JÄTEVESIEN KÄSITTELYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Huittisten kaupunki Vammalan kaupunki Äetsän kunta Punkalaitumen kunta HUITTISTEN, VAMMALAN, ÄETSÄN JA PUNKALAITUMEN ALUEELLE K&R Kiuru & Rautiainen Oy

2 2(142) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO JÄTEVESIEN KÄSITTELYN NYKYTILANTEEN KUVAUS ALUEELLA Huittisten kaupunki Vammalan kaupunki Äetsän kunta Punkalaitumen kunta Yhteenveto puhdistamoista Nykyiset siirtoviemärijärjestelmät Suodenniemi Mouhijärvi Karkun taajama Karkun taajama Vammalan keskuspuhdistamo Hotelli Ellivuori Vammalan keskuspuhdistamo Vampula Huittinen Ympäristövaikutukset Purkuvesistöt Hajuhaitat Yhdyskuntarakenne KUORMITUSENNUSTEET Huittisten jätevedenpuhdistamo Vammalan jätevedenpuhdistamo Äetsän jätevedenpuhdistamo Punkalaitumen jätevedenpuhdistamo Yhteenveto ennusteista TAVOITEASETTELU Ympäristönsuojelulliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Maankäytölliset tavoitteet KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN YLEISKUVAUS Vaihtoehto A: Yhden puhdistamon malli Vaihtoehto B: Kahden puhdistamon malli Vaihtoehto C: Kolmen puhdistamon malli Vaihtoehto D: Neljän puhdistamon malli VAIHTOEHTOJEN TEKNINEN MITOITUS Siirtoviemärit Punkalaidun Huittinen siirtoviemäri Vammala Äetsä siirtoviemäri Äetsä Huittinen siirtoviemäri Äetsä Vammala siirtoviemäri Vammala uusi puhdistamo siirtoviemäri Punkalaidun uusi puhdistamo siirtoviemäri Jätevedenpuhdistamot Huittisten puhdistamon saneeraus ja laajennus koko alueen jätevesille, VE A Huittisten puhdistamon saneeraus, VE B

3 3(142) Huittisten puhdistamon saneeraus, VE B2 ja VE C Huittisten puhdistamon saneeraus, VE D Vammalan nykyisen puhdistamon saneeraus, VE B1 ja VE C Vammalan uusi puhdistamo, VE B Vammalan uusi puhdistamo, VE C2, D Äetsän puhdistamon saneeraus, VE C1, C2, D1, D Punkalaitumen puhdistamon tehostaminen ja saneeraus, VE D Punkalaitumen uusi puhdistamo, VE D VAIHTOEHTOJEN KUSTANNUKSET Kustannusten laskentaperusteet Kustannusvertailu Huittisten kuntakohtainen vertailu Vammalan kuntakohtainen vertailu Äetsän kuntakohtainen vertailu Punkalaitumen kuntakohtainen vertailu VAIHTOEHTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Vesistövaikutukset Maankäyttö ja liikenne Hajuhaitat Vaikutukset haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset pohjavesiin Rakentamisen aikaiset vaikutukset Toimintavarmuus Vaihtoehtojen vaikutusten vertailu YHTEENVETO JA SUOSITUKSET

4 4(142) LIITTEET Liite 1: Prosessimitoituskaaviot Liite 1.1.1: Huittinen v. 27 kuormitus Liite 1.1.2: Huittinen, tehostus, v. 21 kuormitus Liite 1.1.3: Huittinen: VE D, v. 225 kuormitus Liite 1.1.4: Huittinen: VE B2, C1, C2, v. 225 kuormitus Liite 1.1.5: Huittinen: VE B1, v. 225 kuormitus Liite 1.1.6: Huittinen: VE A, v. 225 kuormitus Liite 1.2.1: Vammala: v. 27 kuormitus Liite 1.2.2: Vammala: VE D1, C1, B1, v. 225 kuormitus, aktiivilieteprosessi Liite 1.2.3: Vammala: VE D1, C1, B1, v. 225 kuormitus, biologinen suodatin Liite 1.2.4: Vammala: VE D2, C2, v. 225 kuormitus Liite 1.2.5: Vammala: VE B2, v. 225 kuormitus Liite 1.3.1: Äetsä: v. 27 kuormitus Liite 1.3.2: Äetsä: VE D ja C, v. 225 kuormitus Liite 1.4.1: Punkalaidun: v. 27 kuormitus Liite 1.4.2: Punkalaidun: VE D1, v. 225 kuormitus Liite 1.4.3: Punkalaidun: VE D2, v. 225 kuormitus Liite : Kustannusvertailun kokoomataulukot Liite : Kustannusvertailun kuntakohtaiset kokoomataulukot Liite : Jätevedenpuhdistamoiden kustannusarviotaulukot Liite : Siirtoviemäreiden kustannusarviotaulukot

