Kutsu Keke kylään - Kestävä kehitys asumisessa

Kutsu Keke kylään - Kestävä kehitys asumisessa Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Laura Korhonen, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kestävän asumisen koulutuksen taustamateriaali. Koulutusmateriaali on tarkoitettu vertaisoppimiseen, eli koulutuksen vetäjän ei tarvitse itse olla käsiteltävän aiheen asiantuntija. Materiaalissa kuvataan miten koulutus etenee ja annetaan jokaiseen diaan taustatietoja. Kysymysdiojen avulla on tarkoitus saada osallistujia mukaan keskusteluun ja kannustaa on heitä ajattelemaan asioita omalla kohdallaan. Riippuen osallistujien määrästä kysymyksiä voidaan käydä läpi pienissä ryhmissä tai yhdessä. Tarkoitus on herättää keskustelua. Kestävän asumisen ympäristönäkökohtiin syvennytään 4V-hankkeen koulutuspaketeissa "Energia ja vesi asumisessa" ja "Jätetäänkö vähemmälle?" DIA 1: Otsikko DIA 2: Sisältö Koulutuksessa käydään läpi asumiseen liittyviä kestävän kehityksen aiheita. Luonnonvarojen kulutuksen kolme kuormittavinta osa-aluetta ovat asuminen, ruoka ja liikkuminen. (lähteet: KotiMIPS ja ENVIMAT) Asumisella on siis väliä! Tämän koulutuksen tarkoituksena on rohkaista asukkaita tekemään kodistaan ja elinympäristöstään viihtyisiä kestävällä tavalla. DIA 3: Yhden maapallon varat Teollisuusmaissa asuu noin 20 % maailman väestöstä, mutta me käytämme noin 80 % maailman luonnonvaroista. On arvioitu, että jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon kuin me suomalaiset, tarvittaisiin neljän maapallon luonnonvarat. (WWF Living planet report 2008) Maapalloja on vain yksi, joten on syytä miettiä mihin asioihin ja millaiseen

kulutukseen me elämämme perustamme. Kun vähemmälläkin tulee toimeen, on meillä mahdollisuuksia muuttaa elintapojamme. Vain mielikuvitus on rajana siihen millaisia mahdollisuuksia muutokseen on. Hyvinvointi on mahdollista pienemmälläkin ympäristökuormituksella! DIA 4: Kestävä kehitys (Keke) Kestävä kehitys on nykyhetken tarpeiden tyydyttämistä ilman, että vaarannamme tulevien sukupolvien mahdollisuuksia omien tarpeidensa tyydyttämiseen. (Brundtlandin komissio 1987) Tulevat sukupolvet eivät voi osallistua tämänhetkiseen päätöksentekoon, mutta elävät tekemiemme päätösten seurausten kanssa. Emme ole perineet maata vanhemmiltamme vaan lainanneet sen lapsiltamme. Kestävä kehitys erotellaan tavallisesti kolmeen osa-alueeseen: ekologiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen sekä taloudelliseen kestävyyteen. Ekologinen kestävyys: Luonnonvaroja ja ympäristöä käytetään niin, että luonnon monimuotoisuus ja erilaiset ihmisellekin välttämättömät luonnon tuottamat palvelut säilyvät. Toimivat luonnon järjestelmät tuottavat esimerkiksi ruokaa (esimerkiksi hedelmiä ja marjoja pölyttävät hyönteiset) ja puhdasta ilmaa sekä vettä. Järjestelmät vakauttavat ilmastoa ja suojelevat tulvilta sekä muilta luonnon ääri-ilmiöiltä. Oman hyvinvointimmekin vuoksi tuotanto- ja kulutustapamme eivät saisi ylittää luonnon kantokykyä ja heikentää elämää ylläpitäviä luonnonjärjestelmiä. Sosiaalinen kestävyys: Sosiaalisesti kestävä kehitys pyrkii tasaamaan hyvinvoinnin jakautumista eri ihmisryhmien kesken eli huolehtimaan hyötyjen ja haittojen tasapuolisesta jakautumista. Tasa-arvoa voi tarkastella niin yksilöiden ja sukupolvien välillä kuin paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Tavoitteena on kehittää osallistumista ja vahvistaa vaikuttamisen kanavia, jotta ihmiset saisivat paremmin äänensä kuuluviin. Sosiaaliseen kestävyyteen

