319/720/2012 1/23 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA Antopäivä 7.1.2013 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Hakija Pertti Valsi Takakilventie 70 54800 SAVITAIPALE Y-tunnus: 1210078-9 2. Ottopaikka Savitaipale, Kaihtulan kylän tila Kuusikko (739 404 9-11). Hakija omistaa maa-alueen. Sijainti on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Karttakuva Valsinkallion louhosalueesta. Punainen piste tarkoittaa rakentamatonta vapaa-ajan rakennuspaikkaa ja vihreä piste vapaa-ajanrakennusta (rakennettu). Vihreät ympyrät tarkoittavat vakituisessa käytössä olevia asuinpaikkoja. 3. Asian vireille tulo Lupahakemus luonnonkiven louhimiseksi ja murskaamiseksi on päivätty 11.5.2012 ja leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 21.5.2012. Hakemuksena on allekirjoitettu lupahakemuslomake, jonka liitteenä ovat ottosuunnitelma, edellisen hakijan ympäristö-
319/720/2012 2/23 lupahakemus tarvekivilouhimon avaamisesta Kaihtulan kylässä (2006), edellisen hakijan maa-aineslupahakemus tarvekivilouhimon avaamisesta Kahitulan kylässä (2006), Valsinkallion kivilouhimon meluselvitys (FCG 2011), Valsinkallion-Rapajärvenmäen ympäristöarviointi raportti (2011), yhteenveto (liite) ottosuunnitelmasta ja ympäristövaikutuksista maa-aines ottolupa- ja ympäristölupahakemukseen (2011), sopimusjäljennös hallintaoikeudesta, naapuritilojen tiedot ja kaupparekisteriote ja yhtiöjärjestys. Hakemusta on täydennetty Valsinkallion tärinäselvityksellä (FCG) 18.10.2012 ja sähköpostilla 14.12.2012. 4. Selvitys kaavoituksesta ja luvista Toiminta alueella on uutta eikä sillä ole voimassa olevia ympäristönsuojelu- tai maa-aineslakiin liittyviä päätöksiä. Alueelle on haettu maa-ainestenottolupaa Interrock Oy:n toimesta 8.1.2008. Savitaipaleen kunta on myöntänyt alueelle maaainestenottoluvan 29.9.2008 ( 178). Päätöksestä on valitettu Kouvolan hallinto-oikeuteen (19.4.2010) ja Korkeimpaan hallinto-oikeutteen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (10.1.2011) on ollut, että Kouvolan hallinto-oikeuden ja Savitaipaleen kunnanhallituksen päätökset kumotaan ja asia palautetaan kunnanhallituksen uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksessä on katsottu mm. että maa-aineshakemuksessa ei ole leviämislaskelmin esitetty selvitystä melun ja pölyn leviämisestä ympäristöön. Tässä vaiheessa Interrock Oy on luopunut maa-ainesluvan jatkokäsittelystä. Ottoalue sijaitsee Valsinkallion-Rapajärvenmäen kallioalueella. Hakija omistaa otto-alueen tilan. Maakuntakaavassa ottoalue sijaitsee ns. valkoisella alueella. Alueella ei ole maakuntakaavassa osoitettavia maakunnallisia tai seudullisia kohteita, maankäyttömuotoja eikä maa- ja metsätalouteen eikä muuhun paikalliseen yritystoimintaan liittyviä rajoituksia. 5. Kohde, ympäristön tila ja laatu Ottoalue sijaitsee Savitaipaleella Kaihtulan kylässä Valsinkallion-Rapajärvenmäen kallioalueella. Maa-aineslupahakemusasiakirjoissa tilan laajuus on 120,67 ha, josta ottamisalueen pinta-ala on 4,12 ha.
319/720/2012 3/23 Kohde sijaitsee Etelä-Karjalassa seutukaavassa kaavoittamattomalla alueella. Louhimoalueella ei ole kaavan mukaisia suojelukohteita, eikä ympäristönsuojelu- tai ympäristösuojelulain perustella suojeltuja kohteita. Alueen kasvillisuus on kuivan kalliomaaston mänty-kuusimetsää, joka on nyt hakkuuaukeana. Rapajärven rannat sisältyvät vahvistettuun Savitaipaleen kunnan kaavoittamattomien vesistöjen rantaosayleiskaavaan (kunnanvaltuusto 21.5.2012). Kaavassa ranta-alueelle on merkitty 5 uutta vapaa-ajanrakennusten rakennuspaikkaa. Rakennuspaikat ovat vielä rakentamattomia. Louhimoalueen maa/kallioperä on pääosin graniittista kallioita, kivilaji on rapagraniitti. Kallioalueen ympärillä maaperä on moreenia sekä savikkoa sekä turvemaata. Alueella on tehty edellisen hakijan toimesta koelouhinta, jonka perusteella kalliomateriaali on todettu tarvekivituotantoon soveltuvaksi. Valsinkallion ottoalueen lähinnä oleva vesistö on n. 300 metrin päässä oleva Rapajärvi. Järveen laskevat lähialueen ojat ja myös suunnitellun louhimoalueen pelto-ojat. Järven pinnankorkeus on noin + 83 mpy. Louhimon kuivatausvedet on tarkoitus pumpata saostusaltaiden kautta alueen ojaverkkoon. Kuivatusvedet virtaavat noin 2 km matkan ojia pitkin ennen saapumista Rapajärveen. Valsinkallion-Rapajärvenmäen alueesta on tehty ympäristöarviointi vuonna 2011. Selvityksen perusteella alueella ei ole todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia lajeja eikä merkittäviä historiallisia tai arkeologisia kohteita. Alueella ei ole todettu merkkejä liito-oravasta eikä alue ole merkitty Naturaalueisiin. Selvityksen mukaan Rapajärvenmäen länsisivun kalliojyrkänne (CIT-kalliomännikkö) on maisemallisesti merkittävä. Kalliomännikköä on aiemmin hakattu, joten se ei ole luonnontilainen. Kalliot ovat kuitenkin pystysuorina ja korkeahkoina (5 m) maisemallisesti merkittäviä paikallismaisemassa, jonka vuoksi kalliojyrkänne tulisi selvityksen mukaan jättää nykytilaan. Louhimotoiminta ei aiheuta muutosta kalliomaisemaan Rapajärven olemassa oleva ja kaavoitetun loma-asutuksen suuntaan, koska kalliojyrkänteen länsisivu jää ennalleen. Kaihtulan kylän suuntaan maisema muuttuu, koska peltoalueen ja suunnitellun louhimoaleen välinen metsä on nyt hakattu (11.5.2012 Geologian tutkimuslaitos). Nykyisellään maisemanäkymä on hakkuualue.
