RAISION KAUPUNKI LIIKUNTAPAIKKASELVITYS 2013 Johdanto 1. Liikuntapaikat kaupungin palveluna 1.1. Raision liikuntapaikat liikuntapalvelujen toiminnassa 1.2. Liikuntapaikkojen henkilöstötilanne 2. Liikuntapaikat, ylläpito ja käyttö Raisiossa 2013 2.1. Kaupungin ylläpitämät liikuntapaikat 2.2. Liikuntapaikkojen käyttö 2.2.1. Uintikeskus Ulpukka 2.2.2. Sisäliikuntapaikat 2.2.3. Ulkoliikuntapaikat 2.2.4. Jäähallipalvelut 3. Muut kaupungin liikuntaympäristöt 4. Muut liikuntapaikat 5. Toimenpide-ehdotukset
JOHDANTO Kunnalliset liikuntapalvelut perustuvat liikuntalakiin, jossa on määritelty periaatteet toiminnan järjestämiseksi. Liikuntalaki pyrkii edistämään väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukemaan lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Liikunta on kunnan peruspalvelu ja tärkeä osa kuntalaisten hyvinvointia. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa siten, että se ottaa huomioon myös erityisryhmät. Liikuntalain perusteella kunnille myönnetään laskennallista valtionapua. Kunnan järjestämän liikuntatoimen rahoitus perustuu kunnan asukasmäärään ja asukasta kohden määrättyyn yksikköhintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa yksikköhinnat kunnan asukasta kohden vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Vuodelle 2013 ministeriö on vahvistanut liikuntatoimen yksikköhinnaksi 12,00 euroa/asukas. Myönnettävän valtionosuuden määrä on 29,70 prosenttia euromäärästä, joka saadaan, kun kunnan asukasmäärä kerrotaan asukasta kohden määrätyllä yksikköhinnalla. Liikunnan alueellisena toimijana OKM:n toimialalla toimivat ELY-keskukset. Valtion alueellinen liikuntatoimi on siirtymässä vuoden 2014 alusta Aluehallintovirastojen (AVI) toimialaan. Liikuntapaikkojen perustamis- ja peruskorjaushankkeisiin myönnetään harkinnan mukaan valtionapua. Valtionapua voidaan hakea vuosittain vuoden loppuun mennessä. Rahoitusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka ovat kunnan investointipäätöksen mukaisia. Avustus on enimmillään 25% investoinnin kokonaiskustannuksista. Raisiossa on viime vuosina investoitu suoraan kaupungin toimesta v. 2008 Kerttulan jalkapallonurmikenttään ja Keskusurheilukentän yleisurheilun suorituspaikkojen pinnoittamiseen, v. 2009 Kaanaan lähiliikunta-alueeseen, v. 2011 12 Kuntokeitaaseen ja v. 2012 13 Ihalan lähiliikunta-alueeseen. Näihin hankkeisiin on myös saatu valtionosuutta n. 25 % kokonaiskustannuksista. Kaupungin ja jääurheiluseurojen yhteinen Kiinteistö Oy Kerttulan Jäähallit on investoinut v. 2007 uuteen jäähalliin, vanhan kaupungin ylläpitämän pressuhallin tilalle. Liikuntapaikkojen investointiesitykset tuodaan Liikuntapalveluista Vapaaaikalautakunnan kautta. Liikuntapalvelut edustaa suunnittelussa asiantuntija- ja asiakasnäkökulmaa ja hakee liikuntapaikkarakentamisen valtionosuudet ja tekninen keskus vastaa suunnittelusta, kilpailuttamisesta ja rakennuttamisesta. Tässä selvityksessä on kuvattu Raision kaupungin omistamien liikuntapaikkojen nykytilanne ja toimenpide-ehdotukset liikuntapaikkojen ylläpidon kehittämiseksi. Työryhmä: pj. Jari Salonen, Matias Mäenpää, Jarmo Rosama, Ari Korhonen, Marita Oksanen, Reijo Hakorinta ja sihteeri Petra Määttänen