kuuluu osana myös kulttuurinen kestävyys, jossa erilaiset kulttuuritaustat ja paikallinen kulttuuri-identiteetti nähdään rikkautena ja vaalimisen arvoisena. Taloudellinen kestävyys kulkee yleensä käsi kädessä muiden tekijöiden kanssa. Taloudellisen toiminnan pitäisi sopeutua luonnon kantokyvyn rajallisuuteen ja tuottaa hyvinvointia mahdollisimman ekotehokkaasti, vähästä enemmän periaatteella. Joskus taloudellisten ja muiden kestävän kehityksen näkökulmien yhteensovittaminen voi olla haastavaa, mutta samalla myös mahdollisuus uusille vihreille liiketoimintaideoille. Energiaa ja luonnonvaroja säästäviä ja paikallisesti työllistäviä elinkeinoja tukevan talouspolitiikan tulisi olla tärkeä osa taloudellisesti kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen kolme näkökulmaa menevät käytännössä voimakkaasti limittäin ja toiminnan vaikutuksia pitäisi pohtia kaikkien kolmen näkökulman kautta. Esimerkiksi ilmastonmuutoksella on huomattavia taloudellisia ja sosiaalisia haittavaikutuksia. Toisaalta ekologisen kestävyyden huomiotta jättäminen on merkittävä oikeudenmukaisuuskysymys globaalisti ajateltuna. Onko oikein että me teollisuusmaissa käytämme asukasta kohden moninkertaisen määrän yhteisiä ja rajallisia luonnonvaroja verrattuna kehittyviin maihin? DIA 5: Kestävä kehitys vuokrataloasumisessa Asukasosallisuus ja naapuruus Sosiaalisen kestävyyden vahvistaminen liittyy läheisesti viihtyvyyteen. Koemme asuinympäristömme mielekkäämpänä, jos olemme päässeet siihen itse vaikuttamaan. Asukkaat voivat vaikuttaa muun muassa osallistumalla asukas- tai talotoimikuntiin. Aktiivinen asukastoiminta lisää yleistä viihtyisyyttä ja vähentää ilkivaltaa. Lisäksi se helpottaa taloyhtiön ja asukkaiden yhteydenpitoa. Yhteiset tilat ja piha-alueet Talojen ja pihojen hyvä kunto on tärkeä asia. Viihtyvyyttä lisäävät esimerkiksi viihtyisät saunatilat, grillipaikka pöytineen ja penkkeineen sekä kauniit istutukset. Toimivissa kerhotiloissa on mukava järjestää juhlia ja muuta toimintaa. Turhia energia-, ilkivalta- ja jätehuol-

tokuluja kannattaa aina yrittää karsia. Jotta se onnistuu mahdollisimman hyvin, tarvitaan myös yhteisvastuuta. Asumisen turvallisuus Suuri osa tapaturmista tapahtuu kotona. Onnettomuuksia voidaan ehkäistä pienilläkin toimenpiteillä. Esimerkiksi kodin sähkölaitteet kannattaa pitää kunnossa. Televisio-, pesukone- ja muut sähkölaitteistopalot aiheuttavat vuosittain huomattavat kustannukset ja paljon murhetta. Palovaroittimen hankkiminen ja asentaminen on asukkaan vastuulla. Energia, vesi ja jätteet Energiankulutus on iso osa asumisen kustannuksista. Noin 40 % kerros- tai rivitalon hoitokustannuksista kuluu energiaan ja veteen (Motiva). Kun säästät energiaa, säästät rahaa, luontoa ja hillitset ilmastonmuutosta. Säästää voit niin sähkön, lämmityksen kuin veden kulutuksessa. Esimerkiksi lämpimän veden tuhlaileva käyttö sekä liiallinen tuulettaminen kylmillä ilmoilla aiheuttavat taloyhtiölle turhia kustannuksia, jotka vaikuttavat vuokran suuruuteen. Sähkön käytön vähentäminen pienentää suoraan omaa sähkölaskuasi. DIA 6: Kysymysdia Onko yksittäisellä asukkaalla vastuuta oman kodin, entä taloyhtiön kestävän kehityksen toteutumisessa? Vastaus : Kyllä on. Jokainen asukas on osa taloyhtiötä ja on tärkeää, että kaikki toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan. Asuntojen sisällä tapahtuva toiminta on kiinni asukkaan innostuksesta ja asenteesta. Yksittäisen ihmisen toimilla on väliä, pienet purot voivat muuttua isoksi joeksi! Yksittäinen asukas voi tehdä paljon myös vuokralla asuessaan. Onnistuneet käytännöt tarttuvat ja leviävät! Onko sinun mielipiteelläsi vaikutusta taloyhtiön asioihin? Myös vuokrataloyhtiössä asukkaiden on mahdollista tehdä päätöksiä ja antaa palautetta vuokrataloyhtiölle oman talonsa asioihin liittyen aktiivisen asukastoiminnan ja asukastoimikunnan kautta.

