JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015

JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2016

Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80 µg/m 3 ). Tämä edustaa summaa, kun tuntipitoisuuksista jotka ylittävät 80 µg/m 3, vähennetään 80 µg/m 3 ja erotukset lasketaan yhteen. Laskennassa otetaan huomioon klo 8.00 20.00 mitatut pitoisuudet. BaP C 5 H 6 CO NMVOC NH 3 NO NO 2 NO x O 3 PAH PM benzo(a)pyreeni bentseeni hiilimonoksidi muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani ammoniakki typpimonoksidi typpidioksidi typen oksidit otsoni polyaromaattiset hiilivedyt hiukkaset PM 2,5 hiukkaset joiden halkaisija on alle 2,5 µm PM 10 hiukkaset joiden halkaisija on alle 10 µm ppb SO 2 TRS VOC WHO miljoonasosa rikkidioksidi pelkistyneet rikkiyhdisteet haihtuvat orgaaniset yhdisteet Maailman terveysjärjestö

TIIVISTELMÄ Vuonna 2015 typen oksidien päästöt Jämsässä olivat hieman vajaa 1 000 t ja hiukkaspäästöt noin 310 t. Merkittävimmät typenoksidien päästölähteet Jämsässä ovat UPM Kymmene Oyj:n Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaat sekä tieliikenne. Hiukkaspäästöt ovat valtaosin peräisin kiinteistökohtainen lämmityksestä ja muista erilaisista hajapäästölähteistä. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiukkaspäästöt ovat hyvin vähäiset. Typenoksidi- ja hiukkaspäästöt ovat jonkin verran pienentyneet 2000-luvulla. Keskilämpötila vuonna 2015 oli lähes 2 astetta pitkän ajan (1981-2010) keskiarvon yläpuolella. Marras- ja joulukuu olivat Suomen mittaushistorian lämpimimmät. Kylmän sään jaksoja vuonna 2015 oli erittäin vähän. Talvi ja kevät olivat lauhoja. Lumipeite oli lähes kokonaan sulanut huhtikuun puolessa välissä. Kesä- ja heinäkuu olivat matalapainevoittoisia ja viileitä. Kesä päättyi kuitenkin lämpimään säähän elokuussa. Myös syksy oli jälleen varsin lämmin. Keski-Suomessa vuodenvaihteessa ei ollut lainkaan lunta. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Jämsän keskustassa vuonna 2015 olivat pääosin alhaisia. Kuitenkin maaliskuussa hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo ylitti ohjearvon lähes kaksinkertaisesti. Ylitys johtui katupölystä. Maalis- ja huhtikuussa hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 µg/m 3 ylittyi 11 kertaa. Myös joulukuussa ilmassa oli katupölyä, kun maassa ei ollut lainkaan lunta. Tällöin autojen talvirenkaat irrottivat kaduilta asfaltti- ja hiekkapölyä ilmaan. Keväällä ja joulukuussa katupölyjaksojen aikaan Jämsän keskustan ilmanlaatu oli hieman huonompi kuin vuonna 2014, mutta keskimäärin pölypitoisuudet olivat samaa tasoa kuin edellisinä vuosina.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET... 3 MITTAUSPISTEET... 5 PÄÄSTÖT... 6 Yleistä... 6 Hiukkaspäästöt... 7 Typenoksidipäästöt... 8 SÄÄOLOSUHTEET VUONNA 2015... 9 HIUKKASET... 11 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 11 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 13 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 14 Pölyepisodit Jämsässä vuonna 2015 15 ILMANLAATUINDEKSI... 16 Yleistä.... 16 Ilmanlaatuluokat Jämsässä vuonna 2015.. 17 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 17 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot Mittausasemien kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus LIITE 4 Typen oksidien päästöt Jämsässä vuosina 2001-2015 LIITE 5 Hiukkaspäästöt Jämsässä vuosina 2001-2015 LIITE 6 Tunnusluvut vuosien 2001-2015 mittauksista

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Jämsässä vuonna 2015 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista, tulosten raportoinnista, tulkinnasta sekä esitetyistä johtopäätöksistä on vastannut JPP Kalibrointi Ky. Raportoinnin on tehnyt FM Erkki Pärjälä ja tulosten laskentaan on osallistunut Ins. Ylempi amk Juha Pulkkinen.

