Päätös. Nro 135/2011/1 Dnro ESAVI/775/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Etelä-Suomi Päätös Nro 135/2011/1 Dnro ESAVI/775/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ympäristölupapäätöksen (Nro 39/2003/2, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto) lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan muuttamista Huittisten kaupungin Pappilanniemen jätevedenpuhdistamolla, Huittinen. LUVAN HAKIJA Huittisten kaupunki Risto Rytin katu 36 32700 Huittinen LAITOS JA SEN SIJAINTI Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamo sijaitsee Huittisten kaupungissa Pappilan kylän Pappilanniemessä kaupungin omistamilla tiloilla RN:o 3:72 ja 3:75 (kompostointialue), osoitteessa Niementie 70. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Huittisten kaupunki on toimittanut ympäristölupahakemuksen Etelä- Suomen aluehallintovirastolle 18.10.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohta Ympäristönsuojelulain 31 Ympäristösuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 a) kohta Hakemus perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.7.2003 antamaan ympäristölupapäätökseen nro 39/2003/2, jossa on määrätty tekemään hakemus lupamääräysten tarkistamisesta viimeistään 30.6.2011. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Voimassa oleva puhdistamon ympäristölupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 10.7.2003 antamallaan päätöksellä myöntänyt ympäristöluvan Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamon toiminnalle sekä puhdistamossa käsiteltyjen jätevesien johtamiselle Punkalaitumenjokeen Loimijoen liittymäkohdassa. Huittisten kaupunki hakee nyt myös muutosta puhdistamonsa ympäristölupaan (Nro 39/2003/2) puhdistamon toiminnassa tapahtuvan muutoksen vuoksi. Huittisten jätevedenpuhdistamon lupapäätöksessä on seuraavat keskeiset määräykset jätevesien käsittelystä ja johtamisesta: Vuoden 2009 alusta lukien neljännesvuosikeskiarvoina laskettujen pitoisuusarvojen ja käsittelytehojen on oltava vähintään seuraavat: Pitoisuusarvo Käsittelyteho enintään vähintään BOD 7 ATU 15 mg O 2 /l 95 % Fosfori 0,3 mg P/l 95 % COD Cr 60 mg O 2 /l 90 % Kiintoaine 15 mg/l 95 % Lisäksi kokonaistypen poistotehon on vuoden 2009 alusta lukien oltava vähintään 70 % laskettuna vuosikeskiarvona ja mukaan lukien mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi kaikkien edellä mainittujen parametrien osalta täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön laskettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Luvan saajan on viimeistään vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 28.9.2009 antamallaan päätöksellä pidentänyt 10.7.2003 antamassaan lupapäätöksessä nro 39/2003/2 asetettuja jäteveden käsittelyn tehostamista koskevia määräaikoja kolmella vuodella muuttamalla lupamääräykset 1 ja 2 kuulumaan seuraavasti: 1) Jätevedet on käsiteltävä vähintään hakemussuunnitelman mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vastaavalla tavalla siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on riittävä. Jäteveden käsittelyä on tehostettava vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä siten, että lupamääräyksen 2) mukainen, vuoden 2011 heinäkuun alusta lukien vaadittava jäteveden käsittelytulos saavutetaan. Edellä tarkoitettua jäteveden käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään vuoden 2009 loppuun mennessä. 2) Käsitellyn jäteveden pitoisuusarvojen on vuoden 2011 kesäkuun loppuun asti oltava mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna enintään seuraavat ja jäteveden käsittelytehojen vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: Pitoisuusarvo Käsittelyteho enintään vähintään BOD 7 ATU 25 mg O 2 /l 95 % Fosfori 0,5 mg P/l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % Vesistöön johdettavan jäteveden kokonaistyppipitoisuus saa olla poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta enintään 20 mg/l, kun veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12 ºC. Jätevedenpuhdistamon käytön ja hoidon tavoitteena on lisäksi oltava vähintään 70 %:n käsittelyteho kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona laskettuna. Vuoden 2011 heinäkuun alusta lukien vastaavalla tavalla neljännesvuosikeskiarvoina laskettujen pitoisuusarvojen ja käsittelytehojen on oltava vähintään seuraavat: Pitoisuusarvo Käsittelyteho enintään vähintään BOD 7 ATU 15 mg O 2 /l 95 % Fosfori 0,3 mg P/l 95 % COD Cr 60 mg O 2 /l 90 % Kiintoaine 15 mg/l 95 % Lisäksi kokonaistypen poistotehon on vuoden 2011 alusta lukien oltava vähintään 70 % laskettuna vuosikeskiarvona ja mukaan lukien mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. 3

Vesistöön laskettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. 4 Kaavoitus Puhdistamon alue ja viereinen kompostointialue on merkitty 13.12.1990 vahvistetussa asemakaavassa ET-alueeksi (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue). PUHDISTAMON YMPÄRISTÖ PURKUVESISTÖ Sijaintipaikka ja sen lähiympäristö Luonnonsuojelukohteet Vesistön yleiskuvaus Puhdistamo sijaitsee Huittisten kaupungissa Pappilan kylän Pappilanniemessä Loimijoen ja Punkalaitumenjoen liittymäkohdassa Puhdistamonimisellä kiinteistöllä. Jätevedet johdetaan puhdistamon edustalle Punkalaitumenjokeen Loimijoen liittymäkohdassa. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä kompostointialueesta ja noin 600 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Puhdistamon itäpuolella Pappilanniemessä on omakotialue, muuten alue rajoittuu vesistöön. Puhdistamo ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Sahkonkankaan pohjavesialue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä puhdistamosta lounaaseen. Puhdistamolietettä ei enää kompostoida puhdistamon yhteydessä olevalla kompostointialueella. Lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä puhdistamosta on Vanhakosken Natura-alue (FI0200049), joka käsittää Pappilanniemen Niittysaaren ja Korkeakosken välisen jokiosuuden koskineen ja rantalehtoineen. Lisäksi Kokemäenjoki noin 3,5 kilometrin päässä purkupaikasta alavirtaan kuuluu Natura-kohteeseen (FI0200148). Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamo sijaitsee Punkalaitumenjoen valuma-alueeseen (35.94) kuuluvalla Punkalaitumenjoen alaosan alueella nro 35.931, jonka alaraja on sen laskussa Loimijokeen. Valuma-alueen pinta-ala on Punkalaitumenjoen alapäässä 425,1 km 2, mutta käytännössä Huittisten jätevesien vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Loimijoen alajuoksulle. Punkalaitumenjoen alaosassa jätevedet virtaavat alle 100 metrin matkan ennen laskua Loimijokeen.

