Väestölaskennat Suomessa ja maailmalla Tilastokeskuspäivä 26.1.2011 Jari Tarkoma
Väestölaskentojen historiaa Suomessa (1) 1800-luvun jälkipuolella yhteiskunnan tietotarve lisääntyi mm. kaupungistumisen myötä (asuminen, ruokakunnat) Ehdotettiin myös välittömän väestölaskennan tekemistä; tällaisista oli hyviä kokemuksia monista Euroopan maista ehdotus toteutui osittain: suurimmissa kaupungeissa toteutettiin lomakelaskentoja vuosina 1870 1930 kerättäviä tietoja olivat mm. siviilisääty, äidinkieli, sivistystaso (lukutaito), uskontokunta, ammatti, elinkeino tietoja myös sokeista, kuuroista ja mielisairaista 26.1.2011 2
Väestölaskentojen historiaa Suomessa (2) Väestölaskentalaki vuodelta 1938 (154/38): koko maata käsittävä väestölaskenta ja siihen liittyvä asunto- ja kiinteistölaskenta toimeenpantava säännöllisesti joka kymmenes vuosi. Ensimmäinen välitön, koko maata koskeva laskenta oli tarkoitus toteuttaa vuonna 1940 Väestölaskenta toteutui vasta vuonna 1950 Sen jälkeen laskenta on tehty vuosina 1960, 1970, 1975, 1980, 1985, 1990, 2000 26.1.2011 3
Helsingin Sanomat 13.1.2011 50 vuotta sitten Suomen kansa lasketaan sähköaivoilla Tukholmassa Väestölaskennan ensivaiheet käynnissä. Yleisen Väestölaskennan mylly on alkanut jauhaa niin pääkaupungissa kuin maalaiskunnissa kautta maan. Tällä hetkellä on käynnissä väestölaskentalomakkeiden vastaanotto henkikirjoituksen yhteydessä, seuraavana vaiheena on niiden tarkastus ja puutosten täyttäminen, sitten tapahtuu lomakkeiden koodaus, reikäkortitus ja siirto magneettinauhoille. Kun tämä kaikki on suoritettu, lähtee koko Suomen kansa nauhoille merkittynä Tukholmaan. 26.1.2011 4
Kohti rekisteripohjaista väestölaskentaa 100 % 80 60 40 20 0 1950 1955 1960 1965 1970 Ques tionnaire data 1975 1980 Regis ter data 1985 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 26.1.2011 5
Väestölaskentojen rooli (1) Väestölaskentojen ensisijaisena tarkoituksena on kuvata laskenta-ajankohdalla tietyn alueen (valtion): väestön määrää, rakennetta sekä alueellista jakaumaa Usein kerätään myös muita tietoja, mm. perheistä ja asuntokunnista koulutusrakenteesta ammatti- ja elinkeinorakenteesta kielioloista asunnoista, rakennuksista, kiinteistöistä 26.1.2011 6
Väestölaskentojen rooli (2) EU:n tilastoasetus vuoden 2010/11 väestö- ja asuntolaskennasta (763/2008) Säännölliset tilastotiedot väestöstä sekä keskeisistä perheeseen, sosiaalisiin ja taloudellisiin seikkoihin sekä asumiseen liittyvistä henkilöiden ominaisuuksista ovat tarpeen, Keskeinen rooli väestöä ja asumista kuvaavien tietojen tuottamisessa niin koko maan tasolla kuin myös pienemmiltä maantieteellisiltä alueilta. 26.1.2011 7
Väestölaskennat maailmalla (1) Ensimmäisiä nykyaikaisia väestölaskennat: Quebéc, Nova Scotia: 16 laskentaa v. 1665-1754 Islanti 1703 Ruotsi(-Suomi): 1749 (ns. välillinen laskenta) Tanska-Norja 1769 Italian alueilla (Napoli-Sisilia) 1600-luvulla Virginia v. 1624-1625 Yhdysvallat 1790 Batavia (Alankomaat) 1795 Englanti-Wales sekä Ranska 1801 26.1.2011 8
Väestölaskennat maailmalla (2) YK suosittelee väestölaskentojen tekemistä vähintään 10 vuoden välein nollaan päättyvinä vuosina. Väestölaskennat voidaan yleensä tehdä säännöllisesti ja tiheään vain vauraissa teollisuusmaissa, mutta kehitysmaissa yksin jo resurssisyistä väestölaskentoja tehdään epäsäännöllisesti. Väestölaskenta on kuitenkin toteutettu kaikilla alueilla ainakin kerran 1950-luvun jälkeen UNECE-alueella väestölaskenta tehty vuonna 1995 tai sen jälkeen 87 % (48 maata 55:stä) Ei tehty: Andorra, Bosnia ja Herzegovina, Saksa, Islanti, San Marino, Ruotsi ja Uzbekistan 26.1.2011 9
Väestölaskentakello 1.1.2011 119 maata tehnyt väestölaskennan (2010/2011 kierroksella) 57% maailman väestöstä laskettu Lähde: UN 2010 World Population and Housing Programme http://unstats.un.org/unsd/demographic/sources/census/2010_phc/default.htm
Väestölaskenta maailman maissa (2010 census round)