1. Liikuntapaikat kaupungin palveluna LIPAS on suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankki, www.liikuntapaikat.fi. Lipas on valtakunnallinen ja julkinen liikunnan paikkatietojärjestelmä, jota hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lipaksessa on tietoa Suomen liikuntapaikoista, virkistysalueista, ulkoilureiteistä ja liikuntatoimen taloudesta. Lipas on avoin järjestelmä, josta saadaan liikuntapaikat kartalle sekä erilaisia liikuntapaikkoja ja liikuntatoimen kustannuksia koskevia raportteja. Liikuntapaikoista Suomessa n. 75 % on kuntien ylläpitämiä. Kuntien omistamat liikuntapaikat, niiden ylläpito ja hoito ovat yleensä liikuntapalvelujen suurin menoerä. Liikuntapaikkojen käyttäjinä ovat paikkakunnan urheiluseurat ja muut liikuntaa järjestävät yhdistykset, kunnan liikuntapalvelut ja muut yhteisöt sekä yksittäiset asukkaat. Nykytilanteessa on haasteeksi tullut harjoitus- ja myös kilpailukausien pidentyminen eli teknisillä ratkaisuilla pyritään pidentämään sekä kesä- että talvikautta. Liikuntapaikkarakentamisessa onkin yhä tärkeämpää ratkaista perusolosuhteen ja erityisolosuhteen ero. Esimerkiksi, onko jalkapallon keinonurmi nykyaikainen perusolosuhde, mutta sen lämmittäminen talvikaudella erityisolosuhde? Samoin jäähalli sisäkaudella, onko se perusolosuhde ja onko kesällä jäähalli erityisolosuhde? Tässä linjauksessa on samalla ratkaistava, kuka vastaa kustannuksista missäkin tilanteessa. Liikuntapaikat ovat vaikuttavuudeltaan ja kustannuksiltaan merkittävin kaupungin tuottama liikuntapalvelu. Pääosan toiminnasta liikuntapaikoilla järjestävät urheiluseurat. Raisiossa urheiluseurat järjestävät n. 28.500 ohjattua harjoitusta vuodessa. Kaikilla liikuntapaikoilla yhteensä on kävijämäärä yli 500 000 vuodessa. Liikuntapaikkojen henkilöstö vastaa päivittäisestä hoidosta, kalustosta ja välineistä, käytön valvonnasta ja asiakaspalvelusta. Tekninen keskus vastaa Raisiossa liikuntapaikkojen kiinteistönhoidosta, siivouksesta ja energiakustannuksista. Teknisen keskuksen kulut on jyvitetty liikuntapalveluille sisäisissä vuokrissa. 1.1. Raision liikuntapaikat liikuntapalvelujen toiminnassa Raisiossa kaupungin omistamia ja ylläpitämiä liikuntapaikkoja on päivitetyn Lipas - järjestelmän mukaisesti 80. Liikuntapalvelujen kustannuspaikkoja tilojen osalta ovat: Uintikeskus Ulpukka: vesiliikunta, kuntosali ja pieni liikuntasali; Sisäliikuntatilat: Kerttulan Liikuntahalli, keskustan voimailutila ja koulujen salien ilta- ja viikonloppukäyttö; Ulkoliikuntapaikat: kentät, kunto- ja luontopolut, ulkoilureitit, suunnistusalueet / kartat ja talviliikunnan luistelukentät ja ladut; Jäähallipalvelut: Kerttulan jäähallien hoito, koneet ja muu kalusto. Liikuntapaikkojen kokonaiskustannuksissa on mukana liikuntapalvelujen henkilöstökustannukset, palvelujen ostot, aineet tarvikkeet, tavarat sekä ulkoiset että kaupungin sisäiset vuokrat, joissa on määritelty teknisen keskuksen vuotuiset kiinteistön ylläpito- ja pääomakustannukset.