5 Vesistön hydrologiset tiedot Vesistön kuormitus Loimijoen koko valuma-alueen pinta-ala on 3140 km 2 ja järvisyys vain 2,8 %. Järvisyysprosentti on vielä Tammelan Pyhäjärven luusuassa 10,8 %, mutta Forssan ja Huittisten välinen osuus on lähes järvetöntä ja voimaperäisesti viljeltyä aluetta. Loimijoen pituus on 114 km ja pudotuskorkeus 54 m. Joessa on yhteensä kahdeksan säännöstelypatoa, joista kahdella on voimalaitos. Joen keskivirtaama on Forssassa 6,3 m 3 /s, Loimaalla 8,8 m 3 /s ja Huittisissa 24 m 3 /s. Valuma-alueen vähäjärvisyyden takia virtaamavaihtelut ovat suuria. Alivirtaamat ovat alajuoksullakin vain muutamia kuutiometrejä sekunnissa, kun taas ylivirtaamat ovat yli 100 m 3 /s. Loimijokeen johdetaan yhteensä kymmenen kaupungin/kunnan sekä Genencor Finland Oy:n, Pintos Oy:n ja L-S Putki Oy:n teollisuusjätevedet. Pistemäisen jätevesikuormituksen lisäksi vesistöä kuormittaa hajakuormitus, jonka osuus ravinnekuormituksesta on selvästi suurempi kuin viemäröityjen jätevesien, jotka nekin aiheuttavat pienillä virtaamilla selvää likaantumista erityisesti joen yläjuoksulla. Ylinnä vesistössä sijaitsevan pistekuormittajan (Forssan kaupunki) jätevesien vaikutus näkyy Forssan alapuolella likaantumisena, jota ilmentää ravinnepitoisuuksien nousu sekä hygieeninen likaantuminen. Jokioisten kohdalla eri kuormittajien jätevesien vaikutus ei ole yhtä selvä, mutta on kuitenkin havaittavissa pienillä virtaamilla. Jokioisten alapuolen veden laatuun vaikuttaa voimakkaasti myös hajakuormitus ja sen voimakkuuden vaihtelu. Virtaamien kasvusta huolimatta myös Loimaan kaupungin jätevesien vaikutus näkyy ajoin Loimaan alapuolella mm. typpitason nousuna. Pistemäisen typpikuormituksen painopisteet Loimijoella ovat Forssassa ja Loimaalla. Typpikuormituksen vaikutus näkyy myös ammoniumtypen määrän lisääntymisenä. Huittisten kaupunki on kolmanneksi suurin pistemäinen typpikuormittaja Loimijoella, mutta sen kuormitustaso on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin Forssan ja Loimaan kaupunkien. Huittisten jätevesillä ei ole suurta vaikutusta Loimijoen typpipitoisuuteen sen paremmin kuin fosforipitoisuuteenkaan. Vesistön tila ja veden laatu Savisamean Loimijoen sekä sen sivujokien ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Happitilanne on nykyisin hyvä. Ravinnetaso määräytyy paljolti hajakuormituksen mukaan, mutta Loimijoen yläjuoksulla myös jätevesien osuus on varsinkin alivirtaamilla merkittävä. Alajuoksulla, missä Huittisten kaupunki sijaitsee, ratkaisevassa asemassa on hajakuormitus. Loimijoen vesistön käyttö on pääasiassa ns. virkistyskäyttöä. Myös kalastuksella on merkitystä. Loimijoesta ei oteta raakavettä.

Vesi- ja ympäristöhallituksen laatiman vesien yleisen laatuluokituksen mukaan Loimijoen veden laatu on välttävä; heikoimmillaan jopa huono. Loimijoki onkin veden laadultaan heikoimpia vesistöjä Kokemäenjoen vesistöalueella. Ravinnetaso on erittäin reheville vesille ominainen. Pääosalla Loimijokea ravinnepitoisuudet määräytyvät hajakuormituksen mukaan. Joen yläjuoksulla myös jätevesien merkitys on alivirtaamakausina suuri. Myös Loimijoen sivujoet, joista suurimmat (Niinijoki, Koenjoki ja Punkalaitumenjoki) laskevat Loimaan alapuolelle, ovat voimakkaasti likaantuneita ja niidenkin veden laatu on vain välttävä. Ravinnekuormitusta pääuomaan tulee siten myös niistä. 6 Kalasto ja kalastus Koko Loimijoen tarkkailualueen runsaimmat saalislajit olivat hauki (25 %), lahna (22 %), särki (13 %) ja ahven (10 %). Loimijoen alimman osa-alueen (Rutava Kokemäenjoki) runsaimmat saalislajit olivat hauki ja särki, joiden molempien saalisosuudet olivat 22 % kokonaissaaliista. Kolmanneksi eniten saatiin lahnaa (18 %). Kirjolohta saatiin tältä osa-alueelta yhteensä 129 kiloa, mikä on 3 % kokonaissaaliista. Särkikalojen osuus oli koko tarkkailualueella 50 %. Osa-alueilla särkikalojen osuus oli alhaisin Pyhäjärven ja Forssan välillä (24 %) ja korkein Rutavan Kokemäenjoen alueella (57 %). Loimijoen tarkkailualueen kokonaissaalisarvio oli vuonna 2008 noin 12 000 kg, mikä oli samaa tasoa kuin vuonna 2005, mutta jonkin verran vähemmän kuin vuosina 2002 (14 500 kg) ja 1999 (17 000 kg). Noin 40 prosenttia kokonaissaaliista saatiin joen alimmalta osa-alueelta (Rutava Kokemäenjoki). Koko Loimijoen saaliista saatiin 29 % katiskoilla, 25 % verkoilla ja 21 % ongella ja pilkillä. Heittovavan ja vetouistelun yhteenlaskettu osuus kokonaissaaliista oli 21 %. Ravustusta oli harjoitettu merroilla kolmella osa-alueella, jotka olivat Jokioinen Ypäjä, Alastaro Vampula ja Koenjoki. Kullakin alueella oli vain yksi ravustaja. Ilmoitettu kokonaispyyntiponnistus oli 97 mertayötä. Saalista oli saatu vain Jokioinen Ypäjä alueelta. ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen (Vesipolitiikan puitedirektiivi 2000/60/EU). Läntisellä vesienhoitoalueella pääosa luokitelluista jokivesistöistä (173 jokimuodostumaa) on tyydyttävässä tai sitä huonommassa ekologisessa luokassa. Läntisen vesienhoitoalueen 1 822 000 asukkaasta oli 70 % viemäriverkoston piirissä vuonna 2006. Alueen vesihuoltolaitosten viemäriverkostoja on viime vuosina laajennettu ja keskitetyn viemäröinnin piirissä olevien asuk-