319/720/2012 4/23 Ottosuunnitelman mukaisen maa-aineksenoton hyödyntämiselle ei ole luontoselvityksen perusteella esteitä. Louhittavaksi suunniteltu rapakivigraniitin kallioselänne on n. 600 m pitkä ja leveydeltään n. 100 m Korkeimmalta kohdaltaan kallio on tasolla + 105 mpy. Ottoalueen reunasta 500 metrin etäisyydellä sijaitsee 2 vakituista asuinkiinteistöä: pohjoisessa (370 m ottoalueen reunasta) ja luoteessa (340 m ottoalueen reunasta) ja yksi vapaa-ajan kiinteistö (490 m ottoalueen reunasta). 300 metrin etäisyydellä ei sijaitse yhtään rakennettua asuin- tai vapaaajan kiinteistöä. 6. Ottotoiminta ja sen laajuus 6.1 Kiviaineksen otto ja varotoimenpiteet Toiminta alueella käsittää luonnonkivi- ja tarvekivituotannon sekä kiviaineksen (sivukiven) murskausta ja poiskuljetusta. Alueella on tehty koelouhinta, jossa kiven laatu on todettu tarvekivituotantoon soveltuvaksi. Louhimon päätuote on määrämittainen ja muotoinen rakennuskivi-/luonnonkivi- /tarvikeblokki, joka soveltuu hyvin ulko- ja sisärakentamiseen. Louhimon sijainti, nykytila ja arvioitu tilanne 5 ja 10 vuodenkuluttua toiminnan aloittamisesta on esitetty ottosuunnitelmassa. Toiminnan arvioidut vuosituotannot Louhimon ottoalueen pinta-ala on 4,12 ha ja koko lupaalueen (suunnitelma-alue) on 8,13 ha. Kiven irrottaminen painottuu ottoalueen eteläosaan. Vuosittainen louhinta on keskimäärin 30 000 k-m 3 ja blokkituotanto n. 2000 4000 k-m 3. Kymmenen vuoden aikana suunnitellaan louhittavan n. 300 000 k-m 3. Louhinta etenee ottosuunnitelman mukaan pengermäisesti alueen eteläosasta pohjoiseen. Ottoalueen painopiste jää ottoalueen eteläosaa, mikä ilmeen ottosuunnitelman kuvissa syvimmälle ulottuvana ottamistasona. Syvin ottotaso on suunniteltu + 85 mpy ja sivukivikasan maksimikorkeus on + 123 mpy. Blokkien viimeistely tapahtuu louhimolla. Valmiit blokit varastoidaan varastoalueella ottoalueen luoteiskulmassa odottamaan kuljetusta asiakkaille. Tuotteiden kuljetus tapahtuu Takakilventietä pitkin.
319/720/2012 5/23 Merkittävä osa sivukivestä pyritään murskaamaan ja myymään murskeena. Alussa sivukiveä käytetään louhimoalueen tiestön kunnostukseen ja tarpeen mukaan louhimon suojavallin (meluvallin) rakentamiseen. Sivukiven murskausalue sijoittuu ottoalueen ja sivukivialueen väliin. Murskattu sivukivi varastoidaan murskausalueelle niin, että murskekasat estävä osittain melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Luonnonkivilouhimotoiminnan pääsiallinen tarkoitus on luonnonkiviblokkien tuotanto. Louhimotoiminta tapahtuu arkisin klo 7 22, pääasiassa yhdessä vuorossa ja tarpeen mukaan kahdessa vuorossa. Irrotuslouhintaa tehdään poraamalla ja räjäyttämällä. Räjäytyksiä tehdään maksimissaan 10 kertaa päivässä, arkipäivinä klo 7 18. Kuljetustoimintaa voi satunnaisesti olla viikonloppuisin. Tuotantoa on vuodessa n. 10 kuukautta, tilausten mukaan. Heinäkuussa ei tehdä räjäytyksiä, mutta satunnaisesti voi kuitenkin olla kuljetuksia. Luonnonkivilouhinnan päävaiheet ovat: irrotuslouhinta eli kamin irrotus pengerlouhinnalla kamin paloittelu lohkareeksi lohkareen paloittelu lohkareiden jälkikäsittely Työajoissa noudatetaan Valtioneuvoston kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojeluasetusta (800/2010) määräävän asetuksen kohdassa kahdeksan ( 8) esitettyjä aikarajoja. Ottoalueen merkitään varoitusmerkein. Toiminta-alueesta ja toiminnasta varoitetaan asianmukaisesti varoitustauluin ja alueella luvaton liikkuminen estetään rakentamalla puomi louhimolle johtavalle tielle. Räjäytyksistä varoitetaan asetusten mukaisesti. Erillislupaa vaativaa, pysyvää räjähdysainevarastoa ei sijoiteta ottoalueelle. 6.2 Liikennöinti Louhimon alueelle rakennetaan osittain uusi tieyhteys, kun toiminta on saatu alkuun. Tie tulisi kulkemaan Lemintieltä (3802) hakijan omistaman tilan ja tilojen Hakala (739-404-1-29) ja Teirilä (739-404-6-8) kautta louhimoalueelle. Tilojen omistajilta on saatu suullinen lupa tie rakentamiselle. Kyseisten tilojen kohdalla tie tulisi rakennettavaksi Pertti Valsin hallinnassa vuokrasopimusten perusteella oleville alueil-
