KEMIN KAUPUNKI Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko Selvitys FCG KONSULTOINTI OY P31199
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 3 (69) Sisällys 1 Johdanto... 5 1.1 Selvityksen taustaa... 5 1.2 Selvityksen eteneminen ja työryhmät... 5 1.3 Kemin kaupungin strategia 2020... 6 1.4 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämistarpeita... 7 2 Kemin kaupungin toimintaympäristön muutokset... 8 2.1 Väestökehitys... 8 2.2 Palvelutarvekehitys... 10 2.3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset palveluverkkoon... 11 2.4 Lasten ja nuorten määrien kehittyminen vuosina 2014-2020... 11 2.4.1 Alle kouluikäiset... 11 2.4.2 Peruskouluikäiset (7-15-vuotiaat)... 12 3 Varhaiskasvatuksen palveluverkko... 15 3.1 Kemin alle esikouluikäisten määrän kehitys suuralueittain... 16 3.2 Päiväkodit... 16 3.2.1 Hepolan päiväkoti... 17 3.2.2 Kaivolinnan vuoropäiväkoti, sr-1... 18 3.2.3 Koivuharjun Toivolan päiväkoti, sr... 19 3.2.4 Marttalan päiväkoti... 19 3.2.5 Möllärinrannan päiväkoti... 20 3.2.6 Möylynlehdon päiväkoti... 21 3.2.7 Peurasaaren päiväkoti... 21 3.2.8 Ruutin päiväkoti... 22 3.2.9 Sauvosaaren päiväkoti... 23 3.2.10 Takajärven päiväkoti... 24 3.2.11 Uusi Kivikon päiväkoti... 24 3.3 Tulevaisuuden järjestämisen linjauksia/varhaiskasvatus... 25 3.3.1 Toiminnalliset vaikutukset... 26 3.3.2 Taloudelliset vaikutukset:... 26 4 Perusopetuksen palveluverkko... 28 4.1 Koululaisten määrän kehitys... 30 4.2 Kemin perusopetuksen tulevaisuuden näkymät suuralueittain... 32 4.3 Tilat... 32 4.4 Pohjoinen alue... 33 4.4.1 Karihaaran koulu... 33 4.4.2 Koivuharjun koulu... 36 4.4.3 Kivikon koulu... 38 4.5 Keskialue... 39
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 4 (69) 4.5.1 Sauvosaaren koulu... 40 4.5.2 Syväkankaan koulu... 41 4.5.3 Takajärven koulu... 43 4.6 Eteläinen alue... 45 4.7 Tulevaisuuden järjestämisen linjauksia/perusopetus... 47 5 Talous... 48 5.1 Varhaiskasvatus... 48 5.2 Perusopetus... 52 6 Johtopäätökset... 55 6.1 Varhaiskasvatus... 55 6.2 Perusopetus... 57 6.2.1 Pohjoinen alue... 57 6.2.2 Keskialue... 57 6.2.3 Eteläinen alue... 58 6.3 Lopuksi... 58
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 5 (69) 1 Johdanto Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotitilat ovat rakennuksina osin huonossa kunnossa, niissä on tilanahtautta ja tilat eivät vastaa tämän päivän toiminnallisiin tarpeisiin. Takajärven koulun purkaminen ja toiminnan siirtyminen väistötiloihin 1.8.2015 lisäsi tilanahtautta etenkin Hepolassa ja Syväkankaalla. Useat koulu- ja päiväkotikiinteistöt ovat peruskorjausikäisiä ja -kunnossa. Mitä pidemmälle peruskorjaus siirtyy, sitä enemmän on korjattavaa. Akuutteja peruskorjaustarpeita on mm. Kaivolinnan päiväkodissa, Karihaaran koulussa ja Koivuharjun koulussa. Myös Ruutin päiväkoti ja Hepolan koulu tarvitsevat mittavia korjaustoimenpiteitä. 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 2012 nimettiin tarveselvitystyöryhmä, jonka tehtävänä oli laatia tarveselvitys pohjoisen kaupunginosan koulu- ja päiväkotitiloista. Tehtävänä oli arvioida päiväkotien ja alakoulujen tilojen sijoittamista samoille tonteille sekä arvioida tilojen tarpeellisuus ja riittävyys. Selvitys kohdistui ensisijaisesti Koivuharjun kouluun ja Ruutin päiväkotiin (katso liite 1 tehdyistä ratkaisuista). Tehtäväksiantoa jatkettiin sivistystoimenjohtajan päätöksellä 31.10.2013/ 53 perustamalla uusi pohjoisten kaupunginosien koulu- ja päiväkotitilojen tarveselvitystyöryhmä. Selvityksen valmistuttua todettiin, että selvitystä on edelleen tarpeen laajentaa koskemaan koko kaupungin päiväkoti- ja kouluverkkoa. 1.2 Selvityksen eteneminen ja työryhmät Palveluverkon tarkastelu on osa koulukohtaista Kemin kaupungin tilahankkeiden tarveselvitystä. Selvityksen valmistelu tapahtui sivistyspalvelukeskuksen ja tilapalvelujen johtavien viranhaltijoiden, päiväkodin johtajien ja rehtorien yhteistyönä. Pohjoisten alueiden tarveselvitystyöryhmän muodostivat seuraavat henkilöt: Jukka Vaaramaa, Karihaaran koulun rehtori (pj), Kirsti Jaakkola, Ruutin päiväkodin johtaja, Anu-Liisa Kosonen, koulutoimenjohtaja siht., Hannele Matinlassi, Koivuharjun koulun johtaja, Kaisa Rauvala, päivähoidon johtaja Ulkopuolisina asiantuntijoina käytettiin: Markku Kotiranta: yleiset ohjeet selvityksen tekemiseen ja kustannusarviot, Risto Verronen: tilojen kunto, Peter Brusila: lapsimäärät ja tilastot, Koulujen rehtorit: koulujen oppilasmäärät ja koulutilat Koulu- ja päiväkotitilojen tarveselvityksen jatkotyöstämisen työryhmän muodostivat: Piia Hulkkonen, Takajärven koulun johtaja (pj),
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 6 (69) Kaisa-Mari Immonen, kaupunginarkkitehti, Kirsti Jaakkola, Ruutin päiväkodin johtaja, Kaisa Rauvala, päivähoidon johtaja, Vesa Ruokamo, Hepolan koulun rehtori, Jukka Vaaramaa, Karihaaran koulun rehtori (Vesa Ruokamon tilalle) Ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat: Anu-Liisa Kosonen: yleiset ohjeet selvityksen tekemiseen, Peter Brusila; lapsimäärät ja tilastot Raila Oksanen, FCG Konsultointi Oy, palveluverkon arviointi Riitta Ekuri, FCG Konsultointi Oy, talous Työryhmän selvitystä on käsitelty kaupungin muissa lautakunnissa ja lisäksi eri sidosryhmät ovat antaneet siitä kannanottonsa. Tarveselvitysluonnos on esitelty koulutuslautakunnalle 25.2.2016. Koulutuslautakunnan käsittelyn jälkeen asia siirtyy kaupunginhallitukselle ja valtuuston päätettäväksi. Asian valmistelussa ja käsittelyssä on lisäksi huomioitu Hallintolain 41 :ssä säädetty vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen ja mahdollisten esteellisten henkilöiden ohjeistaminen. Asiasta on järjestetty kuulemistilaisuus kuntalaisille 23.2.2016. Kuulemistilaisuuden jälkeen kuntalaisilla on ollut mahdollisuus kommentoida suunnitelmaa Otakantaa.fi -palvelun kautta ajalla 9.3. - 30.4.2016. Kesällä 2016 viranhaltijat täydensivät selvitystä saatujen lisätietojen pohjalta. 13.9.2016 konserni - ja suunnittelujaosto päätti, että suunnitelmasta pyydetään ulkopuolinen lausunto. Marraskuussa (3.-13.11.2016) toteutettiin lisäksi otakantaa.fi palvelussa koulu- ja päiväkotiverkon jatkokysely. 1.3 Kemin kaupungin strategia 2020 Kemin kaupungin strategia 2020 kaupungin toiminta-ajatus määritellään seuraavasti: Kemin kaupunki järjestää laadukkaita palveluja asukkailleen ja edistää omalla toiminnallaan ja yhteistyöllä seutukunnan hyvinvointia. Vision mukaan Kemi on muutoksia hallitseva ja tehokas palvelujen järjestäjä. Kemi on vetovoimainen, luova asuinpaikka ja Meri-Lapin kehittynein kasvukeskus. Kaupungin toimintaa ohjaavia arvoja ovat taloudellisuus, turvallisuus, luovuus, avoimuus ja suvaitsevaisuus Kuntastrategian toimenpideohjelmassa valtuuston asettamana keskeisenä päämääränä on kestävä kuntatalous. Palvelutoimintaa tulee tehostaa ja tiivistää eri toimijatahojen kanssa siten, että niukkenevista resursseista riippumatta palvelutaso säilyy vähintään entisenä tai kohoaa. Koulutuksen osalta toimenpiteeksi on hyväksytty palvelutuotannon vaihtoehtoisten järjestämismuotojen kartoitus sekä päiväkoti- ja kouluverkon tarkastelu. Elinvoimaisuuden osalta päämääränä on puolestaan mm. vetovoimainen kaupunki, jossa yritysten toimintamahdollisuuksista huolehditaan ja asiakkaille on tarjolla vaihtoehtoisia palveluntuottamismalleja. Varhaiskasvatuksen osalta toimenpiteeksi v. 2016 on hyväksytty yksityiset palveluntuottajat.