2 ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Rajaarvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura- ja mulla luonnonsuojelualueilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 164/2007 ja 38/2011 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota kor-

3 keammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. Voimassa olevat ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot on esitetty liitteessä 1. ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM 2,5 ). Vähäisempää vaikutusta on typpidioksidilla (NO 2 ) ja ulkoilman otsonilla (O 3 ). Myös PAH-yhdisteille (benzo(a)pyreeni, BaP) altistumisella voi olla terveydellistä merkitystä alueilla, joilla altistutaan puunpolton savukaasuille. (Kuva EEA, 2013)

4 Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä mustahiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen. Ilman epäpuhtauksien terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin- ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Heikentää näkyvyyttä. Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen. Otsoni (O 3) Typen oksidit (NO x) Rikkidioksidi (SO 2) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa ja muita keuhkosairauksia. Voi lisätä ennenaikaisia kuolemia. NO 2 voi aiheuttaa verenkiertoelin ja hengitystieoireita, jotka ovat sidoksissa ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja edistää vesi- ja maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Toimii otsonin muodostuksessa esiasteena. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Edistää ilmakehän lämpenemistä. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Muodostaa nitraatteja, jotka hidastavat lämpenemistä. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää. Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia ja otsonia, jotka ovat kasvihuonekaasuja. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Bentseeni (C 6H 6) PAH-yhdisteet (bentzo-apyreeni, BaP) Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Edistää otsonin ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia.

5 Metallit Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa iho-oireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. MITTAUSPISTEET Vuoteen 2012 saakka ilmanlaadun mittauksia Jämsässä tehtiin Lääkäritalon mittausasemalla Seppolassa. Vuoden 2013 helmikuussa mittaukset siirrettiin keskustaan Seppolantielle (Keskuskatu). Samalla aloitettiin uutena typen oksidien mittaus, kun Lääkäritalolla oli mitattu vain hengitettäviä hiukkasia. Vuosina 2014 ja 2015 mittauksia Seppolantiellä on jatkettu, mutta mittausvalikoimaan on kuulunut jälleen vain hengitettävät hiukkaset. Säätiedot on edelleen saatu käyttöön vanhalta Lääkäriaseman sääasemalta Seppolasta sekä Seppolantien mittausasemalta, johon asennettiin elokuussa 2015 oma sääsondi. Seppolantien mittausasema luokitellaan liikenneasemaksi eli se kuvaa Jämsän keskustaajaman ilmanlaatua liikenneympäristössä, jossa ilman epäpuhtauksille altistutaan eniten. Lääkäritalon mittausasema oli kaupunkitaustaasema, joka kuvasi Jämsän keskustaajaman taustailmanlaatua. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET JÄMSÄSSÄ VUONNA 2015 Mittausasema Edustavuus NOx PM 10 sääparametrit Jämsän Lääkäritalo kaupunkitausta x Jämäsän Seppolantie liikenne (keskusta) x x

6 Lääkäritalo: sääasema Seppolantie: PM 10 Mittausasemien yksityiskohtainen kuvaus on liitteessä 2. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi PÄÄSTÖLÄHTEET Yleistä Jämsässä tärkeimmät ilmanlaatuun vaikuttavat teollisuuslaitokset ovat UPM Kymmene Oyj:n Kaipolan paperitehdas Kaipolassa ja UPM Kymmene Oyj:n Jämsänkosken paperitehdas Jämsänkoskella. Jämsän Aluelämpö Oy:llä on 8 kaukolämpökeskusta, jotka ovat pääosin vain varalaitoksina. Yksityiskohtaiset päästötiedot on esitelty liitteissä 4 ja 5. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTItietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 2013, joten näiltä osin raportissa on siis käytetty vuoden 2013 päästötietoja.

