Työllistämissuunnitelma

Utajärven kunta Kh 22.10.2013 Työllistämissuunnitelma Osallisuuden tukeminen 2013 K e h i t t ä m i s p a l v e l u t

1 Sisällys Tiivistelmä... 2 Johdanto... 2 1. Käsitteiden määrittely... 3 Työllistymistä vaikeuttavat tekijät... 5 2. Utajärven työllisyystilanteen kuvaus... 7 3. Tätä tavoittelemme... 9 4. Toimenpiteet tavoitteille... 10 5. Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi (henkilöstö, tilat, rahat)... 14 6. Tulevaisuuden Työllistäminen... 15 7. Arviointi/ Seuranta... 15 Liitteet... 16

UTAJA RVEN KUNNAN TYÖ LLISTA MIS- SUUNNITELMA 1.11.2013 2 Tiivistelmä Työllistämissuunnitelmassa 2012 asetettiin toimenpiteille tavoitteet, jotka olivat kunnianhimoiset ja tavoittelemisen arvoiset. Täysimääräisesti kaikkea ei saavutettu, mutta toisaalta joillakin osa-alueilla onnistuttiin tavoitteita paremmin. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn haettiin ja saatiin valtion avustusta nuorten työpajan ohjaajan ja etsivän toimintaan. Työpajatoiminta kehittyi tavoitteiden suuntaisesti. Työpajatoimintaa voidaan toteuttaa seinättömästi, tiiviissä yhteistyössä työnantajien kanssa. Seinättömyydessä ei käytetä/ei ole fyysistä työpajan tuotannollista ympäristöä. Keskimääräinen paja-aika kyettiin pitämään alhaisena, eli n. 3 kk (0 90 pv). Pajajakson jälkeen neljä on aloittanut opiskelun, yksi työllistyi oppisopimusyritykseen, kaksi suoraan yritykseen. Lisäksi 16 nuorta työllistyi yksilöohjauksena yritykseen sekä viisi työkokeiluun (ilman pajajaksoa). Elokuussa ei ollut yhtään alle 20 vuotiasta nuorta työttömänä, alle 25 vuotiaita oli työttömänä 14 kpl. Aikuisten työpajatoiminta on toiminut kiitettävästi osallisuuden ja yksilön tavoitteiden tukemisessa. Yli 500 päivää passiiviaikaista työmarkkinatukea saaneiden määrä o n kyetty pitämään erittäin alhaisena (vrt. ns. sakkolista). Kuntouttavaa työtoimintaa on vahvistettu sekä toimintaan on laadittu selkeä toimintamalli. Osallistujia on ollut 24 sijoitettuna eri toimipisteisiin. Palkkatukityöllistämistä suunnattiin ensisijaisesti nuoriin (yhteiskuntatakuu) sekä vaikeasti työllistettäviin henkilöihin. Kaikilla edellä mainituilla toimilla on kyetty vähentämään työmarkkinatuen kuntaosuuden maksua huomattavasti. Johdanto Työllistämiseen vaikuttavat laajat uudistukset astuivat voimaan 1.1.2013. Työharjoittelu ja työelämävalmennus jäivät pois ja tilalle tuli työkokeilu, joka on selkeästi tavoitteellinen. Palkkatuen käyttöä on ohjeistettu tarkemmin (tarkoituksenmukaisuusharkinta). Kattavin muutos oli nuorisotakuun voimaan tuleminen. Samanaikaisesti työllistämiseen kuuluvien muutosten kanssa TE- toimistot yhdistyivät ja uudistivat toimintamallia. Nämä kaikki uudistukset vaikuttivat kunnan välityömarkkinoiden palvelumalliin ja asiakkuuksiin. Vain muutos on pysyvä; työttömyysturvalakiin on tulossa muutoksia vuoden 2014 alusta, mikäli Hallituksen esitys Eduskunnalle toteutuu. Vuodesta 2006 voimassa on ollut työmarkkinatukea koskeva lainsäädäntö, jossa yli 500 päivää työttömyyden perusteella passiivista työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuen kustannukset jaettiin valtion ja kuntien kesken. Sen tavoitteena on pienentää pitkäaikaistyöttömien määrää. Lisäksi