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 7 (69) 1.4 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämistarpeita Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämistarpeita voidaan tarkastella ensisijaisesti toiminnan, pedagogiikan ja talouden näkökulmasta. Uuden opetussuunnitelman mukaan ala- ja yläluokkien nivelvaihe on esiopetuksen ja 1. luokan sekä luokkien 6 ja 7 välissä. Esiopetus pyritään sijoittamaan koulujen yhteyteen. Erikoisluokkien toiminnassa tulee huomioida uuden opetussuunnitelman linjaukset ja yhdenvertaisuusperiaate taito- ja taideaineiden painotetussa opetuksessa. Päiväkotiverkko ja kouluverkko ovat pohjoisella ja keskialueella tiiviitä ja välimatkat yksiköiden välillä lyhyitä. Hepolan yläkoulun osalta haasteellista on ollut ja jatkossakin on se, että koulu on kaksisarjaisena (osin yksisarjaisena) pieni yläkoulun osalta. Osa opettajista ei saa opetusvelvollisuuttaan täyteen ja näin ollen he keräävät oppituntinsa kahdelta tai useammalta perusopetuksen koululta, tarvittaessa myös lukiolta. Laajemmallekin henkilökunnan yhteiskäytölle löytyy tulevaisuudessa perusteita (aamu- ja iltapäivähoito esi- ja alkuopetuksessa, avustustehtävät). Pienten päiväkotien sijaan pitäisi suunnitella vähintään neljän ryhmän päiväkoteja, joissa toiminnallisuuden kautta tulisi hyötyjä. Hepolaan kuljetetaan oppilaita Ajoksesta ja liikuntaluokille koko kaupungin alueelta. Oppilaskuljetukset tulisi suunnitella joukkoliikenteen varaan. Luonnolliset ja toimivimmat reitit kulkevat reuna-alueilta keskustaan. Kivikon päiväkotia lukuun ottamatta koulu- ja päiväkotitiloissa ei ole huomioitu uusien opetus- ja tulevien varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sisältämiä pedagogisten oppimisympäristöjen vaatimuksia. Hyvin suunnitellut rakennukset mahdollistavat sekä perusopetuksen, varhaiskasvatuksen että muiden toimijoiden esim. perhepalveluiden, vapaa- aika ja kulttuuritoimen sekä kolmannen sektorin toiminnan samassa kiinteistössä. Nuoriso- ja muun vapaa-aika- ja kulttuuritoimen sekä perusopetuksen yhteistyö vahvistuu ja kehittyy luontevasti, kun toimijat kohtaavat samoissa tiloissa. Kaaikille toiminnoille ei rakenneta omia tiloja, etenkään jos käyttöaste on matala. Koulut ja koulujen pihat ovat alueiden lähiliikuntapaikkoja ja voivat olla myös harrastetiloja. Päiväkodin ja koulun läheisyys tai saman katon alla toimiminen mahdollistaa tilojen käytön tehokkuuden ja taloudellisuuden. Esim. liikuntasalien käyttömahdollisuus ja ateriapalvelun tuottaminen ovat sekä taloudellisia että arkea helpottavia tekijöitä. Monikäyttöisyydellä voidaan myös vaikuttaa tilojen rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin. Remontoitu kiinteistö tai uudisrakennus ja isot yksiköt ovat ylläpidoltaan taloudellisempia.
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 8 (69) 2 Kemin kaupungin toimintaympäristön muutokset Tarkastelun pohjana on käytetty uusimpia vuoden 2015 Tilastokeskuksen tilastoihin perustuvia laskelmia. 2.1 Väestökehitys Kemin kaupungin väestömäärä vuoden 2014 lopussa oli 21 929 asukasta. Ennuste tarkastelujaksolla 2014-2029 on laskeva. Vajaassa viidessätoista vuodessa kokonaisväestömäärän ennustetaan laskeva 7 prosentilla, joka määrällisesti tarkoittaa noin 1 500 asukasta. Kemin ennuste on muuta Lappia heikompi (kuva 1). 110 Kemi Lappi Koko maa 105 100 2014=100 95 90 85 80 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Kemi Lappi Koko maa 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 Asukkaita 21 929 21 522 21 095 20 752 20 446 2014=100 100 98 96 95 93 Asukkaita 181 748 180 375 179 271 178 531 177 835 2014=100 100 99 99 98 98 Asukkaita 5 471 753 5 532 857 5 615 382 5 690 988 5 755 110 2014=100 100 101 103 104 105 Kuva 1. Kemin kaupungin väestöennuste 2015 tietojen pohjalta, Tilastokeskus Ikäluokittain tarkastelu osoittaa vanhimpien ikäryhmien määrän kasvun (kuva 2). Alle kouluikäisten määrä laskee 16 prosentilla, joka käytännössä tarkoittaa reilua 200 lasta. Peruskouluikäisten lasten määrä nousee tulevien viiden vuoden aikana, mutta kääntyy lopulta laskuun siten, että vuonna 2029 7-15-vuotiaita lapsia on 7 prosenttia nykyistä vähemmän. Taite tapahtuu vuosien 2021-2025 aikana ja reilun kymmenen vuoden kuluttua lapsia on yhden 1-sarjasen koulun verran nykyistä vähemmän. Nuorten (alle 29-vuotiaiden) määrä laskee 10 prosentilla. Työikäisten määrä vähenee lähes 20 prosenttia. Tämä osaltaan selittää syntyvyyden laskua noin 220 lapsesta reiluun 180 lapseen vuodessa.