Väestölaskentamenetelmät (1) 1) Perinteinen laskenta - haastattelijat lomakkeella, haastattelijat keräävät tiedon raskas, kallis prosessi suurin osa maista käyttää tätä menetelmää 2) Perinteinen laskenta - postikysely lomakkeet lähetetään ja palautetaan postin välityksellä voi olla myös alueorganisaatio (Suomessa 1980 väestölaskenta) 3) Rolling Census perinteinen laskenta kaikkia alueita ei lasketa samanaikaisesti eikä kokonaan alueet rotaatiossa, isot kaupungit otoksena (esim. Ranska) 26.1.2011 12
Väestölaskentamenetelmät (2) 4) Rekistereiden ja lomaketietojen yhdistelmä osa tiedoista rekistereistä, puuttuvat tiedot kerätään lomakkeella esim. Latvia, Slovenia, Espanja, Sveitsi 5) Rekistereiden ja otostilaston yhdistelmä rekistereistä puuttuvat tiedot estimoidaan otostutkimusten perusteella (esim. Hollanti) 6) Internet-tiedonkeruu 7) Rekisteripohjainen väestölaskenta tiedot kerätään olemassa olevista hallinnollisista rekistereistä yhtenäiset tunnisteet eri rekistereissä Tanska, Suomi (vuonna 2010 myös Ruotsi ja Norja) 26.1.2011 13
Väestölaskentamenetelmä 2010/11 väestölaskennassa 26.1.2011 14
Väestölaskennan kustannukset Väestölaskennat ovat laajin ja siten myös kallein tilastotuotantoprosessi tilastoinnin kohteena koko väestö laskentamenetelmä useimmissa maissa perinteinen, vaatii paljon henkilötyövuosia: laskijat, tallennus materiaali (lomakkeet, postitus) kustannukset vaihtelevat asukasta kohden laskettuna 0,2 USD (Suomi, Hollanti) - 0,6 USD (Turkki) - 23 USD (USA) vuoden 2000 laskennassa keskiarvo UNECE-alueella 6,7 USD 26.1.2011 15
Finland Netherlands Turkey Azerbaijan Belarus Kazakhstan Bulgaria Belgium Georgia Norway Kyrgyzstan France Russian Federation Armenia Romania Latvia Cyprus Albania Malta Spain Greece Italy Slovenia UK (England and Wales) Lithuania Serbia and Montenegro Portugal Austria Slovakia Croatia Poland Australia Hungary Luxembourg Israel Canada Switzerland Ireland Estonia Czech Republic United States Väestölaskenta 2000, kustannukset asukasta kohti 25,0 Census cost per capita (ppp USDs) 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 26.1.2011 16
Uhat ja vaikeudet Yleinen ilmapiiri vastaan (kato: tietyt ryhmät, alueet) Korkeat kustannukset Uudet yhteiskunnat: puute ammattitaitoisesta henkilökunnasta Väliaikaisen henkilöstön saanti Uusi teknologia Hallinnollisten aineistojen saanti, hyödyntämisen osaaminen, metodologiset kysymykset Poliittiset ongelmat, viime hetken muutokset menetelmiin 2000 laskennassa mainittu suu- ja sorkkatauti-epidemia, jonka vuoksi Irlannin laskentaa jouduttiin siirtämään 26.1.2011 17
Kansainväliset asetukset ja suositukset EU:n tilastoasetus väestö- ja asuntolaskennoista (763/2008) ohjaa väestö- ja asuntolaskennan suorittamista EU:n alueella EU:n väestölaskentasuositukset pohjautuvat YK:n suosituksiin (Principles and Recommendations for Population and Housing Censuses, Revision 2, United Nations, 2008): milloin, kuinka usein menetelmät kattavuus, tietosisältö käsitteet, määritelmät luokitukset julkisuus, avoimuus 26.1.2011 18
Väestö- ja asuntolaskenta 2010 Suomessa Laskenta-ajankohta 31.12.2010 Rekisterilaskenta Väestölaskentatilastot: väestörakenne, asuntokunnat, perheet, asuinolot, asunnot ja rakennukset, työssäkäynti, väestön koulutusrakenne Tuotetaan kansalliseen käyttöön aluetilastoja myös kuntaa pienemmillä aluejaoilla (esim. osa-alueet, karttaruudut) Tuotetaan EU:lle tilastoasetuksessa tarkoitettu laaja taulukkopaketti. 26.1.2011 19
Kansainvälinen konsultointi ym. Väestölaskentoja sekä rekisterien ja hallinnollisten aineistojen käyttöä koskeva kansainvälinen konsultointityö. Julkaisuja: Register-based statistics in the Nordic countries, United Nations (2007) Use of Registers and Administrative Data Sources for Statistical Purposes, Statistics Finland (2004) Väestölaskentoihin liittyviin kansainvälisiin tarkkailuoperaatioihin osallistuminen: Makedonia 2000 ja Kosovo 2011 (sovittu alustavasti). 26.1.2011 20