3 uudistukseen liittyi toimeentulotuen rahoitus siten, että valtio osallistui perustoimeentulotuen rahoitukseen, jotta työmarkkinatuesta kunnille syntyvät kustannukset tulisivat kompensoitua. Pitkäaikaistyöttömille suunnatut aktivointitoimenpiteet tuovat vastaavasti säästöjä kunnan toimeentulotuki- ja työmarkkinatukimenoihin. 1 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa 2011-2014 elinkeinoelämä ja työllisyys sekä hyvinvointi-toimintalinjoissa esitetään työllisyyttä, osallisuutta, syrjäytymisen ehkäisyä ja hyvinvointia edistäviä tavoitteita. Erityisenä kohderyhmänä maakuntaohjelmassa ovat nuoret. Maakuntaohjelman tavoitteisiin kuuluu myös kehittää syrjäytymisen ehkäisyn tutkimusta, ennakointia ja seurantaa alueella. 2 Syrjäytymisen vaiheita voidaan kuvata viisivaiheisesti: 1. Vaikeudet kotona, koulussa, sosiaalisessa toimintaympäristössä, 2. koulun keskeyttäminen tai alisuorittaminen, 3. työmarkkinavaihe, jossa ajautuminen huonoon työmarkkina-asemaan, 4. täydellinen syrjäytyminen (työn vieroksunta, kriminalisoituminen, sosiaaliavustusten varassa toimeentulo, alkoholisoituminen, eristäytyminen tai muu vastaava marginalisoituminen), 5. ja laitostuminen tai muu eristäminen yhteiskunnasta. Prosessin kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen voidaan vaikuttaa ehkäisevästi ja 4. ja 5. vaihe edellyttävät pitkälle edenneen syrjäytymisen korjaamista. Utajärven kunnanhallituksen nimeämä työllisyystoimikunta on laatinut työllistämissuunnitelman, jossa on määritelty kunnan työllistämisen tavoitteet, keinot ja resurssit. Työryhmän puheenjohtajana toimii hyvinvointivastaava Hannele Karhu. Työllistäminen nähdään osana Utajärven kunnan hyvinvointi- ja elinkeinopolitiikkaa. Työllistämissuunnitelman tavoitteena on muodostaa mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys kunnan työllisyystilanteesta sekä työllisyyden hoitamisen vastuusta ja tarkoituksenmukaisesta toiminnasta. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan, miten työllistäminen kunnan tehtävänä nivoutuu valtion suunnitelmiin esim. pitkäaikaistyöttömien työllistämisen siirtämisestä kunnan vastuulle sekä millaisin keinoin nuorisotakuuseen tullaan vastaamaan. Suunnitelmassa on tavoitteena myös selvittää heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelujen kehittämistä siten, että heidän mahdollisuutensa aktiiviseen työelämäosallisuuteen, kuntoutukseen sekä parempaan hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen vahvistuvat. 1. Käsitteiden määrittely 1 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 2 Takala, M. 1992 Kouluallergia : yksilön ja yhteiskunnan ongelma

4 Heikossa työmarkkinatilanteessa olevilla henkilöillä tarkoitetaan tässä suunnitelmassa pitkäaikaistyöttömiä, vaikeasti työllistyviä ja vajaakuntoisia henkilöitä. Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan työtöntä työnhakijaa, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä työnhakijana sekä työnhakijaa, joka on ollut useammassa työttömyysjaksossa yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana ja joka työttömyyden toistuvuuden ja kokonaiskeston perusteella on rinnastettavissa yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä olleeseen. Vaikeasti työllistyvällä tarkoitetaan työtöntä työnhakijaa, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivää ja jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt työttömyysturvalain 6 luvun 7 tai 9 :ssä tarkoitetun enimmäisajan johdosta. 3 Vajaakuntoisen käsitettä ei ole vuoden 2013 alussa voimaan tulleessa julkisesta työvoimaja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012). Silloin kun laissa on tarpeen erikseen huomioida terveydentilansa perusteella osatyökykyiset, laissa käytetään ilmaisua vamma tai sairaus. Uudessa laissa työttömän työnhakijan määritelmään ei sisälly ikärajoja eikä työkykyisyyttä koskevaa edellytystä. Henkilö on työtön työnhakija, jos hän ei ole työ- tai virkasuhteessa, työllisty yrittäjänä tai omassa työssään taikka ole päätoiminen opiskelija. Uuden määritelmän myötä mm. työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella olevat ovat työttömiä työnhakijoita ilmoittauduttuaan työnhakijoiksi TE-toimistoon. Välityömarkkinoilla tarkoitetaan työttömille tarjottavia määräaikaisia työmahdollisuuksia joko palkkatuetussa työsuhteessa tai ilman työsuhdetta työllistymistä edistävänä toimenpiteenä. Vastineeksi taloudellisesta tuesta yhteiskunta odottaa, että työntekijälle tai toimenpiteeseen osallistuvalle tarjotaan avotyömarkkinoita enemmän työnohjausta ja tukea. Tavoitteena on, että työtön työnhakija voisi välityömarkkinoilla parantaa työelämävalmiuksiaan ja osaamistaan ja näin edistää mahdollisuuksiaan sijoittua avoimille työmarkkinoille. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta velvoittaa kunnat ja TE-toimistot yhteistyössä tekemään työttömille asiakkailleen yksilöllisen aktivointi- ja palvelusuunnitelman. Kuntien on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea ja jotka eivät työ- ja toimintakykynsä takia kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin. Kuntouttava työtoiminta räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan siten, että se edistää hänen elämänhallintaansa ja pääsyään työmarkkinoille. 3 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:6 Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3 24 kuukauden mittaiseksi jaksoksi kerrallaan. Jakson aikana henkilön tulee osallistua kuntouttavaan työtoimintaan vähintään yhden ja enintään viiden päivän aikana kalenteriviikossa. Yhden päivän aikana kuntouttavan työtoiminnan tulee kestää vähintään 4 tuntia.

