Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Samankaltaiset tiedostot
Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Ympäristöstä. Yhdessä.

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

Luomuliiton ympäristöstrategia

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Sahat ilmastonmuutoksessa Valtakunnalliset vientikuljetus- ja laivauspäivät Satakunnan Puumiehet ry Rauma Sahateollisuus ry Kai Merivuori

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Pariisin ilmastosopimus

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Hiiltä pois ilmakehästä Vihreiden keinot hiilinielujen vahvistamiseksi

Pariisin ilmastosopimus. Harri

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Suomen maatalouden rooli ja muutostarpeet 2025 mennessä? Maaperän rooli

ProAgria Maitovalmennus

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Maatalouden päästöt Suomessa: turvemaat päästölähteenä

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Hiilineutraali Pirkanmaa (2030)

Neuvottelutulos hallitusohjelmasta suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauksen näkökulmasta

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki,

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

8772/16 paf/mmy/mh 1 DGB 1B

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Savon ilmasto-ohjelma

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Ruoka ja ilmastonmuutos

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

MTK-Satakunta. Ympäristö ja maankäyttö. Syyskokous Ajankohtaista: Liisa Pietola, ympäristöjohtaja

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Transkriptio:

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa maassa Kiertotalous: mahdollistaa ja haasta uutta liiketoimintaa biomassat ja puhtaat ratkaisut Ekosysteemipalvelut: viljelijän ja puuntuottajan rooli hiilensidonta biomassaan Kierrätämme hiiltä viljelemällä maata ja tuottamalla puuta 1

Sisältö 1) Ilmastonmuutos ja sen uhat: riittääkö sopeutumistoimet 2) Ilmastopolitiikka ja sen uhat: Kasvien hiilensidonta ja hiilen kierto sivuutetaan Keskitytään maan hiilivaraston suojeluun Päästöt kohdennetaan väärin ja epäloogisesti viljelijöille kohtuuttomasti Maatalous voi olla hiilineutraalia Ilmasto lämpenee 1. Koska hiilidioksidipitoisuus nousee ilmakehässä 2. Hiilidioksidi peräisin lähinnä fossiilisista, jotka eivät sido hiiltä ilmakehästä 3. Metsäkato vähentänyt hiilensidontaa Globaaliin ongelmaan globaalit ratkaisut 2

Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2014 59 Mt CO2-ekv Globaali 50 000 Mt EU 5 000 Mt Miinus metsien nielu 21 Mt CO2-ekv! 38 Mt CO2-ekv Lähde: Tilastokeskus 2015 1 promille Suomi ei ratkaise ilmastonmuutosta Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tärkeää Ilmastonmuutoksen uhat meille Sään ääri-ilmiöt: Tulvat, roudattomat talvet Hellepiikit Taudit, tuholaiset, vieraslajit EPÄTAVALLISIA VUOSIA USEAMMIN RISKIT JO KASVANEET Sopeutumisessa oleellista: Kuivatus ja maan rakenteen hoito Kastelu...? 3

Pariisissa sovittiin päästöjen vähentämisestä Sopimus " Artikla 2: Tavoite: vahvistaa maailmanlaajuisia ilmastotoimia siten, että ilmaston keskilämpötilan nousu pysyy selvästi alle 2 o C:ssa pyrkien kohti 1,5 ilman uhkaa ruuan tuotannolle " Artikla 5: Kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja suojeltava ja parannettava " Artikla 6: Mekanismeja hillintään, sopeutumiseen, teknologiavaihtoon Päätökset " #55 tunnistaa rahoitusmekanismien merkityksen, kuten kannustimet metsien kestävään käyttöön ja hiilivarastojen kasvattamiseen Tunnistaako ilmastopolitiikkamme Pariisin linjaukset? 1. Uudistamalla maan kasvua pidämme yllä hiilensidontaa hiilen kiertoa 2. Jos metsiä tai peltobiomassaa ei käytetä, kasvu ei uudistu ja nielu tyrehtyy " Hoitakaamme ja käyttäkäämme metsiä, peltoja ja nurmia " jotta BIOMASSAN HIILI kiertää ja NIELUT PARANEVAT 4