kaiden määrä on vuosittain lisääntynyt. Läntisellä vesienhoitoalueella on 390 ympäristöluvanvaraista yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoa. Kaikkien merkittävien taajamien jätevedet käsitellään joko taajaman omassa puhdistamossa tai johdetaan jollekin suurelle puhdistamolle. Yhdyskuntien osuus osa-alueiden vesistöjen fosforikuormituksesta on 0,2-6,4 % ja typpikuormituksesta 1-23 % ja se vaikuttaa paikoitellen alapuolisten vesistöjen rehevyystasoon. Lisäksi puhdistamojen kautta tuleva kuormitus kuluttaa lähivesistöjen happivarastoja, ja heikentää vesistöjen hygieenistä tilaa. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta vesistöön tulevia haitallisia aineita on selvitetty valtakunnallisessa kartoituksessa. Pitoisuudet olivat monien aineiden osalta alle määritysrajan ja muutenkin pitoisuudet olivat vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksessa määriteltyjen raja-arvojen alapuolella. Paikoitellen viemärilaitokseen liittyneen teollisuuden jätevedet sisältävät melko paljon metalleja ja niiden päästöjä vesistöön tarkkaillaan. Puhdistamojen saneeraustarpeet ratkaistaan tapauskohtaisesti lupakäsittelyn yhteydessä, eikä niitä yleensä ole käsitelty toimenpideohjelmissa. Keskittämällä jäteveden käsittely suurempiin yksikköihin kokonaiskuormitus vähenee ja häiriötilanteisiin varautuminen on helpompaa kuin pienissä yksiköissä. Samalla myös purkupisteiden määrä vähenee. Tällaisia merkittäviä jätevedenpuhdistamoiden tehostamisia tullaan suunnittelukaudella tekemään ainakin Huittisten kaupungin ja Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamoilla. Lisäksi suurempien puhdistamojen toimintavarmuutta tulee kehittää erilaisilla suunnitelmilla ja niihin liittyvillä toimenpiteillä (ympäristöriskien hallinnan tehostaminen), joita on esitetty Satakunnan toimenpideohjelma-alueella Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen ja Eteläisen Selkämeren osa-alueilla molemmille kaksi kappaletta sekä Eurajoen - Lapinjoen ja Karvianjoen osa-alueille molemmille yksi kappale. Kokemäenjoen veden laatu on parantunut huomattavasti taajamien ja teollisuuden jätevesikuormituksen vähentymisen seurauksena 1970-luvulta lähtien. Ongelmina ovat talviset happivajeet ja etenkin suurien virtaamien aikoina korkeat ravinne-, kiintoaine- ja bakteerimäärät. Joen pohjasedimenttiin on teollisen toiminnan johdosta kertynyt paikoin raskasmetalleja ja muita haitta-aineita, jotka saattavat aiheuttaa ongelmia. Kokemäenjoki kuuluu pintavesityypiltään erittäin suuriin kangasmaiden jokiin. Kokemäenjoki kuuluu kokonaisuudessaan luokkaan tyydyttävä. Hyvän ekologisen tilatavoitteen saavuttamiseksi Kokemäenjoen alaosassa kuormitusta tulisi vähentää koko vesistöalueella fosforin osalta noin 16 % ja typen osalta 40 %. Jotta Kokemäenjoen pääuoma voisi saavuttaa rehevyyden osalta hyvän tilan, merkitsee se yläpuolisen Loimijoen kuormituksen vähentämistä merkittävästi. Laskennallisesti arvioituna Loimijoen alaosan vesistöalueella fosforikuormitusta tulee vähentää noin 50 60 %. Savimaiden jokityypeille ei ole määrätty typelle pitoisuustavoitetta. Kokemäenjoen tilan parantamiseksi laskennallisena lähtökohtana on vähintään 25 %:n fosfori- ja typpikuormituksen vähentäminen vuoteen 2015 mennessä. Ran- 7

nikon vesistöalueilla kuormituksen vähentämistavoite on 20 30 %. Pienentämällä ravinnekuormitusta voitaneen saavuttaa myös huomattava kiintoainekuormituksen väheneminen. Lupamääräysten mukaisesti toimivat yhdyskuntajätevedenpuhdistamot eivät estä hyvän tilan saavuttamista Satakunnan toimenpideohjelma-alueen vesistöalueilla ja merialueella, mutta vesien hyvä tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan kuitenkin yhdyskuntien osalta myös lisätoimenpiteitä. Ehdotukset lisätoimenpiteiksi: Yhdyskuntien lisätoimenpiteitä ovat: Uudet siirtoviemärit Uudet puhdistamot Riskienhallinnan tehostaminen Uusia siirtoviemäreitä on esitetty Satakunnan toimenpideohjelma-alueelle 4 kpl (yhteensä 70 km), jotka kaikki sijoittuvat Kokemäenjoen alaosan Loimijoen osa-alueelle. Näihin siirtoviemäreihin sisältyy Punkalaidun-Huittinen, Alastaro-Loimaa, Vampula-Huittinen ja Ypäjä-Loimaa siirtoviemärit. Yhdyskuntien jätevedenkäsittelyn tehostamisella ja puhdistamoiden laajentamisella voidaan Satakunnan toimenpideohjelma-alueella vähentää yhdyskuntajätevesikuormitusta 10 30 %, kun siirtoviemärihankkeet toteutuvat alueella. Alueen yli 10 000 asukkaan puhdistamot tulevat myös saavuttamaan 95 % fosforinpoiston ja 70 % typen poiston vuoteen 2015 mennessä. Alueelle tulee jäämään muutamia pienehköjä sivutaajamissa sijaitsevia puhdistamoja, joiden kuormitus vesistöihin tulee olemaan vähäinen. Kun näihin toimenpiteisiin vielä yhdistetään puhdistamojen hyvä hoito ja huolto sekä toimintavarmuus, niin ekologisen tilan kannalta puhdistamoiden kuormitus ei estä tilatavoitteen saavuttamista vuoteen 2015 mennessä. 8 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Huittisten kaupungin viemäröintialueen jätevedet käsitellään vuonna 1980 valmistuneessa ja vuosina 1996 (rinnakkaissaostusosa) ja 2000 (biosuodin) saneeratussa monivaiheisessa biologisessa rinnakkaissaostuspuhdistamossa. Biologiskemiallista vaihetta seuraa jälkisaostus. Nykyinen liittyjämäärä on noin 7 700 asukasta. Huittisten asukasmäärän arvellaan vähenevän parilla sadalla hengellä nykyisestä vuoteen 2020 mennessä, mutta viemäriverkoston liittyjämäärän arvioidaan kasvavan selvästi. Kuormituslisää on tulossa mahdollisesti myös Vampulan taajaman ja Punkalaitumen kunnan viemäröintialueilta. Teollisuuden kuormitusmuutoksilla on keskeinen osuus tulevaisuuden jätevesimääriä arvioitaessa.

