Karhu-maalämpöpumppu Asennus- ja käyttöohje KIV- mallit 6-25 Pohjolan Maalämpö Oy 1
Sisällysluettelo: Yleistä 3 Toimintaselostus 4 Kuljetus, asennus ja sijoitus 5 Toimituksen sisältö ja tarvittavat lisävarusteet 6 Sähköurakkaan kuuluvat työt 7 Maaputkiston upotusohje 8 Liuosputkiston upotusohje vesistöön 9 Lämpökaivo 10 11 Liuosputkiston liittäminen pumppuun ja täyttö 12 13 IV-putkisto 13 Lämpöpumpun käyttöön otto 14 15 Pumpun ohjauskytkimet 16 Huolto 17 Takuuohjeet 18 Tekniset tiedot 19 Liitteet kuva 1 kuva 2 sähkökaavio KIV6-KIV15(1/3) sähkökaavio KIV6-KIV15(2/3) sähkökaavio KIV6-KIV15(3/3) sähkökaavio KIV18-KIV25(1/3) sähkökaavio KIV18-KIV25(2/3) sähkökaavio KIV18-KIV25(3/3) riviliittimet KIV6-KIV15 riviliittimet KIV18-KIV25 kytkentäkaavio pumpun ja varaajan lähtöjen koko maapiirin täyttö sijoitus Puhallintehot Lue ohje huolellisesti ennen asennuksen aloittamista. Käytä lopullisessa asennuksessa aina laitteen mukana tulevia ohjeita mahdollisesti tulleiden muutosten takia. 2
Yleistä Karhu KIV-mallin pumput ovat Pohjolan Maalämpö Oy:n valmistamia maalämpöpumpun ja ilmastointikoneen yhdistelmälaitteita. KIV-pumput ovat tarkoitettu omakotitalojen lämpimän käyttöveden, lämmityksen ja ilmanvaihdon tuottamiseen. Lämmönjako toimii vesikiertoisella lattia tai patterilämmityksellä. Lämmönlähteenä käytetään maata, porakaivoa tai vesistöä. Lämpöpumppu kerää maaputkiston avulla maaperään sitoutunutta lämpöenergiaa talteen ja siirtää sen varaajaan, josta lämpöä otetaan käyttöveden sekä rakennuksen lämmittämiseen. Karhu-maalämpöpumput keräävät noin 70 % tarvittavasta lämpöenergiasta luonnosta ja noin 30 % tarvitaan sähköenergiaa kompressorin ja apulaitteiden pyörittämiseen. 3
Toimintaselostus Lämpöpumppu siirtää lämpöenergiaa maaperästä, vesistöstä tai porakaivosta. Lämpöpumppu nostaa lämpötilatason kompressorin avulla riittävän korkeaksi lämpimälle käyttövedelle ja lämmitykselle. Lämmönkeruuputkisto upotetaan maahan noin 1,0 1,2 m syvyyteen. Järveen tai vesistöön putki täytyy painottaa riittävän hyvin ja huolehtia että putki on rantavedessä niin syvässä, ettei jää pääse tarttumaan siihen kiinni. Yleensä lämmönkeruuputkena käytetään PEM 40/10 muoviputkea. Putkistossa kiertää vesi-etanoliseos johon maaperän lämpö sitoutuu. Lämpöpumppu ottaa kiertävästä liuoksesta noin 3 astetta talteen. Lämmön luovutuksen jälkeen liuos palaa jälleen maaputkistoon uudelleen lämpenemään. Paisuntaventtiili ruiskuttaa höyrystimeen nestemäistä kylmäainetta, joka höyrystyy pienemmässä paineessa ja höyrystyessään se sitoo keruuliuoksesta lämpöenergiaa itseensä. Kylmäainehöyry puristetaan kompressorissa korkeampaan paineeseen, jolloin sen lämpötila nousee. Sen jälkeen höyry menee lauhduttimeen, jossa lämpöenergia luovutetaan varaajan veteen ja samalla kylmäaine nesteytyy. Nestemäinen kylmäaine palaa jälleen paisuntaventtiilille, joka ruiskuttaa kylmäaineen jälleen höyrystimeen ja näin kierto jatkuu. 4