319/720/2012 6/23 le. Uudelle tieyhteydelle on voimassaoleva liittymä Pertti Valsin maalta tielle 3802. Tietä ei tulla päällystämään. Tien pintarakenne tehdään kivimurskeesta ja pölynsidonta tapahtuu tiesuolalla ja vedellä. Liikennöinti on työpaikkaliikennettä sekä lohkareiden ja kivimurskeen kuljetusta. Tuotekuljetuksia louhimolta lähtee vaihtelevasti tilausten mukaan, 1-3 kuljetusta per päivä. 6.3 Jälkihoito Louhimoalue merkitään maastoon ja louhimosta varoitetaan varoitustauluin. Louhinnan päätyttyä toiminnanharjoittaja poistaa alueelta käytössä olleet työmaaparakit ja vastaavat siirrettävät rakennelmat, louhintatyössä tarvitut laitteet ja tarvikkeet, alueelta muodostuneet jätteet, myyntikelpoiset lohkareet sekä kiviainekset lupamääräysten mukaisesti ennen maisemointitöiden aloittamista. Louhoksen jälkihoitoa suoritetaan jatkuvasti sitä mukaan, kun lopulliset louhintarajat kulloinkin saavutetaan. Louhinnan päätyttyä alue maisemoidaan turvalliseen virkistyskäyttöön. Louhimon pohja tulee olemaan syvimmillään tasolla + 85 mpy. Tämä on noin 5-20 m ympäröivää kallioaluetta syvemmällä. Louhimo syvimmän kohdan annetaan täyttyä vedellä. Syntyvää lampea voidaan käyttää tulevaisuudessa uimapaikkana. Vesialueen pohjalta poistetaan lohkareet ja pohja tasoitetaan. Kaunis kallioseinämä voidaan säilyttää louhimon länsireunalla, kun se suojataan niin, ettei jyrkänne aiheuta putoamisvaaraa. Tarvittaessa kallioseinämää voidaan porrastaa. Louhimon muun alueen tasoitukseen käytetään alueelta poistettua pintamaata, joka toimii hyvin luonnonkasvillisuuden kasvualustana. 6.4 Ottotoiminnan ympäristövaikutukset Melu Laitoksella melua aiheutuu porakoneista ja pyöräkuormaajista, ajoittaisista räjäytyksistä sekä louhimon liikenteestä. FCG:n meluraportin (22.11.2011) mukaan Valsinkallion louhimon toiminta keskittyy päiväajalle, joten melutarkastelut on tehty päiväohjearvojen mukaan. Suunnitellussa laajuudessaan toteutettuna toiminnasta aiheutuu päiväohjearvojen
319/720/2012 7/23 (55 db) ylittäviä melutasoja lähimmissä häiriintyvissä asuinkohteissa kaikissa toiminnan vaiheissa ilman melusuojausta. Myös loma-asutuksen päiväohjearvo (45dB) ylittyy lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ilman melusuojausta. Louhimon toiminnan merkittävimmät melulähteet ovat kallion poraus ja sivukiven murskaaminen. Näiden toimintojen meluvaikutuksia pitää rajoittaa meluesteillä, mikäli toimintaa harjoitetaan suunnitellussa laajuudessa. Meluesteinä voi toimia esim. ottoalueelta kuorittava pintamaa tai sivukivestä muodostettu meluvalli. FCG:n meluselvityksen mukaan lohimolla voidaan harjoittaa suunniteltua toimintaa, mikäli kallionporaus suoritetaan vähintään 3 m korkeiden meluesteiden suojassa sekä alueen länsireunalla on 5 metriä korkea melueste. Meluesteet 1 ja 2 sijoitetaan mahdollisimman lähellä melulähdettä. Ottotoiminnan ja kallioporan ollessa alle tason + 100 m, ei kallioporan ympärillä tarvita meluesteitä. Päästöt ilmaan Toiminnasta aiheutuu ajoneuvojen, aggregaattien ja työkoneiden pakokaasuja ja räjäytyskaasuja. Louhinnan porauksen pölyhaitat saadaan minimoitua kehittyneen teknologian ja porauslaitteiston pölynkeräysjärjestelmän avulla. LYKE -tutkimusten mukaan hengitettävien ja pienhiukkasten pitoisuustasot eivät ylitä ilman laadulle asetettuja ohjearvoja enää 100 400 metrin etäisyydeltä aktiivisesta työkohteesta. Sääolosuhteilla on vaikutusta pölyn määrän ja laskeuman suuntaan. Räjähdyskaasut syntyvät pääasiassa kamin irrotus- ja paloituslouhinnassa, jota tehdään päivittäin maksimissaan 10 kertaa per päivä. Räjäytyskaasuilla ja työkoneiden pakokaasupäästöillä ei ole arvioitu olevan merkitystä louhimoalueen ulkopuolella. Ympäröivän luonnon ja asutuksen kannalta louhimoalueella työskentelevät 1-2 dieselmoottorin pakokaasut ovat vähäiset, verrattavissa lähinnä maatalouskoneiden päästöihin. Vaikutus maaperään, pohjaveteen ja vesistöön Maaperään ja pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten estäminen alueella perustuu poltto- ja voiteluaineiden hallittuun käyttöön ja varastointiin sekä varautumiseen mahdollisissa onnettomuustilanteissa maahan vuotavan poltto- tai voitelu-
319/720/2012 8/23 aineen leviämisen estämiseen ja pilaantuneen maaaineksen tehokkaaseen poistamiseen. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Hakijan mukaan toiminnasta ei synny jätevesiä. Louhimolta ei kulkeudu päästöjä vesistöön. Louhimolta pumpattava vesi on louhimoon kertynyttä sade- ja valumavesiä. Graniittisesta kallioperästä ei liukene veteen ympäristölle haitallista ainesta. Pumpattavan veden sameus laskeutuu osittain louhimon pohjalle, mistä louhimoon kertynyt vesi pumpataan selkeytysaltaisiin. Selkeytysaltaissa selkeytynyt vesi lasketaan alueen ojaverkostoon. Louhimon sosiaalitilojen jätevesi johdetaan umpinaiseen likakaivoon, jonka paikallinen jätehuoltoyrittäjä tyhjentää tarpeen mukaan ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn jätealueelle. Louhimo on ehjällä kallioalueella ja ympäristöä ylempänä, joten sillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta pohjaveden muodostumiseen tai sen antoisuuteen louhimoalueella ulkopuolella (LYKE -tutkimus) 7. Hakemuksen käsittely Lupahakemus on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 21.5.2012. Hakemusta on täydennetty 18.10.2012, Valsinkallion alueen tärinäselvityksellä sekä sähköpostilla 14.12.2012. Hakemuksen vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen, sekä Savitaipaleen kunnan ilmoitustauluilla 21.6. - 23.7.2012 välisenä aikana. Lupahakemus liitteineen on ollut nähtävillä virastojen aukioloaikoina Lappeenrannan seudun ympäristötoimen kirjaamossa sekä Savitaipaleen kunnantalolla. Tiedoksianto vireille tulosta on julkaistu Länsi-Saimaa Sanomat -lehdessä 20.6.2012. Naapureita on kuultu asiasta erikseen, kirjeitse. Maa-ainestenottolupahakemukseen on pyydetty lausunnot Savitaipaleen kunnalta, Etelä-Karjalan liitolta sekä Kaakkois-Suomen ELY -keskukselta. Lupaviranomainen on kuullut naapuritilojen omistajat. 8. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet
319/720/2012 9/23 8.1 Lausunnot Maa-ainestenottolupaan on pyydetty lausunnot Savitaipaleen kunnalta, Etelä-Karjalan liitolta sekä Kaakkois- Suomen ELY -keskukselta. Savitaipaleen kunnanhallituksen lausunto 10.9.2012 maaaineslupa- sekä ympäristölupahakemuksista hakemusasiakirjoihin on liitetty ympäristöarviointi, joka antaa riittävät tiedot ympäristön nykytilanteesta, kasvillisuudesta ja eläimistä. Ympäristöarvioinnissa ei ole esitetty sellaista, mikä estäisi toiminnan sijoittumisen haetulle paikalla. Meluselvityksen perusteella on arvioitavissa, että toteuttamalla selvityksessä ehdotetut meluntorjunta toimenpiteet maa-aines- ja ympäristöluvan mukainen toiminta voisi sijoittua hakemuksen mukaiselle paikalle. Kunnanhallitus puoltaa maa-ainesluvan ja ympäristöluvan myöntämistä... Etelä-Karjalan liiton lausunto 20.8.2012 maa-aineslupa- sekä ympäristölupahakemuksista alueella ei ole maakuntakaavassa osoitettavia maakunnallisia tai seudullisia kohteita tai maankäytönmuotoon liittyviä rajoituksia. Alueella ei ole tiedossa uhanalaisten, harvinaisten tai erityistä suojelua vaativien eliölajien esiintymiä tai vastaavia luontotyyppejä eikä niitä maastokäynnillä (15.8.2012) ole havaittu. Etelä-Karjalan liitolla ei ole hankkeen suhteen huomautettavaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto 25.7.2012 maaaineslupa- sekä ympäristölupahakemuksista Kaakkois-Suomen ELY-keskus korostaa, että Rapajärvenmäen kallioalue on maiseman rakenteeseen kuuluva keskeinen muodostuma Kaihtulan kylän ja Rapajärven välissä. Rapajärven kallioalueeseen ei liity geologisesti merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Geomorfologisesti tarkasteltuna alue on kuitenkin omaleimainen muodostuma Kaihtulan kylän länsiosassa Rapajärven itäpuolella Uusien kalliolouhisten sijoituspaikkoja harkittaessa lähtökohtana tulee olla riittävä suojaetäisyys asutukseen nähden ihmisten terveyden, elinkeinon ja viihtyvyyteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten eliminoimiseksi sekä turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Uudet kalliolouhinta-hankkeet tulee
319/720/2012 10/23 suunnata alueille, joilla niistä ei aiheudu haittaa asutukselle, luonnonolosuhteille tai maisemalle Lupahakemuksessa olevan selvityksen mukaan louhintatoiminta ei aiheuta muutosta kalliomaisemaan Rapajärven loma-asutuksen suuntaan, koska kallioalueen jyrkkä länsisivu jää ennalleen. ELY-keskus katsoo, että tällainen kulissien jättäminen ei edusta Mal 1 :n mukaista ottoa ELY-keskus katsoo, että edellä mainitut seikat sekä alueen sijainti ovat ristiriidassa myös maa-aineslain 3 :n 4 momentin säädökseen... 