LÄNSI-UUDENMAAN SÄÄSTÖPANKKI PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2016 (Luvut tuhansina euroina ellei muuta mainita. Suluissa vertailuluku 30.6.2015) Asiakkaita 33 478 (34 433) Vakavaraisuussuhde 19,10 % (16,11 %) Liikevoitto: 2 886 (3 661) Koko luotonanto 565 222 (572 453), josta välitettyjä luottoja 99 180 (75 808) Tase 632 073 (675 194) Oma pääoma ja varaukset 70 425 (68 664) Kulu-tuotto -suhde 56,7 % (54,7 %) Länsi-Uudenmaan Säästöpankin liiketoiminta on katsauskauden aikana jatkunut vakaana. Talletuksien kasvu on ollut odotettua suurempaa ja kokonaisluotonannon kasvu on jonkin verran jäänyt tavoitetasosta. Kesäkuun lopussa talletukset olivat 492 450 tuhatta euroa. Talletukset kasvoivat viimeisen 12 kk:n aikana 9,6 %. Koko luotonanto sisältäen välitetyt luotot oli kesäkuun lopussa 565 222 tuhatta euroa. Vähennys viimeisen 12 kk:n aikana oli -1,3 %. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja. Omasta taseesta myönnettyjen luottojen ja vastaanotettujen talletusten lisäksi pankki välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita ja palveluja. Näitä ovat mm. kiinnitysluotot, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalvelut sekä vakuutukset. Pankilla on yhteensä 10 konttoria, Lohjan keskustassa, Virkkalassa, Lohjan Asemalla, Nummelassa, Kirkkonummella, Karjalohjalla, Saukkolassa, Pusulassa, Sammatissa ja Karkkilassa. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin palveluksessa on 71 toimihenkilöä. Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä Länsi-Uudenmaan Säästöpankki kuuluu Säästöpankkiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään. Pankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankkiryhmän yhdisteltyyn tilinpäätökseen. Säästöpankkiryhmä (jäljempänä myös Ryhmä ) on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä Säästöpankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankkien yhteenliittymään (jäljempänä myös Yhteenliittymä ) kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 23 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja Sp-Rahastoyhtiö Oy. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy sekä Sp-Koti Oy. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvien Säästöpankkien perustama Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sai Euroopan Keskuspankin myöntämän kiinnitysluottopankin toimiluvan maaliskuussa 2016 ja pankin toiminta käynnistettiin välittömästi. Sp-Kiinnitysluottopankin tavoitteena on laskea liikkeeseen euromääräisiä, asuntolainavakuudellisia katettuja joukkolainoja (Covered Bond, CB). Sp-Kiinnitysluottopankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja on Säästöpankkiliitto osk:in jäsenluottolaitos maaliskuusta 2016 alkaen. Sen välittäjäpankkeina voi toimia vain Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat Säästöpankit. Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta www.saastopankki.fi/saastopankkiryhma.. 1
Toimintaympäristön kuvaus Vuoden 2016 alkupuoliskolla keskuspankit jatkoivat poikkeuksellisen voimakasta elvyttävää rahapolitiikkaa. Keskeisimmät uhkatekijät talouden vakaudelle syntyivät Kiinan talouskasvun hidastumisesta, keskuspankkien toimenpiteiden uskottavuudesta markkinoiden näkökulmasta, poliittisten riskien noususta Euroopassa ja raaka-ainehintojen voimakkaasta laskusta. Poliittisten riskien osalta merkittävin tekijä oli Ison-Britannian ero Euroopan unionista. Erolla tulee olemaan negatiivinen vaikutus talouskasvuun ja sijoitusmarkkinoiden kehitykseen loppuvuoden aikana. Epävarmuuden pitkittyessä on mahdollista, että maailmantalous ajautuu uudelleen taantumaan. Globaali talouskasvu ja maailmankauppa ovat hidastuneet merkittävästi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ja lähivuosien kasvunäkymät pysyvät alhaisella tasolla. Maailmantalouden kasvu tulee pysymään lähellä 3,5 prosentin tasoa lähivuodet ja kasvun hidastuminen on merkittävintä Kiinassa