Kuljetus Lämpöpumppu ja varaaja tulee kuljettaa aina pystyasennossa sekä suojata kastumiselta ja pakkaselta. Varastointi Lämpöpumppu ja varaaja tulee säilyttää ennen asennusta lämpimässä tilassa. Asennus Lämpöpumpun saa asentaa vai LVI-luvat omaava putkiurakoitsija ja sähkötyöt tulee tehdä sähköurakointiluvat omaava urakoitsija. Sijoitus Lämpöpumppu tulee sijoittaa erilliseen tekniseen tilaan, jossa on lattiakaivo. Tilan tulee olla lämpöeristetty ja lämmin. Pumppu tulee asentaa vaakasuoraan säätöjalkojen avulla. Vältä pumpun asentamista ääniherkille seinille. Pumppu ja varaaja tulisi sijoittaa tekniseen tilaan siten, että seinän ja laitteen väliin jää min. 50 mm. Teknisessä täytyy olla lattiakaivo. (Liite. mittapiirrokset). 5
Karhu KIV- maalämpöpumpun toimituksen sisältö Maapiirin muovinen paisunta-astia Lämmönsäätöautomatiikan ulkoanturi, menovesianturi 2 kpl ja varaaja-anturi 2 kpl 3-tie venttiilin säätömoottori 2 kpl IV nopeudensäädin (kytkin S3). Jussi sarjan kalusteisiin sopivalla etulevyllä varustettu nokkakytkin. Asennus ja käyttöohje Vastuspaketti sisältää Varavastus Lisätehovastus Kytkentäkotelot vastuksille Varaajatermostaatti Tarvittavat lisävarusteet Lämmityspiirin L1 kolmitieventtiili (L2-piirin, jos kytkettynä) Kaapeli lämpöpumpulta toimimoottoreille Lämmitysjärjestelmän paisunta-astia Kiertovesipumppu L1- ja (L2) piireille Käyttöveden 3-tie sekoitusventtiili (Oras 4210 DN15) Lämmitysjärjestelmän varoventtiili 1,5 bar Lämmitysjärjestelmän painemittari 0-4 bar Maakiertopiirin ja lämmityspiirin roskanerottimet Putket ja putkivarusteet 6
Sähköurakkaan kuuluvat työt Syöttökaapelin tuonti ja kytkeminen Varaajan vastusten johdotus ja kytkentä (2 kpl). KIV 6-15 vastukset kytketään pumpun ohjauskeskukseen missä ei ole etusulakkeita vastuksille. KIV 18 ja 25 Vastukset kytketään erilliseen kytkentärasiaan (kuuluu toimitukseen) mihin tuodaan pumpulta ohjaus ja sähkökeskukselta oma syöttö. Varaajan ylilämpö / termostaatin johdotus ja kytkentä Toimilaite säätömoottorien johdotus ja kytkentä (2 kpl). Toimilaiteet matalajännite 24 V. Ulkoanturin vieminen ulos. Anturit on kytketty pumpun päässä. Anturijohtoa voi jatkaa. HUOM! Anturin napaisuus pitää säilyttää samana. Varaaja antureiden (2 kpl) vienti varaajalle. Anturit on kytketty pumpun päässä. Anturijohtoa voi jatkaa. HUOM! Anturin napaisuus pitää säilyttää samana. Lämmityspiirin antureiden (2 kpl) vieminen putkimiehen määrittelemään paikaan. IV nopeudensäätimen johdotus ja kytkentä (kytkin S3) on Jussi sarjan kalusteisiin sopivalla etulevyllä varustettu nokkakytkin. Kytkin kuuluu toimitukseen. Kaapeli MMO 7*1,5 Takkakytkimen S5 ja IV tehostuskytkin S4 johdotus ja kytkentä. S4 ja S5 on painonappeja. Kytkimet eivät kuulu toimitukseen. 7