LIIKUNTAPAIKKOJEN KUSTANNUKSET JA TUOTOT, josta kustannuksista Tp 2012 Kustp. yht. Tulot Nettokust. Henkilöstö Sis. vuokrat Ulpukka -1 650 810 836 739-814 070-334 471-1 219 476 Sisäliikuntatilat -760 065 69 529-690 535-134 275-601 909 Jäähallipalvelut -297 535 31 225-266 309-163 937-26 347 Ulkoliikuntapaikat -420 873 26 041-394 832-190 136-145 074 Liikuntapaikat yht. -3 129 283 963 534-2 165 746-822 819-1 992 806 Liikuntapalvelut yht. -3 492 002 969 246-2 522 756-980 315-2 019 683 kust. /asukas -141,90 39,39-102,51-39,84-82,07 Uintikeskus Ulpukka on Turun seudun ja valtakunnallisessakin mittakaavassa suuri uimahalli. Kävijämäärät olivat enimmillään 252 043 käyntiä / vuosi v. 2011. Turun seudun suurin halli Impivaara oli tuolloin vielä peruskorjauksen takia suljettuna koko vuoden. Impivaara aukesi käyttöön helmikuussa 2012 ja Ulpukan kävijämäärä putosi 211 553. Realistinen kävijämäärätavoite nykytilanteessa on n. 230 000 asiakaskäyntiä / vuosi. Tuolla kävijämäärällä on 230 kävijää / allas-m2 ja nettokustannukset / käynti olisivat n. 3,5 4,0 / käynti. Ulpukka edustaa näillä mittareilla Suomessa keskivertotasoa. Liikuntapalvelujen taloudesta Ulpukalla, isona uintikeskuksena, on huomattavan suuri osuus sekä kustannuksina että myös tuottoina 25 000 asukkaan kaupungissa. Sisäliikuntapaikat on Raisiossa verrattain hyvät muihin vastaavan kokoisiin kuntiin verrattuna. Iso Liikuntahalli ja 9 koulujen erikokoista salia tarjoavat kohtuulliset olosuhteet. Sisälajien osalta paineita on koko ajan isojen salien harjoitus- ja kilpailuvuoroista. Perinteisten lajien rinnalle on tullut mm. Salibandy ja Futsal tiloja jakamaan. Kamppailulajit, judo, paini, aikido, hapkido ym. ovat olleet jo pitkään vuokratiloissa toimistotarkoitukseen rakennetussa kiinteistössä kaupungin keskustassa. Korvaavia tiloja on haettu jo vuosia, mutta käyttötarkoituksen muutokset erilaisissa teollisuuden, kaupan ym. tiloissa nostavat vuokratason liian korkeaksi. Pitkällä aikavälillä järkevimpänä ratkaisuna on nähty Kerttulan Liikuntahallin laajentaminen. Laajennus toisi pysyvän ratkaisun kamppailulajien tilaksi ja mattopintaisena salina mahdollisuuden ikäihmisten, päiväkotien ja koulujen päiväkäyttöön sekä toimisi isojen tapahtumien oheistilana. Ulkoliikuntapaikkojen tilanne on tarpeeseen nähden hyvä. Kilpaurheilun ja vaativamman harjoittelun tarpeisiin on keskitetty olosuhteita Kerttulan Liikuntakeskukseen. Kerttulan kentät ja alueen kuntopolut palvelevat sekä yksilöettä joukkuelajien edustajia. Jalkapallonurmikenttä mahdollistaa pitkän kauden jalkapallolle. Kentän rakenteissa on varauduttu lämmitykseen. Toistaiseksi lämmitettäviä kenttiä on käytetty ylikunnallisesti. Naantalin Karvetin kenttä on lämmitetty talvisin ja raisiolaiset seurat ovat käyttäneet sitä, koska käyttöaste on sen mahdollistanut. Ulkoilureitit on rakennettu paikallisiksi ja ylikunnallisiksi. Raision reitit ovat osan Kuhankuonon reitistöä.
