssimenetelmän C mukaiselle kuormitettavuudelle, jotka soveltuvat korkeintaan 10 mm 2 johdinpoikkipinnoille ja lämmöneristeelle, jonka lämmönjohtavuus on suurempi kuin 0,0625 Wm -1 K -1. Jos lämmönjohtavuus on pienempi, on tarpeen käyttää pienempiä kertoimia. 15 Kaapeli ja lämpöeriste (523.8) 2,5 mm 2 johdon kuormitettavuus lämpöeristeen läpiviennissä, kolmivaihepiiri lähtötilanne 25 A (ei eristettä, ilman lämpötila +25ºC ) 50 mm 22,3 A 100 mm 20,3 A 200 mm 17 A 400 mm 13,8 A 500 mm 12,5 A 16 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 8
Kaapeli ja lämpöeriste Toisin sanoen: Kaapelin tai asennusputken ja sen sisällä kulkevien johtimien asentaminen lämpöeristeen sisään 0,5 m ylittävältä matkalta on kaikissa tapauksissa kielletty. Lämpöeristeen sisään tarkoittaa sitä, että kaapeli tai asennusputki on kauttaaltaan ympäröity lämpöeristeellä, esim. kahden eristevillan välissä. 17 Kaapeli ja lämpöeriste 18 28.11.2013 Ajankohtaista sähköalalla Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 9
Saunan sähköasennukset Saunat (SFS 6000-7-703) Alue 3 Alue 1 Yli 1 m korkeudella vain + 125 ⁰C kestäviä laitteita ja + 170 ⁰C kestäviä johtoja. 1 m Alue 2 0,5 m Muut piirit paitsi kiukaan syöttö on varustettava 30 ma vikavirtasuojalla. b Kiukaan (ja infrapunalämmittimien) asennus EN 60335-2-53 mukaan. 0,5 m Alueelle 1 (kiukaan lähelle) sallittu vain kiukaaseen kuuluvia laitteita Alue 1 0,5 m ei valaisimia, ei edes led valokuitu sallittu. b liitäntärasia Lämpöeriste IEC 1408/04 20 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 10
Vikavirtasuojien ominaisuudet ja asentaminen Lisäsuojaus 411.3.3 (vikavirtasuojaus) Vaihtosähköjärjestelmissä pitää käyttää lisäsuojana mitoitustoimintavirraltaan enintään 30 ma vikavirtasuojaa: suojaamaan mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaisia maallikoiden käyttämiä pistorasioita HUOM. Lisäsuojausta käytetään pistorasioissa, joihin maallikko voi liittää minkä tahansa laitteen. suojaamaan ulkona (tai vastaavissa tiloissa) käytettävää, mitoitusvirraltaan enintään 32 A pistorasiaa tai siirrettävää laitetta. 22 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 11
Lisäsuojaus 411.3.3 (vikavirtasuojaus) Poikkeus lisäsuojausvaatimuksista voidaan tehdä: erityiselle määrätyn laitteen liittämiseen tarkoitetulle pistorasialle, tai pistorasioille, joita käytetään ammattihenkilön tai opastetun henkilön valvomana teollisissa tai kaupallisissa rakennuksissa. HUOM. Ohjeita lisäsuojauksen toteuttamisesta on annettu liitteessä 41X (kansallinen, velvoittava). 23 Vikavirtasuojaus, poikkeukset, liite 41X Asunnoissa ja vastaavissa tiloissa lisäsuojaus voidaan jättää pois pistorasioista, jotka syöttävät erityistä, määrättyä laitetta, jonka syötön katkeamisesta voi aiheutua suurta haittaa. Nämä laitteet ovat yleensä kiinteitä laitteita, joiden syöttämiseen käytetään omaa pistorasiaa jääkaappi pakastin. Jos laitteet sijaitsevat tilassa, jolle osassa 7 tai 8 on annettu erityisvaatimuksia, noudatetaan niitä erityistiloissa ei yleensä voida jättää vikavirtasuojaa pois missään tilanteessa. 24 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 12
Vikavirtasuojien uutuudet Hyväksytään vain A-, B- tai F-tyypin vikavirtasuojat Normaalisti A-tyyppi Tasavirralla B-tyyppi AC-tyyppiä ei hyväksytä käytettäväksi!!! Käyttötarkoitukset Lisäsuojaus ( 30 ma) Palosuojaus ( 300 ma) Syötön automaattinen poiskytkentä eli vikasuojaus. F-tyypin vikavirtasuoja on uusi tyyppi, eikä sen käytölle ole olemassa vaatimuksia. 25 Lisäsuojaus, vikavirtasuojat A F B 26 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 13