Maaputkiston upotusohje Vaakaputkistossa maaperän on oltava savimaata tms. Hiekkamaahan ei vaakaputkisto sovellu sen huonon lämmönluovutuksen takia Putkien päät on oltava aina tulpattuna asennuksen aikana Mikäli putkea joudutaan jatkamaan maan alla, suositellaan sähköhitsattavia muhveja. Puristushelmiliitosta maan alla tulee välttää. Painettavien liittimien käyttö ei ole sallittua. Mahdollinen liitoskohta on hyvä merkitä karttaan tms. Keruuputkina käytetään normaalisti PEM40/10 polyeteeniputkea Keruuputken upotussyvyys on noin 1-1.2 m tulevan maan pinnasta. (huomioi mahdollinen tuleva tontin tasaus/täytemaa) Putkien etäisyys toisistaan noin 1,5 m Kaivanto täytetään samalla maalla, joka on sieltä kaivettu. Mahdolliset kivet poistetaan kaivannosta. Kaivannon alkutäyttö tulee suorittaa varovasti, ettei putki vaurioidu. Tien alitukset suojataan styroksilla. Lämpökaivoratkaisussa putket olisi hyvä eristää kaivolle asti esim. Tubolit 42x20 eristeellä. Putket eristettävä noin 3 m ennen rakennusta sisälle asti ja läpivientikohdassa käytettävä suojaputkea Maaputkisto tulee asentaa mahdollisimman suoraa niin, että vältytään mahdollisilta ilmapusseilta Mikäli putkisto on korkeammalla kuin mitä pumppu, tulee putkisto varustaa korkeimmalta kohdalta ilmausventtiilillä Putkien kaivaminen maahan kannattaa suorittaa kesällä hyvissä ajoin, jotta maa-ainekselle jää aikaa tiivistyä putkien ympärille ja tällöin saadaan maasta otettua energiaa paremmalla hyötysuhteella. 8
Liuosputkiston upotusohje vesistöön Vesistöön asennettaessa putket ankkuroidaan 5-15 kg betonipainoilla noin 2 m välein. Nämä estävät putken ympärille muodostuvan jään aiheuttaman nosteen vaikutuksen, jolloin putket eivät nouse pintaan. Putki asennetaan putkikelalta vetämällä esim. veneellä suoraan vesistöön ilman painoja. Putki jää kellumaan tyhjänä veden pintaan. Kun putki on kokonaan vedessä ja putken päät rannalta kiinnitettynä ja ranta-alueelta upotettuna voidaan pohjapainoja asentaa veneestä rannasta alkaen. Painot asennetaan tiukasti kiinni putkeen esim. suurella nippusiteellä. Betonin ja putken väliin on hyvä laittaa jokin pehmuste esim. kumisuikale, joka estää hiertymisen ja painon liukumisen. Vesistön syvyys tulisi olla yli 2 m. Vesistöputkeen ei suositella jatkoksia. Emme suosittele keruuputkiston asentamista virtaavaan jokeen. Putki upotettava rantavedessä niin kauaksi, ettei jää pääse tarttumaan putkeen kiinni. 9