5 Työllistymistä vaikeuttavat tekijät Valtakunnallisen tutkimuksen mukaan pitkäaikaistyöttömyyden syitä ovat pitkäaikaistyöttömien itsensä näkökulmasta ikä, terveydentila, oma motivaatio tai työnhakukäyttäytyminen, yleinen työmarkkinatilanne (alueellinen työllisyystilanne ja työelämän muuttuminen esim. määräaikaisuudet), ammatillinen osaaminen, työkokemuksen puute, perhesyyt ja puutteet kielitaidoissa. Työhallinnon virkamiesten näkemyksen mukaan työllistymisen esteitä ovat valtakunnallisesti katsottuna päihde- ja mielenterveysongelmat, motivaation puute ja sosiaaliset ongelmat. Erilaiset sosiaaliset ongelmat ja elämäntilanteen kriisit vaikeuttivat erityisesti 15-34- vuotiaiden työllistymistä. Mielenterveyden häiriöiden osuus oli korkea 20-39-vuotiailla. Terveyden- ja sosiaalihuollon palveluja tarvitsevat asiakkaat olivat pääosin iältään 25-50-vuotiaita. Osaamisvaje koituu yhä useamman työllistymistä hidastavaksi tekijäksi. Osin osaamisvaje johtuu työelämän asettamista yhä tiukemmista osaamisvaatimuksista. Henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvät tekijät eivät välttämättä tule tietoon vasta kuin pidemmällä aikavälillä. Näitä esteitä ovat mm. päihteiden käyttö (alkoholi- ja huumeriippuvuus), velkaongelmat (joka esim. nuorilla saattaa johtua peliriippuvuudesta) ja jopa harmaassa taloudessa työskentely. Kokonaiselämänhallintaan liittyviä ongelmia on myös paljon: sosiaaliset rajoitteet (epäsäännöllinen vuorokausirytmi, siisteyteen liittyvät tekijät) ja ylisukupolvinen työttömyys. Terveydellisistä rajoitteista fyysistä rajoitteista kerrotaan yleensä avoimesti, mutta mielenterveyteen liittyvät häiriöt tulevat ilmi harvemmin ja yleensä epäsuorasti. Ennakkoasenteet vajaakuntoisia kohtaan vaikeuttavat työllistymistä, sekä haja-asutusalueella pitkät matkat (ei ole välttämättä varaa autoon, julkisen liikenteen puuttuminen), sekä erilaiset perhesyyt (mm. omaisten hoito, yksinhuoltajuus ja parisuhdeongelmat). Lisäksi tulo- ja byrokratialoukut vaikuttavat joissakin tilanteissa siten, että työttömällä ei ole mahdollista parantaa taloudellista tilannetta lyhytaikaisilla tai osa-aikatöillä ja tämä puolestaan kapeuttaa, usein ainoaa realistista, väylää kohti pysyvää työsuhdetta. Perustöiden puute ja kohtaanto-ongelma lisäävät myös työttömyyttä. Pelkän peruskoulun varassa oleville ei tahdo löytyä perustyötä. Kohtaanto-ongelma on vaikeutunut: eri asteiden koulutuksista valmistuu ammattilaisia, joille ei löydy oman alan työpaikkaa (tällä hetkellä esim. artesaanit, medianomit ja kulttuurialan maisterit). Utajärvellä työhallinnon viranomaisten arvion mukaan suurin syy pitkäaikaistyöttömyyden taustalla on sopivien työpaikkojen puute.

6 Pitkäaikaistyöttömyys on ilmiönä monimutkainen ja ongelman ratkaisu vaatii moniammatillista osaamista ja yhteistyötä; työ-, elinkeino-, koulutus-, sosiaali- ja terveyspolitiikka. Haasteita asettaa myös se, että Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on n. joka viides yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneista henkilöistä on ollut työmarkkinatuella jo yli 10 vuotta. Työnhakuun tai uuden työuran suunnitteluun tulee aktivoitua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erityisen tärkeää on huolehtia nuorten aikuisten pääsystä työmarkkinoille mahdollisimman nopeasti ja estää näin uuden pitkään työttömän olleiden henkilöiden sukupolven syntyminen.