9 Jätevedenpuhdistusprosessi Puhdistamo käsittää veden virtaussuuntaan seuraavat osavaiheet: sakokaivolietteen vastaanotto, tulopumppaus, kalkin syöttö, välppäys (porrasvälpät), mittaus, hiekan- ja rasvanerotus, näytteenotto, esiselkeytys, biotorni, näytteenotto, ferrosulfaatin syöttö, ilmastus, väliselkeytys, näytteenotto, jälkisaostuskemikalointi, jälkiselkeytys, mittaus sekä näytteenotto. Lietteen käsittelyyn kuuluu sakeutus (2 kpl tiivistämöitä, A = 2*25 m 2 ) sekä linkokuivaus. Kuivattu liete kuljetetaan jatkokäsiteltäväksi Satakierto Oy:n Hallavaaran jätteenkäsittelylaitokseen (biokaasulaitokseen) Köyliöön. Puhdistamon laitteistoja on uusittu lupakauden aikana. Vuonna 2009 hankittiin lietelinko. Polymeeriä käytetään selkeytyksen tehostajana. Vuonna 2010 on asennettu uudet porrasvälpät. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: BOD 7 kg/d 3 400 Fosfori kg/d 60 Typpi kg/d 200 Kiintoaine kg/d 4 800 q mit m 3 /h 390 q max m 3 /h 780 Q keskim. m 3 /d 5 300 Orgaanisesta aineesta 70 80 % on peräisin elintarviketeollisuudesta. Kuormitus on pysynyt 2000-luvulla melko tasaisena. Tulevaisuuden kuormituskehitys puhdistamolla on oleellisesti riippuvainen teollisuuden kuormituskehityksestä. Teollisuuden jätevesikuormituksen kasvuennusteet vuoteen 2020 mennessä olivat vuoden 2009 kyselyssä seuraavat: Saarioisten Säilyke Oy + 3 %, Lihajaloste Korpela Oy + 50 %, Kivikylän Kotipalvaamo Oy + 10 % ja Satotaito Oy + 60 %. Puhdistamolle on tulossa lisäkuormitusta myös Punkalaitumen kunnan ja Vampulan taajaman viemäriverkostojen jätevesistä. Punkalaitumen ja Vampulan jätevesien aiheuttama kuormituslisä on noin 100 kg BOD -kuormitusta (n. 5 % nykyisestä BOD -kuormasta) ja virtaaman lisäys noin 600 m 3 /d (n. 20 % nykyisestä kokonaisvirtaamasta). Nykyistä puhdistamoa käytetään arvion mukaan ainakin vuoteen 2015 asti, kunnes yhteispuhdistamo valmistuu. Puhdistamon tulokuorma ylittää aivan sesongin huippuna mitoitustason 3 400 kg BOD 7 /d. Biosuodin leikkaa orgaanisesta kuormasta keskimäärin yli 80 %. Jälkiselkeytys kestää virtaaman lähes 10 000 m 3 /d (pintakuorma 0,7 m/h), joten ohituksiin ei ole tarvetta, vaikka kuormituksen kasvuennusteet toteutuisivatkin. Saavutetut puhdistustulokset

Puhdistamon lähtevän veden pitoisuudet ja erotusasteet puhdistamolla ovat vuosina 2004 2010 olleet seuraavat: 10 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 BOD 7 ATU % 99 99 97 98 99 100 99 mg/l 9,4 11 31 15 10 6,8 8,4 P % 98 96 83 95 97 98 96 mg/l 0,21 0,36 1,60 0,60 0,26 0,32 0,41 N % 79 78 66 74 73 75 76 mg/l 7,7 9,2 14 11 10 15 12 Kiintoaine % 97 97 97 82 97 97 97 mg/l 10,5 14 61 10 6,9 10 11 COD Cr % 97 97 82 97 97 98 96 mg/l 44,9 47,4 119 58 40 44 51 Ympäristöluvassa jäteveden käsittelylle asetetut ehdot täyttyivät vuonna 2010 ensimmäisen ja kolmannen laskentajakson (vuosineljänneksen) fosforijäännöspitoisuuksia lukuun ottamatta. Tulos täytti myös yhdyskuntajätevesiasetuksen 888/2006 vaatimukset. Energian ja kemikaalien kulutus Vesistökuormitus Vuonna 2010 käytettiin sähköenergiaa 989 718 kwh, eli 1,15 kwh/m 3. Jäteveden saostukseen käytettiin ferrosulfaattia 98 100 kg ja AVR/ALF 30 kemikaalia 32 100 kg. Lisäksi käytettiin polymeeriä kiintoaineen saostukseen 680 kg ja lietteen kuivaukseen 1 460 kg. Puhdistamon vesistökuormitus (kg/d) vuosina 2004 2010: 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 BOD 7 ATU 9,4 11 31 15 10 6,8 8,4 P 0,65 0,98 4,7 1,6 0,89 0,71 0.98 N 24 25 41 29 34 32 28 Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Vuonna 2010 Huittisten puhdistamo toimi erittäin hyvin ja poistotehokkuudet olivat korkeita. Huittisten puhdistamo on Loimijoen valuma-alueella toimivista yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista kolmanneksi suurin Forssan ja Loimaan jälkeen. Voimakkaasta hajakuormituksesta johtuen Huittisten jätevedenpuhdistamon kalataloudellisten vaikutusten voidaan katsoa jäävän melko vähäisiksi ja paikallisiksi, eikä niitä pystytä erottelemaan muun kuormituksen vaiku-

tuksista. Vaikutuksia pienentää edelleen se, että puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti ja poistotehokkuudet ovat olleet korkeita. Pitkällä aikavälillä pistemäisen kuormituksen vähentyminen on vaikuttanut siihen, että kalojen laatu on parantunut. Nykyisin näytekaloissa ei havaita pahoja makuvirheitä ja ihmisravinnoksi kelpaamattomat yksilöt ovat harvinaisia. Kuormitetuilta alueilta pyydettyjen kalojen laatu ei enää eroa kuormittamattomalta alueelta pyydetyistä. Päästöt ilmaan, liikenne, melu ja niiden vaikutukset Puhdistamon päästöt ilmaan ovat vähäisiä ja niistä ei aiheudu yleiseen viihtyisyyteen vaikuttavaa haittaa. Puhdistamotoiminnasta aiheutuva liikenne syntyy puhdistamon huollosta ja käytöstä. Puhdistamon laajentamisen ja tehostamisen yhteydessä aiheutuu rakennustöiden ajaksi ylimääräsitä liikennettä. Toiminnasta ei aiheudu ympäristöä haittaavaa meluhaittaa. Ilmastuksen kompressorit ovat suurin melulähde ja ne on sijoitettu sisätiloihin. Uudet suunnitellut ilmastuskompressorit ovat melko hiljaiset. Toiminnasta ei aiheudu tärinää. 11 Puhdistamoliete ja muut jätteet Puhdistamotoiminnassa muodostuva ylijäämäliete kuivataan lietelingolla. Kuivattu liete kuljetetaan jatkokäsiteltäväksi Satakierto Oy:n Hallavaaran jätteenkäsittelylaitokseen (biokaasulaitokseen) Köyliöön. Vuonna 2010 kuivatun lietteen määrä oli 1 800 m 3. Kompostointi Huittisten puhdistamon alueella on lopetettu vuoden 2007 lopussa. Kuivattua puhdistamolietettä kuljetetaan vuositasolla jatkokäsittelyyn noin 1 800 m 3. Lisäksi Puhdistamolla muodostuu välppä-, hiekka- ja sekäjätettä vähäisiä määriä. Prosessissa käsitellään vuosittain noin 2 500 m 3 sako- ja umpikaivolietteitä. Paras käyttökelpoinen tekniikka Puhdistamon laitteistoja on uusittu lupakauden aikana. Vuonna 2009 laitoksen lieteprosessin toimintaa tehostettiin hankkimalla lietelinko. Puhdistamolla on tehty myös polymeerikokeita, joiden tavoitteena oli selvittää prosessille parhaiten sopiva polymeerilaatu. Polymeeriä käytetään puhdistamolla jatkuvasti selkeytyksen tehostajana. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Pääosa käyttötarkkailun tuloksista saadaan automaation tuottamana aineistona (virtaamat, hapensäädöt, kemikaaliannostukset, ph, ylijäämäliet-

