OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA

Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Ympäristötoimi 2012 OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA SISÄLLYSLUETTELO: 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä täytyy tehostaa?...3 2. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuoleisilla alueilla (209/2011)...3 3. Pohjavesialueiden ja ranta-alueiden erityismääräyksiä jätevesien käsittelylle...4 4. Suojaetäisyydet....5 5. Toimintaohjeet jätevesijärjestelmän rakentamiseksi... 6 5.1 Kiinteistö sijaitsee viemäriverkoston lähialueella.6 5.2 Kiinteistö sijaitsee etäällä viemäriverkostoista. 6 5.3 Jätevesijärjestelmän rakennushankkeen aloittaminen...6 5.4 Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tarvitaan suunnitelma......7 5.5 Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tarvitaan toimenpidelupa.7 5.6 Urakoitsijan valinta..8 5.7 Kuka hankkii tarvittavat materiaalit: kiinteistön omistaja vai urakoitsija?...8 5.8 Rakentaminen.......8 5.9 Jätevesijärjestelmän käytön opastus ja huolto.. 9 6. Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät.. 9 6.1 Laitepuhdistamo (eli pienpuhdistamo, pakettipuhdistamo tai panospuhdistamo).......10 6.2 Maasuodattamo...11 6.3 Maahanimeyttämö...12 6.4 WC-vedet umpisäiliöön ja pesuvedet muuhun käsittelyyn....14 6.5 Kuivakäymälä ja pesuvedet esim. maaperäkäsittelyyn...14 6.6 Kaikki jätevedet umpisäiliöön....15 7. Lisätietoja jätevesijärjestelmistä ja tutkimustuloksia...15 Yhteystietoja takasivulla 2

1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä täytyy tehostaa? Jokaisen asukkaan pitää huolehtia, että kiinteistöllä syntyvät jätevedet eivät kuormita ympäristöä. Jätevedet sisältävät vesistöjä rehevöittäviä aineita, kuten fosforia ja typpeä sekä vesistöjen happea kuluttavaa ainesta. Vaikka yksittäisen kiinteistön jäteveden kuormitus tuntuukin äkkiseltään vähäiseltä, kuormituksen yhteisvaikutus esim. kylällä olevaan järveen tai pohjavesiin voi olla merkittävä. Jätevettä syntyy asukasta kohti keskimäärin 40 55 kuutiometriä vuodessa kulutustottumuksista riippuen. Vesivessojen rakentamisen myötä jätevesien puhdistamisen tarve on entisestään korostunut. Hyviä menetelmiä jätevesien puhdistamiseen on olemassa ja laittamalla oman kiinteistön jätevesijärjestelmä kuntoon voimme nauttia edelleenkin nykyajan mukavuuksista ja puhtaasta ympäristöstä. 2. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuoleisilla alueilla (209/2011) Hajajätevesiasetuksen perusteella on ympäristönsuojelumääräyksiin rajattu jäteveden käsittelyn vyöhykkeet. Harvaan asutuilla alueilla, joilla jätevesistä aiheutuva kuormitus ja vaikutus ovat vähäistä, eikä alueella ole jätevesien vaikutuspiirissä herkästi pilaantuvia kohteita noudatetaan asetuksen edellyttämiä jätevesien puhdistuksen vähimmäisvaatimuksia. Vähimmäispuhdistustaso: orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta 80% kokonaisfosforin (kok P) osalta 70% kokonaistypen (kok N) osalta 30% Herkiksi arvioiduilla alueilla kuten pohjavesialueilla ja 150 metrin etäisyydellä rannasta sekä taajaan rakennetuilla tai rakentuvilla alueilla on tiukemmat jätevesien puhdistusvaatimukset. Tiukempi puhdistustaso: orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta 90% kokonaisfosforin (kok P) osalta 85% kokonaistypen (kok N) osalta 40% 3 Käsittelemättömän jäteveden kuormitusluvut ovat seuraavat: orgaaninen aines (BHK 7 ) 50 g/asukas/vuorokausi kokonaisfosfori (kok P) 2,2 g/asukas/vuorokausi kokonaistyppi (kok N) 14,0 g/asukas/vuorokausi Haja-asutuksen jätevesisäädökset uudistuivat vuonna 2011. Kaikilla kiinteistöillä on oltava kirjallinen selvitys jätevesijärjestelmästä sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohje. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät on saatettava asetuksen mukaisiksi viimeistään 15.3.2016. 3. Pohjavesialueiden ja ranta-alueiden erityismääräyksiä jätevesien käsittelylle Pohjavesialueilla on noudatettava ehdotonta pohjaveden pilaamiskieltoa (Ympäristönsuojelulaki 8 ) ja muuttamiskieltoa (Vesilaki 1 luku 18 ). Tämä tarkoittaa, että pohjavesialueilla jätevesien maahanimeyttäminen ei ole mahdollista. Ainoastaan kantovedellisten vähävetisten kiinteistöjen ja saunojen pesuvedet voidaan imeyttää maahan myös pohjavesialueella. Kallioisilla tai vähäpeitteisillä alueilla, jossa kallioperä on maanpinnan lähellä ja joissa jätevesien käsittely ei onnistu, käyttäydytään kuten pohjavesialueilla. Pohjavesialueella vesikäymälä- ja pesuvesien yhteiskäsittelyn edellytyksenä on pohjarakenteeltaan tiivis jätevesien käsittelyjärjestelmä. Käsitelty jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Erillisviemäröinnissä WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Myös kuivakäymälä vaihtoehto on pohjavesialueella mahdollinen. Pesuvesien maahanimeyttäminen pohjavesialueella on myös kiellettyä. Pesuvedet käsitellään joko pohjavesialueen ulkopuolella tai ne johdetaan pohjavesialueella sijaitsevaan tiiviiseen maasuodattamoon tai pienpuhdistamoon. 4

Erillisviemäröinnissä puhdistetun pesuveden purkupaikka voi poikkeustapauksessa sijaita myös pohjavesialueella, mikäli paikka on siihen soveltuva siten, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Ranta-alueilla (alle 50 metriä vesistöstä) on myös rajoituksia jätevesien käsittelylle. Kiinteistöjen WC-vedet on kerättävä umpisäiliöön tai hyvä vaihtoehto on kuivakäymälä. Tällöin pesuvedet voidaan käsitellä maaperästä riippuen esim. maasuodattamossa tai maahanimeyttämössä, joka sijaitsee riittävän kaukana rannasta. Ympärivuotisesti asutuilla kiinteistöillä pesuvesien jätevesijärjestelmän riittävä etäisyys rannasta on noin 20-40 metriä. Riittävä etäisyys rannasta vaihtelee kiinteistöittäin ja se määritetään tapauskohtaisesti. Myös jätevesien käsittely kiinteistökohtaisella tai naapureiden kanssa yhteisellä pienpuhdistamolla on ranta-alueella mahdollista, kunhan puhdistamo ja puhdistetun jäteveden purkuputki sijaitsevat riittävän kaukana vesistöstä. Vähävetisten kantovedellisten kiinteistöjen pesuvedet voidaan imeyttää maahan imeytyskaivossa tai imeytyskentässä riittävän kaukana rannasta. Vähäiset jätevedet (kantovesi tai ns. kantovesi) voidaan imeyttää imeytyskuopan tai kaivon kautta yli 20 metrin etäisyydellä vesistöstä. Mikäli saunan pesuvesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, esim. maaperäolosuhteista johtuen, voidaan ne imeyttää lähempänä kuin 20 m rantaviivasta. Kuitenkin vähäisiäkään pesuvesiä ei saa koskaan johtaa suoraan vesistöön. Helpoin vaihtoehto pohjavesialueiden ja ranta-alueiden kiinteistöjen jätevesille, on johtaa ne viemäriverkostoon, niillä alueilla missä viemäriverkoston rakentaminen on mahdollista. Vaihtoehtoisesti kaikkien jätevesien kerääminen umpisäiliöön on kallista ja ei suositeltavaa. 