EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.10.2014 COM(2014) 675 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO, joka korvaa komisson iedonnon euroalueen jäsenvalioiden alusavien alousarviosuunnielmien ja valionvelan liikkeeseenlaskua koskevien raporien yhdenmukaiseusa kehyksesä (COM(2013) 490 final) FI FI
LIITE. ALUSTAVIEN TALOUSARVIOSUUNNITELMIEN MALLI JA NIIHIN SISÄLLYTETTÄVÄT TAULUKOT 1 A. ALUSTAVIEN TALOUSARVIOSUUNNITELMIEN RAKENTEEN MALLI 1. Makroalouden ennusee 2. Julkisen alouden avoiee 3. Tulo- ja menoennusee, joissa poliiikan oleeaan pysyvän muuumaomana 4. Tulo- ja menoavoiee Julkisyheisöjen meno ehäviäin 5. Talousarvioesiykseen sisälyvä pääösperäise oimenpiee 6. Alusavan alousarviosuunnielman mahdollise yheyde unionin kasvu- ja yöllisyyssraegiassa aseeuihin avoieisiin ja maakohaisiin suosiuksiin 7. Verailu viimeisimpään vakausohjelmaan 8. Tärkeimpien meno- ja ulopuolen oimenpieiden jakaumavaikuus Liie: Meneelmiä koskeva iedo, mukaan lukien arvio alousarviooimien vaikuuksisa alouskasvuun 1 Lihavoiuja muuujia koskeva iedo ova pakollisia. Muia muuujia koskevien ieojen esiäminen on vapaaehoisa, mua eriäin suoavaa. Tieojen esiäminen vuodesa + 2 vuoeen + 4 on vapaaehoisa, mua eriäin suoavaa niiden jäsenvalioiden osala, joia koskee vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen velkasäänö. 1
B. ALUSTAVIIN TALOUSARVIOSUUNNITELMIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TAULUKOT 1. Makroalouden ennusee Taulukko 0.i) Perusoleukse Lyhy korko 1 (vuoden keskiarvo) Pikä korko (vuoden keskiarvo) Yhdysvalain dollarin ja euron vaihokurssi (vuoden keskiarvo) Nimellinen efekiivinen valuuakurssi Maailman BKT:n kasvu ilman EU:a EU:n BKT:n kasvu Merkiyksellisen ulkomaan markkinoiden kasvu Maailman uonnin volyymi ilman EU:a Öljyn hina (Bren, Yhdysvalain dollaria/barreli) 1/ Tarviaessa puhaasi eknise oleukse. 1 Taulukko 0.ii) Keskeise oleukse. Lueelo ei ole yhjenävä. (Vasaava iedo voidaan oimiaa muussakin muodossa.) 1 1. Ulkoinen ympärisö a. Raaka-aineiden hinna b. Hinaero Saksan joukkolainoihin 2. Finanssipoliiikka a. Julkisyheisöjen neoluoonano/ neoluoonoo b. Julkisyheisöjen bruovelka 3. Rahapoliiikka / Rahoiussekori /Korkoja koskeva oleukse a. Korkomeno: i. Euribor ii. Talleuskoro iii. Lainojen koro iv. Valion 10 vuoden joukkolainojen kokonaisuooprosen i b. Talleuskehiys c. Lainakehiys d. Järjesämäömien lainojen kehiys 4. Väesönkehiys a. Työikäisen väesön kehiys b. Huolosuhde 5. Rakennepoliiika 2
Taulukko 1.a Makroalouden näkymä EKT-koodi 1 1 Määrä Muuos Muuos Muuos + 2 + 3 + 4 Muuos Muuos Muuos 1. Reaalinen BKT B1*g josa 1.1. Talousarviooimien arvioidu vaikuukse alouskasvuun 1 --- --- 2. Poeniaalinen BKT Seuraavien osuus: - yövoima - pääoma - kokonaisuoavuus 3. Nimellinen BKT B1*g Reaalisen BKT:n komponeni 4. Yksiyise kuluusmeno P.3 5. Julkise kuluusmeno P.3 6. Kiineän pääoman bruomuodosus P.51g 7. Varasojen muuokse ja P.52 + arvoesineiden neohankinna ( P.53 ) 8. Tavaroiden ja palveluiden vieni P.6 9. Tavaroiden ja