On nähtävä myös hiilenkierto ei vain varastoa Maatalous päästää 15 Mt CO 2 -ekvivalenttia + LANNOITTEIDEN VALMISTUS 0,7 Pellot sitovat 20 Mt CO 2 -ekvivalenttia (5 TN BIOMASSAA HEHTAARILLE) Plus helposti maatuva aines päästää hiilidioksidia, noin 10 Mt CO 2 -ekvivalenttia Maan hiilivarasto Kokonaissidonta TIKEn raporteista yli 30 CO 2 - ekvivalenttia Maatalous voi olla hiilineutraalia PÄÄSTÖT 15 Mt CO 2 -ekvivalenttia vuonna 2011 Maataloussektori 5,9 Mt* (metaani ja dityppioksidi) VÄHENNYSTAVOITTEEN KOHDE Viljelysmaan päästöt 6,8 Mt * (hiilidioksidia) Maatalouden energiankäytön päästöt 1,5 Mt* (koneet, kuivatus, maatilojen lämmitys) SIDONTA SATOON, esim. 5 tn/ha (osa jää maan alle tai tähteinä) noin 20 Mt CO 2 5 tn = 2,3 tn hiiltä 2,3 tonnia hiiltä on 8,3 tonnia hiilidioksidia (CO 2 /C kerroin 44/12, g/mol) 8,3*2,3 miljoonaa hehtaaria = 19,1 Mt CO 2 -ekv *Lähde: MTT Raportti 127 5

Tavoitteeksi biotaloutta ja Pariisin sopimusta tukeva ilmastopolitiikka 1. Kärkenä vähäpäästöisyys eikä vähähiilisyys 2. Nähdään biomassojen uusiutuvan hiilen kierto 3. Omaksutaan laskenta, jonka mittauskohteina: Päästöt (N 2 O, CH 4, CO 2 ) JA Maaperän hiilivaraston kartuttaminen JA SEKÄ Hiilen sidonta fotosynteesissä Sadonkorjuu ei nollaa sidottua hiiltä Hiilipäästöt realisoituvaksi kulutuksessa, kuten fossiilisenkin hiilen: logiikka samaksi Maan hiilivarasto Miksi virallinen raportointi ei näe kiertoa? Miksi sadonkorjuu nollaa hiilen sidonnan? Kasvihuonekaasujen raportoinnissa oletetaan, että RUOHOVARTISILLA kasveilla sadonkorjuu nollaa hiilinielun (Tike) " mahdollisuus käyttää korkeamman tason menetelmiä, jossa otetaan huomioon kasvintähde satoon perustuen (Luke) " Suomessa käytössä kivennäismailla METSISSÄ HAKKUUT OHJAAVAT NIELUA (Tike) Maaperänielut liian epävarmoja, jotta raportointia voidaan kehittää (Tike) 6

Fotosynteesi tutuksi Aurinkoa, Hiilidioksidia ja Vettä CO 2 O 2 Hiilihydraatteja ja Happea BIOMASSAA ja HAPEKASTA ILMAA 6H 2 O + 6CO 2 C 6 H 12 O 6 + 6O 2 BIOMASSASSA 45 % hiiltä H 2 O Meillä on hiilen sidonnan avaimet Mahdollisuudet fotosynteesiin - vihreään kasvuun Olemme biotalouden ja luonnonvarojen suurvalta Metsää 75 %, peltoa 7 % Puhdas ilma, maaperä sekä vesi, jota riittää Monimuotoisessa luonnossa meillä on ekosysteemipalveluja, kuten hiilensidontaa -130 MtCO2-ekv + 2 Mt CO2-ekv -20 MtCO2-ekv Laskemmeko sidotun hiilen biotaloutemme eduksi? 7

MTK: On nähtävä luonnon aikajänne Kun me kuluttajat kulutamme hiiltä, eli ruokaa ja puuta, päästämme kasvihuonekaasuja ilmaan. Kasvimme sitovat hiilidioksidin takaisin Myös märehtijöiden metaani, joka hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi ja vedeksi, tulee sidotuksi kasvibiomassaan. = viestivientiä Pariisiin ja Pariisin jälkeen EU:ssa LOPUKSI: Laskentasäännöt remonttiin tai ilmastopolitiikka on uhka maa- ja metsätaloudellemme Maa- ja metsäteollisuus ei toimi piipputeollisuuden malleilla 8