Vikavirtasuojien uudet ominaisuudet Merlin Gerin vikavirtakatkaisin (Schneiderin teksti) 2-napainen RED-sarja on itsepalautuva, ja siinä automaattinen oman toiminnan valvonta. Ne tarkistavat, onko eristevika pysyvä vai tilapäinen. Jos vika on tilapäinen, vikavirtakatkaisin kytkeytyy automaattisesti vian poistuttua. Itsevalvonta tarkoittaa, että vikavirtakatkaisin tarkistaa aika ajoin itse oman toimivuutensa. Lähde: Schneider Electric 27 Vikavirtasuojien uudet ominaisuudet Gewiss RESTART Autotest - testausta ilman jännitesyötön katkosta (1.7.2011)(SLO:n teksti) Juha-Elektron GEWISS ReStart Autotest - vikavirtasuoja tekee määräajoin vaadittavan toimintakunnon testauksen automaattisesti aiheuttamatta jännitekatkosta testauksen aikana. Automaattisen testauksen lisäksi tämä älykäs vikavirtasuojakytkin osaa myös virittää itsensä (RESTART) esimerkiksi verkkohäiriöiden aiheuttamilta turhilta katkoksilta. Ennen viritystä laite tarkistaa, että kuorman puolella on kaikki kunnossa. Tämä ominaisuus varmistaa kriittisten järjestelmien toiminnan varsinkin kohteissa, joissa vikavirtasuojakytkimiä on paljon ja niiden tarkistaminen ja uudelleen virittäminen manuaalisesti veisi paljon aikaa. Lähde: www.slo.fi 28 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 14
Vikavirtasuojien uudet ominaisuudet Hager-vikavirtasuojat automaattisella jälleenkytkennällä (24.4.2009) (SLO:n teksti) Jälleenkytkentätoiminnon avulla vikavirtasuojat varmistavat syötön jatkuvuuden liiketiloissa ja asuinrakennuksissa. Toiminnon ansiosta asennusten turvallisuustaso nousee ja sähköasennuksen käyttömukavuus kasvaa. Jälleenkytkentätoiminnon avulla voidaan välttyä myös taloudellisilta menetyksiltä, kun tilojen ja laitteiden käyttöä voidaan jatkaa keskeytyksettä. Tyypillisimmin jälleenkytkentätoiminnolla varustettuja vikavirtasuojia käytetään asuntojen, majoitustilojen sekä ravintoloiden kylmäkoneiden, lämmityspiirien sekä hissien sähkösyötön suojaukseen. (TYYPILLISIMMIN KÄYTETÄÄN...???) Vikavirtalaukaisun jälkeen henkilöturvallisuus on täysin taattu, koska vikavirtasuoja mittaa automaattisesti suojattavan piirin tilan ennen jälleenkytkentää. Mikäli piirissä huomataan maavuotovika, jälleenkytkentää ei tehdä. Lähde: www.slo.fi 29 Vikavirtasuojien uudet ominaisuudet...jatkoa edelliseen (SLO:n teksti) Jälleenkytkentätoiminto käynnistetään aina hyväksytyn eristysvastusmittauksen jälkeen. Järjestelmä suorittaa maksimissaan vikavirtasuojan 3 jälleenkytkentää, jos suojattava virtapiiri aiheuttaa laukaisun aina uudelleen (3 minuutin tarkkailujakso). Jos vika jatkuu, järjestelmä lukitsee itsensä ja ilmoittaa vikatilasta laitteen etupinnan punaisella LEDillä. Tässä tapauksessa vikavirtasuojan viritys voidaan tehdä vain käsin. Mikäli vikavirtalaukaisun aiheuttaa esimerkiksi kosteuden tai ukkosen aiheuttama jännitepiikki, jälleenkytkentä suoritetaan ja verkkosyöttö palautuu sekunnin murto-osissa ja toiminta voi jatkua normaalisti. Lähde: www.slo.fi 30 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 15
Vikavirtasuojien uudet ominaisuudet B-nimikkeiset vikavirtasuojat vaativiin käyttöihin (24.4.2009) (SLO:n teksti) Hager on laajentanut vikavirtasuojien tuoteperhettä vaihtoja tasajännitepiirien suojaukseen soveltuvilla B-tyypin vikavirtasuojilla. Ne tunnistavat vuotovirrat aina 1MHz taajuuksille asti. B-tyypin 30mA suojiin on normaalin henkilösuojaustoiminnon lisäksi lisätty palosuojaustoiminto. Mikäli sähköverkon taajuus on suurempi, kuin vikavirtasuojan nimelliskäyttötaajuus, 30 ma B-nimikkeiset vikavirtasuojat siirtyvät toimimaan ylemmällä herkkyystasolla (300 ma). Lähde: www.slo.fi 31 Turvajärjestelmien toteutuksen ongelmat SFS 6000-5-56 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 16