DIA 7: Hyvä naapuri kaksinkertaistaa talon arvon (Saksalainen sananlasku) Omassa kodissa viihtyminen on olennainen osa ihmisen hyvinvointia. Kerrostaloasumisessa kaikilla asukkailla on oikeuksiensa lisäksi myös vastuunsa. Asumisessa sosiaalinen kestävyys tarkoittaa positiivista kanssakäymistä, päätöksentekoon osallistumista ja erilaisuuden hyväksymistä. Asioita voi ja saa tehdä toisin, mutta yhteiset pelisäännöt on hyvä säilyttää. Pitää myös kunnioittaa toisen yksityisyyttä ja rauhaa kaikki eivät ole samalla tavalla sosiaalisia. Asukasosallisuus (tai yhteisöllisyyskään) ei tarkoita kaikkien osallistumista, vaan tunnetta, että halutessaan voi osallistua asumistaan koskevaan toimintaan ja oman asumisen kehittämiseen. Edellytyksenä osallisuuden tunteelle on, että on jonkinlaista yhteistoimintaa ja mahdollisuus vaikuttaa. Jos esim. 10-15 % asukkaista osallistuu johonkin yhteistoimintaan, on se jo hyvä tulos! Kun tuntee naapureita ja huomaa, että talossa voi vaikuttaa oman asumisensa arkeen, viihtyy paremmin ja todennäköisesti ottaa vastuuta omista ja yhteisistä asumisen asioita. Tarvitaan siis sekä yksittäisen ihmisen tekoja että yhteisiä päätöksiä! Mukavan ja yhteisöllisen ilmapiirin luomiseen ei tarvita isoja tekoja. Helppo aloitus on tervehtiä rappukäytävässä vastaantulevaa ihmistä, olipa vastassa vieraat tai tutut kasvot. Hymy ei maksa mitään, mutta sillä on suuri merkitys! DIA 8: Piha haltuun! Yhteiset tilat ja piha-alueet ovat paikka tapahtumille ja yhteisöllisyydelle. Jokainen on vastuussa ympäristön siisteydestä. Piha-aluetta kannattaa hyödyntää ja taloyhtiön yhteisten tilojen käyttöä voi kehittää yhteistuumin. Pihalla voi järjestää tapahtumia, esim. pihatalkoot, siivouspäivän, kirpputorin tms. Yhteisiin tiloihin voi suunnitella kerhotoimintaa asukkaille. Asukkaat voivat huolehtia piha-alueen kunnosta itse. Tällöin säästyy myös rahaa! Yhteisellä pihalla voi viljellä yrttejä, juureksia ja muita hyötykasveja asukkaiden ja taloyhtiön yhteisellä päätöksellä. Apua voi pyytää kaupunkiviljelyn tuntevilta yhdistyksiltä, esim. Dodolta tai Hyötykasviyhdistykseltä. Kaupunkiviljely onnistuu myös asfalttipihalla, sillä