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 9 (69) Kuva 2. Kemin ikäryhmittäinen väestökehitys Vuonna 2029 yli 75-vuotiaita a ennustetaan olevann 1 200 henkeä nykyistä enem- män. Yli 65-vuotiaiden osuuss koko kunnan väestöstä tulee olemaan 6 535 hen- keä, joka on 32 prosenttia. Kaupungin väestöllinen huoltosuhde lähestyy yhtää (v. 20166 noin 0,7 ja v. 2029 noin 0,93). Vuonna 2029 kaupungissaa elää yli 1 100 yli 75-vuotiasta nykyistä enemmän. Heidän osuutensa koko väestömäärästää on 17 %. Kemin väestöllinenn huoltosuhde on tällä hetkellää vain hieman muuta maata ja Lappia heikompaa (taulukkoo 1). Kemissä huoltosuhde tuleee seuraavien vuosien aikana heikkenemään voimakkaasti, 0,67 -> 0,93. Kunnan taloudellista kantoky- kyä heikentää työikäisten määrän merkittävä vähenemä tarkastelujakson ajan. Kemi Lappi Koko maa 2 014 0,67 0,65 0,63 2 017 0,73 0,71 0,67 2 021 0,84 0,79 0,70 2 025 0,89 0,85 0,73 2 029 0,93 0,89 0,75 Taulukko 1. Kemin väestöllisen huoltosuhteen kehittyminen 2014-2029
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 10 (69) 2.2 Palvelutarvekehitys Kokonaisväestökehitys ja ikäryhmittäinen väestökehitys vaikuttavat kuntalaistenn palvelutarpeiden kehittymiseen ja eri palveluiden käyttöön. k Palvelutarpeiden kehi- tys on suhteutettu väestöennusteisiin. Palveluiden järjestäjän, kunnan, tulee lain- säädännön ja toimintaperiaatteidensa mukaisesti pyrkiä reagoimaan muuttuviin asiakasmääriin. Väestön vanhenemisenn ja eliniänn nousevienn ennusteiden myötä vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeett kasvavat nykyisestä voimakkaimmin. Kemissä väestökehitys ja palvelutarvekehitys (kuva 3.) kehittyvät ikäjakautumi- en kanssa samansuuntaisesti. Muutosta on havaittavissa joo vuoteen 2017 men- nessä, mutta varsinainen murros tapahtuu vuonnaa 2021. Tällöin päivähoidon pal- velutarve on vähentynyt 10 prosenttia. Perusopetuksen palvelutarve on noussut hieman, 3 prosenttia. Kuvassa huomion kiinnittäää keltainen viiva, joka kuvastaaa vanhusten hoitopalvelun palvelutarvetta. Hoitopalvelujen tarve on lähtenyt nou- suun jo vuosina 2014-2021, mutta tämän jälkeen palvelutarve lähtee voimakkaa- seen kasvuun ja kasvaa vajassa vuosikymmenessää lähes 50 prosenttia. Kuva 3. Palvelutarpeiden kehitys vuosina 2014-2029
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 11 (69) 2.3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset palveluverkkoon Kemin kaupungin pohjoisalueille on kaavoitettu useita asumiseen tarkoitettuja tontteja. Suurimmat yhtenäiset alueet ovat Nauska ja Rova, joissa on tarjolla noin 80 omakotitalotonttia. Nauskassa vapaita tontteja on noin 20 ja Rovassa yli 60. Keskustasta pohjoiseen Torvinen - Vainio- Paattio alueilla on tällä hetkellä noin 30 vapaata pientalotonttia. Keskustan asumisen kehittäminen keskittyy lähinnä kerrostaloihin. Asuinkerrostalotontteja on kaavoitettu eri puolille keskustaa, mm. Ruutinpuistoon, Sariuksen alueell ja Möllärinrantaan. Lisäksi keskustan alueella on yksityisiä rakentamattomia kerrostalotontteja. Etelässä Ajoksessa on vapaita asuinpientalotontteja (AP) 15. Takajärvi - Siikakangas alueella on vajaat kymmenen vapaata pientalotonttia. Myös lähempänä keskustaa on joitakin yksittäisiä vapaita tontteja. Yksityistä tonttitarjontaa on eri puolilla kaupunkia, myös keskustan läheisyydessä. Viime vuosina tonttien kysyntä on ollut vähäistä; noin 8 tonttia vuodessa. Kerrostaloja on toteutunut noin yksi vuodessa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen näkökulmasta kaavoitus ja tonttipolitiikka vaikuttavat palvelutarpeiden lisääntymiseen voimakkaimmin, kun maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa toteutetaan kokonaan uusia asuinalueita kunnallisine palveluineen. Jos Kemin kaupungin väestökehitys, tonttien ostaminen ja rakentaminen pysynee nykyisellään, ei edes aktiivisella maankäytön suunnittelulla pystytä pysäyttämään 2020-luvulle ennakoitua lasten määrien negatiivista väestökehitystä. Tulevissa maankäytön hankkeissa pystytään nojautumaan olemassa oleviin kunnallisiin ja palvelusetelein tuotettuihin palveluihin. 2.4 Lasten ja nuorten määrien kehittyminen vuosina 2014-2020 2.4.1 Alle kouluikäiset Alle kouluikäisten määrä (0-6-vuotiaat) laskee tarkastelujakson 2014-2020 aikana 16 prosenttia (kuva 4). Vuonna 2014 alle kouluikäisiä oli 1 324 ja tarkastelujakson lopussa lapsia ennustetaan olevan 1 109. Määrällisesti tämä tarkoittaa 215 lasta nykyistä vähemmän.
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 12 (69) 1 6 vuotiaat Kemi Lappi Koko maa 105 2014=100 100 95 90 85 Kemi Muutos -16% Lappi Koko maa 80 2014 2017 2021 2025 2029 Tilastokeskus, väestöennuste 2015 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 1 6 vuotiaat 1 324 1 250 1 192 1 140 1 109 2014=100 100 94 90 86 84 1 6 vuotiaat 11 506 10 947 10 675 10 508 10 257 2014=100 100 95 93 91 89 1 6 vuotiaat 365 613 356 382 350 868 350 917 347 001 2014=100 100 97 96 96 95 Kemi Päivähoidossa* 891 841 802 767 746 *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2014 olleet 1 6 vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1 6 vuotiaiden määrän kehitykseen. Kuva 4. Alle kouluikäisten määrät (päivähoidon käyttö laskettu 67 %) Taulukossa 2. tarkastellaan alle 6-vuotiaiden määrän laskua kokonaisuutena, määrällisesti viiden vuoden sisällä kahdella eri tavalla tarkasteltuna sekä päivähoidon käyttöä laskettuna 67 %:n mukaan. Vuosi 2014 2017 2021 2025 2029 Kokonaismäärä 1324 1250 1192 1140 1109 Laskua 5 vuodessa -74-58 -52-31 Laskua 1 vuodessa -14,8-11,6-10,4-6,2 Ikäluokkaa kohden -12,3-9,6-8,6-5,1 Päivähoidossa 67 % 841 802 767 746 Taulukko 2. Alle kouluikäisten määrät ja muutokset (Tilastokeskus 2015) Lapsimäärän väheneminen tarkoittaa laskennallisesti keskimäärin puolikkaan päiväkotiryhmän palvelutarpeen vähennystä joka toinen vuosi. 2.4.2 Peruskouluikäiset (7-15-vuotiaat) Tarkasteltaessa perusopetusikäisten (7-15-vuotiaat) lasten määriä havaitaan, että oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2021 saakka, jonka jälkeen oppilasmäärät kääntyvät laskuun. Verrattuna vuoden 2014 määrään vuonna 2029 perusopetusikäisiä Kemissä on 7 prosenttia nykyistä vähemmän (kuva 5).
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 13 (69) 115 Kemi Lappi Koko maa 2014=100 105 95 85 75 65 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Kemi Lappi Koko maa 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 7 15 vuotiaat 1 920 1 973 1 976 1 881 1 793 2014=100 100 103 103 98 93 7 15 vuotiaat 16 820 17 011 17 215 16 834 16 315 2014=100 100 101 102 100 97 7 15 vuotiaat 532 632 546 994 557 618 549 681 540 946 2014=100 100 103 105 103 102 Kemi Oppilaat* 1 945 1 999 2 002 1 905 1 816 *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2014, muutos suhteutettu 7 15 vuotiaiden määrän kehitykseen Kuva 5. Peruskouluikäisten määrän kehitys vuosina 2014-2029 (Tilastokeskus) Vuonna 2014 peruskouluikäisiä lapsia Kemissä oli 1 920 (taulukko 3). Enimmillään lapsia on 1 976 ja alimmillaan 1 793. Määrällisesti lasku on 127 oppilasta. Luvuissa ei ole mukana esiopetuksen oppilaita. Vuosi 2014 2017 2021 2025 2029 Kokonaismäärä 1 920 1 973 1 976 1 881 1 793 Muutos 5 vuodessa +53 +3-95 -88 Muutos 1 vuodessa +10,6 +0,6-19 -17,6 Ikäluokkaa kohden +5,8 +0,3-10,6-9,8 Taulukko 3. Peruskouluikäisten määrät ja muutokset vuoden 2015 Tilastokeskuksen ennusteiden perusteella 2020-luvulla vuotuinen oppilasmäärän lasku vastaa laskennallisesti yhden luokan oppilasmäärää. Lasku jakautuu useiden koulujen ja luokkien kesken eikä vähenemistä voida suoraan siirtää käytäntöön vähentämällä automaattisesti yksittäisiä opetusryhmiä. Työryhmän selvityksessä perusopetusikäisten lukumäärän ennustettiin nousevan yli 2 200 lapsen ja ennusteen pysyvän koko tarkastelujakson ajan päälle 2 000 oppilaan. Tilastokeskuksen ennusteet perustuvat edellisten vuosien väestötietoihin. Työryhmän pohjatiedot ovat perustuneet vuoden 2013 väestötietoihin, 2009-2013 muutto-, hedelmällisyys ja kuolleisuustietoihin.