4. Suojaetäisyydet Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän vähimmäissuojaetäisyys talousvesikaivoon on 20-50 metriä riippuen maaperän laadusta ja jätevesijärjestelmän korkeusasemasta talousvesikaivoon. Jätevesijärjestelmä 5 tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa talousvesikaivon alapuoleiseen maastoon, koska jätevesiä ei saa virrata kaivoa tai vedenottamoa kohti. Huolellisuutta tarvitaan myös porakaivojen suhteen. Vähimmäisetäisyys jätevesijärjestelmästä naapurin rajaan ja tiehen on 5m. 5. Toimintaohjeet jätevesijärjestelmän rakentamiseksi 5.1 Kiinteistö sijaitsee viemäriverkoston lähialueella Viemäriverkostoon liittyminen on helpoin vaihtoehto kiinteistön jätevesien käsittelylle. Ennen kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamista kannattaa ottaa selvää onko viemäriverkoston laajeneminen kiinteistön läheisyyteen tulossa. Nykyisen viemäriverkoston lähialueiden kiinteistöjä voidaan liittää viemäriverkostoon, jos halukkaita viemäriverkostoon liittyjiä on riittävästi ja kiinteistöt sijaitsevat lähellä toisiaan. Tällöin alenevat myös viemärin rakentamisen kustannukset kiinteistöä kohti. Jos viemäriverkostoon liittyminen kiinnostaa, naapurien kannattaa yhdessä selvittää hankkeen toteutumisen mahdollisuutta ja kustannuksia kaupungin yhdyskuntatekniikasta. 5.2 Kiinteistö sijaitsee etäällä viemäriverkostoista Jos viemäriverkostoon liittyminen ei ole mahdollista ja kiinteistön jätevesijärjestelmä on vanhanaikainen (ei täytä rakentamisnormeja) on syytä aloittaa jätevesijärjestelmän rakentamisen suunnittelu. Useimmiten jätevesijärjestelmän ja sen paikan suunnittelu on syytä aloittaa täysin uudelta pohjalta. Jätevesijärjestelmä voi olla kiinteistökohtainen tai naapurien kanssa yhteinen. Vesiosuuskunnan perustaminen ja kyläpuhdistamon rakentaminen voi tulla myös kysymykseen. Usein yhteinen jätevesijärjestelmä tulee kiinteistölle edullisemmaksi. 5.3 Jätevesijärjestelmän rakennushankkeen aloittaminen Rakentamishankkeeseen kannattaa ryhtyä mahdollisimman pian, koska siirtymäaika vuosi 2016 on lähestymässä ja siirtymäajan loppupuolella töiden ruuhkautuessa voi tulla pulaa hyvistä työntekijöistä ja materiaaleista. 6

Kiinteistön omistaja voi itse hankkia rakennushankkeen tekijät (suunnittelijan ja urakoitsijat) sekä rakennusluvat ja materiaalit. Tarjolla on myös niin sanottua avaimet käteen palvelua tarjoavia yrityksiä, jotka hoitavat jätevesijärjestelmän rakentamisen suunnittelusta, lupien hankkimiseen ja laitteiston rakentamiseen. Usein tarjotaan myös huoltosopimuksia. Mahdollista on myös pilkkoa avaimet käteen paketti osiin, jolloin esim. suunnittelija voi hankkia luvat ja urakoitsija tarvittavat materiaalit. Valinta, kuka tekee ja miten asiat tehdään, on viime kädessä kiinteistön omistajan. 5.4 Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tarvitaan suunnitelma Jotta rakennettavan jätevesijärjestelmän on mahdollista toimia hyvin seuraavat 20 30 vuotta, on huolellinen suunnittelu ensiarvoisen tärkeää. Jätevesijärjestelmän suunnittelijaksi tulee valita pätevä vesihuoltoon perehtynyt ammattilainen, joka auttaa kiinteistön omistajaa valitsemaan kiinteistölle sopivan jätevesijärjestelmän. Suunnittelija auttaa myös arvioimaan tarvitseeko kaikkea rakentaa uudestaan vai voidaanko hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita. Suunnitelmassa huomioidaan rakennuspaikan maasto-olosuhteet ja se sisältää mm. jätevesijärjestelmän mitoituksen ja yksityiskohtaiset rakennusohjeet, jonka avulla rakentaja/ urakoitsija rakentaa jätevesijärjestelmän. Suunnitelmassa on lisäksi jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä luettelo materiaaleista ja kustannusarvio rakentamisesta. 