8.2. Muistutukset Kuulutusaikana saapui viisi muistutusta. Osa muistutuksista koskee myös alueen ympäristölupahakemusta. Muistutus 1..Henkilö vastustaa haettuja lupia, koska niistä voi aiheutua ympäristölle ja hänen omistamalleen tilalle huomattavia haittoja. Muistuttajan talousvesikaivo sijaitsee n. 500 m päässä louhimoalueelta. Kiven louhiminen saattaa aiheuttaa halkeamia ja muutoksia pohjavesiin ja tätä kautta talous ja kasteluveden saantiin Muistuttaja vastustaa myös vesien johtamista Viidasuon ojaan.. Muistutus 2, 2 asukasta Vastustamme louhoshanketta. Suunniteltu toiminta-alue sijaitsee 350 m päässä lähimmästä asutuksesta, että toiminnasta aiheutuva haitta olisi kohtuuttoman suuri. Hanke on rajattu pois POSKI -hankkeesta asutuksen läheisyyden vuoksi. Hakemuksen toiminta-ajat ovat liian suuret. Hakemuksessa ei ole mainittu mitään lähistön kiinteistöjen tarkistamisesta tai vahinkojen korjaamisesta Muistutus 3 Hakijan ympäristöselvitys ei ole uskottava. Kivenlouhinnasta aiheutuvan pölyn määrää hakija pitää vähäisenä, jota se todellisuudessa ei ole. Pölyä ei saada imureilla tms. talteen, se leviää tuulen mukana ympäristöön ja hidastaa metsän kasvua sekä peltopinta-alaa jäisi kivipölyn takia viljelemättä. Louhinnasta aiheutuu jatkuvaa melua. Melumäärä on laskettu tietokoneohjelmalla, joka ei huomio paikallisia
319/720/2012 11/23 olosuhteita. Louhimon vaikutusta pohjaveteen ei varmuudella tiedä kukaan. Räjäytystyöstä aiheutuva tärinä vaurioittaa rakennuksia. Lupaa ei pidä myöntää Muistutus 4, maanomistajat Kaihtulan kylä, 4 hlö Vastustamme maa-ainesluvan myöntämistä seuraavin perustein: Toiminta aiheuttaa suurta melua ja asutuksille ei ole melusuojausta. Viralliset melumittaukset puutuvat. Louhinta vaurioittaisi rakennuksia ja louhostoiminta aiheuttaa tierasitteen. Louhoksen perustaminen on ristiriidassa Kivijärven puhdistussuunnitelman kanssa. Kivipöly on haitallista viljelyille ja ihmisille. Louhoksen syvyys vaikuttaa pohjavesiin ja kaivoihin. Louhos on keskellä kyllä ja lähimpiin taloihin on matkaa 300 m. Kokonaisvaikutus kylän asukkaisiin ja kesäasukkaisiin olisi suuri, erityisvaikutukset asumisviihtyvyyteen Muistutus 5, 2 asukasta Vastustamme maa-aines- ja ympäristöluvan myöntämistä. Pyydämme, että huomioitte seuraavat seikat lupia myönnettäessä. Toiminta-aikainen melu, leviävä kivipöly, asutuksen läheisyys, Kivijärven valuma-alue, vaikutukset pohjavesiin ja kaivoihin, tiestörasite, rakennuksiin aiheutuvat vauriot ja arvon lasku sekä maalaisidyllin katoaminen 8.3. Vastineet Hakijalle on lähetetty maa-aineslupakäsittelyä varten saadut lausunnot vastineen antamista varten. Hakija toimitti vastineet 18.10.2012. Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen lausuntoon: Toiminnanharjoittaja vastaa, ELY -keskuksen lausunnossa maa-aineslain 3 :n on että näkemys on täysin subjektiivinen. Toiminnanharjoittajalla ei ole tiedossa, että lausunnonantaja olisi käynyt paikan päällä tutustumassa alueeseen ja sen olosuhteisiin. Louhosalue ei sijaitse keskellä kylää. Louhosalueen vierestä on hakattu metsää pois, mutta sinne on istutettu uutta puustoa. Valsinkallion kallioalue ei juuri näy kylältä päin kesällä, koska puusto on edessä. Rapajärvenkallion maisema arvosta toiminnan harjoittaja vastaa, että kallioalue tuskin näkyy
319/720/2012 12/23 naapurista, koska metsä ja kasvillisuus ovat edessä. Naapurin rajalle tulee uusi tie ja maavalli. Nämäkään eivät tule näkymään Rapajärveltä päin. Melusta toiminnanharjoittaja vastaa, että suojaetäisyydet joka suuntiin ovat riittävät melukartoituksen perusteella. Melun ohjearvot eivät tule ylittymään. Alueesta on myös tehty ympäristökartoitus 2007 (Geologian tutkimuslaitos), jonka perusteella ei ole estettä louhostoiminnan aloittamiselle. Seuraavat tahot eivät näe mitään estettä louhostoiminnan aloittamiselle Valsinkalion kallioalueella. ympäristöarviointi Tmi Jouko Sipari Geologian tutkimuslaitos (Markku Tiainen) FCG (Mauno Aho) Etelä-Karjalan liitto Savitaipaleen aluearkkitehti Savitaipaleen ympäristötarkastaja Savitaipaleen kunta Pintavedet ja kaivot Talousvesikaivot ovat vähintään 650 metrin päässä louhosalueen keskipisteestä. Kaivo on keskellä naapurin omia peltoja. Suurempana haittana toiminnanharjoittaja pitää peltoalueen lannoitusta kuin louhosalueen valuntavesiä. Vuosia sitten Taavetti Laari ja Juhana Valsi ovat sopineet tilan Kuusikko alueen vesistä, että alueen vedet ohjataan luonnollisten maastonmuotojen mukaan virtaamaan Laarin omistaman metsän läpi Heikkilän ja Laarin metsän vierestä Viidasuon ojaan. Vastaavasti on sovittu, Laarin omistaman tilan eteläreunalta metsä/pelto alueen vedet ohjataan virtaamaan Valsin metsän/pellon läpi Suoniitun ojaan. Tästä syystä Valsin Kuusikko tilalle ei ole määritelty yksiköitä Viitasuon ojaan. Louhosalueen vedet johdetaan saostusaltaisiin (+ öljynerotuskaivo), jonka jälkeen ne johdetaan luonnon maastonmuotojen mukaan, kuten edellä on esitetty. Toiminnanharjoittaja on valmis osallistumaan Viidansuon ojan kunnostuskustannuksiin käyttämältään osalta.