kasvit voidaan kasvattaa laareissa. Laarin voi rakentaa itse vaikkapa kierrätysmateriaaleista. (Kuvissa laaritalkoot) DIA 9: Maksamme energiasta Asumisen energiankäytön ja vedenkulutuksen kustannukset jakautuvat yleensä näin: Taloyhtiö veloittaa vuokrassa tai yhtiövastikkeessa asukkailta valtaosan kulutuskustannuksista - lämpöenergia: o asuntojen ja talon yhteisten tilojen lämmitys o veden lämmitys - vesi - kiinteistösähkö Asukkaan omassa sähkölaskussa näkyy vain - kotitaloussähkö (keskiverto kotitalous kuluttaa 2000 kwh vuodessa) Kodin energiankulutuksesta noin puolet menee lämmitykseen ja viidennes lämpimään veteen. Viimeinen kolmannes kuluu sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Kerrostalokiinteistön lämmittämisestä ei tule suoraa laskua kotiin, mutta se ei toki ole ilmaista vaan lasku näkyy vuokrassa tai yhtiövastikkeessa. Jokainen suomalainen kerrostaloasukas vauvasta vaariin maksaa kaukolämmöstään karkeasti arvioiden 430 euroa vuodessa (Kiinteistöliitto: Indeksitalovertailu 2009, Tilastokeskus) ja käyttövedestään 300 euroa vuodessa (Vesiverto). Ei siis ole yhdentekevää millaisessa lämpötilassa asustelee tai kuinka paljon vettä käyttää. Lämpimän veden ja energian käyttö liittyvät läheisesti toisiinsa. Noin 40 % lämmitysenergiasta kuluu veden lämmittämiseen. Veden säästäminen onkin pitkälle sähkö- ja lämpöenergian säästämistä. Esimerkiksi pyykinpesussa noin 90 % pesukoneen energiantarpeesta kuluu veden lämmittämiseen.

DIA 10: Kodin sähkö Keskiverto kotitalous kerrostalossa kuluttaa sähköä vuodessa noin 2000 kwh. Kotitaloussähköä kuluttavat eniten valaistus, kylmälaitteet ja kodin elektroniikka. Sähkönkulutusympyrästä voi halutessaan keskustella yhdessä joka sektorista erikseen; mikä kuluttaa energiaa ja kuinka säästää sähköä ruuanvalmistuksessa (keitä vesi vedenkeittimellä, keittolevyn kokoinen kattila...), kylmälaitteissa (pakastimen sulatus...), viihde-elektroniikassa (laitteiden valmiustilat)... DIA 11: Vinkkejä energian säästöön - Tarkista huoneistosi lämpötila lämmityskaudella. Sopiva sisälämpötila on 20-22 astetta, makuuhuoneessa riittää hieman alhaisempikin. Ota yhteyttä huoltomieheen tai taloyhtiöön, mikäli lämpötila poikkeaa tästä. - Kun tuuletat lämmityskautena, tee se tehokkaasti ja nopeasti ja mieluiten ristivedolla. - Sammuta laitteet kun et enää käytä niitä. Jopa 10 % kotitalouden sähköstä voi mennä hukkaan elektroniikkalaitteiden standby-tilan ylläpitoon. Laitteet kannattaa sammuttaa irrottamalla ne verkkovirrasta. Viihde-elektroniikka kannattaa kytkeä jatkojohtoon, jossa on katkaisin, näin kaikki laitteet saa helposti pois yhdestä napista painamalla. - Kiinnitä huomiota myös valaistukseen tyhjä huone ei valoja kaipaa! - Pese täysiä koneellisia ja asianmukaisella pesuohjelmalla. Mitä matalampi pesulämpötila sitä vähemmän energiaa kuluu! - Uusiutuvan energian käyttö sähkön tuotannossa vähentää hiilidioksidipäästöjä eikä kuluta luonnonvaroja. Nykyään on paljon ekosähkövaihtoehtoja ja monet niistä jo samanhintaisia kuin fossiilisilla polttoaineilla, kuten kivihiilellä tai öljyllä tuotettu sähkö. DIA 12: 7 ämpäriä kuumaa vettä päivässä Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Asukkaiden veden kulutus vaihtelee kuitenkin huomattavasti toisen kuluttaessa 90 litraa samalla kun toinen tuhlaa peräti 270 litraa vuorokaudessa. Säästön mahdollisuus on siis merkittävä! Eniten vettä kuluu peseytymiseen ja wc-pöntön vetämiseen.