Lämpökaivo Sijoitus Sijoitettava rakennuksen ulkopuolelle siten, että mahdollinen myöhempi huolto on mahdollista. Huomioitava mahdolliset sähkökaapelit, vesijohdot, viemärit yms. Vältä paikkaa johon tulee runsaasti pinta- ja valumavesiä. Mikäli mahdollista sijoita kaivo niin, että kaivolta on nousu pumpulle päin. Mitoitus Kaivon syvyys mitoitetaan aina aktiivisyvyyden mukaan, eli se osa jossa putket ovat vedessä. Yleensä kaivo porataan varmuuden vuoksi 10 m haluttua aktiivireikää syvemmäksi. Yli 200 m reikiä ei suositella, vaan tarvittaessa porataan useampi reikä, reikien etäisyys toisistaan vähintään 15 m. Kaivon halkaisija Lämpökaivo on halkaisijaltaan 130 160 mm. Keruuputkisto Keruuputkena käytetään yleensä muoviputkea PEM 40, paineluokka vähintään 6,3. Putkia kaivossa 2-4 kpl. Pohjan U-liitokseen ei suositella helmiliittimiä vaan sähköhitsattuja osia. 10
Lämmönkeruuliuos Yleensä Naturet maalämpöneste. Pakkasenkestävyys -17 C astetta. Mikäli liuos laimennetaan vedellä, on se tehtävä ennen putkistoon pumppausta. Huoltokaivo Porakaivon päälle tulee rakentaa huoltokaivo, jossa putket saadaan liitettyä. Yleensä käytetään halkaisijaltaan 80 cm betonirengasta. Veden käyttö talousvetenä Lämpökaivon vettä ei tule käyttää talousvetenä. Jäätymisriski. Hankautumat keruuputkistoon. Huollettavuus kärsii. 11
Liuosputkiston liittäminen pumppuun ja täyttö Sekä tuleva, että palaava liuosputki on tuotava aina sisälle eristettynä noin 3 m ennen rakennusta. Liuosputkisto liitetään pumpun liittimiin 8 ja 9. Liitin 9 maasta pumpulle on tuleva liuos. Liitin 8 on pumpulta paluu maahan. Putket liitetään kytkentäkaavion mukaisesti. Muovinen paisunta-astia kytketään imulinjaan eli liittimen 9 puolelle. Paisunta-astian minimi korkeus lattiasta on 1,5m. Maaliuoksena käytetään Naturet maalämpönestettä (denaturoitu etanoli 60 %), joka laimennetaan vedellä 530 prosenttiin. Valmiin liuoksen pakkasen kestävyys -17 astetta. Liuospiiri täytetään erillisen saavin kautta, joko uppopumppua tai painepumppua apuna käyttäen. Saaviin kaadetaan yksi 29 L liuosastia ja saman verran vettä. Näin saadaan saavillinen sekoitettua 50/50 % vesi/etanoliliuosta. Saavista ajetaan valmiiksi sekoitettua liuosta putkistoon hanan 10 kautta aina niin kauan, että hanasta 15 tulevasta letkusta palaa putkiston täytyttyä liuosta takaisin saaviin. Täytön aikana hana 16 on kiinni ja varoventtiili 14 on irti. Maaputkiston täytyttyä kierrätetään pumpun avulla liuosta saavista ja siihen takaisin noin 1 h ajan, jotta saadaan ilmakuplat putkistosta pois. Täytön jälkeen suljetaan hanat 10 ja 15. Hanat 12, 18 ja 11 pidetään kokoajan auki. Ilmaushana 17 pidetään koko ajan kiinni. Järjestelmä paineistetaan muovisen paisunta-astian kautta lisäämällä nestettä maaliuospumpun kytkimen (kuva 2) avulla (kork. 2.5 bar). (Liite maapiirin täyttö). Sulje sitten paisunta-astian alla oleva hana 11 ja pysäytä kytkimestä maaliuospumppu. Täytä paisunta-astia nesteellä noin 50 %:iin. Tämän jälkeen asennetaan varoventtiili 14. Varoventtiilin asennuksen jälkeen avataan hanat 15 ja 16. IV-koneen jäähdytyskennolla olevan ilmausruuvin, sekä liuospumpun päältä lähtevässä putkessa olevan ilmausnipan kautta otetaan vielä loput ilmat pois. Huom! Tämän jälkeen täytyy tarkistaa että järjestelmä on jäänyt paineelliseksi. 12