Pohjavedet ja valuma-alue 319/720/2012 13/23 Alue ei sijaitse pohjavesialueella, joten louhostoiminnalla ei ole vaikutusta alueen pohjavesiin. Suunnitellulla louhostoiminnalla ei ole vaikutusta Kivijärven valuma-alueeseen. Melu Meluvaikutuksista on tehty meluselvitys. Louhintamelu vaimenee maastomuotoihin ja puustoon, niin että Valtioneuvoston päätöksen vnp. 993/92 mukainen (LAeq) 45-55 db:n melutaso ei ylity lähimpien kiinteän ja loma-asumisen kohteiden piha-alueilla. Louhosalueen ja asutuksen väliin rakennetaan lisäksi meluvalli suunnitelmien mukaisesti. Esitetyt suojaetäisyydet lähimpiin kiinteän asumiseen tai loma-asumiseen kohteisiin ovat Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (Vn 800/2010) 3 esitettyä > 300 m suojaetäisyyttä suurempia. Pöly ja hiukkaset Louhinnan porauksen pölyhaitat saadaan minimoitua kehittyneen teknologian ja porauslaitteiston pölynkeräysjärjestelmän avulla. Pölypäästöt ovat vähäiset ja jäävät pääosin ottoalueelle, eivätkä muutenkaan lisää alueen taustapitoisuutta. Syntyvä kivipöly otetaan talteen konekohtaisilla imureilla. Soratienkaltaista pölyämistä torjutaan kastelulla. Ympäröivän luonnon ja asutuksen kannalta louhimoalueella työskentelevät 1-2 dieselmoottorin pakokaasut ovat vähäiset, verrattavissa lähinnä maatalouskoneiden päästöihin. Tärinä Kiviaineksenoton louhintaräjäytykset tapahtuvat maksimissaan 10 kertaa per päivä, päiväsaikaan. Tällöin tärinän häiritsevyyttä ei yleensä pidetä merkittävänä. Louhintatärinävaikutukset voidaan hallita sopivilla menettelytavoilla. Louhintatärinän suuruutta voidaan säätää momentaanista räjäytyspanosta rajoittamalla. Ennen varsinaista tuotantolouhintaa tehdään koeräjäytyksiä, joiden tulosten perusteella tehdään yksityiskohtaiset louhintasuunnitelmat. Louhintasuunnitelmissa otetaan huomioon vaikutusalueella olevat rakennukset, rakenteet ja mahdolliset tärinäherkät laitteet.
319/720/2012 14/23 Etäisyys häiriintyviin kohteisiin Suunniteltu toiminta ei aiheuta laissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa lähiasutukselle eikä estä tai vähennä alueen vapaa-ajan tai kiinteiden kiinteistöjen käyttöä tai käyttöarvoa. Lähimmät vapaa-ajankiinteistöt ovat noin 500 m suunnitelma-alueesta luoteeseen. Etäisyydet ovat merkittävästi pidemmät > 300 m vähimmäisvaatimusta, mikä on säädetty Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (9.9.2010 Vn 800/2010). Liikenne Louhimon alueelle rakennetaan osittain uusi tieyhteys, kun toiminta on saatu alkuun. Tietä ei tulla päällystämään, tien pintarakenne tehdään kivimurskeesta ja pölynsidonta tapahtuu tiesuolalla ja vedellä. Liikennöinti on työpaikkaliikennettä sekä lohkareiden ja kivimurskeen kuljetusta. Tuotekuljetuksia louhimolta lähtee vaihtelevasti tilausten mukaan, 1-3 kuljetusta per päivä. Tiehallinnon edustaja on käynyt paikan päällä ja suunnitellusta tiesuunnitelmista ei ollut huomautettavaa. Tilojen ja vapaa-ajan asuntojen arvo Toiminta ei aiheuta kohtuutonta rasitusta luonnon ja asuttuun ympäristöön, eikä muuta tilojen käyttötarkoitusta eikä alenna niiden arvoa. Suunnitelma-alue ja sen välitön ympäristö ovat metsätalous- tai/ja maatalouskäytössä. Suojaetäisyydet vapaa-ajan ja kiinteiden asumisen kohteisiin on yli 300 m. Toiminta on maastollisesti suojassa. Suunnittelussa on otettu huomioon paikalliset olosuhteet. 9. Tarkastukset ja neuvottelut Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on tehnyt lupavalmisteluun liittyvän tarkastuksen paikalla 26.7.2012. Tarkastuksesta laadittiin tarkastuspöytäkirja, joka on liitetty asiakirjoihin. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on käynyt tutustumassa kohteeseen 23.11.2012. Hakijan kanssa on pidetty palaverit 12.12.2012 ja 19.12.2012.