7 Hiukkaspäästöt Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt (esim. autojen jarrujen ja teiden kuluminen sekä maatalous), joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. Hiukkaspäästöt Jämsässä vuonna 2015 olivat noin 310 tonnia. Hiukkaspäästöt ovat pienentyneet noin 100 t 2000-luvun aikana. Noin 70 % kokonaishiukkaspäästöistä on hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) ja noin 60 % pienhiukkasia (PM 2,5 ). 450 Hiukkaspäästöt Jämsässä v. 2001-2015 Päästö (t/a) 400 350 300 250 200 150 100 50 0 UPM KYMMENE OYJ JÄMSÄNKOSKI UPM KYMMENE OYJ KAIPOLA TIELIIKENNE (ei sis. katupölyä) VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiukkaspäästöt ovat hyvin vähäiset.. Jämsässä hiukkaspäästöt ovat valtaosin peräisin kiinteistökohtaisesta lämmityksestä ja erilaisista hajapäästöistä, kuten teiden ja katujen kulumisesta (katupöly), autojen renkaista ja jarruista sekä rakennustyömailta. Myös tieliikenteen suorat hiukkaspäästöt pakokaasuista ovat kokonaisuutena vähäiset (noin 3 % kokonaispäästöistä), mutta niiden merkitys ilmanlaatuun korostuu erityisesti taajamissa.

8 Hiukkaspäästöjen jakauma (%) Jämsässä vuonna 2015 UPM KYMMENE OYJ 34 % 1 % 0 % 3 % 0 % 2 % JÄMSÄNKOSKI UPM KYMMENE OYJ KAIPOLA TIELIIKENNE VESILIIKENNE 60 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT Typenoksidipäästöt Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ). Typen oksidien päästöt vuonna 2015 olivat Jämsässä noin 950 tonnia. Päästöt olivat hieman pienemmät kuin vuosina 2011-2014. 1200 1000 Typen oksidien päästöt Jämsässä v. 2011-2015 800 UPM KYMMENE OYJ JÄMSÄNKOSKI UPM KYMMENE OYJ KAIPOLA TIELIIKENNE Päästö (t/a) 600 VESILIIKENNE 400 200 0 2011 2012 2013 2014 2015 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT

9 Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Jämsässä vuonna 2013 olivat UPM Kymmene Oyj:n Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaat sekä tieliikenne. 1 % 2 % 8 % Typenoksidipäästöjen jakauma (%) Jämsässä vuonna 2015 7 % 0 % 33 % UPM KYMMENE OYJ JÄMSÄNKOSKI UPM KYMMENE OYJ KAIPOLA TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE 20 % 29 % VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT SÄÄOLOSUHTEET VUONNA 2015 Suomen keskilämpötila vuonna 2015 oli lähes 2 astetta pitkän ajan (1981-2010) keskiarvon yläpuolella. Marras- ja joulukuu olivat Suomen mittaushistorian lämpimimmät. Kylmän sään jaksoja vuonna 2015 oli erittäin vähän. Tammikuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi talvikuukausi, joskin kuukaudelle oli ominaista suuret lämpötilan vaihtelut, kun kylmät ja lauhat jaksot vuorottelivat. Tammikuun sademäärä oli varsin suuri. Harvinaisen lauha säätila jatkui helmikuussa, kun keskilämpötila Keski-Suomessa oli lähes 7 astetta pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi. Lauha säätila jatkui myös maaliskuussa. Maaliskuun puolessa välissä oli lähes kaksi viikkoa pitkä sateeton jakso, jolloin lämpötilan vaihtelu oli suurta nollan molemmin puolin. Maan keskiosissa lumi suli hitaasti. Huhtikuu oli noin asteen keskimääräistä lämpimämpi. Keski-Suomessa lumipeite oli lähes kokonaan sulanut huhtikuun puolessa välissä. Viimeiset lumet sulivat kuitenkin hitaasti yöpakkasten vuoksi. Kevät päättyi sateiseen ja tuuliseen toukokuuhun. Muutoinkin koko kevät oli varsin sateinen. Kesä- ja heinäkuu olivat matalapainevoittoisia ja viileitä. Etenkin kesäkuu oli sateinen. Kesä päättyi kuitenkin lämpimään säähän elokuussa. Syksy alkoi selvästi tavanomaista lämpimämmässä säässä. Lokakuu oli vähäsateinen ja aurinkoinen. Ensimmäiset yöpakkaset mitattiin lokakuussa. Talven tulo kuitenkin pitkittyi, kun marras- ja joulukuu olivat edelleen poikkeuksellisen lauhoja. Tosin ensilumi saatiin marraskuun puolen välin jälkeen, mutta se suli pois kuukauden loppuun mennessä. Ajoittain joulukuussa oli lunta. Talvisempi säätyyppi tuli vallitsevaksi joulun jälkeen. Keski-Suomessa vuodenvaihteessa ei ollut lainkaan lunta.