palveluiden uoni P.7 Vaikuus reaalisen BKT:n kasvuun 10. Koimainen loppukysynä - 11. Varasojen muuokse ja arvoesineiden neohankinna P.52 + P.53 12. Tavaroiden ja palveluiden - B.11 ase 1/ Tässä ilmoieaan alusavaan alousarviosuunnielmaan sisälyvien julkisen alouden oimenpieiden arvioiu vaikuus reaalisen BKT:n kasvuun. - Taulukko 1.b Hinojen kehiys EKT-koodi 1 1 + 2 + 3 + 4 Määrä Muuos Muuos Muuos Muuos Muuos Muuos 1. BKT-deflaaori 2. Yksiyisen kuluuksen deflaaori 3. YKHI 4. Julkisen kuluuksen deflaaori 5. Invesoinien deflaaori 6. Vienihinojen deflaaori (avara ja palvelu) 7. Tuonihinojen deflaaori (avara ja palvelu) 3
Taulukko 1.c Työmarkkinoiden kehiys EKTkoodi 1 1 Määrä Muuos Muuos Muuos 1. Työllisyys, henkilöä 1 2. Työllisyys, ehdy yöunni 2 3. 3. Työömyysase () 3 4. Työn uoavuus henkilöä kohi 4 5. Työn uoavuus yöunia kohi 6. Palkansaajakorvaukse D.1 7. Työvoimakusannukse yönekijää kohi - 1/ Työssä käyvä, kansallinen käsie, kansanalouden ilinpidon määrielmän mukaisesi. 2/ Kansanalouden ilinpidon määrielmän mukaisesi. 3/ Yhdenmukaiseu määrielmä, Eurosa; määrä. 4/ Reaalinen BKT yönekijää kohi. 5/ Reaalinen BKT yöunia kohi. - Taulukko 1.d Sekorikohaise rahoiusasema EKTkoodi 1. Neoluoonano ulkomaille / neoluoonoo ulkomaila josa: - Tavaroiden ja palveluiden ase - Ensiulojen ja ulonsiirojen ase - Pääomaase 2. Yksiyisen sekorin neoluoonano/neoluoonoo 3. Julkisyheisöjen neoluoonano/neoluoonoo 4. Tilasollinen ero B.9 B.9 B.9 1 4
2. Julkisen alouden avoiee Taulukko 2.a Julkisen alouden avoiee jaoeluina alasekoreiain EKTkoodi Neoluoonano (+) / neoluoonoo ( ) (B.9) alasekoreiain 1 + 2 + 3 + 4 1. Julkisyheisö S.13 1a. Valionhallino S.1311 1b. Osavaliohallino S.1312 1c. Paikallishallino S.1313 1d. Sosiaaliurvarahaso S.1314 2. Korkomeno D.41 3. Perusjäämä 2 4. Keraluoneise ja muu väliaikaise oimenpiee 3 5. Reaalisen BKT:n kasvu () (= Taulukko 1.a, koha 1) 6. Poeniaalisen BKT:n kasvu () (= Taulukko 1.a, koha 2) Seuraavien osuus: - yövoima - pääoma - kokonaisuoavuus 7. Tuoanokuilu ( poeniaaliseen ) 8. Julkiseen aloueen vaikuava suhdanneekijä ( poeniaaliseen ) 9. Suhdannekorjau rahoiusasema (1 12) ( poeniaaliseen ) 10. Suhdannekorjau perusjäämä (13 + 6) ( poeniaaliseen ) 11. Rakeneellinen rahoiusasema (13 8) ( poeniaaliseen ) 1/ Kokonaisulo (TR) kokonaismeno (TE) = B.9. 2/ Perusjäämän laskukaava: (B.9, erä 1) plus (D.41, erä 2). 3/ Plusmerkki arkoiaa alijäämää supisavia keraluoneisia oimenpieiä. 5
Taulukko 2.b Julkisyheisöjen velan kehiys EKT-koodi + 2 + 3 + 4 1. Bruovelka 1 2. Bruovelkasuheen muuos Bruovelan muuoksiin vaikuava ekijä 3. Perusjäämä (= Taulukko 2.a., koha 3) 4. Korkomeno (= Taulukko D.41 2.a, koha 2) 5. Velkakannan korjauserä josa: - Ero kassaperuseisen ja suorieperuseisen ilinpidon välillä 2 - Rahoiusvarojen neokerymä 3 josa: - yksiyisämisulo - Arvosusvaikuukse ja muu 4 p.m. Velan implisiiinen korko 5 Muu merkiyksellise muuuja 6. Likvidi rahoiusvara 6 7. Neorahoiusvelka (7 = 1 6) 8. Velkojen kuoleukse (liikkeessä oleva joukkolaina) edellisen vuoden lopusa lukien 9. Ulkomaan valuuan määräisen velan proseniosuus 10. Keskimääräinen eräänymisaika 1/ Muueun aseuksen (EY) N:o 479/2009 määrielmän mukaisesi. 