319/720/2012 15/23 II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 1. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Pertti Valsille maa-ainesluvan Savitaipaleen Kaihtulan kylän tilalle Kuusikko RN:o 9:11 (739 404 9 11). Maaainestenotossa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: 1. Ottamisalue Ottosuunnitelman mukainen ottamisalue on 41 200 m 2. (Maa-aineslaki 11 ). 2. Ottamissyvyys ja kokonaisottomäärä Maa-ainesten alin ottamissyvyys on + 85 mpy. Ottamistoiminnan rajaus on ottosuunnitelman (21.5.2012) ja suunnitelmakarttojen mukaiset. Ottotoiminnan pääpaino on ottoalueen eteläosassa ja etenee pohjoiseen. Mikäli lomaasutusrakennuspaikat toteutuvat alle 300 metrin päässä, tulee toiminnanharjoittajan esittää ottosuunnitelman muutos lupaviranomaiselle. Ottotoiminnan valvomista varten on ottopaikalla oltava näkyvillä korkeusasema. Kokonaisottomäärä 300 000 k-m 3. (Maa-aineslaki 11 ) Maa-aineslupa-alueella voidaan varastoida luvan voimassaoloaikana puhtaita kiviaineksia. (Maa-aineslaki 11 ). Mikäli alueella tullaan varastoimaan massakasoja, tulee ne varastoida niin, ettei niistä aiheudu maisemallista haittaa. Sivukivikasan korkeus saa olla maksimissaan +110 mpy 3. Turvallisuustoimenpiteet Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Alueen sisääntulon ulkopuolella tulee olla yleisön nähtävillä ilmoitustaulu, jossa ilmoitetaan toiminnanharjoittajan ja toimintaan liittyvät tiedot. Ennen louhintatoiminnan aloittamista lähikiinteistöjä tulee tiedottaa toiminnasta. Ulkopuolisten asiaton pääsy ajoneuvoilla toiminta-alueelle on estettävä lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla jär-
319/720/2012 16/23 jestelyllä. Jyrkät luiskat on varustettava riittävillä turvallisuuslaitteilla, kuten kiinteällä aidalla ja varoituskilvillä. Naapuritilan ja ottamisalueen väliin on jätettävä vähintään 10 metrin suoja-alue. Suoja-alueelle ei saa ulottaa ottotoimintaa tai varastointia. Suunniteltu tieyhteys voidaan tarvittaessa rakentaa suoja-alueelle. Meluvalli voidaan rakentaa suoja-alueelle, mutta se ei voi alkaa suoraan naapurin tilarajasta. Naapurin tilanrajan ja meluvallin väliin on jäätävä vähintään 5 m huoltoalue. (Maaaineslaki 11 ). 4. Vesiensuojelu Ottoalue ei sijaitse pohjavesialueella. Louhimotoiminnasta mahdollisesti aiheutuvia vesistövaikutuksia tulee seurata ympäristölupapäätöksessä esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Alueella ei saa käsitellä öljy-yhdisteitä tai muita pohjavesille haitallisia aineita siten, että niitä voi päästä maaperään tai pohjaveteen. Tarkemmat määräykset tukitoiminta-alueen rakenteista annetaan ympäristölupapäätöksessä. Mikäli öljyä tai muuta maaperälle/vesistöille haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi sekä ilmoittaa asiasta Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen ympäristön-suojeluviranomaiselle sekä aluehälytyskeskukselle. (Maa-aineslaki 11 ). 5. Melu, tärinä, pöly ja jätteet Louhostoiminta on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melu-, tärinä- tai pölyhaittaa asutukselle tai lähi ympäristölle. Toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä on annettu tarkemmat määräykset melun, tärinän ja pölyn torjunnasta. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu merkityksellistä haittaa terveydelle ja ympäristölle. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alue roskaannu. 6. Jälkihoitotoimenpiteet Jälkihoitosuunnitelma tulee toimittaa lupavirnaomaisen tarkistettavaksi 2 vuotta ennen toiminnan loppumista.
319/720/2012 17/23 Suunnitelmassa tulee esittää jälkihoitoon käytettävät massat (alkuperä ja määrät), alueen korot, massakasojen sijoittelut ja sivukivikasojen jälkihoito, sekä jäljelle jääneiden massojen hyötykäyttö. Ottamistoiminnan laajuuden ja keskeisen sijainnin perusteella jälkihoitotoimenpiteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tavoitteena on sopeuttaa louhosalue ympäristöön sopivaksi ja virkistyskäyttöön soveltuvaksi. Hakijan tulee huolehtia, ettei toiminnasta ole seurauksena sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jos alueelle on tarpeen tuoda massoja muualta, voidaan niitä käyttää, kun massojen puhtaus on todettu. Ennen massojen käyttöä tulee hyväksyntä pyytää etukäteen maaaineslupaa valvovalta viranhaltijalta. (Maa-aineslaki 11, maa-ainesasetus 7 ). 7. Vakuus Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on asetettava 40 000 euron hyväksyttävä vakuus. Vakuus tulee asettaa ja olla hyväksyttynä ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty (Maa-aineslaki 12 ja maa-ainesasetus 8 ). 8. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä ilmoitus tietojärjestelmään vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Valvontamaksun laskutus perustuu voimassa olevan taksan mukaisiin muihin perusteisiin sekä hakemuksessa ilmoitettuun vuosittaiseen ottoon 30 000 k-m 3, kunnes kokonaisottomäärää vastaava maa-ainesmäärä on otettu. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvanhaltijan / ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti (Maa-aineslaki 23a, Maaainesasetus 9 ).