10 Ilman lämpötila Jämsän Lääkäritalolla vuonna 2015 30 20 10 oc 0-10 Lämpötila Keskiarvo -20-30 Sademäärä Jämsän Lääkäriasemalla vuonna 2015 14 12 Sademäärä (mm/h) 10 8 6 4 2 0 120 Kuukauden sademäärä Jämsän Hallissa vuonna 2015 100 80 mm 60 40 20 Kuukauden sademäärä 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

11 Vallitsevat tuulensuunnat Jämsän alueella vuonna 2015 olivat toisaalta kaakosta ja etelästä sekä lännestä. Tuulensuunnat Jämsän Hallissa vuonna 2015 HIUKKASET Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 10, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa PM 10, WHO vuorokausi 50 µg/m 3 PM 10, WHO vuosi 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa kansalliseen ohjearvoon olivat PM 10 Mitatut pitoisuudet Seppolantiellä (μg/m 3 ) Ohje-arvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 12-130 70

12 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Seppolantiellä olivat selvästi suurimmillaan katupölyaikaan maalis-huhtikuussa. Maaliskuussa kansallinen ohjearvo 70 ug/m 3 ylittyi lähes kaksinkertaisesti. Toinen alhaisempi pitoisuuspiikki ajoittui alkutalveen joulukuulle, kun maassa ei ollut vielä lunta, mutta autoissa oli jo talvirenkaat. Myös tällöin pitoisuuksien kohoaminen johtui katupölystä. 140 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Jämsässä v. 2015 120 Pitoisuus (ug/m3) 100 80 60 40 Seppolantie Kansallinen ohjearvo WHO:n ohjearvo 20 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat alittaneet Maailman terveysjärjestön ohjearvon koko mittaushistorian ajan. Pitoisuus (ug/m3) 25 20 15 10 5 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Jämässä v. 1992-2015 Lääkäritalo Seppolantie WHO:n ohjearvo 0

13 Analysoitaessa mitattuja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia suhteessa vallitseviin tuulensuuntiin havaitaan, että mitatut pitoisuudet olivat korkeimmat, kun tuulensuunta oli viereiseltä Keskuskadulta mittausasemalle päin. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten raja-arvot ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 10, raja-arvo vuorokausi 50 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa PM 10, raja-arvo vuosi 40 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat seuraavat PM 10 Mitattu pitoisuus Seppolantiellä (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvojen max 145 50 12 35 Vuosikeskiarvo 13 40 - - Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 ug/m 3 ylittyi Seppolantiellä vuonna 2015 yhteensä 12 kertaa. Näistä 11 ylitystä ajoittui maalishuhtikuulle ja yksi joulukuulle. Ylityksiä vuonna 2015 oli kolme enemmän kuin vuonna 2014. 40 35 Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset Jämsässä v. 2001-2015 Ylitysten määrä (kpl/a) 30 25 20 15 10 Lääkäritalo Seppolantie Sallitut ylitykset (35 kpl/a) 5 0 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015

