Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet

Samankaltaiset tiedostot
KOTONA MAALLA JA KAUPUNGISSA MITÄ TARKOITTAA MONIPAIKKAISUUS. Suuri mökkiläisseminaari , OmaMökki-messut Kati Pitkänen, SYKE

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia

Lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta (luonnos ) Olli-Pekka Salminen, hallintotieteiden maisteri,

Uusi maaseutuasumisen muoto?

Hajautettu työ: yleisyys ja seurauksia eurooppalaisilla työntekijöillä

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Maaseudun sote-palvelut ja monipaikkaisuus: alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä palveluverkon näkökulmia

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.

Monipaikkaisuus ilmiö ja tulevaisuus

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen

Asumisen monipaikkaisuus ja arkielämä vapaa-ajan ympäristöissä

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Alueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja seuraukset

Slow Life ja etäisyyksien hallinta

Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia Eeva Hellström

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Näkyykö monipaikkaisuus kiireellisessä hoidossa? Alueelliset kausivaihtelut sairaaloiden päivystyksen käytössä 2017

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

CURRICULUM VITAE

Kunnan kakkosasukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja osallistuminen kunnan toiminnan kehittämiseen

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry

Luottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä. Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Haastattelu. Lista kysymyksistä joita voit käyttää keskustelun tukena:

Arvokas luonto Aineettoman kulttuuriperinnön luontoringin seminaari Kansallismuseo Helsingissä torstaina Photo: K.

OUTDOOR RECREATION PARTICIPATION AMONG RURAL AND URBAN FINNS

Asukkaiden arvostukset urbaanissa ympäristöstä

hyvinvointia pohjoisen villamateriaalista

Neljä näkökulmaa asuntohintoihin ja asumisen ahtauteen

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät , Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

MAKSIMIRANKING 2019 PVM. VIRALLINEN N50 56,1 Minna Mäkirinne-Autio 40, Helsinki

APA-tyyli. Petri Nokelainen

EKOTEHOKAS VAPAA-AJAN ASUNTO KIMMO LYLYKANGAS AALTO-YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU ARKKITEHTUURIN LAITOS

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ

Sosiaalista pääomaa mittaavat kysymykset ammattikorkeakoulun olemassa olevaan opiskelijan hyvinvointimittariin liitettäväksi 7.4.

FSD2331. Vapaa-ajan asuminen Järvi-Suomessa Koodikirja

Tieto auttaa maaseutua menestymään. Olli Lehtonen, FT, Talousmaantieteen dos, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas

MAASEUTUTUTKIJATAPAAMISEN TYÖRYHMÄT JA ESITYKSET Pieksämäki

2016 MAKSIMIVOIMAPUNNERRUSRANKING ,76 Andreea Vasilescu/91 40,0 42,5 45,0 42,5

yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset

Kemiallisten taisteluaineiden ja niiden hajoamistuotteiden analysointi CHEMSEA-projektissa

Onko maaseudulla kriittistä massaa?

Asiantuntijuus yliopistoopetuksen

Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA)

Kansalaiset ja järjestöt kuntien kumppaneina

KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ

Yhteismarkkinointi 2.0 Yhteistyöehdotus vuodelle 2011

Stormwater filtration unit

Lapua Lohja

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Poliisien yleisurheilun ja viisiottelun SM- kilpailut Tampereen Stadion, Ratina ja Pyynikki. M 100 m. Tuuli: - 1,2

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA

Maamerkit-barometri 2011 Tulokset

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Tutkimuksellisesti pätevä Asukastieto. osaksi paikallisesti herkkää suunnittelua

Älykkäät pitäjät Lähellä maaseutu/lähellä kaupunki Tapani Pöykkö

Portfoliotyöskentely kieltenopetuksessa

*1) ent. Etelä-Savon koulutuskunta yhtymä *2) ent. Hyvinkään- Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö / Hyvinkään - Riihimäen akk

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

10 VUOTTA NUOREN ELÄMÄÄ: AIKUISTUMISEN YMMÄRTÄMINEN JA KEHKEYTYVÄ TUTKIMUSTIETO

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Turun Seudun Wanhat Toverit

LC JUUKA / ELLI ULKOILUTUSAKTIVITEETTI

Vain vahvat selviytyvät?

Global Grant Mitä se on ja mitä ei?

Miten julkista sektoria voidaan muuttaa osallisuuden keinoin?

47 46,70 Andrea Vasilescu/91 35,0 37,5 40,0 40, ,85 Andreea Vasilescu / 91 37,5 40,0 42,5 40,0

Aivan mahtavaa, että Suomessa kysytään oikeilta ihmisiltä, jotka asuvat kyseessä olevilla alueilla!!

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo

Punkaharjun Halkijuoksu osallistujamäärät

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

CORESMA 2012 Wanha Satama Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Asukkaat kontekstissa Vertaileva, paikallistettu tutkimus ekososiaalisesti kestävästä yhdyskunnasta Suomessa ja Japanissa

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

Yksinäisyys ja elämänkulku Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä

Siilinjärven kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Lähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Matti Sarvimäki. July /2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki

Yhteisötalouden käsitteestä

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti

Asuminen puukerrostalossa Kuluttajien odotukset ja tarpeet

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

Läheisen ohjaus terapiassa - ohjausvuorovaikutuksen luonteesta

Lataa Hyvä arki. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Hyvä arki Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä :00 sairaus Aalto Touko

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

organisaatioita innovoimaan tuotteita, palveluita ja prosesseja käyttäjän näkökulman huomioiden

Perustehtävä ja arvot

Transkriptio:

Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet Ruralia-instituutin 25-vuotisjuhlaseminaari 25.4.2013 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2013 1

Monipaikkaisuus: yllättävän yleinen ilmiö - Mökkeilijät - Osan vuodesta ulkomailla viettävät (esim. eläkeläiset) - Matkailuvaunuilijat ja -autoilijat - Eroperheiden lapset - Opiskelijat - Matkalaukkuprofessorit - Liikkuvat ammatit (muusikot, rekkakuskit, pilotit, rautatieläiset, laivoilla työskentelevät, keikkatyöläiset ) - Suurten kv-yritysten työntekijät - Viikkopendelöijät (esim. kansanedustajat) - Kausipendelöijät (esim. kausityöntekijät Lapissa) - jne. 2.5.2013 2

Monipaikkaisuuden tutkimus Aikaisemmin monipaikkaisuutta on tutkittu mm. - vapaa-ajan asumisen (Pitkänen & Kokki 2005; Rolshoven 2008), - työn (Vartiainen et al. 2007; Reuschke 2010), - paikan (Gustafson 2001), - identiteetin (Sitra 2011), - elämäntavan (Kahila & Rinne-Koski, Rolshoven 2008) ja - kaksoiskuntalaisuuden (Aho & Ilola 2008) näkökulmista. Yleisesti ottaen monipaikkaisuudella tarkoitetaan ihmiselle merkityksellisten paikkojen kokonaisuutta ja niiden välillä liikkumista (esim. Haukkala 2011). Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2013 3

Monipaikkaisuus empiirisenä tutkimuskohteena Lähtökohtanani on ajatus siitä, että monipaikkaisuus on uudenlainen tapa organisoida arkielämä kahden tai useamman paikan ympärille -> arjen järjestäminen kahteen tai useampaan paikkaan edellyttää myös kahta tai useampaa rinnakkaista asuinpaikkaa, joihin henkilön arki rakentuu. Hankaluutena monipaikkaisesti asuvien tavoittaminen -> aineistona lehti-ilmoituksen myötä saadut yhteydenotot 2.5.2013 4

Monipaikkaisen asumisen syyt aineistossa 2.5.2013 5

Monipaikkainen elämä: hyödyt ja haasteet Monipaikkainen elämä on hyvä esimerkki saman kolikon kahdesta eri puolesta. Hyödyt: - arkea rikastava tapa järjestää elämä, joka - tuo elämään tiettyä elämänlaatua ja - mahdollisuuden poimia paikkojen parhaat puolet osaksi arkea ja asumista. Haasteita: - kulutus - sosiaalinen vero - monipaikkaiset kuntalaisina 2.5.2013 6

Monipaikkaisuus ja kuntalaisuus Kuntalaisuuden perusoletuksina on, että - ihmiset asuvat vain yhdessä paikassa kerrallaan, - kuntalaisuus on kaikille samankaltaista ja - kuntalaisuus perustuu viime kädessä taloudellisiin intresseihin. monipaikkainen elämäntapa laittaa tämän konseptin sekaisin = kuka on kuntalainen ja millä kriteereillä? 2.5.2013 7

Kiitoksia! Lähteet: Aho, Seppo & Heli Ilola (2008). Kahden kunnan asukkaat lisää osallisuutta? Lapin yliopiston matkailun ja liiketoiminnan tiedekunnan julkaisuja. B. Tutkimusraportteja ja selvityksiä 1. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Gustafson, Per (2001). Roots and Routes. Exploring the Relationship Between Place Attachment and Mobility. Environment and Behaviour, vol. 33: no 5 (September 2001), 667 686. Haukkala, Teresa (2011). Monipaikkaisuus ilmiö ja tulevaisuus. Sitran selvityksiä 54. Helsinki: Sitra. Kahila, Petri & Rinne-Koski Katja (2005). Introducing the Concept of Flexible Lifestyles: Framework and Theoretical Background. Teoksessa: Katarzyna Zavalinska (ed.): Rural Development in The Enlarged European Union. Institute on Rural and Agricultural Development Polish Academy of Sciences. Warsaw 2005. Pitkänen, Kati & Ruut Kokki (2005). Mennäänkö mökille? Näkökulmia pääkaupunkiseutulaisten vapaa-ajan asumiseen Järvi-Suomessa. Savonlinnan koulutusja kehittämiskeskuksen julkaisuja n:o 11. Savonlinna: Joensuun yliopisto. Reuschke, Darja (2010). Job-included Commuting between Two Residences Characteristics of a Multilocational Living Arrangement in the Late Modernity. Comparative Population Studies Zeitschrift für Bevölkerungswissenschaft, vol. 35: 1, 107-134. Rolshoven, Johanna (2008). The Tempatations of the Provisional: Multilocality as a Way of Life. Ethnologia Europaea, Journal of European Ethnology, vol 37: 1-2, 17-25. Sitra (2011). Maamerkit-barometri 2011. Saatavana internetistä: http://www.sitra.fi/nr/rdonlyres/e6784065-e351-4536-b1f7-9741865c83b3/0/maamerkitbarometri_2011_tulokset.pdf [viitattu 5.2.2013]. Vartiainen, Matti, Marko Hakonen, Satu Koivisto, Petri Mannonen, Mika P. Nieminen, Virpi Ruohomäki & Anni Vartola (2007). Distributed and Mobile Work: Places, People and Technology. Helsinki: Otatieto, Yliopistokustannus University Press. Lisätietoja tutkimuksesta: katja.rinne-koski@helsinki.fi, p. 050 415 1159 2.5.2013 8