2/ Korkomenoja, muia menoja ja uloja koskeva ero voidaan mainia, jos niillä on merkiysä ai jos velka on viiearvon yläpuolella. 3/ Käeisraha ja alleukse, valion velkasioumukse, valion määräysvallassa oleva yriykse ja noeeraujen ja noeeraamaomien osakkeiden ero voidaan mainia, jos niillä on merkiysä ai jos velka on viiearvon yläpuolella.. 4/ Valuuakurssien vaihelusa johuva muuokse ja oimina jälkimarkkinoilla voidaan mainia, jos niillä on merkiysä ai jos velka on viiearvon yläpuolella. 5/ Saadaan jakamalla korkomeno edellisen vuoden velan määrällä. 6/ Likvideihin varoihin lueaan ässä AF.1, AF.2, AF.3 (julkisyheisö sulaueuna eli ilman julkisyheisöjen yksiköiden välisiä eriä), AF.511, AF.52 (ainoasaan jos noeerau pörssissä). Taulukko 2.c Ehdollise vela Julkise akaukse joisa: rahoiussekoriin liiyvä 6
3. Tulo- ja menoennusee, joissa poliiikan oleeaan pysyvän muuumaomana 2 Taulukko 3. Muuumaomaan poliiikkaan perusuva ennusee julkisyheisöjen uloisa ja menoisa jaoeluina keskeisiin osaekijöihin EKT-koodi Julkisyheisö (S13) 1. Tulo yheensä poliiikan pysyessä TR muuumaomana joisa 1.1. Tuoannon ja uonnin vero D.2 1.2. Tulo-, varallisuus- ym. juokseva vero D.5 1.3. Pääomavero D.91 1.4. Sosiaaliurvamaksu D.61 1.5. Omaisuusulo D.4 1.6. Muu 1 p.m. Verorasius (D.2 + D.5 + D.61 + D.91 D.995) 2 2. Meno yheensä poliiikan pysyessä TE 3 muuumaomana joisa 2.1. Palkansaajakorvaukse D.1 2.2. Väliuoekäyö P.2 2.3. Sosiaalieuude D.62 + D.632 joisa yöömyyseuude 4 2.4. Korkomeno D.41 2.5. Tukipalkkio D.3 2.6. Kiineän pääoman bruomuodosus P.51g 2.7. Pääomansiirro D.9 2.8. Muu 5 4. Tulo- ja menoavoiee Taulukko 4.a Julkisyheisöjen ulo- ja menoavoiee jaoeluina keskeisiin osaekijöihin EKT-koodi Julkisyheisö (S13) 1. Tuloavoie yheensä TR josa 1.1. Tuoannon ja uonnin vero D.2 1.2. Tulo-, varallisuus- ym. juokseva vero D.5 1.3. Pääomavero D.91 1.4. Sosiaaliurvamaksu D.61 1.5. Omaisuusulo D.4 1.6. Muu 1 p.m. Verorasius (D.2 + D.5 + D.61 + D.91 D.995) 2 2. Menoavoie yheensä TE 3 josa 2.1. Palkansaajakorvaukse D.1 2.2. Väliuoekäyö P.2 2.3. Sosiaalieuude D.62 + D.632 joisa yöömyyseuude 4 2.4. Korkomeno (= Taulukko 2.a, koha 2) D.41 2.5. Tukipalkkio D.3 2.6. Kiineän pääoman bruomuodosus P.51 2.7. Pääomansiirro D.9 2.8. Muu 5 1/ P.11 + P.12 + P.131 + D.39saamise + D.7saamise + D.9saamise (muu kuin D.91saamise). 2/ Myös EU:n kanama, mukaan lukien mahdollise kanamaa jääneiden verojen ja sosiaaliurvamaksujen oikaisu (D.995). 3/ Kokonaisulo (TR) kokonaismeno (TE) = B.9. 4/ Sisälää luonoismuooisia sosiaalisia ulonsiiroja (D.62) lukuun oamaa muu sosiaalieuude ja markkinauoajien oimiama luonoismuooise sosiaalise ulonsiirro (D.362), joka liiyvä yöömyyseuuksiin. 5/ D.29vela + D.4vela (muu kuin D.41vela) + D.5vela + D.7vela + P.52 + P.53 + NP + D.8. 2 Huom. Muuumaomaan poliiikkaan perusuva skenaario edellyää, eä ulo- ja menokehiys eksrapoloidaan ennen ulevan vuoden alousarvioon sisälyvien oimenpieiden vaikuuksen lisäämisä. 7