2. Utajärven työllisyystilanteen kuvaus 7 Työnhakijat Utajärvellä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli syyskuun lopussa 10,4 % (Pohjois-Pohjanmaalla 13,2 %, Vaalassa 15,5 %, Paltamossa 11,4 %). Vuosi sitten prosenttiosuus oli 11,7 % eli laskua tapahtui 1,3 prosenttiyksikköä (Pohjois-Pohjanmaalla nousua 2 %). Koko maassa osuus nousi 1,6 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 9,5 %:sta 11,1 %:iin. Utajärvellä työ- ja elinkeinotoimistoissa (TE-toimistoissa) oli syyskuun lopussa 123 työtöntä työnhakijaa, mikä on 14 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin (Vaalassa 225, Paltamossa 172, P-Pohjanmalla 24 136 henkilöä). Työttömyyden rakenne Työttömistä työnhakijoista oli naisia 55 kpl. Verrattuna edelliseen vuoteen naisten työttömyys pysyi ennallaan. Miehiä oli syyskuussa työttömänä 68. Miesten työttömyys laski vuoden takaisesta tilanteesta 14:lla. Kunnassa ei ollut alle 20-vuotiaita työttömiä. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 14 kpl, (Vaalassa 19 kpl), mikä oli 4 kpl enemmän kuin vuosi sitten. Utajärvellä nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli 11,4 % (Pohjois-Pohjanmaalla 17,6 %). Koko maassa prosenttiosuus oli 13,5 %. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli syyskuun lopussa 67 kpl (Vaalassa 110 kpl). Vajaakuntoisia työttömiä oli 20 kpl. Avoimia työpaikkoja oli 7 kpl. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 31 kpl (2012 oli 37 kpl). 01/2013 02/2013 03/2013 04/2013 05/2013 06/2013 07/2013 08/2013 Keskim. ta-el työt.yht työt.yht työt.yht työt.yht työt.yht työt.yht työt.yht työt.yht 2013 AMMATIT YHTEENSÄ 157 151 137 135 130 144 142 123 140 0 Tiet., tekninen ja taiteell. työ 10 10 9 9 8 9 12 10 10 1 Terveydenhuolto ja sosiaaliala 18 14 12 10 9 16 14 12 13 2 Hallinto- ja toimisto, IT-alan työ 9 12 10 11 14 15 15 13 12 3 Kaupallinen työ 9 8 7 7 9 8 7 8 8 4 Maa- ja metsätalous, kala 20 20 15 11 8 11 11 10 13 5 Kuljetus ja liikenne 6.......... 6 5 6 Rakennus- ja kaivosala 21 17 18 20 16 12 13 10 16 7 Teoll: vaatet., kone, puu, sähkö 21 24 23 26 24 25 20 21 23 8 Muu teollisuus ja varastoala 11 13 14 13 13 13 11 11 12 9 Palvelutyö 23 19 17 16 17 22 21 15 19 X Muualla luokittelematon työ 9 10 9 9 9 9 12 8 9 Utajärvi, työttömät amm.ryhmittäin 2013/Ely-keskus

8 Toimenpiteet Aktiivitoimenpiteissä oli elokuun lopussa 57 työnhakijaa (2012 25 henkilöä). Heistä oli palkkatuella sijoitettuna 32 henkilöä (ed. vuonna 31), lisäksi työkokeilussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa yhteensä 20 henkilöä (18 kuntouttavassa ja 2 työkokeilussa). Aktiiviohjelmissa olevien osuus lasketaan nk. laajasta työttömyydestä eli työttömien ja aktiiviohjelmissa olevien yhteismäärästä. Aktivointiaste oli P-Pohjanmaalla syyskuussa 31,6 %. Vuosi sitten vastaava luku oli 36.0 %. Koko maassa aktivointiaste laski viime vuodesta ollen syyskuun lopussa 31,1 % ja vuosi sitten 33,5 %. Utajärven työllistämisen vahvuudet Utajärvellä on panostettu työllistämiseen ja oppisopimuskoulutukseen vuoteen 2007 asti erittäin hyvin. Kun kunta joutui Kriisikunta-selvitystyöhön, sisäasiainministeriöstä ilmoitettiin, että työllistäminen ei ole kunnan tehtävä, joten kunnan työllistäminen jouduttiin lopettamaan/ajamaan alas vuosiksi 2008-2009. Vuonna 2010 työllistämiseen alettiin taas panostaa. Toimeentulotukimenot olivat Utajärvellä v. 2012 60 /asukas. Maan keskiarvo oli 130 /asukas. Pohjois-Pohjanmaan keskiarvo oli 88 /asukas. Oulunkaaren kuntien vastaavat luvut olivat seuraavat: Vaala 117, Ii 52, Pudasjärvi 117 ja Simo 14. Pelkän toimeentulotuen varassa elävien henkilöiden määrä on pysynyt ennallaan. Utajärven toimeentulotuen käyttö ja menot kertovat osaltaan myös siitä, että kunnassa on jo olemassa olevaa kulttuuria, jossa työn tekemistä pidetään tärkeänä ja arvostetaan. Utajärven työllistämisen kehittämisalueet 1. Välityömarkkinoita edelleen kehitetään siirtymien edistäjäksi 2. Ohjauksellisia palveluja (yksilöohjaaja/työhön valmentaja/työnetsijä) kehitetään 3. Yritysyhteistyötä tulee lisätä 4. Palvelujen tuloksellisuutta/vaikuttavuutta ja laatua tulee seurata 5. Eri organisaatioiden välisen yhteistyön kehittäminen Utajärven työllistämisen haasteet