Jäähallipalvelut on Kiinteistö Oy Kerttulan Jäähallin ja kaupungin väliseen osakassopimukseen kuuluva kokonaisuus. Vuonna 2000 on rakennettu kaupungin vanhan rättihallin rinnalle uusi jäähalli, jonka rakennutti kaupungin ja Raision Nuorisokiekko ry:n omistama yhtiö. Kaupungin vanhan hallin tultua tiensä päähän selvitettiin seurojen kanssa jäähallitarve, jossa todettiin, että yksi halli ei riitä ja seuroilla oli halu osallistua kiinteistöyhtiön laajentamiseen. Sopimuksen lähtökohtana kaupungin kannalta oli kustannusten säilyttäminen yhden jäähallin vuotuisten käyttö- ja pääomakustannusten tasolla. Selvityksen lopputuloksena syntyi laajennettu jääurheiluseurojen ja kaupungin omistama kiinteistöyhtiö, jossa seurat osallistuvat kustannuksiin. Kaupungin osalta sopimus sisältää jäähallin hoitohenkilöstön, jäänhoitokaluston ja jään ylläpidon kustannukset vuositasolla. Vuonna 2007 yhtiö rakennutti uuden hallin vanhan rättihallin paikalle. Liikuntapaikkamaksut on Raisiossa linjattu v. 2006. Siihen saakka liikuntapaikkojen käyttö seuratoiminnassa oli pääosin maksutonta. Liikuntapaikkamaksut linjattiin silloin valtakunnallisten suositusten ja muiden isompien kaupunkien mallin mukaisesti siten että pääperiaatteena oli säilyttää lasten ja nuorten liikunta seuratoiminnassa maksuttomana ja maksut määritettiin yli 20 -vuotiaiden liikuntapaikkojen käytölle. Maksujen taso aikuisten käytössä on n. 25 % todellisista kustannuksista liikuntapaikoilla. eli puhutaan lähinnä käyttäjien omavastuuosuudesta. Uintikeskus Ulpukan ja Jäähallien osalta maksut määräytyvät eri periaatteilla. Liikuntapaikkojen sähköinen varausjärjestelmä, Puukkeri, on otettu käyttöön vuonna 2006. Sähköisellä järjestelmällä saadaan reaaliaikainen varaustilanne näkyviin liikuntapalvelujen avoimille verkkosivuille. Järjestelmästä saadaan myös käyttö- ja laskutusraportit. Liikuntapaikkojen käyttövuorot haetaan kausittain määräaikaan mennessä. Pääosa käyttövuoroista on seurojen vakiovuoroja, kun vuorot on jaettu voi vapaita vuoroja hakea varaustilanteen mukaan. Kilpailut ja muut tapahtumat varataan järjestelmään erillisillä päätöksillä. Seutuyhteistyössä on selvitetty tilavarausjärjestelmän yhtenäistämistä seudullisesti. Sähköinen varausjärjestelmä on tällä hetkellä käytössä Turun seudulla Turussa, Naantalissa ja Raisiossa. 1.2. Liikuntapaikkojen henkilöstötilanne Liikuntapalvelujen henkilöstötilanne on muuttunut vuosien varrella. Vuonna 2004 yhdistettiin Raisiossa erilliset liikuntatoimenjohtajan ja nuorisotoimenjohtajan vakanssit yhdeksi liikunta- ja nuorisotoimen johtajan vakanssiksi. Uimahallin esimiehen tehtävää laajennettiin liikuntapaikkapäällikön tehtäväksi v. 2008. Liikuntahallin vastaava hoitaja jäi eläkkeelle v. 2010. Vakanssia ei täytetty sellaisenaan vaan liikuntahallin valvojan tehtäviä täydennettiin osa-aikaisella henkilöllä ja vastuualueita esimiehen tehtävistä laajennettiin päätoimisille hallivalvojille. Liikuntapaikkojen työnjohdon tehtäviä on jaettu osa-aikaeläkkeistä johtuen kahdelle osa-aikaiselle työnjohtajalle ja 2012 13 heidän molempien