SFS 6000-5-56 Turvajärjestelmät Esimerkkejä turvajärjestelmistä ovat: turvavalaistus, (poistumisvalaistus) palopumput pelastuskäyttöön tarkoitetut hissit hälytysjärjestelmät, kuten palo-, savu-, häkä- ja murtohälytysjärjestelmät evakuointijärjestelmät, kuten äänievakuointijärjestelmät Savunpoistojärjestelmät. Edellä mainituille järjestelmille voi olla omia standardeja. HUOM. Turvajärjestelmien tarpeeseen ja toiminta-aikoihin palotilanteissa ja/tai sähkökatkon aikana annetaan vaatimuksia viranomaismääräyksissä. 33 SFS 6000-5-56 Turvajärjestelmät Turvajärjestelmien saatetaan vaatia toimivan kaikkina tarpeellisina aikoina mukaan luettuna laaja ja paikallinen sähkösyötön häiriö ja tulipalon olosuhteet. Näiden vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan erityisiä teholähteitä, laitteita, piirejä ja johtoja. Turvajärjestelmien, jotka on tarkoitettu toimimaan palotilanteissa, on täytettävä seuraavat vaatimukset: on valittava teholähde, joka pitää yllä sähkönsyöttöä riittävän pitkän aikaa, ja laitteilla on oltava joko laiterakenteen tai asennuksen avulla saatu palonkestävyys riittävän pitkän ajan. 34 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 17
SFS-EN 1363-1: 2012 (ISO 834) Standardipalo Standardipalo ja lämpötila-aikakäyrä on palomitoituksen perusta. Todellisesta palosta poiketen standardipalossa ei palokuorma lopu, vaan lämpötila nousee koko paloajan. Lämpötila muuttuu ISO 834 standardin mukaan seuraavasti: T = 20 + 345 log (8 t + 1) T on kaasun lämpötila palo-osastossa ( C) t on aika (min). Aika Lämpötila 30 min 842 ºC 60 min 945 ºC 90 min 1006 ºC 120 min 1049 ºC 180 min 1110 ºC 35 28.11.2013 Ajankohtaista sähköalalla Turvajärjestelmien piirit Turvajärjestelmiä syöttävien piirien pitää olla riippumattomia muista piireistä. Mikään tapahtuma tai muutos missään järjestelmässä ei saa vaikuttaa toisen järjestelmän oikeaan toimimiseen. Tätä varten voidaan tarvita erottamista palonkestävillä materiaaleilla tai eri asennusreittejä tai koteloita. Turvajärjestelmien syöttöpiirit saavat mennä palovaarallisten tilojen läpi ainoastaan jos ne ovat palonkestäviä (vältettävä palovaarallisia tiloja aina kun mahdollista). Piirit eivät missään tapauksessa saa mennä räjähdysvaarallisten tilojen läpi. 36 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 18
Turvajärjestelmien piirit Turvajärjestelmien piirien muut kuin metallivaippaiset palonkestävät kaapelit pitää erottaa sopivalla tavalla ja luotettavasti etäisyyden tai suojuksien avulla muiden piirien kaapeleista mukaan luettuna muiden turvajärjestelmien kaapelit Omat hyllyt/reitit turvajärjestelmien kaapeleille. Samalla hyllyllä riittävästi tilaa ja sopiva erotus muista kaapeleista. Muita kuin tilaa palvelevien turvajärjestelmien kaapeleita, lukuun ottamatta palokunnan käyttöön tarkoitettujen hissien syöttöjä, ei saa asentaa hissikuiluun tai muihin hormimaisiin aukkoihin. 37 38 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 19
39 Turvajärjestelmien johtojärjestelmät SFS 6000-5-56 kohta 560.8 Jos turvajärjestelmän pitää toimia tulipalon aikana, niissä on käytettävä seuraavanlaisia johtojärjestelmiä: Mineraalieristeisiä IEC 60702-1 ja 60702-2 mukaisia kaapeleita Palonkestäviä EN 50200 tai EN 50362 ja EN 60332-1-2 mukaisia kaapeleita Johtojärjestelmää, joka on suojattu riittävästi mekaanisesti ja tulipalolta. rakenteelliset koteloinnit, joiden avulla säilytetään mekaaninen suojaus ja palosuojaus, tai johtojärjestelmä asennetaan erillisiin palosuojakoteloihin. 40 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 20