Pumpun ja varaajan väliset putkikytkennät Pumpun ja varaajan välille tulee 4 kpl putkia, jotka kytketään kuvan mukaisesti. Putkena käytetään Cu 28 ja putket tulee eristää. Varaajan ja pumpun välillä oleviin putkiin 7 ja 3 asennetaan mudanerotin 1. Ylimmän käyttövesikierukan alapuolella oleva 2 vastuksen reikä tulpataan. Huom! Varaajan yläosaan tulevat tulistuspiirin kaksi putkea 1 ja 3 on oltava nousussa varaajaan päin koko matkalta. Tulistuspiirissä ei ole kiertovesipumppua vaan toiminta perustuu vapaaseen kiertoon. Putkien oltava nousussa varaajaan päin, eikä putkissa saa olla lenkkejä ylös tai alaspäin. Käyttöveden kiertoa ei suositella. Mikäli kierto kuitenkin halutaan, tulee se kytkeä kuvan mukaisesti. Käyttöveden kierrossa ei saa olla kuivauspattereita, tuulikaappipuhaltimia tms. Putkisto tulee eristää hyvin. (Liite kytkentäkaavio). 13
IV-putkisto IV-kanavien asennus ja eristys Ilmanvaihtokanavat asennetaan ullakolle tai mahdollisesti sisätilaan. Tulo- ja poistokanavaan asennetaan mahdollisimman lähelle konetta tehokas äänenvaimennus. Kanavat pitää eristää hyvin ja jäähdytystoiminnon takia myös sisätilan kanavat täytyy eristää. Huom.! Ilmanvaihtokoneen käyttö on rakennusaikana ehdottomasti kielletty kanavien ja kennojen likaantumisen vuoksi. Ilmanvaihtokanavien eristykset on myös oltava tehtynä valmiiksi ennen käyttöönottoa. 14
Käyttöön otto Täytyy tarkastaa ennen lämpöpumpun käynnistämistä. Sähkömiehen ohjeistus Pumppu kytkettävä joko 3 vaihe pistotulpalla tai turvakytkimellä. Tarkasta ennen pumpun käynnistystä vaihejärjestys. Mikäli vaihejärjestys on väärä, vaihevahti estää pumpun käynnistymisen. Lämmityksen 3-tie venttiilien shunttimoottoreiden suunnan tarkistus. Moottorin suunnan voi vaihtaa kytkemällä johdot 2&4 ristiin shunttimoottorilla.(sähkökuva). IV-koneen ohjauskytkimet (sijoitus haluttuun tilaan). IV-koneen nopeussäätö (numerokytkin uppo, toimitettu laitteen mukana) IV-koneen takkakytkin toiminto, tehtaalla asetettu aika 10 min (painonappi) IV-koneen tehostuskytkin toiminto, tehtaalla asetettu aika 45 min (painonappi) Putkimiehen ohjeistus Liuosputkistosta saattaa tulla vielä käyttöön oton jälkeen ilmoja, joten ilmaus kannattaa uusia 2-3 kertaa pumpun käytyä aina noin 2-3 h ajan. 15
Lämpötilojen asetus Varaajan lämpötila (keskiosan lämpötila) Lattialämmitystä käytettäessä asetus 35 45 C astetta Patterilämmitystä käytettäessä 45 50 C astetta Max. asetus 55 C astetta Yli 50 C asteen lämpötiloja ei suositella varaajan keskiosassa Varaajan yläosan lämpötila ei ole säädettävissä. Yläosan lämpötila seuraa noin 20 40 C astetta varaajan keskiosan lämpötilaa korkeammalla. Varaajan lämpötilan asetus kannattaa pitää mahdollisimman alhaisena, koska se vaikuttaa lämpöpumpun hyötysuhteeseen. Mitä alhaisempi on varaajan keskiosan lämpötila, sitä parempi hyötysuhde on lämpöpumpulla. 16