eläköidyttyä on työnjohtajan tehtäviin nostettu yksi kentänhoitajista ja yksi kentänhoitajan vakanssi täytetty. Liikuntapaikkapäällikön jäätyä eläkkeelle 2013 keväällä, ei vakanssia ole toistaiseksi täytetty. Uintikeskus Ulpukassa on 83 aukiolotuntia viikossa yhdessä vuorossa on töissä kassanhoitaja ja kaksi valvojaa, yksi kassanhoitajista toimii Uimahallin esimiehenä. Uimahalli on suljettuna huoltoseisokin aikana kesällä 3 5 viikkoa. Liikuntahalli on sisäkaudella auki 98 tuntia viikossa. Hallilla on yksi valvoja aukioloaikana eli kaksi vuoroa / päivä. Henkilöstössä on kaksi vakituista yksi osaaikainen ja yksi tuntityöntekijä Ulpukasta tarvittaessa. Loma-aikoina halli on auki yhdessä vuorossa tai suljettuna. Ulkoliikuntapaikoilla on kolme henkilöä normaalissa päivävuorossa ja tapahtumien aikana tarvittaessa. Talvikaudella luistelukenttien kunnossapitoon osallistuvat myös Teknisen keskuksen tuotannon tuntityöntekijät. Jäähallit ovat auki sisäkaudella joka päivä, 105 tuntia viikossa. Jäänhoitajia on yksi vuorossa ja kaksi vuoroa / päivä. Hoitajina on kolme vakituista henkilöä. Kesäkaudella Raisiossa on ollut jää yhdessä hallissa. Kesäaikana jäänhoitajat toimivat yhdessä vuorossa ja toimivat kenttien hoidossa mahdollisuuksien mukaan. Liikuntapaikkojen hoitohenkilöstö on kokenutta ja työn ohessa koulutettua. Liikunnan toimialalla järjestetään jatkuvasti täydennyskoulutusta, liikuntapaikkoja koskien erityisesti OKM:n ja ELY-keskuksen toimesta. Materiaalit, kalusto ja välineet, sähköiset palvelut ja muut olosuhteet sekä lajien vaatimukset kehittyvät nopeasti ja niissä pitää pysyä mukana. Turun seudun kuntien yhteisessä liikuntahankkeessa järjestetään koulutusta ja vaihdetaan tietoa ja kalustoa tehokkaasti. Yhä suurempi osa liikuntapaikkojen hoitotyöstä on myös kumppanuuden ja asiakkuuden vahvistamista palvelun käyttäjien kanssa. Tiiviissä yhteistyössä seurojen ja lajiorganisaatioiden kanssa kehitetään myös liikuntapaikkojen käyttövuoroperiaatteita ja käyttäjien yhteistyötä.
2. Liikuntapaikat, ylläpito ja käyttö Raisiossa 2013 2.1. Raision kaupungin ylläpitämät liikuntapaikat Kaupungin liikuntapalvelujen ylläpitämät liikuntapaikat on Lipas järjestelmän mukaisesti luokiteltuna ja Liikuntapalvelujen kustannuspaikoittain koottuna liitteenä 1. Liitteessä on liikuntapaikan ID koodi, paikan nimi, omistaja ja kunkin liikuntapaikan kohdalla myös määriteltynä hoidosta vastaava yksikkö. Ulkoliikuntapaikat on myös koottu neljään kategoriaan määriteltyjen laatutasojen mukaan. 2.2. Liikuntapaikkojen käyttö 2.2.1. Uintikeskus Ulpukka Vuonna 2012 kokonaiskävijämäärä oli 211 533 käyntiä. Allastilaa käyttävät raisiolaiset ja ulkokuntalaiset yksityishenkilöt. Päiväaikaan uimahallia käyttävät lähinnä Raision koulut ja päiväkodit sekä ympäristökuntien koululaiset. Arki-iltaisin allastiloissa toimivat Liikuntapalvelujen järjestämät alle kouluikäisten uimakoulut ja aikuisten vesiliikuntaryhmät. Urheilutoiminnassa pääkäyttäjänä toimii Raision Urheilijoiden uintijaosto, iltaisin ja viikonloppuina, käytössä keskimäärin 3-4 rataa kerralla. Allastilassa on vakiovuoroja muutamalla kunnalla ja yrityksillä. Ulpukan kuntosali on koulujen ja yksityisten kuntalaisten käytössä. Kuntosali on kohdennettu lähinnä terveysliikuntakäyttöön. 2.2.2. Sisäliikuntatilat Koulujen salit (9), Kerttulan liikuntahalli, Ulpukan jumppasali Koulujen liikuntasaleissa ja Liikuntahallissa arkipäivisin klo 8 16 pääkäyttäjinä ovat Raision koulut ja osin päivähoitoryhmät. Iltaisin ja viikonloppuisin koulujen salit ovat Liikuntapalvelujen hallinnoimia. Liikuntapalvelut jakavat käyttövuorot. Tiloja käyttävät pääasiassa seurat ja yhdistykset. Seuroista salien pääkäyttäjinä ovat : Raision Jumpparit, Raision Loimu juniorit, Raision Pyryt, Voimisteluseura Flex, Skating Team Raisio, RaiFu, Raision Palloseura, Raision Loimun liigajoukkue, Nappulaliiga, Raision Nuorisokiekko, Raision Sulkapalloilijat, Raision Urheilijat uintijaosto, Raision Urheilijat, lentopallo Salamanders.