Taulukko 4.b Menojen kasvulle aseeusa verailuarvosa pois jäeävä erä EKT-koodi 1 1 Määrä 1. EU:n ohjelmien meno, joka korvaaan äysin EU:n varoisa saaavilla uloilla 2. Suhdaneisa johuva yöömyyseuusmeno 1 3. Pääösperäisen ulopuolen oimenpieiden vaikuus 2 4. Laissa säädey ulojen lisäykse 1/ Mainikaa meneelmä, jolla yöömyyseuusmenojen suhdannekomponeni on laskeu. Perusana olisi käyeävä yöömyyseuusmenoja, joka vasaava julkisyheisöjen ehäväluokiuksen (COFOG) koodia 10.5. 2/ Laissa säädeyihin ulojen lisäyksiin ei sisällyeä pääösperäisen ulopuolen oimenpieiden vaikuusa: riveillä 3 ja 4 ilmoieujen ieojen olisi olava oisensa poissulkevia. Taulukko 4.c Julkisyheisöjen meno ehäviäin 4.c.i) Julkisyheisöjen kouluus-, erveydenhuolo- ja yöllisyysmeno Kouluus 1 Terveydenhuolo 1 julkisyheisöjen menoisa julkisyheisöjen menoisa Työllisyys 2 1/ Näiden menoluokkien olisi vasaava aulukon 4.c.ii kohia 9 ja 7. 2/ Tähän menoluokkaan olisi kirjaava muun muassa akiiviseen yömarkkinapoliiikkaan ja julkisiin yönväliyspalveluihin liiyvä julkisyheisöjen meno. Julkisen sekorin palkansaajakorvauksia ja ammaikouluusohjelmia ei sen sijaan kirjaa ähän. 4.c.ii) Julkisyheisöjen ehäväluokius Julkisyheisöjen ehävä COFOGkoodi 1. Yleinen julkishallino 1 2. Puolusus 2 3. Yleinen järjesys ja urvallisuus 3 4. Elinkeinoelämään liiyvä asia 4 4. Ympärisönsuojelu 5 6. Asuminen ja yhdyskunapalvelu 6 7. Terveydenhuolo 7 8. Virkisys- ja kuluurioimina sekä uskonnollinen oimina 8 9. Kouluus 9 10. Sosiaaliurva 10 11. Meno yheensä (= Taulukko 4.a, koha 2) TE 8
5. Kuvaus alousarvioesiykseen sisälyvisä pääösperäisisä oimenpieisä Taulukko 5.a Julkisyheisöjen pääösperäise oimenpiee Lueelo oimenpieisä Yksiyiskohainen kuvaus 1 Tavoie (ulo-/ menopuolen erä) EKT-koodi Kirjanpioperiaae Hyväk- symis-- ilanne Talousarviovaikuukse + 2 + (1) (2) YHTEEN- SÄ 1/ Kuvaillaan yksiyiskohaisemmin, jos kyse merkiävisä finanssipoliiikan uudisussuunnielmisa, joilla voi olla heijasusvaikuuksia muihin euroalueen jäsenvalioihin. Taulukko 5.b Valion pääösperäise oimenpiee Lueelo oimenpieisä Yksiyiskohainen kuvaus 1 Tavoie (ulo-/ menopuolen erä) EKT-koodi Kirjanpioperiaae Hyväk- symis- ilanne Talousarviovaikuukse + +2 + (1) (2) YHTEEN- SÄ 1/ Kuvaillaan yksiyiskohaisemmin, jos kyse merkiävisä finanssipoliiikan uudisussuunnielmisa, joilla voi olla heijasusvaikuuksia muihin euroalueen jäsenvalioihin. Taulukko 5.c Julkisen alouden alasekoreiden pääösperäise oimenpiee 1 Lueelo oimenpieisä Yksiyiskohainen kuvaus 2 Tavoie (ulo-/ menopuolen erä) EKT-koodi Kirjanpioperiaae Hyväk- symis- ilanne Talousarviovaikuukse + +2 + (1) (2) YHTEEN- SÄ 1/ Mainiaan, onko kyseessä osavaliohallino, paikallishallino ja/ai sosiaaliurvarahaso. 2/ Kuvaillaan yksiyiskohaisemmin, jos kyse merkiävisä finanssipoliiikan uudisussuunnielmisa, joilla voi olla heijasusvaikuuksia muihin euroalueen jäsenvalioihin. 9