5 5(142) PIIRUSTUKSET Piirustus No. Selite Mittakaava Paperikoko Linjakartat: KR Linjakartta VE A 1:5 6 x 9 mm KR Linjakartta VE A pohj. 1:5 9 x 6 mm KR Linjakartta VE B1 1:5 6 x 9 mm KR Linjakartta VE B2 1:5 6 x 9 mm KR Linjakartta VE B2 tarkka 1:5 6 x 9 mm Layoutpiirustukset: KR Huittinen nykytila 1:5 A3 KR Huittinen VE A 1:5 A3 KR Huittinen VE B1 1:5 A3 KR Huittinen VE B2 ja C 1:5 A3 KR Huittinen VE D 1:5 A3 KR Punkalaidun nykytila 1:5 A3 KR Punkalaidun VE D1 1:5 A3 KR Punkalaidun VE D2 1:3 A3 KR Vammala nykytila 1:5 A3 KR Vammala VE C1a 1:5 A3 KR Vammala VE B2 1:5 A3 KR Äetsä nykytila 1:5 A3 KR Äetsä VE C ja D 1:5 A3

6 6(142) 1 JOHDANTO Huittisten ja Vammalan kaupunkien ja Äetsän sekä Punkalaitumen kuntien jätevesien puhdistuksen tehostamista ja erilaisia yhteiskäsittelyvaihtoehtoja on sivuttu alustavasti useissa selvityksissä viime vuosina. Huittinen, Punkalaidun ja Vampula ovat olleet mukana Huittisten-Loimaan alueen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Vammala ja Äetsä ovat olleet mukana Pirkanmaan alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Kummassakin suunnitelmassa on tarkasteltu myös maakuntarajan ylittäviä jätevesien käsittelyvaihtoehtoja, mutta kuitenkin varsin karkealla tasolla. Kaikki kunnat ovat myös osallistuneet vesihuoltolaitosten yhteistyöselvitykseen, joka valmistui vuoden 27 keväällä. Yhteistyöselvitystä täydennettiin jätevesienkäsittelyn vaihtoehtoja käsittelevällä tarkastelulla, joka valmistui kesäkuussa 27. Lisäksi eri puhdistamoilla on laadittu omia kehittämissuunnitelmia puhdistamoilla tarvittavista saneerauksista. Vammalan puhdistamon selvitys on laadittu vuonna 22 ja Äetsän puhdistamon tarkastelu vuonna 27. Punkalaitumen kunta on laatinut yleissuunnitelman, jossa on vertailtu oman puhdistamon saneerausta ja siirtoviemärin rakentamista Huittisiin. Vaikka alueen jätevesien puhdistuksen ratkaisuvaihtoehtoja on käsitelty monessa eri selvityksessä, ei alueelle ole kuitenkaan aiemmin laadittu tarkempaa teknistä koko aluetta kattavaa kehittämissuunnitelmaa, jossa eri vaihtoehtoja olisi tarkasteltu kattavasti yhtenäisistä lähtökohdista riittävän yksityiskohtaisella tasolla. Tässä yleissuunnitelmassa selvitetään Huittisten ja Vammalan kaupunkien sekä Äetsän ja Punkalaitumen kuntien jätevesien kuormitusennusteet, puhdistamoiden prosessimitoitukset ja tehostamistarpeet noin 3 vuoden aikajaksolla sekä eri vaihtoehdoissa tarvittavien siirtoviemäreiden linjaukset pumppaamoineen ja tasausaltaineen. Teknisen suunnittelun pohjalta on laadittu kustannusarviot tarvittavista investoinneista ja käyttökustannuksista tarkastelujaksolla. Tuloksena saadaan tarkat kustannusarviot päätöksenteon pohjaksi. Rinnalla tarkastellaan eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia ja vaikutuksia mm. maankäyttöön ja haja-asutuksen vesihuoltoon. Työhön ovat osallistuneet DI Jyri Rautiainen ja ins. Teemu Heikkinen Kiuru & Rautiainen Oy:stä. Suunnittelutyön ohjausryhmään ovat kuuluneet Ari Jyräkoski ja Kalle Maaranen Huittisista, Jaakko Erjo ja Petri Jääskeläinen Vammalasta, Kaarlo Kauppinen ja Pekka Yli-Mattila Äetsästä sekä Seppo Rytky Punkalaitumelta. Ohjausryhmään ovat kuuluneet lisäksi Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskuksesta ja Jyrki Lammila Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta.