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 14 (69) Vastaavasti tässä asiakirjassa käytetyt uusimmat luvut perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuodelta 2015, jonka pohjatietoina on käytetty vuoden 2014 väestötietoja ja vuosien 2010-2014 muutto-, hedelmällisyys- ja kuolleisuustietoja. Molemmat väestöennusteet osoittavat, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. Tästä voidaan havaita, että yhden vuoden tiedoilla voi olla huomattavaa merkitystä ennusteita laadittaessa.
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 15 (69) 3 Varhaiskasvatuksen palveluverkko Kemissä toimii 11 päiväkotia ja 14 perhepäiväyksikköä (taulukko 4). Alle 3- vuotiaiden ryhmiä on 11, 3-5-vuotiaiden 16 ja esiopetusryhmä 18. Varhaiskasvatuskerhoja on 2 ja integroituja päiväkotiryhmiä 1. Päiväkodeissa työskentelee noin 150 henkilöä. Perhepäivähoitajia on 14. Päiväkotipaikat täytetään hakemusten perusteella mahdollisuuksien mukaan perheen toiveiden mukaisesti. Päiväkoti Alle 3- vuotiaat 3-5- vuotiaat Esiopetus Integroitu ryhmä Marttala 1 1 Toivola 1 2 3 Ruutti 1 2 2 Sauvosaari 1 1 1 Möllärinranta 1 1 Kaivolinna 2 2 Peurasaari 1 1 Möylynlehto 1 1 Hepola 1 2 Takajärvi 1 2 Kivikko 2 2 4 Syväkankaan esiopetus 6 Avoin varhaiskasvatus 2 Yhteensä 11 16 18 1 2 Taulukko 4. Päiväkodit ryhmittäin Kerho Osa päiväkodeista on pieniä, 2-ryhmäisiä (Marttala, Möllärinranta, Peuransaari, Mölynlehto). Kivikon päiväkodissa on 4 ryhmää ja lisäksi 4 esiopetusryhmää (taulukko 4 ja 5). Päiväkoti Alle 3- vuotiaat 3-5 - vuotiaat esiopetus integroitu ryhmä kerho Yhteensä Marttala 12 21 33 Toivola 16 56 40 112 Ruutti 12 42 26 80 Sauvosaari - 28 20 12 60 Möllärinranta 16 21 37 Kaivolinnan vuoropk 36 63 36* 99 Peurasaari 12 21 33 Möylynlehto 12 28 40 Hepola - 21 26 47 Takajärvi 12 56 68 Kivikko 32 56 52 140 Syväkankaan esiopetus 64 64 Yhteensä 160 413 228 12 36 849 *) siirtynyt perhekeskuksen yhteyteen 1.8.2016 Taulukko 5. Hoitopaikkojen lukumäärä 1.1.2016
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 16 (69) 3.1 Kemin alle esikouluikäisten määrän kehitys suuralueittain Kemin kunnan laatiman ennusteen mukaan 0-5-vuotiaiden määrä laskee vuoteen 2025 mennessä noin sadalla lapsella (1.318 1.212) (taulukko 6). Suuralueet 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Sauvosaari Koivuharju Kivikko Syväkangas Hepola 256 303 330 299 130 406 319 235 235 105 347 307 233 231 94 263 304 271 258 100 2200 3022 3066 2866 1177 240 302 307 288 128 Kemi yht. 1318 1300 1212 1196 1231 1265 Taulukko 6. Ikäluokan 0-5-vuotiaat kehitys (Lähde: Kemin kaupunki) Suurimmat vaihtelut varhaiskasvatusikäisten lapsimäärissä ovat Sauvosaaren ja Kivikon suuralueilla. Sauvosaaressa varhaiskasvatusikäistenn määrä tulee lisään- tymään seuraavien viiden vuoden kuluessa 150 lapsella (2566 406). Tämän jäl- keen määrä kääntyy laskuun ja palaa nykyiselle tasolle vuonna 2030 (263). Kivikon suuralueella kehitys on päinvastainen. Varhaiskasvatusikäisten määrä vä- henee seuraavan viiden vuoden aikana sadalla lapsella (330 235) ja määrä py- syy tällää tasolla 10 vuotta, jonka jälkeen lapsimäärä nousee taas yli 300. Koivuharjun suuralueella 0-5-vuotiaiden määrä pysynee noin 300 lapsessa. Syväkankaan suuralueella lasten määrää vähenee vuoteen 2025 mennessä 60-700 lapsella (299 231), jonka jälkeen määrä nousee tasaisesti, mutta ei saavutaa nykyisiä määriä (299 288). Hepolan suuralueella 0-5-vuotiaiden määrä laskee vuoteen 2025 mennessä 25-355 lapsella (130 94). 3.2 Päiväkodit Päiväkotien tiloja hallinnoi kaupungin tilapalvelu kolmea vuokratiloissa toimivaaa päiväkotia lukuun ottamatta. Huoneistoneliöt lasta kohden vaihtelevat 6,2 neliöstä 16,5 neliöön. Kaavio 1. perustuu vuoden 2015 syksyn lapsimäärätietoihin. Kaavio 1. Tilaa huoneistoneliö (hum2)/lapsi Kemin päiväkodeissa uuden Kivikon päiväkodin käyttöönoton jälkeen.
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 17 (69) Päiväkotien tiloja tarkasteltaet essa on otettava huomioon koko toimintaympäristö. Muutos- ja perusparantamistyöt eivät kohdistu vain rakennuksiin, vaan näiden lisäksi on otettava huomioon myös päiväkodin pihaa leikkialueena, liikuntapaikkanaa ja alueen asukkaiden lähiliikuntapaikkana. Kemin kaupungin päiväkoti- ja koulurakennukset ovat suurelta osin vanhoja, ja suurimman osan rakennuster en peruskorjauksesta on kulunut yli 30 vuotta. Tilat eivät nykyisellään vastaa nykypäivän kasvatukse n ja opetuksen tarpeita. Nykyi- sen varhaiskasvatussuunnitelman vaatimukset poikkeavat niistä vaatimuksista, jotka ovat ohjanneet päiväkotien rakentamista. Varhaiskasvatuksen toimintakult- tuuri on muuttunut. Tiloilta odotetaan muunneltav vuutta ja nykyisten vaatimusten mukaista varustetasoa. Kivikon ja Sauvosaaren päiväkodit sekä Syväkankaan ja Takajärven esiopetus- ryhmät toimivat koulun yhteydessä, muut erillään. (Takajärven esiopetus väistön aikana Syväkankaalla.) Tavoitteena tulisi olla, ettää koulut ja päiväkodit sijoitetaan toistensa välittömään läheisyyteen. Tällä tavoitellaan toiminnan ja tilojenkäytönn synergiaetuja ja lasten l sujuvaa siirtymistä varhaiskasvatuksesta perusopetuk- seen. Näin taataan lapsen ehyt opinpolku. Seuraavat kuvaukset ja tiedot perustuvat Kemin kaupunginn päiväkoti-- kunnosta. ja koulu- verkkotyöryhmän käyttämiin pohjatietoihin ja arvioihin kiinteistöjen 3.2.1 Hepolan päiväkoti Kuva 6. Hepolan päiväkoti Ryhmiä: 3 Lapsia: 47, joista esioppilaita 26 Sijainti: Kuusikontie 1, 94830 Kemi Omistus: Stora Enso Oyj; vuokrasopim mus päättyy 6/2017 Käyttötarkoitus: päiväkoti Valmistumisaika: 1976 Pinta-ala: kerrosala 470 m2, huoneistoala 440 m2 Neliöitä lasta kohti: 9,35 m² Kiinteistöön ei ole tehty peruskorjausta. Kiinteistön omistajan Stora Enso Oyj:n selvityksen mukaan kiinteistöön tulisi tehdä mittava peruskorjaus.