sekä euroalueella. Tällä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia Euroopan ja erityisesti Suomen kannalta. Euroopan keskuspankki julkisti maaliskuussa 2016 merkittävän elvytysohjelman, jonka avulla se pyrkii nostamaan inflaatio-odotuksia ja kasvattamaan luotonantoa euroalueella. EKP on sitoutunut jatkamaan elvyttävää rahapolitiikkaansa, joka jatkossa keskittyy aikaisempaa voimakkaammin taseen kasvattamisen kautta tapahtuvaan elvytykseen korkojen laskun sijasta. Keskuspankki aloitti ensimmäistä kertaa yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen oston kesäkuussa 2016. Samaan aikaan Yhdysvaltojen keskuspankki on asteittain normalisoimassa rahapolitiikkaansa ja nostamassa ohjauskorkoaan. Tämä rahapolitiikan eriytyminen heijastelee myös pohjahintainflaation muutoksia euroalueella ja Yhdysvalloissa. Euroalueen ja erityisesti keskuspankin näkökulmasta yhtenä suurimmista ongelmista on ollut deflatorinen paine ja alhaiset inflaatioodotukset. Yhdysvalloissa työmarkkinoiden parantuneet näkymät ja euroaluetta korkeampi talouskasvu ovat luoneet edellytykset inflaation nousulle. Tämä asettaa Yhdysvaltojen keskuspankin haastavaan tilanteeseen, jossa se yrittää nostaa ohjauskorkoa samaan aikaan kun globaaliin talouskasvuun kohdistuvat riskit ovat merkittäviä. Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta tämä lisää epävarmuutta ja aiheuttaa voimakkaita liikkeitä osakekursseissa. Myös poliittisten riskien kasvaminen euroalueella on epävarmuutta kasvattava tekijä. Iso- Britannian ero Euroopan unionista voi pakottaa keskuspankit lisäämään elvytystoimenpiteitä sijoitusmarkkinoiden ja talouden vakauttamiseksi. Euroopan unionin elää historiansa suurinta kriisiä ja integraatioprosessia vastaan on voimakasta vastarintaa useassa jäsenvaltiossa. Sijoitusmarkkinoilla ensimmäistä vuosineljännestä leimasi epävarmuus ja osake- sekä yrityslainamarkkinoilla nähtiin merkittävä tuottoindeksien lasku. Pitkät korot laskivat historiallisen alhaiselle tasolle markkinaepävarmuuden ja EKP:n arvopaperiostojen myötä. Myös lyhyet korot laskivat voimakkaasti negatiiviselle tasolle, eikä korkojen nousua tulla näkemään todennäköisesti lähivuosina. Yrityslainojen riskipreemioissa nähtiin helmikuussa kasvua sijoitusmarkkinoiden epävarmuuden vuoksi, mutta voimakkaan kysynnän ja EKP:n toimenpiteiden seurauksena riskipreemiot laskivat jo ensimmäisen vuosineljänneksen loppupuolella. Sijoitusmarkkinoiden kannalta merkittävin muutos nähtiin raaka-ainemarkkinoilla. Raaka-öljyn hinta laski alhaisimmalle tasolle sitten vuoden 2003. Toisen vuosineljänneksen aikana tuottotasot nousivat kaikissa omaisuuslajeissa ja myös raakaainemarkkinoilla hinnat nousivat sijoittajien luottamuksen parantuessa. Loppuvuoden osalta epävarmuus sijoitusmarkkinoilla tulee pysymään korkealla tasolla ja maailman talouden tunnistetut riskitekijät kuten Kiinan talouden kehitys, poliittiset riskit Euroopassa ja keskuspankkien rahapolitiikan onnistuminen ovat huomion keskipisteenä. Sijoitusmarkkinoiden riippuvuus keskuspankkien elvyttävästä rahapolitiikasta on suuri riski, sillä yritysten tuloskasvu on matalalla tasolla ja korkojen laskun osalta liikkumavara on pieni. Suomen talouden haasteet ovat kasvaneet muuta euroaluetta voimakkaammin. Pyrkimykset kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi ovat viivästyneet ja samanaikaisesti julkisen talouden näkymät ovat heikentyneet. Solmittu kilpailukykysopimus on askel oikeaan suuntaan rakenneuudistusten osalta, mutta sisällöllisesti nyt sovitut toimenpiteet eivät ole riittäviä. Luottoluokittajan näkökulmasta on huolestuttavaa, miten vaikea prosessi tämän sopimuksen aikaansaaminen oli ja aika seuraavien toimenpiteiden osalta käy vähiin. Sopeutuminen Venäjän kauppaan kohdistuneisiin pakotteisiin on edelleen kesken ja globaalin kysynnän hidastuminen ovat pakottaneet vientiteollisuuden sopeuttamistoimiin ja irtisanomisiin. Iso-Britannian ero Euroopan unionista tulee lisäämään epävarmuutta myös kotimaisen vientisektorin tulevaisuuden suhteen. Toimialoista palvelusektori ja rakentaminen ovat näyttäneet piristymisen merkkejä, mikä näkyy toimialojen palkkasumman 2