9 Yhteistyö Tiedonsaanti Asiakasomistajuus Työllistämien edellyttää mahdollisimman kitkatonta ja tavoitteellista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Nyt haasteena on saada riittävän varhaisessa vaiheessa kontakti työttömäksi tai ilman koulutuspaikkaa jääneeseen henkilöön. Lisäksi on ns. asiakasomistajuutta, jossa joku tai jotkut tahot omivat asiakkaan pelkästään omaan palveluun/tukeen ja estävät tai hidastavat tarkoituksenmukaista verkottumista. 3. Tätä tavoittelemme Työllisyyssuunnitelman laajana kuntalaisten hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden lisäämisen tavoitteena on: Työllisyyden ja osallisuuden tukeminen Syrjäytymisen ehkäisy Työn tekemisen kulttuurin vahvistaminen Yhteisöllisyyden vahvistaminen Terveyserojen kaventaminen Nuorten yhteiskuntatakuu tuli voimaan v. 2013 alusta. Sen mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömälle tarjotaan työkokeilupaikkaa, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Ensisijaisina kohderyhminä ovat nuoret (nuorten yhteiskuntatakuu) ja vaikeasti työllistyvät henkilöt. Osattomuus työelämästä johtaa helposti syrjäytymiseen myös muusta yhteiskunnan toiminnasta. Yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle yli 1 milj. euroa (jos syrjäytyminen kestää koko työiän, eli n. 40 vuotta). Työllistämiseen kehitetään tarpeisiin vastaava pysyvä toimintamalli, jotta pystytään kehittämään pitkäjänteistä, vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa. Toimintamallia arvioidaan säännöllisesti ja toimintaa kehitetään arvioinnin perusteella. Työllistämistoiminnan tulee olla tavoitteellista kohti avoimia työmarkkinoita, elämänhallintaa ja yhteiskuntaa. Työllisyyttä hoidetaan ratkaisukeskeisellä toimintamallilla, jossa nostetaan esille yksilön vahvuuksia ja nähdään hänellä olevan annettavaa työelämälle. Tuetaan osallistumista ja sitoutumista, luodaan uskoa mahdollisuuksiin ja vahvistetaan jokaisen kykyjä käyttää

10 omia mahdollisuuksiaan. Vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä ja vahvistamalla ylisektorista moniammatillista yhteistyötä. Utajärven kunnalla on työllistämiselle ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiselle laajat tavoitteet, jotka ovat yhteydessä toisiinsa, joten työllistämistoimintaa kehitetään ja jatketaan kunnan omana toimintana. Tavoitteena on edelleen kehittää ja ottaa käyttöön uusia luovia toimintamalleja pitkittyvän työttömyyden ehkäisemiseksi: rakentaa työhön ja koulutukseen hakeutumista kannustava järjestelmä yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Poistaa työllistymisen esteitä eri toimijoiden välillä ja, mahdollisuuksien mukaan, lainsäädännöstä. Toimintamallin tulee olla pysyvä, jotta pystytään kehittämään pitkäjänteistä, vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa. Utajärvellä työvoimaan kuuluvia henkilöitä elokuussa 2013 on 1178 (Kuntien työvoima 15-74- vuotiaat Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston lopullinen tieto vuodelta 2011). Tavoitteeksi asetetaan, että kunnan työttömyys laskee 8 %:iin vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömien määrä vähenee 123 henkilöstä 95:een. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys laskee 0 %:iin ja yli 500 päivää passiiviaikaista työmarkkinatukea saaneiden määrä vähenee nollaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Tulosten saavuttaminen edellyttää kitkatonta yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan TE- toimiston kanssa. 4. Toimenpiteet tavoitteille 1. Nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen vahvistaminen Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Työpajatoiminnan kehittäminen Haetaan valtion avustusta nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön Nuorten työpajan toimintasuunnitelma: toiminta pääasiassa seinätön paja - mallilla Nuorten kesätyöllistäminen Työpaja ja etsivä toiminta jatkaa 2014 Nuorten koulupudokkaiden määrä 0 Nuorten alle 25-v. työttömyys 0 % 12/2014 Koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevat 25-29 v. nuoret mukana työpajatoiminnassa 100% 12/2014 Toimintasuunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutuvat Työllistetään kaikki 96 99 syntyneet kesällä 2014