14 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Seppolantiellä vuonna 2015 oli sama 13 ug/m 3 kuin vuosina 2013-2014. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Jämässä v. 1992-2015 Pitoisuus (ug/m3) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Lääkäritalo Seppolantie Raja-arvo Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy vuorokausi 35 µg/m 3 25 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa vuosi 28 µg/m 3 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvon arviointikynnyksiin verrannollinen vuorokausiarvo (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) alitti sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen vuonna 2015.

15 Vuorokausiarvon arviointikynnykseen verrannolliset PM 10 vuorokausiarvot Jämässä v. 2012-2015 40 35 Pitoisuus (ug/m3) 30 25 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 36. korkein vrk-arvo Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 13 ug/m 3. Taso on selvästi alhaisempi kuin ylempi tai alempi arviointikynnys. Pölyepisodit Jämsässä vuonna 2015 Jämsän keskustaajamassa kevään katupölyepisodi ajoittui vuonna 2015 pääosin maaliskuun loppuun ja aivan huhtikuun ensimmäisiin päiviin. Toinen lievempi katupölyepisodi ajoittui joulukuulle, kun maassa ei ollut vielä pysyvästi lunta. Autoissa oli tällöin kuitenkin jo talvirenkaat, jotka irrottivat katupinnoilta asfaltti- ja hiekkapölyä. Pitoisuus (ug/m3) 600 500 400 300 200 100 0 PM10-tuntipitoisuudet Jämsän Seppolantiellä v. 2015 PM10 Huonon ilmanlaadun raja 01.01.13 15.01.13 29.01.13 12.02.13 26.02.13 12.03.13 26.03.13 09.04.13 23.04.13 07.05.13 21.05.13 04.06.13 18.06.13 02.07.13 16.07.13 30.07.13 13.08.13 27.08.13 10.09.13 24.09.13 08.10.13 22.10.13 05.11.13 19.11.13 04.12.13 18.12.13

16 ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta (µg/m 3 ) vastaava indeksiarvo. selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Indeksiluokitus Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000

17 Ilmanlaatuluokat Jämsässä vuonna 2015 Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista määritetyn ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Jämsän kaupunkialueen keskimääräinen ilmanlaatu oli valtaosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu luokittui Seppolantien mittausasemalla vuonna 2015 seuraavasti Ilmanlaatuluokka % vuoden tunneista Erittäin huono 0,4 Huono 0,8 Välttävä 2,3 Tyydyttävä 7,6 Hyvä 88,9 Luokituksessa on kuitenkin otettava huomioon se, että se perustuu pelkästään hengitettävien hiukkasten pitoisuustuloksiin. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Typenoksidien ja hiukkasten päästöt Jämsässä vuonna 2015 olivat hieman alhaisemmat kuin vuonna 2014. Keskeisimmin Jämsän kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne sekä mahdollisesti myös kiinteistökohtainen lämmitys ja erilaiset hajapäästöt. Vuonna 2015 Jämässä mitattiin vain hengitettäviä hiukkasia Seppolantiellä keskustassa. Hengitettävien hiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa ns. katupölyepisodin aikaan. Maaliskuussa hengitettävien hiukkasten ohjearvotaso ylittyi. Toinen lievempi katupölyepisodi ajoittui joulukuulle. Keskimäärin ilmanlaatu Seppolantiellä vuonna 2015 oli mittausten mukaan hyvä. Ilmanlaatu oli huonoimmillaan maalis-huhtikuussa sekä joulukuussa katupölyjaksojen aikaan. Hengitettävien hiukkasten mittauksia keskustassa on edelleen tarpeen jatkaa, koska pitoisuudet ovat olleet ajoittain korkeita.