kasvuna. Julkisen talouden velka kasvaa kuitenkin voimakkaasti eikä hidas talouskasvu riitä tuomaan verotuloja riittävästi alijäämän kattamiseksi. Deflaatiopaineet ovat nähtävissä selkeästi Suomen taloudessa inflaation pysyessä lähellä nollatasoa. Suomen luottoluokitusta kohtaan kohdistuu edelleen laskupaineita. Säästöpankkiryhmä odottaa tänä vuonna asuntomarkkinoiden kasvavan Suomessa 2 5 prosenttia ja hintojen nousevan kokonaisuudessaan 1 2 prosenttia koko maassa. Uudisrakentamisen odotetaan edelleen piristyvän. Alkuvuonna hinnat ovat pääkaupunkiseudulla vanhoissa rivi- kerrostaloasunnoissa olleet nousussa, muualla Suomessa puolestaan on ollut pientä hintojen laskua. Merkittävimpinä positiivisina ajureina asuntokaupalle ovat olleet edullinen lainaraha ja sen saatavuuden parantuminen sekä kuluttajien luottamuksen hienoinen elpyminen. Ensiasunnon ostajat ovat myös palanneet markkinoille. Suomen talouden valopilkku on rakentaminen, joka on selvästi piristymässä: Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen toimiala kasvoi tammi-maaliskuussa 2,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja peräti 8,0 prosenttia vuodentakaisesta. Talonrakentaminen kasvoi selvästi. Asuntomarkkinoiden lähitulevaisuuden optimismia vastaavasti hillitsee yleisen työllisyystilanteen kehittyminen sekä edelleen verrattain matala rakentamisen volyymi. Säästöpankkiryhmän näkemyksen mukaan suomalaiset asuntomarkkinat ovat joka tapauksessa vakiintumassa. Viime vuosi oli asuntomarkkinoilla huomattavasti tasaisempi kuin kaksi edeltävää vuotta ja myös vuoden sisällä tapahtuva vaihtelutrendi oli normaalimpi. Tammi-kesäkuun tuloskatsaus Länsi-Uudenmaan Säästöpankin tuloskehitys on ollut edellisvuotta alhaisempi. Pankin liikevoitto katsauskaudella oli 2 886 tuhatta euroa (3 661), joka oli 774 tuhatta euroa pienempi kuin vertailukaudella. Liikevoitto oli vuositasolla 0,9 % (2,0 %) taseesta. Pankin korkokate oli katsauskaudella 3 101 tuhatta euroa (3 421). Korkokate aleni 9,3 % edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Korkokatteen alenemiseen vaikutti markkinakorkoisten velkakirjalainojen korkotason lasku. Osinkotuotot olivat 207 tuhatta euroa (133). Palkkiotuottoja kertyi 2 927 tuhatta euroa (2 927). Palkkiokulut olivat 550 tuhatta euroa (354). Palkkiokulujen ja muiden hallintokulujen kirjauskäytäntöjä muutettiin vuoden alusta alkaen. Tästä johtuen palkkiokulut ovat toteutuneet edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna suurempana ja muut hallintokulut pienempänä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 1 637 tuhatta euroa (1 971). Pankin omistamien asuntoosakeyhtiöiden myynneistä saatiin luovutusvoittoja 127 tuhatta euroa (83). Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät 684 tuhatta euroa kertaluonteisia eriä liittyen Visa Europen myyntiin Visa Inc. -yhtiölle. Visa Europen hallitus sopi vuoden 2015 lopulla yhtiön omistajien valtuuttamana yhtiön myymisestä yhdysvaltalaiselle Visa Inc. -yhtiölle edellyttäen, että tarvittavat viranomaisluvat saadaan. Tarvittavat viranomaisluvat saatiin kevään ja alkukesän aikana, ja kauppa toteutui suunnitellussa aikataulussaan kesäkuussa 2016. Arvio Länsi-Uudenmaan Säästöpankin Visa Europen kaupasta saamista kertaluonteisista tuotoista on kirjattu kaupan toteutumisen johdosta Pankin puolivuosikatsaukseen liiketoiminnan muihin tuottoihin. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin saaman lopullisen tuoton suuruuteen liittyy vielä juridisia ja sopimusteknisiä tekijöitä, minkä vuoksi pankin saama lopullinen tuotto saattaa vielä tarkentua vuoden 2016 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Pankin hallintokulut olivat 3 675 tuhatta euroa (3 891), tästä henkilöstökulut olivat 1 945 tuhatta euroa (1 971) ja muut hallintokulut 1 729 tuhatta euroa (1 919). Pankin tase pieneni vertailukaudesta 6,4 % ja oli 632 073 tuhatta euroa (675 194). Oma pääoma oli katsauskauden lopussa 53 352 tuhatta euroa (48 310). Omaan pääomaan sisältyvä käyvän arvon rahasto oli 1 410 tuhatta euroa (2 351). Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevista rahoitusvaroista kirjattavat käyvän arvon muutokset. Pankin vapaaehtoiset varaukset olivat 17 073 tuhatta euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 15 372 tuhatta euroa (45 337). 3
Vakavaraisuus ja riskiasema Länsi-Uudenmaan Säästöpankin vakavaraisuus on vahvalla tasolla ja täyttää sekä 8 %:n vähimmäistason että lisäpääomavaatimukset. Vuoden 2015 alussa otettiin käyttöön sekä kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % että muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Vuoden 2016 alussa muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ei asetettu. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä puolivuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Pankki julkaisee luottolaitoslain ja Finanssivalvonnan standardien edellyttämät vakavaraisuustiedot kerran vuodessa osana tilinpäätöstä. Säästöpankkiryhmä julkistaa Säästöpankkien yhteenliittymän Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmä tilinpäätös on luettavissa www.saastopankki.fi verkkopalvelussa. Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkiryhmän tilinpäätökseen. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. Katsauskaudella luottoriskien määrä on hieman vähentynyt. Yli 90 päivää maksamatta olleita saamisia ja nollakorkoisia saatavia pankilla oli 4 352 tuhatta euroa, mikä on 0,9 % omasta luotonannosta ja takauskannasta. Edellisvuoden vastaavana ajankohtana näiden määrä oli 4 461 tuhatta euroa. Arvonalentumisia lainoista ja muista saamisista kirjattiin alkuvuoden aikana -960 tuhatta euroa ja niiden peruutuksia 98 tuhatta euroa Olennaiset tapahtumat puolivuosikatsauspäivän jälkeen Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan puolivuosikatsauspäivän jälkeiseltä ajalta. Loppuvuoden näkymät Länsi-Uudenmaan Säästöpankissa varaudutaan loppuvuonna taloustilanteen epävarmuuteen. Vaikka varsinainen taantuma vältettäisiin, niin talouskasvu tulee lähiaikoina olemaan hyvin vaatimatonta. Koronvaihtosopimuksista koostetun markkinanäkemyksen mukaan nyt jo selkeästi miinuksella olevat markkinakorot jatkavat edelleen hienoista laskuaan. Matala markkinakorkotaso vaikeuttaa korkokatteen muodostumista. Pankin liikevoitto jäänee vuoden jälkimmäisellä puoliskolla hieman ensimmäistä vuosipuoliskoa pienemmäksi, jolloin koko vuoden liikevoitto ei välttämättä yllä aivan viime vuoden tasoon. Lopulliseen liikevoittotasoon vaikuttaa mm. loppuvuoden aikana luottokannasta tehtävien arvonalennusten määrä, millä puolestaan on selkeä korrelaatio yleisen taloudellisen kehityksen kanssa. 4
Länsi-Uudenmaan Säästöpankki Tuloslaskelma (tuhatta euroa) 1-6.2016 1-6.2015 1-12.2015 Korkotuotot 5 143 5 428 11 172 Korkokulut -2 041-2 008-4 322 Korkokate 3 101 3 421 6 850 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 207 133 143 Palkkiotuotot 2 927 2 927 6 126 Palkkiokulut -550-354 -740 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -3 2 2 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 1 637 1 971 2 252 Suojauslaskennan nettotulos 1 1-2 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 224 233 9 Liiketoiminnan muut tuotot 1 109 854 899 Hallintokulut -3 675-3 891-7 578 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -50-47 -95 Liiketoiminnan muut kulut -1 179-1 091-1 978 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -863-500 -930 Liikevoitto 2 886 3 661 4 959 Tilinpäätössiirrot 2 411-1 124-254 Tuloverot -1 068-499 -894 Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen 4 229 2 038 3 811 Tilikauden voitto 4 229 2 038 3 811 5