Pumpun ohjauskytkimet KIV:n kytkimet vasemmalta alkaen.(liite) 1. Ohjaus sulake 2. Ohjaus kytkin maalämpö tai suora sähkö. Kytkinvipu alhaalla numero 1 näkyvissä on maalämpö päällä. Häiriötilanteessa kytkeytyvät varaajan sähkövastukset automaattisesti päälle. Kytkinvipu ylhäällä numero 2 näkyvissä kytkeytyy vain varaajan varavastukset päälle, jolloin varaajan lämpötilan ohjaus on varaajan kyljessä olevan termostaatin takana. 3. Merkkivalo. Oranssi = IV-koneen tuloilman esilämmityspatteri päällä Sininen = IV-koneen tuloilman jäähdytyspatteri päällä 4. Lämmönsäätöautomatiikka Team-Control. Katso erillinen ohje 5. IV-koneen termostaatti. Ohjaa jäähdytyspatterin toimintaa. Asetus esim. 23 astetta. Jos kesällä poistoilman lämpötila nousee yli 23 astetta, ohjautuu jäähdytyspatteri automaattisesti päälle. Asetusarvoa voidaan muuttaa painamalla F1 ja nuolinäppäimillä lämpötilaa muuttamalla. Uuden asetuksen lämpötila jää vilkkumaan termostaattiin ja jää muistiin, jos termostaattiin ei koske noin 5 sekuntiin. Näppäin F2 ei käytössä. Normaalisti termostaatin näytössä näkyy sisältä poistettavan ilman lämpötila. Kesällä täytyy muistaa säätää lämmitysjärjestelmän huonetermostaatit pienemmälle, ettei tule tilannetta jolloin lämmitys ja jäähdytys ovat yhtä aikaa päällä. Laitteen sisäinen termostaatti, joka ei ole ohjauspaneelissa näkyvissä ohjaa tuloilman jäähdytys/ lämmitys toimintoa niin, että ulkolämpötilan laskiessa alle +10 astetta ei jäähdytyspatteri pääse kytkeytymään päälle. Kun ulkolämpötila on alle +10 C, on tuloilman esilämmitys kytkeytyneenä aina kompressorin käydessä. 17
Huolto-ohjeet Maapiirin paisunta-astia tulisi olla noin puolillaan nestettä. Liuosta voi lisätä irrottamalla paisunta-astian päällä oleva korkki ja kaatamalla nestettä sisään. Täyttö tulee suorittaa pumpun ollessa sammuksissa ja hana 11 suljettuna. Varaajan mutasihdit täytyy tarkastaa/puhdistaa käyttöönotossa ja viikon päästä. Tämän jälkeen puhdistus suorittaa kerran kuukaudessa. Liuospiirin mutasihti täytyy tarkastaa käyttöönotossa ja kerran päivässä ensimmäiset kaksi viikkoa ja tämän jälkeen kuukauden välein. IV-koneen huoltotoimenpiteet ENNEN huoltotoimenpiteitä laita ilmanvaihtokoneen nopeuskytkimen asento nollaan. Suodattimien tarkistus/imurointi 4-kertaa vuodessa. Vaihto tarvittaessa. Lämmöntalteenottokennot voi irrottaa vetämällä ulospäin. Kenno täytyy puhdistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa liottamalla esim. pesuainepitoisessa nesteessä ja laskemalla vettä läpi. Kondessiveden poistoletkun toiminta on tarkistettava kaatamalla vettä pohja-aukon lähelle kerran vuodessa. (suodattimien tarkistuksen yhteydessä). Huoneiden päätelaitteiden puhdistus kannattaa suorittaa esim. pesuvedellä, rätillä ja tiskiharjalla. Päätelaitteen lautasta EI saa pyörittää irti. Tällöin ilmanvaihdon säädöt muuttuvat. Puhdistus kannattaa suorittaa aina kerran vuoteen. Ilmanvaihtokanavien puhdistus kannattaa tilata noin 8-10 v välein. 18