Vesistötarkkailu teet ja lieteikämittaukset). Osa tulostuu hoitohenkilökunnan tekeminä mittauksina, kuten liuennut fosfori ja typpiyhdisteet, joita seurataan tarvittaessa päivittäin. Tarkkailutulokset merkitään käyttöpäiväkirjaan. Puhdistamon kuormitus/päästötarkkailu käsittää laitokselle tulevan, biotornin jälkeisen, väliselkeytetyn sekä poistuvan jäteveden tarkkailun. Näytteet tulevasta ja poistuvasta jätevedestä kerätään 24 kertaa vuodessa automaattisilla näytteenottimilla koko vuorokauden ajalta virtaaman suhteen painotettuna. Näytteistä määritetään ph, johtokyky, biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi ja fosfori sekä kiintoaine. Lisäksi poistuvasta jätevedestä määritetään liukoinen fosfori, ammoniumtyppi, nitraattija nitriittitypen summa sekä liuennut alumiini. Kuivatun lietteen laatu tutkitaan kolmesti vuodessa. Vesistötarkkailua toteutetaan Loimijoen vesistöalueen yhteistarkkailuna. Lounais-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt ohjelman 11.1.2001. Huittisten puhdistamon yläpuoliselta Loimijoen tarkkailuasemalta L15 otetaan näytteet kerran kuukaudessa, alapuoliselta asemalta L 17 neljä kertaa vuodessa: lopputalvella, keväällä, loppukesällä ja syksyllä. Punkalaitumenjoessa sijaitsevalta tarkkailupisteeltä VP3 puhdistamon yläpuolelta otetaan näytteitä viisi kertaa vuodessa. Näytteet otetaan Loimijoesta metrin syvyydeltä, Punkalaitumenjoesta puolen metrin syvyydeltä ja niistä tehdään seuraavat määritykset: analyysi L15 (yläpuoli) L17 (alapuoli) VP3 (yläpuoli) lämpötila C x x x happi mg/l x x x happikyll. % x x x sameus FTU x x x kiintoaine mg/l x - x sähkönjohtavuus ms/m x x x ph x x x väri mg Pt/l x - x COD Mn mg O 2 /l x - x kokonaistyppi g/l x x x ammoniumtyppi g/l x x x nitraattityppi g/l x x x kokonaisfosfori g/l x x x fosfaattifosfori g/l x - x rauta g/l x - x fekaaliset kolit kpl/dl x x x fekaal. Streptokokit kpl/dl x x x klorofylli a mg/m 3 x - - 12

Kalataloustarkkailu Analyyseistä on poistettu kokonaan biologisen hapenkulutuksen määritys, koska Loimijoen happitilanne on nykyään ongelmaton. Vesistötarkkailu käsittää veden laadun tarkkailun lisäksi Loimijoen pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuuksien ja pohjaeläimistön tilan seurannan. Lisäksi seurantaa on viime vuosina täydennetty pohjan piileväyhteisöjen seurannalla. Tarkkailutuloksista laaditaan vuosittain yhteenveto. Huittisten kaupungin jätevesien kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu sisältyy Loimijoen kalataloudelliseen tarkkailuohjelmaan. Tarkkailua toteuttaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry kuten vesistötarkkailuakin. Tarkkailuun kuuluu koekalastus ja kalojen aistinvarainen arviointi, jotka suoritetaan kolmen vuoden välein sekä kalastustiedustelu. Kalasairauksia, kalakuolemia, biologisesti kertyviä aineita ja muita mahdollisia erityisongelmia seurataan tarvittaessa erikseen laadittavan ohjelman mukaisesti. Tutkimustulokset raportoidaan joka kolmas vuosi koekalastuksia seuraavan vuoden kuluessa. 13 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Puhdistamolle on laadittu 29.6.2004 riskienhallintasuunnitelma. Puhdistamon eri vaiheita on mahdollista tarvittaessa ohittaa. Ilmastus on kaksilinjainen, mikä lisää huoltotöiden toteuttamismahdollisuuksia häiriötilanteissa. Ohijuoksutuksessa ei ole elintarviketeollisuuden jätevesiä, mikä osaltaan keventää mahdollista ohituskuormaa. ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Hakijan ehdotus jäteveden käsittelyvaatimuksiksi Hakija esittää, että lupa mahdollistaisi myös Huittisten Vampulan taajaman ja Punkalaitumen kunnan jätevesien käsittelyn nykyisellä Huittisten puhdistamolla. Hakija esittää myös, että nykyiset raja-arvot säilytetään, kunnes puhdistamolaajennus otetaan käyttöön. Hakija esittää BOD 7 ATU :n osalta enimmäispitoisuudeksi 25 mg/l ja vähimmäistehoksi 95 %, fosforin osalta 0,5 mg/l ja 90 %, COD Cr :n osalta 125 mg/l ja 75 % sekä kiintoaineen osalta 35 mg/l ja 90 %. Typen osalta jäännöspitoisuus saa olla enintään 20 mg/l prosessilämpötilan ylittäessä 12 astetta. Muita puhdistustuloksia tarkastellaan neljännesvuosikeskiarvoina.

