KESKI-UUDENMAAN VESIEN- SUOJELUN KUNTAYHTYMÄ perustettu v. 1976 jäsenkunnat: Kerava, Järvenpää, Tuusula, Vantaa Keski-Uudenmaan meriviemäri: seudullinen vesiensuojeluratkaisu Keravanjoen ja Tuusulanjärven suojelemiseksi tarkoitus: jätevesien johtaminen tehokkaasti puhdistettuina Helsingin jätevesien kanssa avomerelle siirtoviemäreitä 45 km, tunnelia 23 km, pääpumppaamo Pihlajamäessä alueen viemäröity asukasluku n. 160 000 Tuusulanjärvi vapautui jätevesistä v. 1979 Vesistöjen kunnostussuunnittelua 1980 lähtien Kuntayhtymän toimialue Päijänne -tunneli_
Tuusulanjärven kunnostushanke 1999-2012 Leväkesä 1997 synnytti Pro Tuusulanjärvi kansanliikkeen; 6 000 nimen adressi ympäristöministerille kuntavierailun yhteydessä Tuusula ja Järvenpää päättivät rahoittaa hankkeita puoliksi Tuusulanjärvi-projekti järjestäytyi 1999 alkaen: - ohjausryhmä (rahoittajat ja intressiryhmät, kuntien johtavat poliitikot) - kunnostustyöryhmä (osahankkeiden edistäminen) - kuntayhtymä (koordinointi, päätösten laillisuusasiat) Valtion rahoitus 0,336 M v. 2000 Uudenmaan ympäristökeskuksen kautta työpanoksena Kuntien oma rahoitus n. 150 000 euroa / kunta / vuosi Valtion lisärahoitus 0,40 M v. 2004-2009 Projektirahoitus yhteensä 4,9 milj. euroa v. 1999-2012
Tuusulanjärven kunnostushanke 1999-2012 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Kunnostuksen tavoitteet: Tuusulanjärvi uintikelpoinen läpi vuoden eli sinilevien massaesiintymät kuriin Vahvat, luontaisesti lisääntyvät petokalakannat Virkistyskäyttöarvon parantaminen Hyvä ekologinen tila 2021 Rusutjärvelle laadittu oma kunnostussuunnitelma 2012 (Ramboll Oy/Tuusulan kunta)
Pinta-ala 6,0 km 2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys 10,0 m Tuusulanjärvi ja sen Valuma-alue 92 km 2 Peltoa 30 % valuma-aluealue Asutusta 20 % Savikkoa 65 % Suurimmat laskupurot Sarsalanoja Tuusulanjärven pinta-ala 6,0 km 2 Mäyränoja Keskisyvyys 3,2 m Vuohikkaanoja (Rusutjärvestä) Maksimisyvyys 10,0 m Rusutjärvi: Valuma-alue 92 km 2 Pinta-ala 1,3 km Peltoa 30 2 % Keskisyvyys 2,0 m Asutus 20 % Maaperästä savikkoa 65 % Suuret laskupurot: Sarsalanoja 19 km 2 Mäyränoja 16 km 2 Vuohikkaanoja 13 km 2
Tuusulanjärven fosforikuorman ja fosforipitoisuuden kehitys 1970-2011 16 160 14 140 Fosforikuorma tonnia / vuosi 12 10 8 6 4 2 120 100 80 60 40 20 Järven fosforipitoisuus µg/l 0-70 -72-74 -76-78 -80-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08-10 Jätevesikuorma Järven fosforipitoisuuskeskiarvo Hajakuorma Järven fosforipitoisuustrendi Vesienhoitosuunnitelman mukainen fosforipitoisuuden tavoite 89 <55 µg/l vuoteen 2021 vaatii äärimmilleen vietyjen vesiensuojelutoimien toteutusta 0 Vuosi