Länsi-Uudenmaan Säästöpankki Tase Vastaavaa (tuhatta euroa) 30.6.2016 30.6.2015 31.12.2015 Käteiset varat 1 395 1 349 1 383 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 34 342 18 733 24 258 Saamiset luottolaitoksilta 34 936 56 479 54 995 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 466 083 496 666 502 537 Saamistodistukset 18 035 27 260 27 302 Osakkeet ja osuudet 63 524 62 329 63 268 Osakkeet ja osuudet omistusyhteys- ja samaan konserniin kuuluvissa yrityksissä 0 12 0 Johdannaissopimukset 2 749 2 446 2 495 Aineettomat hyödykkeet 550 345 412 Aineelliset hyödykkeet 7 479 7 712 7 557 Muut varat 456 90 137 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 2 446 1 706 2 355 Laskennalliset verosaamiset 78 67 116 632 073 675 194 686 816 Vastattavaa (tuhatta euroa) 30.6.2016 30.6.2015 31.12.2015 Velat luottolaitoksille 43 212 102 801 87 955 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 495 245 451 675 478 216 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 15 372 45 337 45 356 Muut velat 4 476 3 412 3 402 Siirtovelat ja saadut ennakot 2 913 2 650 2 325 Laskennalliset verovelat 430 654 564 Vapaaehtoiset varaukset 17 073 20 354 19 484 Peruspääoma 4 4 4 Käyvän arvon rahasto 1 410 2 351 1 792 Muut sidotut rahastot 8 837 8 837 8 837 Edellisten tilikausien voitto 38 872 35 080 35 071 Tilikauden voitto 4 229 2 038 3 811 632 073 675 194 686 816 Taseen ulkopuoliset sitoumukset (tuhatta euroa) 30.6.2016 30.6.2015 31.12.2015 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 6 144 7 198 6 195 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 30 394 25 623 22 209 6
Johdannaissopimukset Suojaavat johdannaiset Nimellisarvot (tuhatta euroa) 30.6.2016 30.6.2015 31.12.2015 Koronvaihtosopimukset 10 000 10 000 10 000 Käyvät arvot (tuhatta euroa) 30.6.2016 30.6.2015 31.12.2015 Koronvaihtosopimukset Käypä arvo, positiivinen 2 749 2 446 2 495 Kaikki johdannaissopimukset ovat suojaavia. Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat 30.6.2016 30.6.2015 31.12.2015 Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 67 001 64 657 65 113 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -1 725-8 549-1 772 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 65 276 56 109 63 341 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 0 0 0 Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 0 0 0 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 65 276 56 109 63 341 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 10 84 12 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -10-84 -12 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 0 0 0 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 65 276 56 109 63 341 Riskipainotetut erät yhteensä 341 820 348 184 350 956 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 304 832 311 601 313 214 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 4 728 4 276 4 998 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 7 778 9 118 8 263 josta operatiivisen riskin osuus 24 481 23 188 24 481 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 19,10 % 16,11 % 18,05 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 19,10 % 16,11 % 18,05 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 19,10 % 16,11 % 18,05 % Alkuvuodesta kertynyt voitto 4 229 tuhatta euroa, josta on vähennetty suunniteltu voitonjakso 10 tuhatta euroa on luettu ensisijaisiin omiin varoihin vakavaraisuussuhdetta laskettaessa. Vähimmäisomavaraisuusaste Länsi-Uudenmaan Säästöpankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 9,79 prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa pankin ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. 30.6.2016 30.6.2015 31.12.2015 Ensisijainen pääoma 65 276 56 109 63 341 Vastuiden kokonaismäärä 667 056 699 709 711 890 Vähimmäisomavaraisuusaste 9,79 % 8,02 % 8,90 % Lohjalla 1. elokuuta 2016 Länsi-Uudenmaan säästöpankki Hallitus 7