5.5 Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tarvitaan toimenpidelupa Jätevesijärjestelmän rakentamiseen on haettava toimenpidelupa kunnan rakennusvalvonnasta. Toimenpidelupahakemukseen liitetään suunnitelma rakennettavasta tai korjauksia vaativasta jätevesijärjestelmästä. Uudisrakentamiseen tarvitaan rakennuslupa, jonka hakemuksen liitteeksi tarvitaan myös suunnitelma rakennettavasta jätevesijärjestelmästä. Myös kiinteistön korjaaminen on toimenpideluvan alaista toimintaa, jonka hakemuksen liitteeksi tarvitaan suunnitelma jätevesijärjestelmästä. 7 5.6 Urakoitsijan valinta Varmista, että urakoitsijalla on riittävä asiantuntemus jätevesijärjestelmien rakentamiseen. Tee urakoitsijan kanssa kirjallinen sopimus, johon on kirjattu vastuut, toteutustavat, aikataulut, sopimussuhteet ja mahdolliset sopimussakot. Hyvän kirjallisen sopimuksen tekeminen on molempien, niin kiinteistön omistajan kuin jätevesijärjestelmän rakentajan etu. 5.7 Kuka hankkii tarvittavat materiaalit: kiinteistön omistaja vai urakoitsija? Sovi materiaalien hankinnasta. Hyvässä jätevesisuunnitelmassa tulisi olla lista tarvittavista materiaaleista ja niiden määristä. Laitevalmistajat myyvät valmiita laitepaketteja, joka helpottaa materiaalien hankinnassa. Usein laitepaketti tulee edullisemmaksi kuin erikseen ostetut materiaalit. Maahanimeyttämöön ja maasuodattamoon käytettävät maa-ainekset (hiekat, sepelit ja sorat) tulee olla kyseiseen käyttötarkoitukseen sopivia. Jakokerroksessa olevan sepelin tai soran raekoko on 16 32 mm ja kokoomakerroksessa olevan sepelin tai soran raekoko on 8 16 mm. Suodatinhiekka on soraista hiekkaa, jonka raekoko on 0 8 mm. Maaainekset eivät saa sisältää hienoainesta. 5.8 Rakentaminen Vastuu siitä, että jätevesijärjestelmä rakennetaan sopimusten ja lainsäädännön mukaisesti on viime kädessä kiinteistön omistajalla. Maanrakennuslain mukaan kiinteistön omistajan täytyy huolehtia, että jätevesijärjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan säännösten ja määräysten sekä rakennusluvan mukaisesti. Kiinteistön omistaja vastaa myös siitä, että rakennushenkilöstö on ammattitaitoista ja rakentamisen tekniset vaatimukset täyttyvät. Kiinteistön omistajan tai urakoitsijan on sovittava rakennusvalvonnan kanssa mahdollisista työvaiheista, jotka valvontaviranomainen haluaa tarkistaa. Rakennusvaiheessa kiinteistön omistajan tai urakoitsijan kannattaa ottaa valokuvia puhdistamon rakentamisen työvaiheista. Jos valokuvia ei ole otettu, ainoa mahdollisuus selvittää maanpinnan alla olevia rakenteita on kaivaminen. 8

5.9 Jätevesijärjestelmän käytön opastus ja huolto Ennen jätevesijärjestelmän käyttöönottoa kiinteistön omistajan on syytä vaatia, että hän saa riittävän opastuksen jätevesijärjestelmän käytöstä ja huollosta. Kiinteistöllä on oltava kirjalliset käyttö- ja huolto-ohjeet. Jatkossa kiinteistön omistaja vastaa jätevesijärjestelmän käytöstä ja huollosta. Oikeanlainen käyttö ja huolto ovat jätevesijärjestelmän toimivuuden tärkein osa. Käytössä kannattaa noudattaa puhdistamon käyttöohjeita. Pesuainevalinnoissa kannattaa suosia biologisesti hajoavia pesuaineita ja fosfaatittomia tai vähäfosfaattisia vaihtoehtoja. Huoltotoimenpiteet on suoritettava ajallaan. Huollon voi tehdä kiinteistön omistaja tai on mahdollista tehdä huoltosopimus huoltoliikkeen tai kylätalkkarin kanssa. Usein pienpuhdistamon hankinnan yhteydessä tehdään laitevalmistajan kanssa huoltosopimus. Kaikki huoltotoimenpiteet merkitään huoltopäiväkirjaan. Jätevesijärjestelmän oikea käyttö ja huolto lisäävät jätevesijärjestelmän ikää ja mahdollistavat jätevesijärjestelmän moitteettoman toimivuuden. 6. Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät Jätevesijärjestelmän valinnassa on tärkeää, että se soveltuu kohteen tarpeisiin ja olosuhteisiin sekä eteenkin kiinteistön omistajalle. Asetuksen mukaan jätevesijärjestelmä on mitoitettava vähintään 5:lle henkilölle, vaikka kiinteistöllä vakituisesti asuva henkilömäärä olisi pienempi. 6.1 Laitepuhdistamo (eli pienpuhdistamo, pakettipuhdistamo tai panospuhdistamo) Laitepuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia laitteita. Ne voivat olla biologisia, kemiallisia tai biologis-kemiallisia puhdistamoita. Nykyisin laitepuhdistamot ovat usein biologiskemiallisia ja toimivat samalla periaatteella kuin kunnalliset jätevedenpuhdistamot. Jäteveden puhdistuminen perustuu biologiseen prosessiin, jossa jäteveden bakteerit ja muut pieneliöt hajottavat orgaanista ainesta, jäteveden ammoniumtyppi muuttuu ensin nitriitiksi ja nitraatiksi ja edelleen typpikaasuksi, jolloin kaasu vapautuu jätevedestä ilmaan. Fosfori saostetaan kemikaalilla. Laitepuhdistamon toiminnan kannalta laitteiston huoltotoimenpiteet ovat ensiarvoisen tärkeitä. On mm. varmistettava, että puhdistamossa on aina fosforin saostuskemikaalia. Laitepuhdistamot poistavat jätevedestä yleensä hyvin ravinteita, kun huoltotoimenpiteistä on huolehdittu. Laitepuhdistamot sopivat kiinteistöille, jotka ovat ympärivuotisessa käytössä. Pitkien käyttämättömien jaksojen aikana mikrobitoiminta hiipuu ja uudelleen käynnistys voi kestää muutaman viikon. Laitepuhdistamot toimivat pääsääntöisesti sähköllä. Biosuodattimissa on malleja, jotka toimivat ilman sähköä. Laitepuhdistamon tilan tarve on pieni, jolloin myös pihan kaivuu jää vähäisemmäksi. Ne voidaan sijoittaa monenlaisiin maastoihin. Laitepuhdistamon hankintaa suunniteltaessa kannattaa harkita lähinaapurien kanssa yhteistä puhdistamoa. Myös kyläpuhdistamo voi olla hyvä ratkaisu, jos ei koko kylälle niin osalle kylää. Isomman yhteisen laitepuhdistamon hankinta tulee kiinteistölle halvemmaksi kuin erilliset ratkaisut. Laitepuhdistamoista löytyy malleja, jossa ei tarvita erillistä lietteen tyhjennystä loka-autolla vaan kiintoaines keräytyy erilliseen pussiin, joka voidaan kompostoida muun kompostoitavan jätteen seassa. 9 10

Markkinoilla on myös pienpuhdistamoja, joissa voidaan hyödyntää vanhoja, mutta hyväkuntoisia betonirenkaisia saostussäiliöitä sijoittamalla puhdistuslaitteisto säiliöihin. Pienpuhdistamon etuna on, että se on helppo kaivaa maasta ja myydä tarvittaessa eteenpäin. Fosforinpoistokemikaalia on myös mahdollista lisätä ennen maasuodatusta esim. saostuskaivoon. Maasuodattamon voi rakentaa maaperältään monenlaisiin olosuhteisiin, se on helppohoitoinen ja sen käyttökustannukset ovat pienet. 6.2 Maasuodattamo Maasuodattamoon tuleva jätevesi on ensin esikäsiteltävä 3- osastoisessa saostussäiliössä. Saostussäiliössä jätevedestä erotetaan laskeutuva ja kelluva kiintoaine. Maasuodattamokenttä tai -ojasto on rakennettu tiiviin pohjan päällä olevista sepeli- ja hiekkakerroksista, jossa pieneliöstön ja suodattumisen avulla jätevesi puhdistuu. Saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi johdetaan jakokaivon kautta imeytysputkiin. Imeytysputkissa olevien reikien kautta jätevesi suodattuu suodatinhiekkakerroksen läpi. Tämän jälkeen suodattunut