6. Tiedo alusavan alousarviosuunnielman oimenpieiden vaikuuksesa maakohaisen suosiusen noudaamiseen ja unionin kasvu- ja yöllisyyssraegiassa aseeujen avoieiden saavuamiseen Taulukko 6.a Maakohaise suosiukse Suosiuksen numero Lueelo oimenpieisä Kuvaus suorasa vaikuuksesa Taulukko 6.b Unionin kasvu- ja yöllisyyssraegiassa aseeu avoiee Kansallise yleisavoiee vuodeksi 2020 Kansallinen yöllisyysavoie 2020 [ ] Kansallinen T&K-avoie 2020 [...] Kasvihuonekaasupääsöjen vähennysavoie [...] Uusiuuvaa energiaa koskeva avoie [...] Kansallinen energiaehokkuusavoie [...] Kansallinen koulupudokkuuden vähenämisavoie [...] Kansallinen korkea-aseen kouluusavoie [...] Kansallinen köyhyyden vähenämisavoie [...] Lueelo oimenpieisä Kuvaus suorasa vaikuuksesa avoieen saavuamiseen 7. Ero viimeisimpään vakausohjelmaan nähden Taulukko 7. Ero viimeisimpään vakausohjelmaan nähden EKTkoodi 1 Julkisyheisöjen neoluoonano-/ neoluoonooavoie Vakausohjelma Alusava alousarviosuunnielma Ero Julkisyheisöjen neoluoonanoennuse poliiikan pysyessä muuumaomana Vakausohjelma B.9 B.9 Alusava alousarviosuunnielma Ero 1 1/ Ero voi johua sekä poikkeamisa, joka johuva makroalouden skenaarion muuumisesa, eä poikkeamisa, joka aiheuuva vakausohjelman esiämisen ja alusavan alousarviosuunnielman oimiamisen välisenä aikana oeueujen poliiikkaoimenpieiden vaikuuksisa. Ero ova odoeuja, sillä näiden oiminasäänöjen yheydessä käyeävä muuumaomaan poliiikkaan perusuva skenaario määriellään eri avalla kuin vakausohjelman yheydessä käyeävä. 8. Tärkeimpien meno- ja ulopuolen oimenpieiden jakaumavaikuus Aseuksen (EU) N:o 473/2013 6 ariklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesi jäsenvalioiden olisi siinä määrin kuin se on mahdollisa esieävä julkisen alouden oimenpieiden jakaumavaikuuksia koskeva laadullise iedo ja määrällise arvio kyseisen oimenpieiden ja käyeävissä olevien analyysivälineiden kannala parhaien soveluvalla avalla. Julkisen alouden oimenpieiden jakaumavaikuuksen määrällinen arvioini on haaseellinen ehävä. Siksi ässä liieessä ei olekaan siä koskevaa vakiomuooisa aulukkoa. Julkisen alouden oimenpieiden jakaumavaikuuksen määrällisiä arvioia voiaisiin arvioida laskemalla Gini-indeksin odoeu muuokse, S80/S20-indikaaori ai köyhyysasee niiden uloksena. Tämä on yksi mahdollinen oiminaapa muiden joukossa. 10
Liie alusavaan alousarviosuunnielmaan: Meneelmä, aloudellise malli ja oleukse, joihin alusavan alousarviosuunnielman iedo perusuva Taulukko 8. Meodologise näkökohda Talousarviomeneelyn Arvioiniekniikka vaihe, jossa meneelmää käyey 1 Väline n.1 Väline n.2 Käyeyn mallin/ekniikan ominaispiiree Oleukse 1/ Mallinnusyökaluja on voiu käyää: - makroennuseia ehäessä - arvioiaessa uloja ja menoja poliiikan muuumaomuueen perusuvan skenaarion peruseella - arvioiaessa keskeisen ulo- ja menopuolen oimenpieiden jakaumavaikuusa - esieäessä alusavaan alousarvioon sisällyeäviä ulo- ja menopuolen oimenpieiä määrällisesi - arvioiaessa, mien alusavaan alousarviosuunnielmaan sisälyvä uudisukse vasaava unionin kasvu- ja yöllisyyssraegiassa vahviseuja avoieia ja maakohaisia suosiuksia. 11