Vuoden 2011 heinäkuun alusta alkaen voimaan astuviksi tarkoitetut lupaehdot voisi toistaiseksi määritellä puhdistamon käytön tavoitearvoiksi. Tavoitearvot ovat seuraavat: BOD 7 ATU < 15 mg/l ja red. > 95 %; fosfori < 0,3 mg/l ja red. > 95 %; COD Cr < 60 mg/l ja red. > 90 %; kiintoaine < 15 mg/l ja red. 95 %; kokonaistypen reduktio > 70 %. Hakija esittää, että hakemus lupamääräysten tarkistamisesta toimitetaan lupaviranomaiselle vuoden 2015 kesäkuun loppuun mennessä, mikäli puhdistamon toiminta jatkuu vielä vuoden 2015 jälkeen Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamona eikä alueellisena keskuspuhdistamona. 14 Korvaukset Loimijoen veden laatuluokka ja virkistyskäyttöluokka ovat välttäviä sekä Huittisten kaupungin ylä- että alapuolella. Kaupungin jätevesillä ei ole vaikutusta luokituksiin. Vesialue on rehevä ja hygieenisiä ongelmia esiintyy ajoittain. Sen sijaan happitilanne on nykyisin koko jokiosuudella hyvä. Koska veden laatuluokka ei muutu ja todetut veden laadun muutokset jäävät puhdistamon toimiessa normaalisti vähäisiksi, luvan hakija katsoo, ettei ranta- tai vesialueille synny ennakolta arvioiden korvattavia haittoja. Tätä näkemystä voidaan perustella myös sillä, että tilanne vesistössä on ollut jo useita vuosia sama. Koska Huittisten kaupungin jätevedet muodostavat vain vähäisen osan Loimijokeen kohdistuvasta pistemäisestä jätevesikuormituksesta, Huittisten kaupunki esittää käsityksenään, että käytännössä pieneksi jäävät haitat voidaan jatkossakin korvata kalatalousmaksulla. Kalastonhoitomaksun avulla voidaan kompensoida myös rantojen virkistyskäytölle mahdollisesti aiheutuvaa haittaa lisäämällä tämän kautta kalastusmahdollisuuksia Loimijoen alueella. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tarkastukset ja neuvottelut Huittisten jätevedenpuhdistamojen lupa-asioista on pidetty neuvottelu 12.1.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Huittisten kaupungin ilmoitustaululla 15.11. 17.12.2010 välisen ajan sekä ilmoittanut kuulutuksesta Lauttakylä lehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Huittisten kaupungin ympäristötoimessa osoitteessa Risto Rytin katu 36 ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen kirjaamossa.

15 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta, Huittisten kaupunginhallitukselta sekä Huittisten kaupungin ympäristöviranomaiselta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue antoi asiasta seuraavan lausunnon: Huittinen, Punkalaidun ja Sastamala ovat sopineet jätevesien yhteiskäsittelystä jäsenkuntien omistukseen ostettavalla Huittisten kaupungin laajennettavalla puhdistamolla. Uusi puhdistamo otetaan tavoitteen mukaan käyttöön vuoden 2015 aikana. Lupahakemuksessa haetaan lupaa saada johtaa jätevedet Huittisten jätevedenpuhdistamosta Punkalaitumenjokeen ja Vampulan puhdistamosta Loimijokeen nykyisin lupaehdoin kunnes seudullinen yhteispuhdistamo on valmistunut. Huittisten jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin jätevesiä vuonna 2009 keskimäärin 2190 m 3 /d ja Vampulan puhdistamolla 102 m 3 /d. Laitoksille johdetun orgaanisen kuormituksen perusteella Huittisten puhdistamon asukasvastineluku AVL oli vuonna 2009 noin 33 000 ja Vampulan puhdistamon noin 220 (AVL = 70 g BOD 7 /d). Huittisten puhdistamon piiriin on liittynyt noin 7000 asukasta. Selvästi korkeampi AVL johtuu laitokselle johdettavista elintarviketeollisuuden jätevesistä. Huittisten puhdistamon toiminta täytti vuonna 2009 kaikki lupaehdot. Laitoksen ympäristöluvan mukaan lupamääräykset kiristyvät 1.7.2011 alkaen. Vuonna 2009 laitoksen puhdistustulos olisi täyttänyt lähes kaikki kiristyvien lupaehtojen vaatimukset; mm. typenpoiston teho oli yli 70 %. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue katsoo, että Huittisten puhdistamon nykyiset raja-arvot voidaan pitää voimassa, kunnes laajennettu yhteispuhdistamo otetaan käyttöön, kuitenkin enintään vuoden 2015 loppuun saakka. Yhteiskäsittelyhankkeessa mukana olevien kuntien tulee riittävän ajoissa, viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä laatia keskenään yhteispuhdistusta koskeva sitova sopimus. Samalla tulee sopia myös yhteispuhdistuksen vaatimien siirtoviemärien toteutuksesta sellaisessa aikataulussa, että kaikkien jätevesien käsittely Huittisissa voi alkaa määräaikaan mennessä. Mikäli yhteispuhdistus toteutuu, voidaan nykyisessä luvassa vuoden 2011 heinäkuun alussa voimaan tulevat nykyistä tiukemmat lupamääräykset määrätä tavoitearvoiksi enintään vuoden 2015 loppuun saakka. Mikäli yhteistyösopimusta ei laadita vuoden 2013 loppuun mennessä, on edellä mainittuja tiukempia lupamääräyksiä noudatettava viimeistään 1.7.2014 lähtien. Hakija on esittänyt, että lupa mahdollistaisi myös Huittisten Vampulan taajaman ja Punkalaitumen kunnan jätevesien käsittelyn nykyisellä Huittisten puhdistamolla. ELY-keskuksen Y-vastuualue katsoo, että Vampulan ja