18 Taulukko 1 Terveysperusteiset ilmanlaadun viitearvot Liite 1 Yhdiste Viiteaika Arvo Sallitut ylitykset Raja- tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Tiedotus- ja varoituskynnykset WHO:n ohjearvot ja viitearvot Arvo Määräaika Kynnysarvo Ohjearvo Viitearvo (arvio elinikäisestä lisäriskistä 1 x 10-5 ) Rikkidioksidi 10 minuuttia 500 µg/m 3 Tunti 350 µg/m 3 24 3 tuntia 500 µg/m 3 Vuorokausi 125 µg/m 3 3 20 µg/m 3 Typpidioksidi Tunti 200 µg/m 3 18 200 µg/m 3 3 tuntia 400 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m 3 0 40 µg/m 3 Bentseeni Vuosi 5 µg/m 3 0 1,7 µg/m 3 Hiilimonoksidi Tunti 30 mg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo 10 mg/m 3 0 10 mg/m 3 Hengitettävät hiukkaset vuorokaudessa Vuorokausi 50 µg/m 3 35 50 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m 3 0 20 µg/m 3 Pienhiukkaset Vuorokausi 25 µg/m 3 Vuosi 25 µg/m 3 0 8,5 18 µg/m 3 2020 10 µg/m 3 Lyijy Vuosi 0,5 µg/m 3 0 0,5 µg/m 3 Arseeni Vuosi 6 ng/m 3 0 Kadmium Vuosi 5 ng/m 3 0 5 ng/m 3 Nikkeli Vuosi 20 ng/m 3 0 Bentso(a)pyreeni Vuosi 1 ng/m 3 0 0,12 ng/m 3 Otsoni Tunti 180 µg/m 3 3 tuntia 240 µg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo vuorokaudessa 3 vuoden aikana 8 tunnin suurin keskiarvo vuorokaudessa 120 µg/m 3 25 120 µg/m 3 Ei määritelty 100 µg/m 3

19 Taulukko 2 Kasvillisuuden suojeluun perustuvat ilmanlaadun viitearvot Kriittinen taso tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Yhdiste Viiteaika Arvo Arvo Määräaika Rikkidioksidi Vuosi ja talvikausi 20 µg/m 3 (loka-maaliskuu) Typenoksidit Vuosi 30 µg/m 3 Otsoni Touko-heinäkuu AOT40 18 000 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona AOT40 6 000 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona Ei määritelty

20 LIITE 2 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

21 JÄMSÄN LÄÄKÄRITALO Osoite: Lääkärikuja 5, JÄMSÄ Koordinaatit: 61.86922 : 25.2008 Mittausparametrit: Sääparametri (lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, paine, sademäärä) Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 82 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee kaupungin keskustaajaman reunalla harvaan rakennetulla alueella yksikerroksisen rakennuksen katolla. Aseman välittömässä vaikutuspiirissä ei ole merkittäviä liikenneväliä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Sääasema: Vaisala Aseman toiminta on aloitettu 1.3.1987.

22 JÄMSÄN SEPPOLANTIE Osoite: Keskuskatu, JÄMSÄ Koordinaatit: 61.8652 : 25.19735 Mittausparametrit: PM 10, sääparametri (lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, paine, sademäärä) Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee kaupungin keskustassa vilkkaan kadun (Keskuskatu) varrella. Lähiympäristössä on lähinnä liikekiinteistöjä ja julkisia rakennuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10 : TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka Sääasema: Vaisala WXT 520 Aseman toiminta on aloitettu 7.2.2013.