11 Vuoden 2014 päätavoitteena on edelleen kehittää Hyvinvointitalon pajatoimintaa seinättömäksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pajalle tehdään sopimus vain, jos asiakkaan elämäntilanne sitä edellyttää. Pääsääntöisesti ohjaajat etsivät/neuvottelevat/työvalmentavat asiakkaansa suoraan yrityksiin. 2. Aikuisten työpajatoiminnan sisällön kehittäminen Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Osallisuuden tukeminen verkostoitunut toiminta yksilön tavoitteita tukevaa Työpajatoiminnan laadun arviointi kiitettävä Yli 500 päivää passiiviaikaista työmarkkinatukea saaneiden työttömyys 0 % 12/2014 3. Kuntouttavan työtoiminnan vahvistaminen/kehittäminen Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Kuntouttavan työtoiminnan Tehdään kuntouttavan työtoiminnan Toiminta tuloksellista kuvaaminen toimintasuunni- telma (suunnitelma toiminnasta, sisällöistä ja periaatteista, sisältää laadun) 4. Palkkatukityöllistäminen Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Palkkatukityöllistämisen kehittäminen/lisääminen Uusia työpaikkoja (yrityksiin) Yli 500 päivää työttömänä olleiden määrä 0 hlöä 12/2013 Työmarkkinatuen kuntaosuusmaksu alle 20 000 /vuosi Työllistymisen edistämiseksi on syytä vahvistaa edelleen sijoittamista. Edelleen sijoittaminen on kustannuksiltaan kunnalle sama verrattuna vaihtoehtoon jossa kunta sijoittaa palkkatuella palkkaamansa henkilön kunnan toimipisteisiin. Yrityksiin (käyttäjäyritys) sijoittamalla kunta (varsinainen työnantaja) edistää työllistetyn sijoittumista jatkossa avoimille työmarkkinoille sekä mahdollistaa työelämäosallisuuden.

12 Toisena kehitettävänä toimintona on yhdistyksille ja säätiöille maksettava kuntalisä (ei sellaisille toimijoille, jotka TE- toimisto katsoo elinkeinotoiminnan harjoittajiksi). Kuntalisää maksetaan rekisteröidyille yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille, jotka työllistävät palkkatuella (yhdistys/säätiö hakee TE- toimistosta) utajärvisiä työttömiä (henkilö saanut 500 pv työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa) vuonna 2014 Utajärven alueella. Kuntalisää voi saada 6 kuukauden ajan. Kuntalisä tulee käyttää palkkakulujen sekä lakisääteisten kulujen kattamiseen (palkkaus + lakisääteiset kulut ovat vähintään palkkatuki + kuntalisä). Kuntalisän määrä 200 /kk/max 6 kk (vaikeasti työllistyvän henkilön palkkaus). Yhdistyksen tulee, kuntalisän saadakseen, työllistää työntekijä vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Lyhyempi työllistäminen tulee harkittavaksi, jolloin huomioidaan työllistettävän kokonaistilanne. 5. Työttömien terveystarkastukset Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia järjestämään työterveyshuollon ulkopuolelle jääville työikäisille terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia. Valtakunnalliset tutkimustulokset osoittavat, että työttömillä on huomattavan paljon terveydellisiä ongelmia sekä tarvetta työkykyä edistäviin ja palauttaviin toimenpiteisiin. Työttömyyden pitkittyessä riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa. Työttömien paluu avoimille työmarkkinoille vaikeutuu olennaisesti jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Terveystarkastusten kautta työttömät työnhakijat voivat päästä tarvitsemansa hoitojärjestelmän piiriin ja työllistävissä ja aktivoivissa toimenpiteissä voidaan ottaa paremmin huomioon terveydelliset rajoitteet. Kunnille on osoitettu valtionosuusrahoitusta pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia varten. Työttömien terveystarkastus-mallia tullaan syventämään: Utajärvellä on kaikilla työttömillä mahdollisuus päästä terveystarkastuksiin. Nyt tehostamme toimintamallia kehittämällä koko prosessia moniammatillisessa yhteistyössä. Tavanomaisen terveydenhuollon henkilöstön lisäksi mukaan mm. kuntoutussuunnittelija, psykologi, päihdetyöntekijä. Tavoitteena on työttömän voimaannuttaminen ja oma aktiivinen toimijuus omassa elämässä. Tarvittaessa yksilöohjaus terveydenhuollon asiointiin. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=122757&name=dlfe-27307.pdf Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Työttömät pääsevät terveysneuvontapalvelujen piiriin Terveystarkastusten toteuttamisesta tehdään suunnitelma. Terveystarkastukset toteutuvat 6. Työkokeilut