Liikuntahallin kuntosalia käyttävät yksityiset kuntalaiset, iltaisin ja viikonloppuisin seurojen harjoitusryhmät. Kävijämäärät kaikissa sisäliikuntatiloissa on n. 230 000 käyntiä / vuosi. Käyttöaste syyskaudella 2013 lokakuussa oli noin 80 %, koko sisäkaudella, 1.1. 31.5. ja 1.9. alkaen n. 75 %. Kesäkaudella tilat ovat käytettävissä tapahtumissa ja harjoittelussa eri sopimuksella. Keskustan voimailutila Arkipäivisin klo 8 16 tilaa käyttävät kaksi päiväkotia, satunnaisesti Vaisaaren koulu ja alakoulut. Iltaisin ja viikonloppuisin tilat ovat seurojen käytössä. Käyttäjinä: Raision Ryhti judo, Raision Ryhti aikido, Raision Voimamiehet paini, Sin Moo Hap Ki Do ja Raision Bushidoka. Kirjattuja kävijöitä 1.1. - 31.5.2013, judotatamilla 2.509 ja painimolskilla 998, yhteensä 3.507. Tilan käyttöaste on 41,3 %. Tilan päiväkäyttö on vähäistä käyttötunnit tulevat pääosin iltoina ja viikonloppuina sisäkaudella. 2.2.3. Ulkoliikuntapaikat Pallokentät Koulujen yhteydessä olevat kentät ovat kouluaikana päivisin klo 8 16 koulujen ja päivähoidon käytössä. Muuna aikana nämä kentät ovat Nappulaliigan käytössä sekä paikallisten asukkaiden lähiliikuntapaikkana. Kerttulan ja Ihalan tekonurmet sekä Raikulan nurmikenttä ovat päivisin koulujen käytössä, iltaisin ja viikonloppuisin pääosin seurojen käytössä. Kesäaikana kenttiä käyttävät: RaiFu, SCR, Raision Ryhti, RaiTeePee, Raision amerikkalainen jalkapallo sekä Nappulaliiga. Luistelukentät Talvella osa kentistä toimii luistelukenttinä. Koulujen yhteydessä olevia kenttiä jäädyttävät ja hoitavat liikuntapalvelut, muita pieniä luistelukenttiä asukasyhdistykset. Koulut ja päivähoito käyttävät talvikaudella arkipäivisin jääkenttiä. Iltaisin ja viikonloppuisin ne ovat kaikkien raisiolaisten vapaassa käytössä. Jääurheiluseurat käyttävät Kerttulan Jäähallien tiloja. Kerttulan urheilukenttä Yleisurheilun suorituspaikat ja nurmikenttä ovat arkipäivisin koulujen käytössä, iltaisin ja viikonloppuisin sekä koulujen loma-aikana seurojen käytössä. Seuratoiminnassa pääkäyttäjänä on Raision Kuula.