Takuuehdot Pohjolan Maalämpö Oy myöntää Karhu-maalämpöpumpuille 3 vuoden takuun ostopäivästä lukien. Takuuseen kuuluvat tuotteen rakenne, valmistus ja raaka-aineviat. Takuuehdot edellyttävät asianmukaista asennusta ja käyttöä. Valmistaja tai sen edustaja korjaa tai vaihtaa vialliset osat normaalina työaikana. Takuuseen ei kuulu viat, jotka ovat aiheutuneet käyttäjän huolimattomuudesta, käyttöohjeen, huollon tai hoidon laiminlyönnistä, ylisuurista jännitevaihteluista (yli +-10 % nimellisjännitteestä), ukkosesta, tulipalosta, asennus- tai käyttöohjeen vastaisesta tai muuten virheellisestä sijoituksesta käyttöpaikalle, eikä muiden kuin valmistajan tai sen valtuuttaman huoltoliikkeen korjauksesta. Takuuseen ei sisälly normaalit käyttöohjeissa esitetyt säädöt, käyttöopastuskäynnit, hoito ja puhdistustoimenpiteet, liuos tai lämmönjakopiirien ilmaukset. Takuuseen ei kuulu maapiirissä käytettyjen syövyttävien tai virheellisten nesteiden aiheuttamat viat. Takuu ei korvaa laitteen viallisuudesta aiheutuvia mahdollisia välillisiä kustannuksia. 19
Tekniset tiedot Karhu KIV 6-25 Lämmitysteho 6-25 kw Osatehovastus 4,5 kw (jos käytössä) Varavastus 4,5+4,5 kw (vastuksen koko voi vaihdella) Ilmavirta 180 l/s (100 Pa) EU 3 suodattimilla LTO hyötysuhde 80 % Liitäntäsulake 3x10-25 A (riippuen pumpusta) Korkeus 1960 mm Leveys 1120 mm Syvyys 770 mm Malli KIV 6 KIV 8 KIV 10 KIV 12 KIV 15 KIV 18 KIV 25 Lämpöteho 6,95 8,65 9,95 12,45 14,75 18,9 26,5 kw 0/+35 Lämpöteho 6,45 8,05 9,45 11,65 13,7 17,4 24,5 kw 0/+50 Sähkö liitäntä 3 ~ 400V 3 ~ 400V 3 ~ 400V 3 ~ 400V 3 ~ 400V 3 ~ 400V 3 ~ 400V Sulakkeet 16A 16A 16A 16A 20A 20A 25A Käynnistys 40A 46A 51,5A 64A 74A 99A 127A virta kompr. Max. käyntivirta kompr. 7A 9A 11A 11,6A 13,5A 16A 21A Huom.! Sulakkeina käytettävä hidas tulppasulake tai D käyrän automaatti Valmistaja: Pohjolan Maalämpö Oy Tampereentie 488 33880 Lempäälä Finland www.pohjolanmaalampo.fi info@pohjolanmaalampo.fi P.03 223 8755 F.03 223 8756 20
Liitteet: Kuva 1. Kuva 2. 21
KIV PUHALLINTEHOT pussisuodatin F7 Puhallintehot tuloilmalle 300 Paine-ero Pa 250 200 150 100 1.Asento 2.Asento 3.Asento 4.Asento 5.Asento 50 0 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Ilmavirta l/s Puhallintehot poistoilmalle 350 300 Paine-ero Pa 250 200 150 100 1.Asento 2.Asento 3.Asento 4.Asento 5.Asento 50 0 0 50 100 150 200 250 Ilmavirta l/s KIV Tehonkulutus Kokonaisottoteho W 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 0 50 100 150 200 250 Ilmavirta l/s 105V 130V 160V 190V 230V