13 Missä on onnistuttava Toiminta Mittari työkokeilupaikka löytyy viikon sisällä Suunnitelma toiminnasta, sisällöistä ja periaatteista (sisältää laadun) Työllistymistä tukevia työkokeilupaikkoja riittävästi 7. Oppisopimuskoulutus Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Oppisopimuskoulutuksen tarpeen ja mahdollisuuksien kartoitus Toteutetaan Tehdään selvitys oppisopimuskoulutustarpeista ja toteutus mahdollisuuksista sekä kustannuksista tarkoituksenmukaisesti ja tavoitteellisesti Syyskuun loppuun mennessä (tammi syyskuu) 2013 Hyvinvointitalossa oli ollut erilaisissa työllistymistä edistävissä toimenpiteissä yhteensä 45 henkilöä (kuntouttava työtoiminta 24 ja työkokeilu 21). Talon toimijat toteuttivat suuria tapahtumia; mm. juhlasalin taiteellinen kuvitus, tietokoneen käyttökoulutus kuntalaisille kurssimuotoisesti, kunnan markkinointiin liittyvän kuvamateriaalin tuottaminen (still - ja videokuvaa), odotuskatoksen valmistus ja paikoilleen sijoittaminen rautatieasemalle, puolustusvoimien valatilaisuuden ruokailupaikan järjestäminen, hyvinvointimessuille järjestelyihin osallistuminen, srk:lle grillikodan tekeminen eri toimijoiden kanssa yhteistyössä. Lisäksi Hyvinvointitalo on aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa. Osaamisen tukemiseksi talossa toimiville hankittiin viisi erityyppistä koulutusta hygieniapassi 4 tulityökurssi 2 työturvallisuuskurssi 3 anniskelupassi 1 joista sai joko passin tai koulutuskortin. Nuorten työpajan toimintaan on osallistunut 25 nuorta sekä kaksi JOPO - oppilasta. Haastatteluja ja edelleen ohjausta, kertaluonteista yksilövalmennusta, sai nuorista 31 työnhakijaa tai toimenpiteessä olevaa. Keskimääräinen paja-aika on ollut noin 3 kk. Pajajakson jälkeen nuorista 4 on aloittanut opiskelun 1 OPSO- yritykseen

14 2 työllistynyt yritykseen 16 yksilöohjauksena työsuhteeseen ilman pajajaksoa 5 yksilöohjauksena yritykseen työkokeiluun ilman pajajaksoa Hyvinvointitalossa tehdään yhteistyötä eri tahojen kanssa nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. OmaPolku projektin asiakastyö käynnistyi elokuussa 2012 ja siinä on syyskuun 2013 loppuun mennessä 19 nuorta ohjauksessa (vuonna 2012 oli 6 henkilöä). Projektissa nuorella on käytettävissä henkilökohtaista ohjausta työ -/ koulutuspaikan saamiseksi. Osallisuuden tukemiseksi Hyvinvointitalossa tehdään yhteistyötä paikallisten koulujen kanssa keväällä valmistuville luokille infotilaisuudet JOPO oppilaiden valmennus yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Lukuvuonna 2012 2013 kaksi opiskelijaa. Lisäksi yksilöohjausta virasto ym. muiden asioiden hoitoon TimeOut aikalisä toimintaa etsivän työparina kutsuntojen ennakkotarkastukset etsivän parina 5. Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi (henkilöstö, tilat, rahat) Aktiivisella pitkäaikaistyöttömyyden hoidolla on monenlaisia kerrannaisluonteisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Tulosta voidaan laskea huomioimalla myös se mitä säästetään, eikä ainoastaan tulo euroina - tärkeää ei ole vain se, kuinka paljon voittoa tulee, vaan myös se, kuinka paljon kunnan ja veronmaksajien varoja säästetään. Henkilöstöresurssit: 1 henkilö, joka vastaa työllistämisen kokonaisuudesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta 1 henkilö etsivä nuorisotyö 1 henkilö Nuorten työpajatoiminta - ½ pajaohjaaja

15 Henkilökunnan tulee olla asianmukaisesti koulutettua. Toiminta on moniammatillista verkostoitunutta toimintaa. Fyysisiä tiloja on Hyvinvointitalolla, Supassa sekä yrityksissä ja kolmannella sektorilla. Toiminnan kustannukset ovat Arvioitu nettomeno vuodelle 2014 on 397 000 euroa. 6. Tulevaisuuden Työllistäminen Uusia avauksia kuntien ja työvoimaviranomaisten välisessä tehtävänjaossa on jatkossa odotettavissa, sillä työvoimaviranomaiset ovat keskittymässä yhä enemmän ensisijaisesti osaavien ja sujuvasti työllistyvien työnhakijoiden palvelemiseen. TE-toimistoissa työnhakijat on jaettu palvelutarpeen mukaan kolmeen eri ryhmään 1.1.2013 alkaen: 1. Työnvälitys- ja yrityspalvelut 2. Osaamisen kehittämispalvelut 3. Tuetun työllistymisen palvelut Kolmannen ryhmän työllistymisvastuu on siirtymässä yhä enenevässä määrin kuntien vastuulle. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisvastuun siirtämistä kunnille työstetään kuntakokeilussa 2012-2015. Jatkossa tulee panostaa pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn entistä enemmän. Lisäksi tulee vahvistaa vajaakuntoisten/osatyötyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksia aktiiviseen työelämäosallisuuteen. 7. Arviointi/ Seuranta