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 18 (69) Vuokranantaja Stora Enso Oyj on sanonut vuokrasopimuksen irti ja päättymään 6/2017. Hepolan päiväkodinn lapsiryhmälle ja esiopetusryhmälle tulee osoittaaa korvaavat tilat heinäkuun 2017 jälkeen. 3.2.2 Kaivolinnan vuoropäiväkoti, sr-1 Kuva 7. Kaivolinnan vuoropäiväkoti Ryhmiä: 4 Lapsia: 99, ei esioppilaitaa Sijainti: Kirkkopuistokatu 13, 94100 Kemi Omistus: Kemin kaupunki Käyttötarkoitus: ei alkuperäisessä käyttötarkoituksessa, vuoropäiväkoti Valmistumisaika: 1936 Pinta-ala: kerrosala 1.243 m2, huoneistoala 1.067 m2 Neliöitä lasta kohti: 10,78 m² Rakennus on alun perin rakennettu asunnoksi ja myöhemmin muutettu pienem- miksi asunnoiksi, ts. aivan muuhun kuin päiväkotitarkoitukseen. Päiväkotikäyt- töön ao. rakennus on saneerattu vuonna 1976. on haasteellinen päi- Kolmikerroksisena ja käyttötarkoitukseltaan muutettuna se väkotitoiminnalle. Myös piha-alue on pieni. Kaivolinnan päiväkodin rakennuksessa on todettu kosteusvaurioita ja sisäilmaon- gelmia. Rakennus on peruskorjaustarpeessa ja rakennukselle on tehty alustavaa peruskorjaussuunnitelmaa. Karkea kustannusarvioo neliöpohjalta laskettu on 1,4 M, kun peruskorjauksen neliöhintana on käytetty 1.300 /m2. Kaivolinnassa on riski, että alapohjaa kostuu peruskorjauksen jälkeenkin. Mikäli alapohja aukais- taan ja pohjat uusitaan, on tulos todennäköisemmin varmempi. Remontin laajuus päätetään kuntotarkastuksenn tuloksen jälkeen.
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 19 (69) 3.2.3 Koivuharjun Toivolan päiväkoti, sr Kuva 8. Toivolan päiväkoti Ryhmiä: 6 Lapsia: 112, joista esioppilaita 40 Sijainti: Toivolankatu 6, 94100 Kemi Omistus: Toivola-Luotola Setlementti Käyttötarkoitus: ei alkuperäisessä käyttötarkoituksessa, päiväkoti Valmistumisaika: 1933 Pinta-ala: koko kerrosala 1..400 m2, josta vuokrattua päiväkotikäyt- 6 kk. töön 1.133 m2. Vuokrasopim muksen irtisanomisaika Neliöitä lasta kohti: 10,12 m² Koivuharjun Toivolan päiväkodin tilojen kunto on kohtalainenk n. Alun perin päiväko- dissa oli kaksi ryhmää, muttaa viime vuosina toiminta on laajentunut kolmeen ker- rokseen ja kolmeen päiväkotiryhmään ja kolmeen esiopetusryhmään. Tiloja on saneerattu entisistää asunnoista ja kansalaisopiston luokkatiloista. Lukui- sat portaat, ahtaatt käytävät ja päiväkotikäyttöön sopimattoms mat tilat työllistävät ja tuovat mukanaan turvallisuust sriskejä. Piha-alue on riittävän suuri, mutta keväisin pitkään märkä puutteellisen salaoji- tuksen vuoksi. Pihalle tarvitaan turvaportti ja aita tulee t uusia. 3.2.4 Marttalan päiväkoti Kuva 9. Marttalan päiväkoti
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 20 (69) Ryhmiä: 2 Lapsia: 33, ei esioppilaitaa Sijainti: Taaplaajankatu 5, 94200 Kemi Omistus: Kiinteistö Oy Itätuuli (vuokratila) Käyttötarkoitus: päiväkoti Valmistumisaika: 1979 Pinta-ala: huoneistoala 287 m2 Neliöitä lasta kohti: 8,7 m² ² Marttalan päiväkoti toimii vuonna 1979 valmistuneen kerrostalon alakerrassa. Marttalan tilat ovatt pienet ja siellä on havaittu sisäilmaongelmia. Marttalaa oli pois päiväkotikä äytöstä muutaman vuoden, mutta remontin jälkeen vuonna 2012 se otettiin uudelleen käyttöön. Piha-alue on pieni ja hiekkainen, ei juurikaan nurmialuetta. Tila ei ole alun perin päiväkotitoimintaa varten suunniteltu, joten kaikilta osin var- haiskasvatussuunnitelman perusteiden laadukas toiminta t ei toteudu oppimisym- päristön näkökulmasta. Marttalan vuokrasopimuksen irtisanomisaika on 1 vuosi vuokra-ajan päättymisestä. 3.2.5 Möllärinrannan päiväkotii Kuva 10. Möllärinrannan päiväkoti Ryhmiä: 2 Lapsia: 37, ei esioppilaitaa Sijainti: Kirkkopuistokatu 21, 94100 Kemi Omistus: Kiinteistö Oy Möllärintalo Käyttötarkoitus: päiväkoti Valmistumisaika: 1976 Pinta-ala: huoneistoala 230 m2 Neliöitä lasta kohti: 6,21 m² Päiväkoti toimii kerrostalon alakerrassa. Sijainti onn hyvä, mutta tilat ovat ahtaat.
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 21 (69) Tila ei ole alun perin päiväkotitoimintaa varten suunniteltu, joten kaikilta osin var- haiskasvatussuunnitelman perusteiden laadukas toiminta t ei toteudu oppimisym- päristön näkökulmasta. 3.2.6 Möylynlehdon päiväkoti Kuva 11. Möylynlehdon päiväkoti Ryhmiä: 2 Lapsia: 40, ei esioppilaitaa Sijainti: Lipontie 12, 94700 Kemi Omistus: Kemin kaupunki Käyttötarkoitus: päiväkoti Valmistumisaika: 1978 Pinta-ala: kerrosala 394 m2, huoneistoala 340 m2 Neliöitä lasta kohti: 8,5 m² ² Ilmastointia on parannettu 2014. Kiinteistön lämmönvaihtimen uusiminen ja au- tomatiikan parannustyöt ovatt parhaillaan käynnissä. Vesikatteen uusiminen esite- tään toteutettavaksi vuonna 2017. 3.2.7 Peurasaaren päiväkoti Kuva 12. Peurasaaren päiväkoti
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 22 (69) Ryhmiä: 2 Lapsia: 33, ei esioppilaitaa Sijainti: Miilukatu 2, 94720 Kemi Omistus: Kemin kaupunki Käyttötarkoitus: päiväkoti Valmistumisaika: 1985 Pinta-ala: kerrosala 535 m2, huoneistoala 467m22 Neliöitä lasta kohti: 14,15 m² Rakennuksessa on ollut sisäilmaongelmia, joita onn korjattu useaan otteeseen tu- loksetta, sillä rakennuksessaa on edelleen sisäilmaongelmia. Rakennuksen perus- kuivatusta esitetään vuoden 2018 korjaushankkeisiin. 3.2.8 Ruutin päiväkoti Kuva 13. Ruutin päiväkoti Ryhmiä: 5 Lapsia: 80, joista esioppilaita 26 Sijainti: Härkösenkatu 1, 94100 Kemi Omistus: Kemin kaupunki Käyttötarkoitus: päiväkoti Valmistumisaika: 1948, saneerattu päiväkodiksi 1983 Pinta-ala: kerrosala 844 m2, huoneistoala 797 m2 Neliöitä lasta kohti: 9,7 m² ² Ruutin päiväkoti on välttävässä kunnossa. Peruskorjauksestaa ei löydy tietoa, mut- ta parannuksia kiinteistöön on tehty. Vuonna 1997 on tehtyy maalauksia ja vaih- dettu ikkunat ja 2008-2009 on maalattu sisäseinät sekä asennettu ilmanvaihtoaa parantamaan huippuimureita. Kesällä 2016 kellaritiloista luovuttiin niiden huononn kunnon ja sisäilman epäpuhtauksien vuoksi. Kellariin nousee kapillaarista kosteut- ta. Henkilökunnan pukuhuoneet sijaitsevat edelleen kellaritiloissa. Päiväkodin käytössä on 681 hyötyneliötä. Toiminnan jakautuminen kolmeen ker- rokseen on ollut haastavaa; lapsilla on paljon portaita kuljettavana ja esim. ruoat kannetaan keittiöstä eri ryhmiin ja toiseen kerrokseen. Piha-alue on hyvä, tilaa on paljon ja piha on kesäisin vehreä.
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 23 (69) Rakennukseen ei ole tehty peruskorjaussuunnitelmaa. Karkea kustannusarvio pe- ruskorjaukselle pohjautuen neliömääriinn on 1,1 M (neliöhinta 1.300 / /m2). Ruu- tissa on riski, että alapohjaa ei saada pysymään riittävän kuivana peruskorjauk- sen jälkeen. Rakennukseen tehdyn sisäilma-, rakenne- ja kosteusteknisen kuntotutkimuksen (7/2016) mukaan kiinteistössä tulee tehdä mittavia perusparannustöitä. 3.2.9 Sauvosaaren päiväkoti Kuva 14. Sauvosaaren kouluu ja päiväkoti Ryhmiä: 3 Lapsia: 60, joista esioppilaita 20 Sijainti: Kirkkopuistokatu 10, Kemi Omistus: Kemin kaupunki Käyttötarkoitus: alun perin kansakoulu, päiväkoti Valmistumisaika: päiväkotikäyttöön 2007 Pinta-ala: päiväkodin käytössä 314 m22 ja esiopetuksen 257 m2 Neliöitä lasta kohti: 9,51 m² Sauvosaaren päiväkoti toimii Sauvosaaren koulun tiloissa, jossa toimii lisäksi vuo- siluokat 1-5, maahanmuuttajaopetus ja erityisen tuen opetus. Päiväkodin tiloissa on huomioitu erityislasten tilantarpeet. Päiväkodin tilat ovat peruskorjattu vuonna 2006 jaa toiminta siirtyi tiloihin syksyllä 2007. Päiväkoti on hyvässä kunnossa.
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 24 (69) 3.2.10 Takajärven päiväkoti Kuva 15. Takajärven päiväkoti Ryhmiä: 3 Lapsia: 68, ei esioppilaitaa Sijainti: Oklaholmankatu 20, 94700 Kemi Omistus: Kemin kaupunki Käyttötarkoitus: päiväkoti Valmistumisaika: 1982 Pinta-ala: kerrosala 669 m2, huoneistoala 588 m2 Neliöitä lasta kohti: 8,65 m² Päiväkoti on hyvässä kunnossa. Ulkopuolen maalaus on tehty 2012. Sisäpuolen perusparannus on valmistunut 9/2016. Pihan perusparannus tehty kesällä 2016. 3.2.11 Uusi Kivikon päiväkoti Kuva 16. Kivikon päiväkoti Ryhmiä: 8 Lapsia: 140, joista esioppilaita 52 Sijainti: Sammonkatu 1, 94600 Kemi Omistus: Kemin Teollisuuskylä Oy Käyttötarkoitus: päiväkoti Valmistumisaika: 2015 Pinta-ala: kerrosala 1.914 m2, huoneistoala 1.798 m2 Neliöitä lasta kohti: 12,84 m²
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 25 (69) Kivikon päiväkoti on valmistunut elokuussa 2015 ja kiinteistö on erinomaisessa kunnossa. Kivikon päiväkodin rakentamiskustannukset olivat 2.370 /m2 + suunnittelukustannukset = 2.415 /m2. 3.3 Tulevaisuuden järjestämisen linjauksia/varhaiskasvatus Varhaiskasvatuslakia ja päivähoitoasetusta muutettiin 1.8.2016 alkaen siten, että jokaiselle lapselle taataan 20 tunnin laajuinen viikoittainen varhaiskasvatus. Varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Laissa säädetään myös, että lapsella säilyy oikeus samaan päiväkotipaikkaan, vaikka varhaiskasvatusoikeuden laajuus muuttuisi. Perhepäivähoidossa paikka säilyy mahdollisuuksien mukaan. Valtioneuvosto hyväksyi asetusmuutoksen, jolla muutetaan päiväkodeissa kolme vuotta täyttäneiden lasten ja hoito- ja kasvatustehtävissä olevien henkilöiden välistä mitoitusta. Nykyisen seitsemän lapsen sijasta päiväkodissa tulee olla yksi hoito- ja kasvatustehtävissä oleva henkilö kahdeksaa lasta kohden. Alle 3- vuotiaiden lasten henkilöstömitoitusta ei muutettu. Kemissä kunnallista päivähoitoa käytetään runsaasti verrattuna samankokoisiin kaupunkimaisiin kuntiin. Alle 3 -vuotiaiden osuus hoidettavista on noin 20 %, joka poikkeaa vertailukunnista. Tulee huomata, että alle 3-vuotiaiden hoito on kalliimpaa kuin yli 3-vuotiaiden. Kemin kaupungissa päivähoito/varhaiskasvatuspalvelut tuotetaan tällä hetkellä omana toimintana. Vuonna 2015 päättynyt ostopalvelusopimus päiväkotitoiminnasta Toivola-Luotolan Settlementti ry:n kanssa koski lähinnä tiloja ja lastenhoitajapalveluja. Perhepäivähoitajien määrät ovat vähentyneet ja perhepäivähoidon lapsiryhmien täyttäminen on ollut vaikeaa. Jos perhepäivähoito hoitomuotona loppuu kokonaan, niin seurauksena päiväkotitoiminta laajenee. Uudet perustettavat ryhmät tarvitsevat henkilöstöä ja tiloja. Varhaiskasvatuksessa palvelun voi tuottaa myös yksityinen palveluntuottaja. Varhaiskasvatuspalveluja (päiväkoti) voidaan kilpailuttaa joko koko toimintana (tilat ja palvelu) tai siten, että kaupunki tarjoaa tilat ja ostaa määritellyt palvelut ulkopuoliselta palvelutuottajalta. Toisena vaihtoehtona on palvelusetelituotanto, jolloin tuottaja rakentaa tai vuokraa toimintaansa varten tilat, valitsee itse asiakkaansa ja perii asiakasmaksun kunnassa hyväksytyn ohjeistuksen mukaisesti. Toimitilojen ei tarvitse olla kaupungin suorassa omistuksessa. Tiloja voi vuokrata markkinoilta, yksityisen/julkisen sektorin kumppanuus-/elinkaarimallit, yhteistyö toisten toimijoiden kanssa (julkiset yhteisöt, kuntayhtymät). Kemin kaupunki on linjannut seuraavat toimenpiteet varhaiskasvatuksen palvelutuotannon tehostamiseksi vuosille 2016-2020: 1) Palvelutuotannossa ohjataan vanhempia vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, esimerkiksi kotihoidon tuki, osittainen hoitovapaa/joustava hoitoraha. 2) Avoimen varhaiskasvatuksen käyttö tilanteissa, jolloin ei tarvita opiskelun tai työn tai lapsen tuentarpeen vuoksi päiväkotihoitoa.