Beachvolleykentät Raisiossa on kaksi beachwolleykenttäaluetta, joissa on toisessa kaksi ja toisessa kolme kenttää. Näillä alueilla on varsinainen beachwolleyhiekka. Kentät ovat vapaasti käytettäviä ja seurojen harjoitus turnauskäytössä. Muualla yksittäiset kentät ovat hiekkakenttiä ulkolentopalloon. Kuntopolut ja latuverkosto Kuntopolut ovat kaupungin ylläpitämiä lenkkeilyyn ja aktiiviseen ulkoliikuntaan tarkoitettuja polkuja. Talvikaudella Kerttulan kuntopolulle lumetetaan olosuhteiden salliessa latu, valaistujen lenkkien mitat on 2,5 km; 3 km ja 4 km. Muut ladut tehdään Pähkinämäen majalle, kuntopoluille ja kouluympäristöihin luonnonlumitilanteen mukaan. Luontoliikuntareitistöt Raision alueella on pidempiä ulkoilureittejä luontoliikuntaan. Kaupunkiympäristöön on toteutettu Raision Raitti 8,4 km ja JokiRaitti 5,7 km. sekä Uikkupolku (MeriRaitti) 4 km. Muut reitit ovat osa Kuhankuonon reitistöä, jota ylläpidetään ja kehitetään Kuhankuonon ulkoilualue ja retkeilyreitistö ry:n toimesta. Yhdistyksessä ovat jäseninä Varsinais-Suomen liitto ja Turun seudun 9 kuntaa. Raision alueella hoidettuja reittejä on yhteensä 57 km. Kaikki reitit inventoitiin 2010 ja osa vähällä käytöllä olevista reitin osista poistettiin ylläpidosta. Lähiliikuntapaikat ja Kuntokeidas OKM:n liikuntapaikkarakentamisen avustuksista on viime vuosina osa ohjattu lähiliikuntapaikkojen ja koulupihojen kehittämiseen lähinnä lasten ja nuorten arkiliikunnan edistämiseksi. Raisiossa on kaupungin toimesta toteutettu muutamia lähiliikuntapaikkoja. Kaanaan koulun piha-alue, viereinen kenttäalue ja Kukkulavuori oli yhteishanke, jossa koulua ja sen ympäristöä kehitettiin yhdessä kylätalo -ajattelun pohjalta. Hankkeen jatkona on pyritty yhdessä opetustoimen kanssa kehittämään muitakin kouluympäristöjä lähiliikuntaideologian mukaan. Kuntokeidas on ikäihmisten ulkokuntoilupaikka, sijainniltaan keskeinen lähellä Hulvelan palveluja ja keskustan kerrostaloalueita. 2.2.4. Jäähallipalvelut Arkipäivisin, klo 8-16, DNA1-halli on alakoulujen, päivähoidon ja ammattiopiston käytössä sekä DNA2-halli yläkoulun ja lukion käytössä. Iltaisin ja viikonloppuisin molemmat hallit ovat seurojen käytössä, muutamaa yleisöluistelutuntia lukuun ottamatta. Jäähallien käyttöaste on sisäkaudella n. 65 %. Ilta ja viikonloppukäyttö yli 90 %. Jäähallien kävijämäärä sisäkaudella on n. 130 000 käyntiä.
3. Muut kaupungin liikuntaympäristöt Muita kuin varta vasten liikuntalajien mukaisia liikuntaympäristöjä ovat kevyen liikenteen väylät, puistot, leikkikentät, virkistysalueet lähiliikunta-alueet, koulupihat ja metsät. Kevyen liikenteen väylät ovat merkittävin arkiliikunnan harrastuspaikka. Liikunnan kannalta väylien määrä ja turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää eli väylän kunto, hoito ja käytön säännöt. Raisiossa kaupungin ylläpitämiä kevyen liikenteen väyliä on yhteensä 150 km. Puistojen, leikkikenttien ja virkistysalueiden ylläpidosta vastaa pääosin kaupungin Teknisen keskuksen tuotanto. Tavoitteena puistojen leikkikenttien ja lähiliikuntapaikkojen osalta on kehittää yhdessä ns. kolmen sukupolven leikkikenttiä eli harrastuspaikkoja yhdessä lapsille, vanhemmille ja isovanhemmille. Koulupihat on tutkimuksissa todettu olevan merkittävimpiä lasten liikkumaan aktivoinnin kannalta. Koulupihoja kehittämällä on myös tavoitteena välituntiliikunnan lisäksi kouluajan ulkopuolisen käytön lisääminen. 