Kasviplanktonbiomassa mg/l 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kasviplanktonbiomassan ja klorofylli-a:n määrän muutokset Tuusulanjärven kunnostuksen eri vaiheissa kasviplanktonin kokonaisbiomassa sinilevien osuus kokonaisbiomassasta klorofylli-a, joka kuvaa levien määrää 0-70 -72-74 -76-78 -80-82 -84-86 -88-90 -92-94 -96-98 -00-02 -04-06 -08-10 -12 Vuosi >1972-97 ilmastus >l >1979- jätevesien poisjohtaminen > 1992- lisävesi Päijänne-tunnelista > >1997- tehokalastus > >1998- hapetuskierrätys > >2000- kosteikkotyöt > Vesienhoitosuunnitelman mukainen a-klorofyllipitoisuuden tavoite 30 20 µg/l vuoteen 2021 on mahdollista saavuttaa tehokkailla vesiensuojelu- ja hoitotoimilla 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Klorofylli-a µg/l
Hoitotoimet järvellä: Hapetuskierrätys Alusveden hapetuksen tavoitteena on pitkällä aikavälillä parantaa sedimentin tilaa ja vähentää fosforin sisäkuormitusta pohjasedimentistä pitämällä sedimentin läheinen vesikerros riittävän hapellisena (vähintään 4 mg/l). Tarvitaan neljä 2,2 kw:n Mixox-hapetinta vuoteen 2021 saakka Kuva: Jouni Kervinen
Tuusulanjärven pinta- ja alusveden lämpötilan kehitys vuosina 1980-2011 25,0 Hydixor ilmastin 1982-1991 Planox 1992-1998 Lämpötila ºC 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 25,0 Mixox-hapetus kesästä 1998 lähtien Lämpötila ºC 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 pintavesi (1 m) alusvesi (8-9 m) pintaveden kesäkeskiarvo alusveden kesäkeskiarvo Pintaveden pumppaus alusveteen tasaa veden lämpötila- ja happieroja, jolloin lämpimämpi alusvesi kiihdyttää orgaanisen aineen hajotusta sedimentissä ja nopeuttaa sen kuntoutumista
Tuusulanjärven happipitoisuuden kehitys vuosina 1995-2011 14 12 10 Happi mg/l Mixox 1998--> 14 12 10 8 6 4 2 0 8 6 4 2 0 Happi mg/l Mixox 1998--> Tuusulanjärvi pintavesi 1 m 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 alusvesi 8-9 m 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Hoitotoimet järvellä: Ravintoketjukunnostus Hoitokalastus on Tuusulanjärvellä kustannus-hyötysuhteeltaan tehokasta vesiensuojelua, mikä vähentää järven sisäistä kuormitusta 3-vuotiset järven hoitosopimukset kuuden osakaskunnan ja muiden toimijatahojen kesken Syysnuottaukset: pääpyyntikohde nykyisin lahna Kuvat: Ilkka Sammalkorpi ja Mauri Pekkarinen
Vuosi T u u s u l a n j ä r v e n h o i t o k a l a s t u s s a a l i i t, tonnia Vuosisaalis Talvinuotta Kevätnuotta Syysnuotta Rysät Yhteensä kg / hehtaari 1997 68,5 4,4 72,9 122,5 1998 11,2 18,8 18,3 11,9 60,2 101,2 1999 3,6 13,6 74,5 15,6 107,3 180,3 2000 20,5 3,9 24,4 40,9 2001 11,3 21,6 32,9 55,3 2002? 12,7 6,0 18,7 31,4 2003 3,2 1,1 67,9 11,9 84,0 141,2 2004 38,9 9,4 48,3 81,2 2005 37,7 2,1 39,8 66,8 2006 29,1 29,1 48,9 2007 3,5 14,2 17,7 29,8 2008 18,7 18,7 31,4 2009 63,9 63,9 107,4 2010 48,1 48,1 80,8 Yhteensä 21,5 33,5 524,3 86,7 666,0 1119,3 Tonnia / vuosi 120 100 80 60 40 20 Rysät Talvinuotta Kevätnuotta Syysnuotta 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Esimerkki kalatutkimuksista (populaatioanalyysi) Tuusulanjärven lahnakannan biomassan kehitys vuosina 2005-2009 populaatioanalyysin mukaan. Vuosiluokat on erotettu toisistaan väreillä.