SFS 6000-5-56 kohta 560.8.1 Johtojärjestelmät Turvajärjestelmän johtojärjestelmä pitää sijoittaa ja asentaa siten, ettei piirin jatkuvuus heikenny tulipalon aikana. Piirin jatkuvuuden säilyminen edellyttää kaapelien palonkestävyyden lisäksi seuraavia ominaisuuksia: Liitokset tehdään siten, että ne säilyvät toimivina vaadittavan ajan tai yhtä pitkän aikaa kuin niihin liittyvät kaapelit. Korkein lämpötila järjestelmältä vaaditun toiminta-ajan aikana määrittää asennustarvikkeilta vaaditut ominaisuudet. Jakorasiat, kotelot, liittimet, kiinnitys, vedonpoistot ym. Kaapelien kiinnitys tai tuenta pitää järjestää siten, että se kestää vaadittavan ajan tai yhtä kauan kuin kaapeli, jota se tukee. 41 SFS 6000-5-56 kohta 560.8.1 Johtojärjestelmät Vaatimus kaapelien kiinnityksen ja tuennan palonkestävyydestä koskee Kaapelikiinnikkeitä Kaapelihyllyjä ja vastaavia Edellä mainittujen kiinnittämiseen tarkoitettuja tarvikkeita. Koska näiden testaamiselle ei ole olemassa suomalaisia tai eurooppalaisia standardeja, palonkestävyyden osoittamiseen voidaan käyttää muiden maiden kansallisia standardeja tai muita tuotteen valmistajalta saatuja tietoja. Kohta 560.8.2: Turvajärjestelmien ohjaus- ja väyläjärjestelmiä koskevat samat vaatimukset kuin turvajärjestelmien johtojärjestelmiä. Ei koske piirejä, joiden toimimattomuus ei vaikuta haitallisesti turvajärjestelmien toimilaitteiden toimintaan. 42 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 21
43 44 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 22
45 Huomioitavia asioita Hyvin ja riittävän yksityiskohtaisesti etukäteen laadittu sähkösuunnitelma helpottaa merkittävästi asentamista ja käyttöönottotarkastusta. Hyvä tapa on laatia turvajärjestelmien ja palonkestävien asennusten osalta oma käyttöönottotarkastuspöytäkirjan liite, jossa todetaan ja esitetään vaatimukset täyttävät ratkaisut ja toteutukset ja esitetään laite-/komponenttiluettelo ja muut tarvittavat dokumentit. Tärkeätä on varmistaa ja todeta vaatimusten täyttyminen ja tehdä dokumentointi riittävässä laajuudessa. Asennettavien komponenttien ja tarvikkeiden sopivuus tarkoitukseensa (vaaditun toiminta-ajan turvaaminen) on syytä pitää koko ajan mielessä. 46 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 23
Puutteita palonkestävissä asennuksissa Puutteelliset suunnitelmat, joissa ei ole huomioitu erityisvaatimuksia turva- ja palonkestäville järjestelmille ja asennuksille. Palonkestävän kaapelin asennustapa ei vastaa asennusvaatimuksia eikä kaapelivalmistajan asennusohjetta. Asennuksessa käytetyt komponentit ja tarvikkeet eivät vastaa toiminta-aikavaatimuksia. Komponenttien osalta ei voida varmistua niiden soveltuvuudesta tarkoitukseensa (HUOM. TOIMINTAKYKY, TOIMINTA-AIKA). Asennuksen merkinnät ovat puutteelliset tai ne puuttuu kokonaan. Käyttöönottotarkastus ja dokumentointi ovat puutteellisia tai niitä ei ole lainkaan palonkestävien asennusten osalta. 47 Tarvittavat dokumentit, turva- ja palonkestävät asennukset ja järjestelmät Käyttöönottotarkastuspöytäkirja liitteineen (sisältää mittaus- ja testaustulokset) Turvajärjestelmien osalta SFS 6000-5-56 vaatimuksen mukaisesti 48 yleiskaavio ja teholähteiden yksityiskohtaiset tiedot Sähköturvallisuuteen liittyvistä asennuksista pitää olla käytettävissä piirustukset, joissa annetaan tarkat sijaintiedot: kaikista sähkölaitteista ja jakokeskuksista laitetunnuksineen turvajärjestelmien toimilaitteista ryhmäjohtotietoineen yksityiskohtatietoineen ja käyttötarkoituksineen turvajärjestelmien erityisistä kytkin- ja valvontalaitteista (esim. kenttäkytkimet, näyttöja äänivaroituslaitteet). Luettelo kaikista turvajärjestelmien syöttöön kiinteästi liitetyistä kulutuskojeista mitoitustehot, mitoitusvirrat, käynnistysvirrat ja käynnistysajat luettelo voi sisältyä kaavioihin. Sähköisten turvajärjestelmien ja toimilaitteiden yksityiskohtaiset asennus- ja käyttöohjeet. Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 24