Noin puolet käytetystä vedestä on lämmitettyä. Veden säästö säästää ennen kaikkea energiaa. Energiaa kuluu veden lämmittämisen lisäksi runsaasti sen hankintaan ja pumppaukseen sekä jätevesien käsittelyyn. Vesi ei ole ilmaista! Keskivertoasukas maksaa veden käytöstään 25 euroa kuukaudessa (Vesiverto). DIA 13: Vinkkejä veden säästöön Veden käytössä on kyse paljon myös käyttötottumusten muutoksesta. Esimerkiksi kuinka pitkiä suihkuja olet tottunut ottamaan? Voisiko suihkussa käytettyä aikaa lyhentää? - Suosi ripeää suihkua ammeessa kylpemisen sijaan - Laita saippuoinnin ja hampaiden pesun ajaksi hana kiinni - Huomioi ja korjauta vuotavat vesihanat. Tiheä tippavuoto tarkoittaa lähes 30 kuutiota (m 3 ) tuhlattua vettä ja 75 euron lisälaskua vuodessa. Jatkuvasti vuotava WC-pönttö tuhlaa 3000 m 3 puhdasta vettä ja 7500 euroa vuodessa. - Monet sähkön ja lämpöenergian säästöä tavoittelevat toimet säästävät myös vettä. Esimerkkinä on pesukoneiden oikea käyttö ja lämpimän veden kulutus ylipäätään. DIA 14: 350 kiloa jätettä vuodessa Keskivertoasukas tuottaa pääkaupunkiseudulla 350 kg jätettä vuodessa (HSY Jätehuolto). Tästä noin puolet päätyy sekajätteenä kaatopaikalle. Kaatopaikalle joutuvaa sekajätettä ei voida enää hyödyntää materiaalina, toisin kuin kierrätykseen menevää jätettä. Samalla uusien tavaroiden tuottaminen kuluttaa luonnonvarojamme. Kaatopaikalla biohajoava jäte tuottaa kasvihuonepäästöjä ja hajuhaittoja. Kierrätetystä materiaalista valmistetaan uusia tuotteita. Kun käytetystä materiaalista tehdään uusia tuotteita, säästetään luonnonvaroja ja energiaa. Kierrätys säästää energiaa neitseellisen raaka-aineen käyttöön verrattuna teräs- ja tinapeltipakkausten valmistuksessa 75 % ja alumiinipakkauksissa 95 % (Keski-Suomen ympäristökeskus). Jätteestä joka ei kelpaa kierrätykseen voidaan myös valmistaa biokaasua, jota voidaan käyttää vaikka liikenteen polttoaineena, tai siitä voidaan tuottaa energiaa jätteenpolttolaitoksissa.

Jätehuoltomaksut ovat kallistumassa pääkaupunkiseudulla. Erilaisista jätehuoneen roskaastioista sekajäteastian tyhjentäminen on kalleinta. Hintaeroa tulee esim. biojäteastian tyhjentämiseen verrattuna yli sata euroa vuodessa (HSY:n jätehuoltohinnasto). Tehokkain tapa säästää jätekustannuksissa on vähentää kokonaisjätteen määrää ja tehostaa jätteiden lajittelua. Asukkaiden pihamaalle tai roskakatokseen hylkäämät huonekalut, polkupyörät ja muu romu voi tuoda kymmenien tuhansien eurojen lisäkustannukset taloyhtiölle vuosittain. Suurissa yhtiöissä summa voi olla jopa yli 100 000 euroa vuosittain. Jätteiden keräämisen kustannukset vaikuttavat vuokraan. DIA 15: Vinkkejä jätteen vähentämiseen Keinoja jätteen määrän vähentämiseen on paljon. Esimerkiksi Helsingin alueen biojätteeksi päätyneestä aineksesta noin kolmasosa oli alun perin syötäväksi kelpaavaa (HSY: Rokka rikassa -raportti 2009). Jätteen määrän vähentämisessäkin voi aloittaa pienistä asioista, esimerkiksi kiinnittämällä ei mainoksia, kiitos! tarran oveen. Suuri osa jätteestä on erilaisia pakkauksia, joten kaupassa kannattaa valita moneen muovikääreeseen käärityn tavaran sijaan vähemmän pakattu tuote. Suosi kestotuotteita kertakäyttöisen sijaan ja isompia pakkauksia monen pienen sijaan (esim. litran jogurttipurkki monen pienen jogurtin tilalle). Ruuan suhteen kannattaa suunnitella ostoksiaan tarkasti ja käyttää hyödykseen pakastinta ruuan säilömiseen. Ylipäätään on hyvä miettiä mitä todella tarvitsee ja miten ostamiaan tuotteita käyttää. DIA 16: Kysymysdia Mitkä asiat toimivat taloyhtiössänne hyvin kestävän kehityksen näkökulmasta? Mihin asioihin taas pitäisi puuttua? Mitä sinä voisit asioille tehdä?