Hoitotoimet järvellä: Ravintoketjukunnostus Petokalojen istutustoiminta: - ankerias 118 000 kpl 1990-2012 Kuva: Heidi Värttö
Hoitotoimet järvellä: Rantojen hoito Hauen kutualueiden lisäys (niitot, pienet ruoppaukset) Rantojen virkistyskäyttö, venepaikkojen lisäys Kuvat: Mauri Pekkarinen
Hoitotoimet järvellä: Karvalehden poisto Karvalehteä poistettu järven matalasta eteläosasta v. 2003-2007 Taantui sadekesän 2008 voimakkaan savisamennuksen seurauksena Kuvat: Mauri Pekkarinen
Hoitotoimet valuma-alueella: alueella: Kuormituksen vähentäminen Puolet Tuusulanjärven fosforikuormituksesta on peräisin pelloilta Neuvontaa yhdessä ProAgria Uusimaan kanssa Ympäristötukijärjestelmä: Klenkon kosteikko, suojavyöhykkeitä Lannoituksen tarkentaminen / lohkokohtaisten ravinnetaseiden laskentapalvelu (enimmillään mukana 17 tilaa) Vesiensuojelupalkkiot suojavyöhykkeiden perustamisesta Suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen suunnitteluhanke v. 2012 (Ely-keskus, Keski-Uusimaan ympäristökeskus, konsulttityö) Hulevedet Kunnilla päävastuu mm. kaavoitukseen liittyen Esimerkkinä Järvenpään Lepolan alue (kosteikkoallas v. 2011) Rykmentispuiston kaavoitus käynnistynyt Tuusulassa Haja-asutus Vesihuollon ulottaminen pientaajama-alueille (mm. kuntayhteistyö Vähäjärven alueella, Ruskelan kylän hanke) Hajajätevesiasetuksen täytäntöönpano edistynyt hitaasti, neuvontaprojekti toteutettu v. 2011
Hoitotoimet valuma- alueella: Kosteikot ja laskeutusaltaat Lähes kaikkien purojen varsilla, pääosin pieniä Tavoitteet: Tuusulanjärven ravinne- ja kiintokuormituksen vähentäminen kosteikkosysteemeillä Kosteikko- ja vesiluonnon monimuotoisuuden lisäys luonnonmukaisen rakentamisen keinoin
Lintulahdet Life hankkeessa v. 2006 toteutettu Loutinojan suuosan laskeutusallas ja hajotusojasto Kuva: Tero Taponen / Uudenmaan ELY-keskus
Rantamo-Seittelin - kosteikko Suomen suurin vesiensuojelukosteikko Monipuoliset tavoitteet, suunnittelu Suomen ympäristökeskus Vesiala yhteensä 24 ha, valuma-alueesta 1,3 % Yhdyskanava n. 530 m Kaivuumassat 120 000 m 3 Keskisyvyys n. 0,6 m Teoreettiset viipymät - keskivirtaamalla n. 9 vrk - keskitulvalla n. 1 vrk Fosforinpoistotavoite: kolmannes Sarsalanojan tulokuormasta
Kuva: Tero Taponen Rantamon kosteikko (2001) ja kosteikon laajennus, kevät 2009
Kuva: Tero Taponen Seittelin kosteikko, kevät 2009
Kuva: Jari Venetvaara Mäyränojan laskeutusallaskosteikko 2002 (1,8 ha) - umpeenkasvanut, kunnostustarpeessa
Mäyräojan latvaosien uudet altaat, valmistuminen 2011 Tikkapiilon allas Kuva: Jaana Hietala Koskelan allas Kuva: Mauri Pekkarinen
Kuva: Mauri Pekkarinen Lepola I hulevesiallas, toteutus Järvenpään kaupunki 2011
Tuusulanjärven hoitotoimet 2013-2017 Hankkeen yhteenvetoraportti ja toimenpiteiden päivitys valmisteilla Hankeseminaari kevättalvella 2012 Valuma-alueella Kosteikkojen seuranta ja hoito sekä uusien kosteikkojen suunnittelu ja viljelijöiden hankkeiden tukitoimet Alueellinen ja paikallinen neuvontatyö vesiensuojelua edistävien viljelytapojen edistämiseksi (esim. RaHa hanke, 2009-2013) Uusia menetelmiä valumavesien käsittelyyn (kipsikäsittelykoe kuntien omistamilla vuokramailla?, ojavesien fosforin saostamiskokeilu) Maatalouden uusi ympäristötukikausi alkaa 2014 Järvellä Vedenlaadun seuranta (ELY-keskus) Hoitokalastus ja kalaston seuranta (lahna) Hapetuskierrätys, happiseuranta, sedimentin kaasumäärän seuranta Rantojen hoito
Hoitotoimien kustannukset 2013-2017 (tuhatta euroa) Vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 Hajakuormituksen vähentäminen - maatalous 20 15 15 15 15 - kosteikot ja altaat 20 40 20 20 20 Hoitokalastus ja kalatutkimukset 55 40 40 40 40 Rantojen kunnostus 20 20 20 20 20 Hapetus /sedimentin kunnostus 20 20 20 20 20 Yhteiset, mm. proj.vast. palkkakulut 60 60 60 60 60 Kiinteät yleiskulut 15 15 15 15 15 Yht. 210 210 190 190 190 o Järvenpää ja Tuusula rahoittavat edelleen puoliksi o Uudenmaan ELY-keskus osallistuu pienellä osuudella (max 10 000 /v) avustuksen muodossa o Yritysrahoitus?
Tuusulanjärven tulevaisuus Hyvä ekologinen tila vuonna 2021? Ulkoisen kuormituksen tuntuva vähentäminen edellytys järven tilan parantamiselle Maatalouden ja erityisesti peltoviljelyn toimet ratkaisevia, ympäristötukien kohdentaminen, monipuolistaminen (viljelijät) Taajamien hulevedet (kaavoitus/kunnat) Haja-asutuksen jätevedet (neuvonta+asukkaat) Uhkana ilmaston lämpeneminen, voi lisätä sademääriä ja leutoja talvia Eroosio ja ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyvät?