Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Rovaniemen kaupunki ja sitä ympäröivä Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2006 Uudesta Rovaniemestä muodostui väestöltään Suomen 15. suurin kaupunki ja pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki Nyt asukkaita on noin 61 000 Kaupungin keskusta-alueella on asukkaita noin 52 000 ja ympäröivillä 52:lla kylällä 9 000 asukasta
Kylien vaikutusmahdollisuudet Rovaniemen päättävissä elimissä nähtiin kylien vaikutusmahdollisuuksien jäävän liian vähäisiksi yhdistymisen seurauksena Kaupunki päätti vuonna 2012 aloittaa aluelautakuntakokeilun seuraavan (2013-2016) vaalikauden ajalle Vaalikauden kuluessa tehdään kokeilun tuloksien perusteella päätös jatkotoimenpiteistä Vuodesta 1993 toimineen Yläkemijoen toimintamalli laajennettiin kokeilussa muille palvelukyläalueille Uusien aluelautakuntien perustaminen nähtiin tarpeelliseksi entisen Rovaniemen maalaiskunnan kylien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi
Asukkaita / kyliä ja edustajia Aluelautakunta-alueet ovat asukasmäärältään ja myös pintaalaltaan hyvin erilaisia: Alakemijoen aluelautakunta 2 900 as. / 7 kylää ja edustajaa Alaounasjoen aluelautakunta 1 600 / 6 Yläkemijoen aluelautakunta 1 000 / 9 Sodankyläntien aluelautakunta 740 / 9 Yläounasjoen aluelautakunta 670 / 8 Ranuantie aluelautakunta 620 / 6
Aluelautakuntakokeilun tavoitteena on, että kuudella Rovaniemen palvelukyläalueella toimivat aluelautakunnat järjestävät alueensa lähipalvelut ja toteuttavat kehittämistoimintaa alueen asukkaiden näkemysten ja olemassa olevien resurssien mukaisesti
Aluelautakunnille on annettu todellinen valta päättää alueensa tärkeimmistä palveluista Aluelautakunnilla on rahaa, jonka käytöstä ne päättävät Aluelautakunta on nykyisessä organisaatiossa tilaajalautakunta Toimialalautakunnan on pyydettävä aluelautakunnilta lausunto, kun käsitellään kunkin alueen kaavoitusta tai muuta vastaavaa asiaa, johon aluelautakunnalta halutaan lausunto Tämä asia tullee konkreettisesti täytäntöön mm. Alaounasjoen lautakunnassa, kun käsitellään koulun sisäilmaongelmia ja niiden korjaamista
Aluelautakunnat ovat aloittaneet toimintansa hyvässä yhteistyöhengessä Puheenjohtajat pitävät säännöllisesti yhteisiä kokouksia, joissa suunnitellaan alueiden kehittämistä ja palveluiden säilymistä edistäviä toimenpiteitä Yhteistyön tuloksena on saatu vireille uusia hankkeita, joiden toteutuessa maaseudun yrittäjät saavat paremmat mahdollisuudet tarjota palveluitaan alueiden asukkaille Erikseen mainittakoon kehittämissuunnitelmiin otettu Monipalveluauto ja Kotipalveluseteli
Kehittämissuunnitelmat Jokaisella aluelautakunta-alueella on laadittu yhdessä asukkaiden kanssa Rovaniemen maaseutuohjelmaan perustuva kehittämissuunnitelma Kylien kehittämissäätiön rahoitus on merkittävässä roolissa aluelautakuntien tuloksellisessa toiminnassa kylien elinvoimaisuuden turvaamisessa Toivottavasti voimme tehdä yhteistyöllä entistä merkittävämpiä toimenpiteitä alueiden asukkaiden hyvän elämän helpottamiseksi
Kontaktien järjestäminen Hankerahoituksen kautta voimme saada järkeviä investointeja alueillemme. Toteuttajina ovat alueella olevat yrittäjät ja kolmas sektori. Edellä olevien tahojen kontaktien järjestäminen rahoituskanaviin on yksi oleellinen osa aluelautakuntaalueiden kehittämisohjelmien toteuttamista Tietoliikenneyhteyksien parantaminen on meneillään mm. Ounasjoen aluelautakuntien alueilla ja se on kirjattu myös kehittämisohjelmiin
Edellytysten luominen Aluelautakunnilla on mahdollisuus luoda edellytyksiä ja kehittää alueidensa elinvoimaisuutta aktiivisella toiminnallaan. Riittääkö kokeiluaika osoittamaan aluehallinnon tarpeellisuuden? Tähän saamme vastauksen vuoden 2016 lopulla. Toivottavasti asiasta tehdään oikeat päätökset asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia korostaen. Kiitos! Timo Eskelinen, Alaounasjoen aluelautakunnan pj.