4. Muut liikuntapaikat Raisiossa on kaupungin ylläpitämien liikuntapaikkojen lisäksi myös monipuolinen tarjonta yksityisiä liikuntapaikkoja. Kerttulan Jäähallit on merkittävin osakeyhtiömuotoinen toteutus, jossa kaupunki on pääosakkaana yhdessä jääurheiluseurojen kanssa. Kerttulan Tennishalli on osakeyhtiömuotoinen halli, jossa kaupunkikin on pienellä osuudella mukana. Raision Moottoriratayhdistys ylläpitää moottorirata-aluetta kaupungin omistamalla ja yhdistykselle vuokraamalla maalla. Lisäksi Raisiossa on useita yksityisiä liikuntapalveluja tuottavia yrityksiä. 5. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Liikuntapaikkaselvityksen tavoitteena on ollut nykytilanteen kartoitus ja sen pohjalta tehdyt kehittämisehdotukset palvelujen tason säilyttämiseksi ja vaihtoehtoisten tuotantotapojen pohtimiseksi. Liikuntapaikkojen suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja toimintakonseptien kehittämiseksi on tehty töitä vuosien varrella. Liikuntapalvelujen ja Teknisen keskuksen yhteistyötä on pyritty kehittämään toimintojen ja vastuitten selkeyttämiseksi. Liikuntapaikkojen peruskorjauksia ja uusia lähiliikuntapaikkoja on kyetty kohtuullisesti toteuttamaan. Sen sijaan Liikuntapalvelujen taloudessa on 2000 luvulla korotusvara mennyt henkilöstökustannusten sopimusperusteiseen kasvuun. Muiden kustannusten kasvuun on pyritty sopeuttamaan toimintaa. Henkilöstön tehtävien muutoksilla on pyritty tehostamaan resurssien käyttöä. Vapautuneita vakansseja ei ole kaikkia
täytetty. Toimintatavoissa ja tehtävien tarkennuksissa on kehittämistä, mutta ei saavutettatavissa merkittäviä säästöjä. Toimenpide-ehdotukset: Liikuntapaikkojen kunnossapito: Liikuntapalvelujen kentänhoitajien resursseja keskitetään vaativimpien kilpailu- ja harjoitusolosuhteiden ylläpitämiseen. Lähinnä kyseeseen tulee Kerttulan alueen hallit, kentät ja reitit / ladut sekä keskustan ja Vaisaaren alueen liikuntapaikat. Liikuntapaikkojen hoitajat vastaavat kaikilla kentillä kilpailuolosuhteiden viimeistelystä ja siihen liittyvästä kalustosta. Ulkokenttien ja talvella luistelukenttien hoito määritellään tapauskohtaisesti yhdessä Teknisen keskuksen kanssa. Osa asuinalueiden ja koulujen yhteydessä olevien kenttien perushoidosta voidaan organisoida yhdessä Teknisen keskuksen kanssa mahdollisten alueurakointien sopimuksiin mukaan. Liitteenä olevaan Liikuntapaikkaluetteloon on merkitty ko. kentät. Liikuntapalvelujen henkilöstö selvittää yhdessä Teknisen keskuksen kanssa liikuntapaikkojen kiinteistökustannusten ja energiankäytön säästömahdollisuuksia. Liikuntapaikkapalvelun kehittäminen: Seurantajärjestelmiä sekä käytön että kustannusten osalta kehitetään. Kuntamaisemaraportointia kehitetään yhdessä Kuntamaisema Oy:n ja muiden kuntien kanssa LiikuntaVertin (isojen kaupunkien vertailujärjestelmä) mukaiseksi. Raisiolaisille urheiluseuroille tehdään seurakysely keväällä 2014. Kyselyssä kartoitetaan seurojen liikuntapaikkojen käyttöä ja asiakastyytyväisyyttä sekä esityksiä kumppanuuden vahvistamiseksi kaupungin kanssa. Asiakastyytyväisyysmittaukset toteutetaan muillekin käyttäjäryhmille. Kyselyjen tulosten ja muiden taustatietojen pohjalta kehittämisohjelmaa valmistellaan yhdessä Seuraparlamentin kanssa. Liikuntapaikolle tehdään esteettömyyskartoitus vuoden 2014 aikana. Tehdään Raision liikuntaolosuhteiden kehittämisohjelma 2014-17.