9. Liikennejärjestelyt 319/720/2012 18/23 Liikennöintiin tulee käyttää hyväksyttyä tieyhteyttä, johon ottoalueen tilalla on oikeus tai asiasta on sovittava maanomistajan kanssa. Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee järjestää ELY-Keskuksen Liikenne- ja infran aluevastaavan osoittamalla tavalla (Maa-aineslaki 11 ). 10. Ottotoiminnan aloittaminen Luvan myöntämisen jälkeen ennen ottotoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen oton aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty. (Maaainesasetus 9 ). 11. Luonnonsuojelu Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta, ja ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja. (Maa-ainelaki 11 ) 12. Keskeyttäminen Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottaminen keskeyttää (Maaaineslaki 15 ). 13. Muutokset lupapäätöksessä ja voimassaoloaika Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen ja se on voimassa 10 vuotta antopäivämäärästä lukien. Lupamääräyk-
319/720/2012 19/23 sessä mainitut ja hakemuksessa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana (Maaaineslaki 10, 13a, 16a ja 16b :t). 14. Lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattaminen Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta ei myönnä Pertti Valsille lupaa aloittaa louhinta- ja murskaustoiminta ennen ympäristölupapäätöksen lainvoimaisuutta. (YsL 101 ) Perustelut Perusteena luvan epäämiselle annetaan seuraavaa: Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta katsoo, että vaikka alue ei luontoselvityksen perusteella edusta sellaisia luontoarvoja, joiden perusteella alueen hyödyntäminen ei olisi mahdollista, alue on silti louhintatoiminnan kannalta koskematon. Hakemuksessa esitetyn toiminnan aloittaminen tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi, jos lupa myöhemmin valituksen myötä peruuntuu tai lupamääräyksiä muutetaan olennaisesti. (Maa-aineslaki 21 ) 15. Maksu Tämän päätöksen valmistelusta peritään 3 224 euroa. (Lisäksi peritään päätöksen kuuluttamis- ja ilmoituskulut 110 ylittävältä osalta). Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille tuloajankohtana voimassaolevaa taksaa, joka on hyväksytty Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnassa 18.1.2011 6 (Maa-ainelaki 23 ) 2 2.1, 2.4 Suunnitelmaa kohti 180 + ottamisalueen pinta-alan mukaan 50,00 /ha 206 + hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden (300 000 m 3 ) mukaan 0,010 /m 3 3 000 = 3 224
319/720/2012 20/23 2. Päätöksen perustelu 2.1 Yleisperustelu ja lupamääräysten perustelut Lupaviranomainen on ottanut lupaharkinnassa huomioon hakemuksen ja liitteinä olevat selvitykset sekä lausunnot ja hakijan antamat vastineet. Kyseinen maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamistoiminta ei vaikeuta alueen kaavan mukaista käyttöä eikä turmele maisemakuvaa. Maaaineksen ottoalue sijaitsee uudessa maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Louhittavalla alueella ei ole voimassa maakuntakaavaa tarkempaa kaavaa, eikä alueella luontoselvityksen mukaan ole erityisiä luontoarvoja. Maa-ainestenotolle ei siten ole kaavallista estettä, ja luonnolle aiheutuvien vahingollisten ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi on annettu erilliset lupamääräykset. Määräykset 1-6 sekä 9 ja 11 on annettu maa-aineslain 11 (lupamääräykset) nojalla ja annetaan hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Lupamääräys 3 on annettu asutukselle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran estämiseksi. Ottoalueesta naapuritilan rajaan on määrätty vähintään 10 m suojavyöhyke. Suojavyöhykkeen laajuuteen vaikuttaa ympäristön herkkyys sekä ottamisen laatu ja laajuus. Ottoalueen sisäinen tie on mahdollista rakentaa suojavyöhykkeelle. Suojaetäisyys asutukseen on riittävä, kun toiminnassa noudatetaan ympäristölupapäätöksen määräyksiä, joilla estetään asutukselle tai ympäristölle aiheutuva kohtuuton haitta, jota melu, tärinä tai pölyäminen voisi aiheuttaa. Koska louhittavalla alueella ei ole voimassa maakuntakaavaa tarkempaa kaavaa, jälkihoitosuunnitelma on tarpeen tarkistaa myöhemmin (lupamääräys 6). Määräys 7 annetaan maa-aineslain 12 (vakuuden antaminen) ja -asetuksen 8 (toimenpiteet maa-ainesluvan voimassaolon aikana) nojalla. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa tarkistaa ottoaikana. Määräys 8 annetaan maa-aineslain 23 a (ilmoittamisvelvollisuus) ja -asetuksen 9 (maa-aineslain mukaiset ilmoitukset) perusteella. Määräyksessä 9 maa-aineslupaviranomainen on käyttänyt liikenteen järjestämiseen koskevaa toimivaltaansa. Liiken-