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 26 (69) 3) Tarvittavat uudet tai korvaavat tilat pyritään hankkimaan konsernin sisältä huomioiden toiminnan tiivistäminen kokonaisuutena (ei pieniä yksiköitä) 4) Yksityiset palveluseteliyrittäjät, uusine kiinteistöineen. 5) Selvitetään esiopetusryhmien siirtäminen kouluille, jolloin nuoremmille vapautuu tiloja toimintojen uudelleen organisoimiseksi 6) Päivähoitopaikkatakuuta jatketaan. 7) Hepolan päiväkotiryhmälle ja esiopetukselle tilat koululta 6/2017 jälkeen. 8) Vuoropäivähoidon uudelleenorganisointi etenkin hiljaisen kysynnän aikana (yö/viikonloppu) 3.3.1 Toiminnalliset vaikutukset Kunnallisen palvelun rinnalle kehitetään vaihtoehtoisia palvelumuotoja ja -tapoja. Yksityinen palvelutuotanto mahdollistaisi vanhempien valintamahdollisuuden kunnallisen ja yksityisen palvelun välillä Rekrytointien laajuus on yhteydessä hoidettavien lasten määrään. Rekrytoinneissa huomioidaan nykyisen henkilöstön eeläköityminen ja lapsiperheiden vaihtoehtoisten tukimuotojen vaikutukset palvelutuotantoon. Esiopetusryhmien siirtyminen kouluille mahdollistaa esi- ja alkuopetuksen välisen yhteistyön kehittämisen. Esiopetuksen henkilökuntaa pysyy varhaiskasvatuksen ja KVTES:n alaisuudessa. Päiväkotien käytössä olevien tilojen tarkoituksenmukaisuutta on mahdollista arvioida uuden pedagogisen näkökulman kautta. 3.3.2 Taloudelliset vaikutukset: Mikäli kaupunkiin tulee palveluseteliyrittäjä, kaupungin ei tarvitse investoida kiinteistöön. Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa mahdollistaisi henkilökunnan yhteiskäytön. Hepolan päiväkodin siirron on arvioitu maksavan n. 300 000-400 000 (v. 2011). Rekrytoinnin määrä riippuu hoidettavien lasten määrästä. Mikäli vaihtoehtoisia hoitomuotoja käytetään, niin kustannus säilyy joiltakin osin myös kunnalla, mutta on pienempi kuin täysin kunnan omana toimintana. Kesän 2016 jälkeen vaihtoehtoisiin toteuttamistapoihin on sisällytetty ns. palvelusetelitoiminta. Sitä ei ole aikaisemmin käytetty kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa, sosiaali- ja terveystoimessa palveluseteli on ollut käytössä yli 10 vuotta. Varhaiskasvatuksessa on syyskuun 2016 alussa luonnosteltu palvelusetelituotantoon seuraavia alustavia vaihtoehtoja, joita ei ole ollut mukana kevään koulu- ja päiväkotiverkkoselvitysluonnoksen esittelyssä: Uudisrakennus nykyisen Ruutin päiväkodin tilalle
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 27 (69) - yksityinen toimija, palveluseteli - 4-6 lapsiryhmää, n 100 -paikkainen päiväkoti - esioppilaat koulujen tiloihin/yhteyteen (varhaiskasvatuksen alaisina); siirtymäajan ennen koululle valmistuvien tilojen käyttöönottoa Koivuharjun- Toivolan päiväkodissa - laskennallisesti päiväkotiin mahtuisivat nykyiset Ruutin ja Marttalan päiväkodin lapset - talousvaikutukset tilojen osalta: o Ruutin päiväkodin remonttikustannuksiin arvioitua 1,1 M ei tarvita, ainoastaan purkukustannus (n. 70.000 ) o Marttalan (vuokratila) tilakustannuksista säästö 35-40.000 /vuosi o koululle tilat neljälle esiopetusryhmälle (Ruutti ja Toivola); kustannus riippuu siitä, mitä Karihaaran koululle tapahtuu Uudisrakennus Peurasaaren päiväkodin/peukun tontille - yksityinen toimija, palveluseteli - ryhmäinen päiväkoti - nykyiset kiinteistöt puretaan - laskennallisesti tähän mahtuisivat Peurasaaren ja Möllärinrannan ryhmät - talousvaikutukset tilojen osalta: o Ruutin investointi tulisi tehdä tai rakentaa päiväkodille tilat Karihaaran koulun yhteyteen o Möllärinrannan tilasta (vuokrattu) luovutaan, säästö 35-40.000 /vuosi o Peurasaaren päiväkodin ja nuoristotilan purkukustannus Yksityinen palveluntuottaja toteuttaa molemmat vaihtoehdot (yllä) - Ruuttia ei remontoida, purkukustannus - Peurasaarta ei remontoida, purkukustannus - Marttalasta ja Möllärinrannasta luovutaan Uudisrakennus yhteiskoulun tontille - yksityinen palveluntuottaja rakentaa tontille kompaktin kokonaisuuden - sekä vuorohoitoyksikkö että päiväryhmiä - Kaivolinnan päiväkodista luovutaan (1,4 M ), kiinteistö myydään - Ruutin päiväkodista luovutaan (1,1 M ) - Möllärinrannasta tai Peurasaaresa luovutaan - Karihaaran koulun yhteyteen esiopetus ja päiväkotitiloja (Marttala ja Toivola)
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 28 (69) 4 Perusopetuksen palveluverkko Kemin kaupungissa annetaan perusopetusta kuudessa kouluyksikössä: Hepolan koulussa (1-9), Syväkankaan koulussa (1-9), Sauvosaaren koulussa (1-6, erityinen tuki 1-9), Kivikon koulussa (1-5), Koivuharjun koulussa (1-5) ja Karihaaran koulussa (1-9) (taulukko 7). Takajärven koulu on väistössä Hepolan koulun kiinteistössä 1.8.2015 alkaen ja koulujen hallintotehtävät on yhdistetty yhdelle rehtorille 1.8.2016 alkaen. Koulu Oppilaita Opetusryhmiä Pienryhmiä Valmistava opetus Opettajia Karihaara 1-6 257 12 11 Karihaara 7-9 213 11 26 Kivikko 1-5 252 10 13 Koivuharju 1-5 101 5 6 Sauvosaari 1-6 178 6 5 1 15 Syväkangas 1-6 233 9,5 1 10 Syväkangas 7-9 263 11 2 1 30 Takajärvi 1-6 215 11 15 Hepola 1-6 131 6 8 Hepola 7-9 114 5 2 15 1957 86,5 9 3 149 Taulukko 7. Koulujen oppilasmäärät, opetusryhmät ja opettajat 2016-2017 Perusopetuslaki ei määrittele koulujen tiheydestä tai laajuudesta. Perusopetuslain mukainen oppilaskuljetuksen peruslähtökohta on 5 kilometriä. Kunta voi päättää oppilaskuljetuksen rajoista toisin. Karttaan 1. on sijoitettu Kemin kaupungin koulut ja piirretty etäisyysympyrät yhden (1) kilometrin ja kolmen (3) kilometrin matkoille. Yhden kilometrin kehän keskipisteessä on vuosiluokkien 1-6 koulu ja kolmen kilometrin kehän keskipisteessä on vuosiluokkien 1-9 koulu. Kartasta voidaan havaita, että välimatkat kaupungissa ovat lyhyet. Ainoastaan Hepolan koulu sijaitsee noin 8 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Muilta osin lähes kaikkien muiden koulujen kehät sivuavat toisiaan. Selvityksen liitteisiin on lisätty kartta-aineistoa, jossa tarkastellaan lasten sijoittumista Kemin kaupungin alueelle.
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 29 (69) Kartta 1. Koulut ja etäisyysympyrät Kemin kaupunki muodostaa yhden oppilaaksiottoalueen, jonka sisällä oppilaat oh- jataan kouluihin siten, että aloittavien ryhmien koot ovat toiminnan kannalta tar- koituksenmukaisia, pedagogisesti toimivia ja taloudellisesti järjestettyjä. Koulu- toimen johtosäännön 8 :n mukaan rehtori päättäää oppilaaksi ottamisesta. Lähikoulun osoittaminen on käytännössä tapahtunut kolmella eri alueella, jotka noudattavat viitteellisesti kaupungin suuralueita. Lähikoulunn osoittamisalueilla ei
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 30 (69) ole tarkkoja rajoja, vaan oppilaat ohjataan vuosittain tarkoituksenmukaisuuss huomioiden lähikouluihin: - Pohjoinen alue: - Keskialue: - Eteläinen alue: Karihaara, Kivikko ja Koivuharju Sauvosaari, Syväkangas ja Takajärvi T Hepolaa Kuudennelle tai seitsemännelle vuosiluokalle oppilaat ohjataan seuraavasti: - Karihaara - Syväkangas - Hepola Karihaara, Koivuharju, ½ Kivikko ja ½ Sauvosaari Syväkangas, ½ Kivikko ja ½ Sauvosaarii Hepolaa Toisinaan joudutaan tilanteeseen, jossa samalta alueelta a osoitetaan lähikoulu eri vuosina eri kouluihin. Lukuvuoden 2016-17 oppilaiden ohjaus ykkösluokalle ei to- teutunut suunnitellun mukaisena ja osa ryhmistä on keskimääräistä suurempia ja osa keskimääräistää pienempiä. Tilaongelmien ja osin o ohjauksen haasteellisuuden takia poikkeusratkaisuja on jouduttu tekemään vuosittain. 4.1 Koululaisten määrän kehitys Kemin kunnan väestörekisteritietojen perusteella alle a 15-vuotiaiden ikäluokat ovat melko samankokoisia, muttaa nuorimmissa ikäluokissa on havaittavissa pienene- mistä. Suurimmat ikäluokat,, 230-240 lasta, ovat vuosina 2005, 2007 ja 20100 syntyneet. Vuoden 2011 jälkeen ikäluokat ovat jääneet alle 220 lapsen (kuvaa 17). Kuva 17. Ikäluokat syntymävuoden mukaan (Lähde: Kemin kaupunki 2016) Kuvastaa 18 ja 19. näkyy kokonaisoppilasmäärän kehitykset tulevien 7 vuoden aikana. Toisin sanoen, tämän ennusteen lapset ovat o kemiläisiä alle 15-vuotiaitaa lapsia ja jotka asuvat Kemissä.