vesi kerätään kokoomaputkien avulla kokoomakaivoon ja johdetaan edelleen sopivaan purkupaikkaan, kuten esim. purkuojaan. Viidelle henkilölle mitoitetun kaikille jätevesille tarkoitetun maasuodattamon pinta-ala on noin 30 m 2 ja putkien yhteispituus 30 metriä (esim. 2 x 15 m tai 3 x 10 m). Vain harmaille pesuvesille tarkoitetun maasuodattamon jätevesi esikäsitellään 2-osastoisessa saostussäiliössä. Maasuodattamon pinta-ala voi olla myös pienempi. Maasuodattamo voidaan rakentaa myös kuitukankaasta ja muovista valmistetuista biomoduleista, jotka korvaavat sepeli- ja hiekkakerrokset. Maasuodatuksessa tuuletuksella on tärkeä merkitys: imeytys- ja kokoomaputket päättyvät maanpinnan yläpuolelle tuleviin tuuletusputkiin. Maasuodattamo poistaa hyvin orgaanista ainesta ja typpeä. Sen kyky poistaa fosforia on heikompi tai fosforinpoistokyky voi huonontua muutaman käyttövuoden jälkeen. Fosforin poistoa täytyykin tehostaa esim. suodatinhiekkaan lisättävillä aineilla (esim. maasuodinbiotiitti tai fosfilt) tai erillisellä jälkisuodatuksella. 11 6.3 Maahanimeyttämö Maahanimeyttämöön tuleva jätevesi on ensin esikäsiteltävä 3- osastoisessa saostussäiliössä (pelkille pesuvesille 2-osastoisessa saostussäiliössä). Saostussäiliössä jätevedestä erotetaan laskeutuva ja kelluva kiintoaine. Esikäsitelty jätevesi johdetaan jakokaivon kautta imeytysputkiin. Imeytysputkissa olevien reikien kautta jätevesi imeytyy sepeli- tai sorakerroksen läpi luonnolliseen maaperään, jossa jäteveden puhdistuminen tapahtuu. Imeytysputket päättyvät maanpinnan päälle tuleviin tuuletusputkiin. Viidelle henkilölle mitoitetun kaikille jätevesille tarkoitetun maahanimeyttämön pinta-ala on maalajista riippuen 20 m 2-35 m 2. Imeytysputken pituus voi olla korkeintaan 15 metriä ja putkilinjastoja täy- 12

tyykin usein olla useampia, joko vierekkäin tai eri suuntiin sijoitettuna. Imeytysputkien yhteispituus on yhtä monta metriä kuin on maahanimeyttämön pinta-ala, esim. 30 m 2 pinta-alalle tarvitaan 30 metriä imeytysputkia (2x 15 m). Maahanimeyttämö voi olla yksinkertaisimmillaan imeytyskaivo tai imeytyskuoppa (kivipesä), joka soveltuu vain esim. kesämökin vähäisten pesuvesien käsittelyyn. Maahanimeyttämön soveltuvuus rakennuspaikalle on aina varmistettava. Maahanimeyttämö ei sovellu pohjavesialueelle ja imeytyspaikan on oltava riittävän kaukana talousvesikaivoista. Maahanimeyttämössä jäteveden käsittelyjärjestelmän toiminta on voitava varmistaa tarvittaessa vesinäyttein pohjaveden havaintoputkesta. Maahanimeyttämö tulisikin valita vain laimeille jätevesille (pesuvedet) ja syrjäisille alueille; ei asutuskeskittymiin tai alueelle, jossa asutus on tiivistymässä lähivuosina. Maaperän täytyy olla maahanimeyttämöön sopivaa esim. hiekkaa tai soraa ja se on tutkittava maaperästä tehtävällä laboratoriotutkimuksella tai paikalla tehtävillä imeytyskokeilla. Savimaa tai kallio ei sovellu maahanimeytykseen. Toisaalta maaperä ei saa olla myöskään liian läpäisevää. Maahanimeyttämö on helppohoitoinen ja sen käyttökustannukset ovat pienet. 6.4 WC-vedet umpisäiliöön ja pesuvedet muuhun käsittelyyn Jos kuivakäymälä ei tule kysymykseen ja alueella on rajoituksia (rantaja pohjavesialueet) on mahdollista kerätä WC-vedet umpisäiliöön ja johtaa harmaat vedet muuhun käsittelyyn esim. maasuodattamoon tai maahanimeyttämöön. Umpisäiliö on jätevesien väliaikainen varastointipaikka, josta jätevedet siirretään loka-autolla jätevedenpuhdistamolle. Kustannukset voivat olla suuret tyhjennyskerroista riippuen. Umpisäiliössä on oltava täyttymisestä ilmoittava hälytin. 