Pohdittavaksi: Miten talonne yhteishenkeä voisi parantaa? Jos asukkaiden osallistuminen on heikkoa, miettikää miten tilannetta voisi parantaa. Välillä voi myös pysähtyä miettimään onko jotain lisäetuja tai palveluita, jotka tekisivät asumisesta yhä parempaa ja josta voitaisiin olla valmiita maksamaan? Esim. jos remontin yhteydessä asukas voi vaikuttaa materiaalivalintoihin, niin se maksaa enemmän, mutta niin voisi kodin saada oman näköisekseen. DIA 17: Hyviä käytäntöjä Yhteiset siivouspäivät ulkona, pihakirppis, yhteisomistus, tavaranvaihtotori, tavaroiden ja palveluiden vaihtopiiri Talokirjasto Asukaskerho Viljelypalstat (www.kaupunkiviljely.fi) Laittakaa talonne ilmoitustaululle vihko tai perustakaa asukastoimikunnan palautelaatikko, johon asukkaat voivat vapaasti kirjoittaa ideoitaan ja toiveitaan asumisen suhteen. Näin asukkaiden ääni saadaan paremmin esille ja uusia ideoita harkintaan! Lisää esimerkkejä Onko Keke kotona? oppaassa, jonka voi lukea ja ladata verkosta www.4v.fi/julkaisut DIA 18: Miten motivoin ja innostan itseäni ja muita Tässä voidaan keskustella siitä, miten esimerkiksi omassa taloyhtiössä tai työympäristössä voi innostaa ja motivoida kestävämpiin kulutusvalintoihin. Samalla pohditaan miten omaa motivaatiota voi ylläpitää ja mistä saa lisätietoja työnsä tueksi. Aikuisia voi syyllistää vähän, kolkutella omaatuntoa, mutta ei liikaa, koska liian suuret uhkakuvat lamaannuttavat. Voi myös vedota faktoihin (Miten voi säästää energiaa ja vettä? Miten lajitellaan oikein? Miksi kannattaa lajitella? Paljonko eri jätelajeja syntyy meidän talossa (kg, jäteastioiden lukumäärä jne)? Miten määriin vaikuttaa? Syntyneet säästöt euroina ja kiloina tai tyhjennyskertoina), rahaan (Paljonko taloyhtiö maksaa vedestä ja esim. kaukolämmöstä? Paljonko maksamme sähköstä, entä jätteistä?).

DIA 19: Linkkivinkkejä DIA 20: 4V-hankeen esittely Lisätietoa ja linkkejä: Onko Keke kotona? - opas ja muita materiaaleja kestävän asumisen tueksi: www.4v.fi/julkaisut Kodin energiaopas, Työtehoseura, Motiva, Adato Energia Oy: www.tts.fi/kodinenergiaopas/ Arvioi omaa sähkönkulutustasi: www.helen.fi/energia/energiakeskus.html Energian säästäminen, Motiva: www.motiva.fi/koti_ja_asuminen Energiansäästöviikko: www.energiansaastoviikko.fi Vihreä sähkö: www.vaihdavirtaa.net, www.ekoenergia.fi Vertaa sähkön hintoja ja alkuperää: www.energiamarkkinavirasto.fi Lajitteluohjeita, Petra, jätteen synnyn ehkäisyn vinkkejä, vinkkejä veden säästämiseksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut, HSY: www.hsy.fi

Kotilo-projektin materiaaleja, mm. lajitteluohjeita moneksi kieleksi: www.pakolaisapu.fi/kotilo > materiaalipankki Reseptivinkkejä tähteistä: www.hsy.fi/fiksu/arjessa/ruoka/sivut/riperuokia.aspx Astioiden lainaus, tilaa nukketeatteri, koulutuspalveluita, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy www.kierratyskeskus.fi Sosiaalisesti kestävä kehitys ja tasa-arvo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: info.stakes.fi/iva/fi/toteutus/tunnistaminen/keke.htm Laske oma ekologinen jalanjälkesi mm.: www.tampereenkaupunki.net/ekotallaaja/peli KotiMIPS Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus ja sen pienentäminen: Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 43/2008: www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92963 Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMATmallilla: Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 20/2009: www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=108589&lan=fi