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 31 (69) Kuva 18. Vuosiluokkien 1-6 kokonaisoppilasmääräkehitys vuosille 2016-2023 Kuva 19. Vuosiluokkien 7-9 kokonaisoppilasmääräkehitys vuosille 2016-2029 Koulunsa päättävien ja aloittavien lukumäärää tarkasteltaessa huomataan, että lukuvuoteen 2021-2022 asti koulun aloittavia on koulunsa päättäviä enemmän. Lukuvuonna 2022-2023 tilanne kääntyyy toisin päin. Tulevien vuosien isojen ikä- luokkien siirtyminen kouluun näkyy ennusteissa isoina vuosiluokkien 7-9 määrinää (taulukko 8a ja 8b). Koulunsa päättävät Koulunsa aloittavat Erotus 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 211 197 201 176 216 247 240 226-5 -50-39 -50 2020-2021 187 202-15 2021-2022 212 220-8 2022-2023 202 182 20 Taulukko 8a. Koulunsa päättävien ja aloittavien erotus e vuosina 2016-2024
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 32 (69) Koulut 2016-2017- 2018-2019- 2020-2021- 2022-2023- 2024-2025- 2026-2027- 2028-2029- 2030- yhteensä 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 e 255 220 216 189 216 182 1 216 247 240 226 202 220 182 2 240 216 247 240 226 202 220 182 3 205 240 216 247 240 226 202 220 182 4 223 205 240 216 247 240 226 202 220 182 5 192 223 205 240 216 247 240 226 202 220 182 6 179 192 223 205 240 216 247 240 226 202 220 182 1-6 yht. 1510 1543 1587 1563 1587 1533 7 201 179 192 223 205 240 216 247 247 238 210 252 196 8 197 201 179 192 223 205 240 216 247 247 238 210 252 196 9 211 197 201 179 192 223 205 240 216 247 247 238 210 252 196 7-9 yht. 609 577 572 594 620 668 661 703 710 732 695 700 658 Yht. 2119 2120 2159 2157 2207 2201 Taulukko 8b. Kokonaisoppilasmäärän kehitys esioppilaineen vuosille 2016-2029 4.2 Kemin perusopetuksen tulevaisuuden näkymät suuralueittain Vuonna 2015 laaditun Kemin kaupungin ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä 6-15-vuotiaiden kokonaislukumäärä nousee noin 50:lla (2.153 2.206), jonka jälkeen perusopetusikäisten määrä kääntyy laskuun keskimäärin 15 lapsella vuodessa. Suurimmat vaihtelut perusopetusikäisten lapsimäärissä ovat Sauvosaaren ja Kivikon suuralueilla. Sauvosaaren suuralueella koululaisten määrä tulee kaksinkertaistumaan viidessätoista vuodessa (296 631). Tämän jälkeen määrä kääntyy laskuun, mutta pysyy korkeampana verrattuna vuoden 2015 perusopetusikäisten määrään. Kasvu on 100-200 lasta. Kivikon suuralueella lapsimäärän kehitys on päinvastainen. Perusopetusikäisten määrä pysyy yli 600 lapsen muutaman vuoden, jonka jälkeen koululaisten määrä kääntyy selvään laskuun. Suurimmillaan lapsimäärä on vuonna 2018 (630 lasta) ja alimmillaan vuonna 2030 (385 lasta). Reilussa 10 vuodessa Kivikon suuralueella perusopetusikäisten määrä laskee 245 lapsella. Koivuharjun suuralueella perusopetusikäisten määrä pysyy noin 500 lapsessa. Syväkankaan suuralueella koululaisten määrä kääntyy laskuun vuoden 2020 tienoilla ja kymmenen vuoden päästä koululaisia on 90 vähemmän kuin tällä hetkellä (534 444). Vuoden 2030 tienoilla lapsia on vain 380. Hepolan suuralueella perusopetusikäisten määrä pysyy yli 200 lapsen noin kymmenen vuotta, jonka jälkeen määrä kääntyy voimakkaaseen laskuun. 2030 tienoilla oppilasmäärä on jäänyt alle 160 lapsen. Koululaisten määrä laskee noin 80:lla ollen 15 vuodessa. 4.3 Tilat Koulujen tiloja hallinnoi pääsääntöisesti kaupungin tilapalvelu. Huoneistoneliöt lasta kohden vaihtelevat 7,33 neliöstä 13,39 neliöön. Huoneistoneliötarkastelu kaaviossa 2 perustuu vuoden 2015 syksyn lapsimäärätietoihin.
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 33 (69) Kaavio 2. Huoneistoneliöt (hum²)/oppilas. Opetussuunnitelmauudistuksen myötä koulujen työtavat ja toimintakulttuuri oh- jaavat oppimisympäristöjen suunnittelua ja mitoitusta. Opetushallituksen mitoi- tusohjeet sekä RT-korttietoiminnallisia tai avoimia oppimisympäristöjä. Opetushallituksen mukaan oppilaitoksen on määriteltäv vä omasta opetussuunnitelmastaan ja tavoitteistaan lähtevä toiminta-ajatuksensa, jonka perusteella selvitetään, millaiset tilat, t kalus- teet ja varusteet oppilaitos toiminnassaan tarvitsee. Peruskorjaus- tai uudisrakentamisen kustannusar rvion laadinta edellyttää tilaoh- jelman laadintaa. Peruskorjauksen kustannus riippuu työn laajuudesta, kohteen lähtötasosta, rakenteista ja muutostarpeesta. Haastavassa kohteessa peruskor- jaaminen voi tulla uudisrakentamista kalliimmaksi. Kemissä uudisrakentamisenn neliökustannushintana kouluhankkeissa on käytetty 2.500 /m2. Esimerkiksi pure- tun Takajärven koulun kokoisen kiinteistön uudisrakentaminen tulisi maksamaan näin laskettuna 8 milj.. Liitteen 3. laskelmat perustuvat p yllä selostettuun las- kentatapaan ja arviot on laadittu Kemin kaupunginn mitoitusohjeet toimivatt viitteellisinä ohjeina suunnitel- taessa toimesta. 4.4 Pohjoinen alue Pohjoisella alueellaa sijaitsevat Karihaaran, Koivuharjun ja Kivikon koulut. Ikäluo- kan koko on keskimäärin sataa lasta. 4.4.1 Karihaaran koulu Karihaaran kouluu on vuosiluokkien 1-9 koulu. Koulu on vuosiluokkien 1-5 osaltaa 1-sarjainen. Koulun kuudennelle vuosiluokalle on siirtynyt oppilaita Kivikon, Koi- vuharjun ja Sauvosaaren kouluista. Karihaaran vuosiluokkien 1-66 ennuste on laadittu oletuksella, että Kivikon, Koivu- harjun ja Sauvosaaren koulun oppilaat jatkavat kuudennen k luokan omassa kou- lussaan ja siirtyvät vasta 7. vuosiluokalle joko Karihaaran tai Syväkankaan kou- luun.
FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 34 (69) Karihaaran alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasennuste on melko vakaa (kuva( 20). Ensi lukuvuonna oppilasmäär rä laskee lähes 40 lapsella ja jää alle 2000 oppilaan, mutta muuten ennustettu oppilasmäärä on 220-241 oppilaassa. Kuva 20. Karihaaran koulun vuosiluokkien 1-6 oppilasennuste vuosille 2016-2023 Karihaaran vuosiluokkien 7-99 oppilasennuste on nouseva, kunn kouluun on laskettu 7. luokalle Karihaaran, Koivuharjun, puolet Kivikon ja puolet Sauvosaaren oppi- laista. Oppilasmäärän ennustetaan nousevan lähes sadallaa oppilaalla vuoteen 2025 mennessä. Tämän jälkeen oppilasmäärä kääntyy laskuun, mutta pysyneee nykyistä huomattavasti korkeampana (kuva 21.) Kuva 21. Karihaaran koulun vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste vuosille 2016-2029 Koko Karihaaran koulun ennuste (taulukko 9) onn laadittu siten, että kouluun on sijoitettu esiopetuss ja alakoulun opetus on ulotettu vuosiluokkaan 6. asti. Vuosi- luokastaa 7. alkaen kouluun on laskettu kaikki Karihaaran ja Koivuharjun oppilaat ja puolet Kivikon sekä Sauvosaaren kuudennen luokan oppilaista.