6.5 Kuivakäymälä ja pesuvedet esim. maaperäkäsittelyyn Kuivakäymälän (Dry Toilet DT) ero vesikäymälään on nimensä mukaisesti huuhteluun käytettävän veden puuttuminen. Monet kuivakäymälät ovat kompostikäymälöitä, joissa ulosteet lahoavat ja muuttuvat mullaksi. Kompostointi joko alkaa tai tapahtuu kokonaan itse käymälässä ja usein kompostoituva jäte tarvitsee jälkikompostoinnin. Kuivakäymälä helposti ajatellaan vain kesämökeille sopivaksi. Nykyisin markkinoilla olevia kuivakäymälöitä on kehitetty; ne ovat hajuttomia ja hygieenisiä ja ne soveltuvat myös vakituisesti asutuille kiinteistöille. Kuivakäymälän etuna on, ettei käymäläjätteitä sekoiteta veteen ja sen myötä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) kuormitus vähenee 40 %, kokonaisfosforin 80 % ja kokonaistypen 90 %. Harmaissa vesissä eli kotitalouden pesuvesissä on vähemmän ravinteita ja niiden käsittely on yksinkertaisempaa. Pesuvesien jätevesijärjestelmän puhdistettavaksi jää enää 5 % fosforikuormituksesta ja 50 % orgaanisen aineksen aiheuttamasta kuormituksesta. Pesuvesissä olevaa typpeä ei tarvitse enää vähentää, koska se on jo alle jätevesiasetuksen vaatimustason. Harmaat jätevedet voidaan käsitellä esim. maasuodattamossa tai maahanimeyttämössä, mikäli maaperäolosuhteet sen sallivat. Maasuodattamo- tai maahanimeyttämökenttä voidaan mitoittaa pienemmäksi ja se toimii helposti pidempään kuin WC- ja pesuvedet yhdessä käsittelevä suodattamo tai imeyttämö. 13 14

Yleisempiä kuivakäymälätyyppejä ovat säiliölliset kompostikäymälät (pieni-, keskisuuri- ja suurisäiliölliset), monilokerolliset kompostikäymälät, haihdutuskäymälät, virtsan puhtaana erottelevat käymälät, pakastavat käymälät ja sähköpolttavat käymälät. Lisäksi markkinoilla on vettä käyttävät erottelevat käymälät ja hyvin vähän vettä käyttävät vakuumikäymälät. 6.6 Kaikki jätevedet umpisäiliöön Umpisäiliö on jätevesien väliaikainen varastointipaikka ja kaikkien jätevesien keräämistä umpisäiliöön kannattaa harkita vain tilanteissa, missä muuta vaihtoehtoa ei ole. Kaikkien jätevesien johtaminen umpisäiliöön vaatii useita loka-autolla tyhjennyksiä, jolloin kustannukset tulevat yleensä suuriksi. 7. Lisätietoja jätevesijärjestelmistä ja tutkimustuloksia Suomen ympäristökeskuksen sivuilta: www.ymparisto.fi/hajajatevesi puolueetonta tutkimustietoa jätevesien puhdistuslaitteista esim. SY762 Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo osa 1: Asumisjätevesien käsittely luettelo puhdistamolaitteiden ja rakenteiden valmistajista ja maahantuojista Tietoa kuivakäymälöistä Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi/hajajatevesi kompostikäymälät tai Käymäläseura Huussi ry:n sivuilta www.huussi.net Yhteystietoja Ympäristötoimi Ympäristötarkastaja Eeronkatu 10 Pirkko Hakkarainen 40720 Jyväskylä puh. 014 2665170 pirkko.hakkarainen@jkl.fi Ympäristötarkastaja Kirsi Hänninen-Valjakka puh. 014 2665172 kirsi.hanninen-valjakka@jkl.fi Rakennusvalvonta Lvi-insinööri Hannikaisenkatu 17 Erkki Kemiläinen 40101 Jyväskylä puh. 014 2665195 erkki.kemilainen@jkl.fi Lvi-insinööri Heikki Lehtonen puh. 014 2665198 heikki.lehtonen@jkl.fi Yhdyskuntatekniikka puh. 050 561 1274 Hannikaisenkatu 17 Rakennuttajapäällikkö Jari Lohi 40101 Jyväskylä puh. 014 2665124 jari.lohi@jkl.fi Haja-asutuksen vesihuollon koulutus- ja kehittämishanke www.jamk.fi/jatevesi 15 Oppaan tekijä: Tuija Manerus puh. 040 506 4469 Kansipiirros: Markku Asunta