23 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT JA TULOSTEN LAADUNVARMISTUS LIITE 3 Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Säätiedot on saatu Lääkäritalon sääasemalta sekä 10.8.2015 alkaen myös Seppolantien mittausasemalle asennetusta sääsondista Vaisala WXT 520. Mittauksia on ohjattu tietokonepohjaisella Enview/Envidas - ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Exceltaulukkolaskentaohjelman avulla. Ilmanlaatuindeksi on laskettu ja tulostettu Enview/Envidas -ohjelmalla. Jatkuvatoimisen hengitettävien hiukkasten mittalaitteen virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Mittalaitteet on huollettu laitevalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Laitteiden perushuolto on tehty kerran vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Seppolantien mittaustulosten validiteetti (ajallinen edustavuus) oli seuraava PM 10 100 % lämpötila 100 % tuulensuunta 100 % tuulennopeus 100 % suhteellinen kosteus 100 % paine 100 % sademäärä 100 %

24 LIITE 4 HIUKKASPÄÄSTÖT JÄMSÄSSÄ VUOSINA 2001-2015 (yksikkö tonnia) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 EKOKEM OY, JÄMSÄNKOSKI <1 <1 JÄMSÄN LÄMPÖ OY UPM KYMMENE OYJ JÄMSÄNKOSKI 41 16 7 6 7 7 7 1 1 1 2 1 1 1 1 UPM KYMMENE OYJ KAIPOLA 8 11 11 19 7 6 4 2 1 1 2 2 2 2 <1 TIELIIKENNE 19 18 17 16 15 14 13 13 12 12 12 11 10 10 10 RAIDELIIKENNE <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 VESILIIKENNE 2 2 3 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 17 17 15 14 10 8 8 7 6 8 5 5 6 6 6 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 150 151 156 146 153 157 201 170 184 200 200 195 185 185 185 MUUT HAJAPÄÄSTÖT 162 184 170 138 163 154 136 153 130 134 131 121 105 105 105

25 LIITE 5 TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT JÄMSÄSSÄ VUOSINA 2001-2015 (yksikkö tonnia) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 JÄMSÄN LÄMPÖ OY 27 26 30 UPM KYMMENE OYJ JÄMSÄNKOSKI 744 497 432 384 343 380 400 457 412 452 382 395 380 421 314 UPM KYMMENE OYJ KAIPOLA 384 386 366 363 359 386 321 319 273 291 267 282 311 289 270 TIELIIKENNE 386 364 343 319 297 277 263 244 230 224 214 202 196 192 188 RAIDELIIKENNE 13 13 13 13 13 VESILIIKENNE 17 17 16 16 16 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 78 78 80 80 80 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 65 72 62 62 62 MUUT HAJAPÄÄSTÖT 1 <1 4 4 4

26 TUNNUSLUVUT LIITE 6 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) JÄMSÄN SEPPOLANTIELLÄ 2013 2014 2015 Tammikuu 29 14 Helmikuu 10 26 14 Maaliskuu 54 77 130 Huhtikuu 74 47 34 Toukokuu 21 23 12 Kesäkuu 19 24 12 Heinäkuu 13 17 20 Elokuu 14 14 19 Syyskuu 16 21 14 Lokakuu 28 15 16 Marraskuu 17 26 18 Joulukuu 13 16 39 Ohjearvo 70 70 70 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN SUURIMMAT VUOROKAUSIKESKIARVOT (ug/m3) JÄMSÄSSÄ Lääkäritalo Seppolantie 2001 28 2002 66 2003 101 2004 44 2005 37 2006 70 2007 76 2008 74 2009 47 2010 38 2011 36 2012 53 2013 79 2014 84 2015 145 Raja-arvo 50 50 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN RAJA-ARVOTASON YLITYKSET (kpl) JÄMSÄSSÄ Lääkäritalo Seppolantie 2001 0 2002 4 2003 1 2004 0 2005 0 2006 2 2007 4 2008 3 2009 0 2010 0 2011 0 2012 1 2013 10 2014 9 2015 12 Sallittu 35 35

27 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m 3 ) JÄMSÄSSÄ Lääkäritalo Seppolantie 2001 11 2002 13 2003 12 2004 11 2005 10 2006 11 2007 10 2008 9 2009 10 2010 10 2011 11 2012 10 2013 13 2014 13 2015 13 Raja-arvo 40 40