Tarvittavat dokumentit, turva- ja palonkestävät asennukset ja järjestelmät Asennukseen sisältyvien johtojärjestelmien, asennustarvikkeiden ja komponenttien osalta esimerkiksi seuraavat tiedot ja dokumentit: Kattava laiteluettelo kaikista palonkestävän johtojärjestelmän komponenteista: Kaapelit (kaapelivalmistajan asennusohje) Kiinnitystarvikkeet (kaapeleiden ja asennustarvikkeiden) Jakokeskukset, kytkentärasiat, liittimet ym. Asennusalustat, hyllyt, kanavat ym. Kaapeliläpiviennit, palokatkot ym. Muut mahdolliset osat. Valmistajan asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Testaustodistukset ym. sertifikaatit ja valmistajilta saadut muut tiedot tuotteiden sopivuudesta tarkoitukseensa tarvittaessa saatavilla. 49 Tarkastuksilla havaittua Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 25
Käyttöönottotarkastus ja pöytäkirja (VT) Maininta EMC-suojauksesta puuttuu. Maininta PE-jatkuvuusmittausten tuloksista keskusalueittain. Oikosulkuvirtamittaustulokset keskusalueittain. Kiertosuunta keskuskohtaisesti. Vikavirtasuojien testaustulokset kattavasti (kaikki VVS:t ja kaikkien tulokset). Toteamus siitä, täyttääkö asennus standardin ja säännösten vaatimukset, viittaus Tukes-ohjeeseen esim. S10-2012. Tarkastuksen tekijän allekirjoitus puuttuu, joku muu on allekirjoittanut pöytäkirjan. 51 Sähköpiirustukset ja merkinnät (VT) Luovutuspiirustukset melko usein toimittamatta (suunnittelijalla puhtaaksi piirrettävänä). Joskus puuttuu myös uskottavat työkuvat. Keskusten tunnukset puuttuu. Keskusten virtapiirimerkinnät puuttuu osittain tai kokonaan tai merkinnät selvästi virheelliset. Jakokeskusten pääkaaviot vakiokaavioita, jotka keskusvalmistaja toimittaa keskuksen mukana ei vastaa asennusta. Jakokeskuksista puuttuu ohjeet vikavirtasuojan testaamisesta ja takaisin toimintakuntoon saattamisesta. 52 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 26
Suunnittelu- ja asennusvirheitä (VT) Samassa tilassa sekä vikavirtasuojattuja että suojaamattomia tavanomaiseen käyttöön tarkoitettuja pistorasioita työpistevalaisin, jossa pistorasia, ilman vikavirtasuojaa yksittäiselle laitteelle tarkoitettu 2-osainen pistorasia vikavirtasuojaamatta, pistorasian käyttö mille tahansa sähkölaitteelle helppoa. Jakokeskukset käytetty irtoliittimiä johdinten kytkemiseen N- ja PE-liittimiin kytketty useita johtimia suunnittelussa valittu liian pieni keskus, josta loppuu tila 53 Muita havaintoja (VT) Kaapelien kiinnitys tehty puutteellisesti Jakorasioita kiinnittämättä alustaansa Kaapelien vedonpoistot tehty puutteellisesti tai kokonaan tekemättä kalvotiivistejakorasiat turvakytkimet ja vastaavat myös jakokeskukset. Palonkestävät asennukset eivät ole toteutettu palonkestävällä tavalla. palonkestävä kaapeli asennettu muiden kaapelien joukkoon 54 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 27
Muita havaintoja (VT) Erityistiloissa sähkölaitteiden ja asennustarvikkeiden kotelointiluokka ei vastaa tilan vaatimusta. Maakaapeliasennuksissa kaapelien mekaaninen suojaus puutteellinen esim. noustessa maasta seinälle. Asennusten yleinen huolellisuus, siisteys ja hyvän asennustavan mukainen työn jälki usein puuttuu tähän asiaan on tarkastajankin vaikea puuttua. 55 56 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 28
57 58 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 29
59 60 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 30
61 62 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 31
63 Asko Hakamäki Tuotepäällikkö Sähkö- ja ATEX-koulutus, tarkastus Inspecta Tarkastus Oy Puh. 050 409 3544 asko.hakamaki@inspecta.com www.inspecta.fi 64 Asko Hakamäki / Inspecta Tarkastus Oy 32