Punkalaitumen puhdistamojen jätevedet eivät merkittävästi lisäisi Huittisten puhdistamon kuormitusta. Huittisten puhdistamon hyvästä puhdistustuloksesta johtuen jätevesien käsittelyn keskittäminen todennäköisesti vähentäisi vesistöön kohdistuvaa kokonaiskuormitusta. Toimenpiteillä olisi positiivinen vaikutus Punkalaitumenjoen ja Loimijoen tilaan erityisesti puhdistamojen alapuolella. Nykytilanteessa Vampulan ja Punkalaitumen puhdistamojen jätevedet puretaan Loimijoen vesistöön Huittisten puhdistamon yläpuolelle, joten toiminta ei lisäisi jätevesikuormitusta myöskään Huittisten puhdistamon alapuolella. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-ryhmä toteaa, ettei sillä ole lausuttavaa asiaan tässä vaiheessa, vaan se lausuu asiasta, kun yhteispuhdistamoa koskeva hanke tulee käsiteltäväksi. Huittisten kaupunginhallitus antoi asiasta seuraavan lausunnon: Huittisten jätevedenpuhdistamo sijaitsee Pappilanniemessä 64 394 m 2 :n kokoisella tontilla, kt 102-8-820 10, osoitteessa Niementie 70. Alueelle on vahvistettu 13.12.1990 asemakaava, jossa tontti on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta. Kaavassa ei ole määritelty alueen rakennusoikeutta ja kerroslukua. Huittisten jätevedenpuhdistamo on merkitty seutukaavaan kohdemerkinnällä 5 ET-2 ja vahvistettavana olevaan maakuntakaavaan kohdemerkinnällä et-j. Merkinnällä et-j osoitetaan vesihuollon kannalta tärkeät jätevedenpuhdistamot. Maakuntakaavassa on myös osoitettu ohjeellisina siirtoviemäreinä välit Huittinen Sastamala ja Huittinen Punkalaidun. Maankäytön suunnittelulla on turvattava siirtoviemärin toteuttamismahdollisuus. Merkinnällä on osoitettu seudullisen vesihuollon turvaamisen kannalta tärkeät rakennetut/ohjeelliset siirtoviemärit. Huittisten keskustaa ja sen lievealueita koskevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan ehdotukseen on Huittisten jätevedenpuhdistamo merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi, ET. Siirtoviemärin yhteystarvemerkinnällä on osoitettu siirtoviemärin yhteystarve välillä Punkalaidun Huittinen, Sastamala Huittinen ja Vampula Huittinen. Huittisten jätevedenpuhdistamo sijaitsee vahvistetun asemakaavan mukaisella tontilla. Puhdistamon tontti on riittävän kokoinen toimintaan. Huittisten molempien jätevedenpuhdistamoiden sijaintipaikka on todettu Satakunnan seutukaavassa 5, joka on tällä hetkellä voimassa maakuntakaavan oikeusvaikutuksin. Huittisten molempien puhdistamojen sijainti on voimassa olevien kaavojen mukainen. Huittisten kaupungin keskustaa ja sen lievealueita koskevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tavoitevuosi on 2030. Kaavassa on osoitettu jätevedenpuhdistamolle voimassa olevan asemakaavan mukainen alue ja huomioitu yhteystarvemerkinnällä mahdollisten tulevien siirtoviemärien tarve. Siirtoviemärien sijainti tarkentuu myöhemmin tehtävän yksityiskohtaisen 16

suunnittelun yhteydessä. Huittisten Vampulan jätevedenpuhdistamo ei sijaitse tämän kaavan alueella. Vahvistettavana olevassa Satakunnan maakuntakaavassa Huittisten jätevedenpuhdistamon sijainti on asemakaavan ja yleiskaavaehdotuksen mukainen. Huittisten Vampulan jätevedenpuhdistamoa kaavaan ei ole merkitty, koska maakuntakaavassa osoitetaan vain seudullisesti merkittäviä toimintoja. Käynnissä olevissa yleis- ja maakuntakaavahankkeissa on huomioitu Huittisten jätevedenpuhdistamon sijainti, seudullinen merkitys ja siirtoviemärien tarve. Huittisten ympäristö- ja rakennuslautakunta antoi Huittisten kaupungin ja Huittisten Vampulan jätevedenpuhdistamojen ympäristöluvan tarkistamisista koskevista hakemuksista seuraavan lausunnon: Vampulan puhdistamon toiminnan jatkaminen ei teknisesti, taloudellisesti tai vesiensuojelullisesti ole tarkoituksenmukaista. Vampulan taajaman jätevedet tulee johtaa Huittisten jätevedenpuhdistamolle vuoden 2015 loppuun mennessä, johon asti myös nykyiset lupaehdot tulee säilyttää. Vampulan puhdistamon toimintaedellytyksistä tulee kuitenkin siirtymäaikana huolehtia paitsi hakemuksessa esitetyillä tavoilla myös viemäriverkostoa saneeraamalla, sekaviemäröintiä ja vuotovesiä vähentämällä. Huittisten jätevedenpuhdistamo on toiminut vuoden 2009 aikana täyttäen lupaehdot kaikilta osin. Kahtena vuosineljänneksenä olisivat myös 1.7.2011 voimaan astuviksi tarkoitetut lupaehdot täyttyneet. Puhdistamon tulokuormituksessa ei kymmenen vuoden aikana ole tapahtunut suuria muutoksia. Lietteen kuivausta, välppäystä ja kemikaalin syöttöä saneeraamalla on puhdistamon toimintavarmuus parantunut. Koska tavoitteena on seudullisen yhteispuhdistamon käyttöönotto, ei Huittisten nykyisen puhdistamon toimintaa ole siirtymäaikana tarpeen investoinnein tehostaa eikä nykyisiä lupaehtoja muuttaa. Huittisten, Punkalaitumen ja Sastamalan yhteispuhdistamo on hakemuksessa arvioitu otettavan käyttöön vuonna 2015, mutta lupaviranomaisen on huomioitava luvan voimassaolon jatkamisen edellytykset myös hankkeen viivästyessä. Huittisten jätevedenpuhdistamon kapasiteetti riittää Vampulan taajaman ja Punkalaitumen kunnan jätevesien aiheuttaman kuormituslisäyksen jälkeenkin nykyisten lupaehtojen mukaisten puhdistusvaatimusten saavuttamiseen. Puhdistamon toimintaa häiritsee tulva- ja vuotovesien aiheuttama hydraulinen kuormitus, jota myös Huittisten jätevedenpuhdistamon osalta tulee verkostoja saneeraamalla vähentää. Loimijoki on edelleen runsaasti hajakuormitettu, eikä sen kuormitukseen ja vesistön tilaan ole hyvin toimivien puhdistamojen aiheuttamalla pistekuormituksella oleellista merkitystä. 17

Mainitut asiat huomioiden lautakunta katsoo, että puhdistamoiden toimintaa voidaan jatkaa hakemuksen mukaisesti niiden nykyisillä lupaehdoilla. Muistutukset ja mielipiteet Tiedossa oleville asianosaisille on varattu tilaisuus ympäristönsuojelulain 37 :n mukaisesti tehdä muistutuksia lupa-asiaa koskien. Muille on varattu tilaisuus mielipiteen ilmaisuun. Asiasta ei toimitettu muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on toimittanut aluehallintovirastolle vastineen lausuntojen johdosta. Vastineessaan hakija toteaa, ettei sillä ole lausuttavaa annetuista lausunnoista. 18 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Huittisten kaupungin Pappilanniemen jätevedenpuhdistamon toiminnalle ja puhdistamon toiminta-alueelta kerättyjen käsiteltyjen jätevesien johtamiselle Punkalaitumenjokeen. Lupamääräykset Toiminta ja tarkkailu on toteutettava lupahakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Jäteveden johtamisesta vesistöön ei ennalta arvioiden aiheudu jätevesien vaikutusalueella kenellekään korvattavaa haittaa, vahinkoa tai muuta edunmenetystä. Kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. Jätevesien johtaminen 1 Huittisten kaupungin Pappilanniemen jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet saa edelleen johtaa purkuputkella nykyiselle purkupaikalle Punkalaitumenjokeen Loimijoen liittymäkohdassa. Tämän päätöksen perusteella voidaan Pappilanniemen puhdistamoon johtaa myös Punkalaitumen kunnan ja Vampulan taajamien jätevedet, niiden omien puhdistamojen toiminnan loppuessa ja siirtoviemärien valmistuessa. Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 2 Jätevedet on käsiteltävä niin, että vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvot ja käsittelytehot ovat seuraavat:

19 Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 25 mg O 2 /l 95 % Fosfori 0,5 mg P/l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % Vesistöön johdettavan jäteveden kokonaistyppipitoisuus saa olla poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta enintään 20 mg/l, kun veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12 C. Jätevedenpuhdistamon käytön ja hoidon tavoitteena on lisäksi oltava vähintään 70 %:n käsittelyteho kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona laskettuna. Muut em. arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi asetetaan puhdistamon toiminnalle seuraavat tavoitearvot neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna: Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 15 mg O 2 /l 95 % Fosfori 0,3 mg P/l 95 % COD Cr 60 mg O 2 /l 90 % Kiintoaine 15 mg/l 95 % Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 liitteen 1 mukaiset vähimmäisvaatimukset asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. 3 Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1A kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1B kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittyvät mainitussa kohdassa tarkoitetut raja-arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. Melu ja haju 4 Melutaso eniten melulle altistuvien kohteiden piha-alueilla ei saa ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 db päivällä (kello 7-22) eikä 50 db yöllä (kello 22-7). Melun ollessa luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon.

Mikäli em. melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäröiville asuin- ja vapaa-ajan käytössä oleville alueille toistuvia haju- ja pölyhaittoja. Tarvittaessa on ryhdyttävä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vaatimiin toimenpiteisiin hajuhaittojen vähentämiseksi. 20 Viemärilaitoksen ja puhdistamon käyttö ja hoito 5 Laitoksen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei sen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan tai maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista toiminnan vaikutuspiirissä oleville. 6 Jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on hoidettava siten, että jätevesien puhdistuksessa saavutetaan mahdollisimman hyvä tulos. Kaikki puhdistamon piirissä olevien viemärilaitosten toiminta-alueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdessä talousjäteveden kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle. 7 Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei jätevedestä aiheudu terveydellistä haittaa. 8 Puhdistamon toiminnasta ja hoidosta vastaavalla hoitajalla tulee olla riittävä asiantuntemus ja koulutus puhdistamon käyttö- ja hoitotoimenpiteistä. 9 Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta aiheutuvasta vahingosta. 10 Viemäriverkostoon joutuvien hulevesien ja vuotovesien määrä tulee rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi. Selvitys tehdyistä ja tehtävistä toimenpiteistä hulevesien vähentämiseksi on toimitettava vuosittain vuosiyhteenvedon toimittamisen yhteydessä ELY-keskukseen. Saneeraustoimenpiteiden tavoitteena tulee olla maksimivuotovesikertoimen pienentäminen tasolle alle 2,0. Puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohitus- ja ylivuotokohdissa on oltava vähintään sellaiset laitteet, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. 11 Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon johdettavat teollisuus- ja muut tavanomaisesta poikkeavat jätevedet esikäsitellään riittävästi ja asiantuntevasti, jotta ne eivät haittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa, purkuvesistöä tai lietteen hyötykäyttöä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesien käsittelykapasiteetti on kaikissa olosuhteissa riittävä. Teollisuusjätevesisopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/1994 liitteen 1 kohdan C vaatimukset, sekä valtioneuvoston päätöksen

363/1994 vaatimukset. Teollisuusjätevesisopimukset on lähetettävä tiedoksi Varsinais-Suomen ELY -keskukseen. Paras käyttökelpoinen tekniikka 21 12 Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa laitoksen toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä jätevedenpuhdistus mahdollisimman tehokasta. Puhdistamolietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 13 Puhdistamolla syntyvä liete on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. Menettelystä on toimitettava Varsinais-Suomen ELY - keskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeellisiksi katsomat tiedot. Jäteveden esikäsittelyssä muodostuva välppäys- ja hiekanerotusjäte on toimitettava kaatopaikalle. 14 Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista ja kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden käsittelyyn. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 15 Luvan saajan on välittömästi ilmoitettava Varsinais-Suomen ELY - keskukseen ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, jos puhdistamosta tai viemäriverkosta on joutunut tai uhkaa joutua vesistöön tai maaperään laadultaan, määrältään tai muilta haitallisilta ominaisuuksiltaan merkittävästi normaalista poikkeavaa vettä tai ainetta. Luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen poistamiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. 16 Luvan saajan on tehtävä suunnitelma mahdollisten häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle. Suunnitelma tulee säilyttää puhdistamolla ja sitä on tarvittaessa päivitettävä. Suunnitelma tulee lähettää vuoden 2012 loppuun mennessä tiedoksi Varsinais-Suomen ELY -keskukseen. Jos toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia, niistä tulee ilmoittaa ennakolta Varsinais-Suomen ELY -keskukseen. Tarkkailu- ja raportointimääräykset

17 Jätevedenpuhdistamon toimintaa, jätevesien määrää, laatua ja vaikutuksia vesistössä sekä muodostuvan lietteen määrää ja laatua on tarkkailtava Varsinais-Suomen ELY -keskuksen hyväksymällä tavalla. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Pappilanniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja vesistötarkkailu tulee tehdä toistaiseksi hakemuksessa liitteenä olevien ohjelmien esittämällä tavalla. Tarkkailuohjelmaan tulee kuitenkin lisätä soveltuvin osin tarkkailupainotteinen selvitys VNA 1022/2006 liitteen 1A ja 1B mukaisista vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista ja niiden päästöistä vesistöön johdettavissa puhdistamon jätevesissä. Tarkkailuohjelmia tarkistetaan tarvittaessa hakijan tai tarkkailua tekevän konsultin esityksestä ELY -keskuksen hyväksymällä tavalla. Jätevesien vesistövaikutusten tarkkailussa on noudatettava Loimijoen vesistöalueen yhteistarkkailuohjelmaa, jonka Lounais-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt 11.1.2001. Puhdistamolietteen toimituspaikat ja määrät tulee ilmoittaa valvontaviranomaisille vuosittain muun vuosiyhteenvedon yhteydessä. Laitoksen toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava viranomaisen edellyttämällä tavalla vuosiraportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen ELY -keskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 22 18 Luvan saajan on tarkkailtava jätevesiensä vaikutusta kala- ja rapukantoihin sekä kalastukseen ja ravustukseen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa hakijan esityksestä kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kalatalousmaksu 19 Luvan saajan on maksettava Varsinais-Suomen ELY -keskuksen elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueelle kalatalousmaksua vuosittain 1 000 euroa käytettäväksi jätevesistä johtuvien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen jätevesien vaikutusalueella. Maksu on maksettava vuoden 2012 alusta alkaen vuosittain tammikuun loppuun mennessä.