16 Työllisyysryhmä seuraa kuukausittain työttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden, työllisyysrakenteen, nuorten työllisyyden tilannetta ja työmarkkinatukimenoja. Työllisyystyöryhmä raportoi kunnanhallitukselle em. työllisyystilanteen ja tämän suunnitelman toimenpiteiden toteutumista neljännesvuosittain sekä tekee tarvittaessa nopeammallakin aikataululla muutos- ja kehittämisehdotuksia. Liitteet Utajärven laskelmia sekä asiakkaan että kunnan näkökulmasta - miksi työ ja työllistäminen kannattavat? Kyseessä vuokralla asuva perheetön henkilö (asunnon koko 37 m²) Tulot: Työmarkkinatuki Peruspäiväraha 32,46-20 % Tuloton (ei asumistukea) Ansiosidonnainen päiväraha Palkkatulo (palkkatuella) Tulot/ kk netto 519,36 519,36 778 1100 Asumistuki 200 200 100 Tulot yhteensä 719,36 719,36 878 1100 Menot: Perusosa tt:tuki 477,26 477,26 477,26 477,26 477,26 Ttt lisäosa: vuokra+sähkö 550 550 550 550 550 Menot yhteensä 1027,26 1027,26 1027,26 1027,26 1027,26 Kunnan menot ja tulot Kunnan maksettava ttt 1027,26-307,9-307,9-149,26 72,74 Kunnan maksettava sakkoraha -324,6 Palkkameno 2007 Palkkatukitulo 1356 Kuukausimeno/ kunta 1027,26 632,5 307,9 149,26 578,26

17 Työttömyysaste % vertailukunnittain Ii Muhos Paltamo Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala Oulu 08/2012 12,8 9,5 4,2 14,0 11,6 11,1 15,7 13,4 09/2012 13,1 10,0 4,1 14,9 11,3 10,3 15,7 12,9 10/2012 13,7 10,6 4,7 14,9 12,4 11,5 16,8 13,5 11/2012 14,2 11,2 4,1 15,0 12,2 11,5 17,0 13,7 12/2012 16,5 12,2 5,5 16,3 13,6 12,2 18,9 15,0 01/2013 16,8 12,3 7,0 17,2 14,5 13,4 18,9 14,9 02/2013 16,7 12,8 6,9 16,7 14,4 12,9 19,5 14,7 03/2013 16,4 12,5 5,9 16,2 16,0 11,7 18,8 14,8 04/2013 16,3 12,5 7,6 17,0 15,4 11,5 17,7 14,5 05/2013 14,6 11,5 7,1 14,0 14,1 11,0 15,6 14,3 06/2013 15,4 12,9 9,0 15,6 15,6 12,2 17,4 16,7 07/2013 15,7 13,8 10,7 16,7 15,4 12,1 18,0 17,3 08/2013 15,3 12,4 11,4 15,0 14,3 10,4 17,2 15,0 Ely- keskuksen tilastot Työmarkkinatuen kuntaosuus vertailukunnittain, /kuukausi Ii Muhos Paltamo Pudasjärvi Simo Utajärvi Vaala 08/2012 26107 10697 3681 21550 5566 2307 5019 09/2012 20768 8533 3793 17226 4671 2413 3003 10/2012 22961 12058 3246 25586 3739 3234 2305 11/2012 24025 12295 2467 21594 4580 2592 3323 12/2012 22456 12505 3136 18666 4174 250 3810 01/2013 27065 14629 4348 26689 7568 538 3689 02/2013 24799 13900 3622 21292 6089 902 4638 03/2013 25108 15219 4013 21549 5626 1493 5088 04/2013 28025 18138 4186 23762 6547 233 5964 05/2013 31185 16954 5012 25841 6721 708 6364 06/2013 26067 13093 6712 16751 6555 1051 5014 07/2013 31729 20145 5339 26832 7027 1635 4435 08/2013 33289 18420 5219 24655 5375 2345 2301 Kelan tilastot

18 Työttömät, työllistetyt sekä työmarkkinatuen kuntaosuutta saavien henkilöiden lukumäärät vuosilta 2006-2012 keskiarvoina 180 160 140 167 140 152 163 143 140 136 120 100 80 60 40 20 0 49 48 40 40 40 27 20 31 19 19 14 17 8 10 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kaikki työttömät Työmarkkinatuen kuntaosuus Työllistetyt 100000 90000 Työmarkkinatuen kuntaosuus 2006-2012 ja 2013/09 92663 88230 80000 70000 71623 65640 60000 51627 53768 50000 40000 36794 euroa 30000 20000 10000 0 10381 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013/09