7 7(142) 2 JÄTEVESIEN KÄSITTELYN NYKYTILANTEEN KUVAUS ALUEELLA 2.1 Huittisten kaupunki Jäteveden käsittely: Huittisten keskustaajaman jätevedet käsitellään vuonna 198 valmistuneessa ja vuosina 1996 sekä 2 saneeratussa Pappilanniemen biologiskemiallisessa rinnakkaissaostuslaitoksessa. Huittisten kaupungin alueella keskitetty jätevesiviemäröinti kattaa asemakaava-alueet. Nykyinen liittyjämäärä on noin 7 7 (84 %), mutta kaupungin alueella on myös useita merkittäviä teollisuusyrityksiä kuten Saarioisten Säilyke Oy (avl. 28 ), Svanco Oy (avl. 1), Kivikylän Kotipalvaamo Oy (avl. 3), Lihajaloste Korpela Oy (avl. 2 ) jotka johtavat jätevedet kaupungin puhdistamolle käsiteltäväksi. Hulevesien osuus tulovirtaamasta on noin 53 %. Kuva 1. Huittisten Pappilanniemen jätevedenpuhdistamo. Lietteen käsittely: Yhdyskuntajätevesien lisäksi puhdistamolla otetaan vastaan myös sakokaivo- (868 m 3 /a) ja umpikaivolietteitä (691 m 3 /a).

8 8(142) Puhdistamolla syntyvä ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan suotonauhapuristimella. Kuivatun lietteen määrä oli vuonna 27 noin 2 13 m 3. Liete kompostoitiin kokonaisuudessaan. Vuoden 28 alusta alkaen tiivistetty liete on kuljetettu Säkylään satakierto Oy:lle jatkokäsittelyyn. Kuvat 2-5. Huittisten puhdistamon nykyisiä rakenteita. Nykyinen puhdistamoprosessi ja mitoitus Pappilanniemen jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Taulukko 1: Jätevedenpuhdistamon nykyiset mitoitusarvot Yksikkö Mitoitus Q kesk. m3/d 5 3 Q max. m3/d q mit. m3/h 39 q max. m3/h 64 BOD 7 kg/d 3 4 Kok.fosfori kg/d 6 Kok. typpi kg/d 2 Kiintoaine kg/d 4 8 Asukasvastineluku as. yks.

9 9(142) Jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi: - Tulopumppaus - Välppäys porrasvälpillä - Hiekan- ja rasvanerotus 44 m m 3 - Esiselkeytys 2 m 2 53 m 3 - Biosuodin 23 m m 3 - Ilmastus 1 32 m 3 - Väliselkeytys 392 m m 3 - Jälkisaostus, sekoitus 5 m 3 - Jälkiselkeytys 55 m m 3 - Tiivistämö 2 x 63,5m 2 - Suotonauhapuristin ja lietteen aumakompostointi Nykyiset prosessiyksiköt Puhdistamon nykyiset prosessiyksiköt ja niiden dimensiot vuoden 26 kuormituksella ovat seuraavat: Tulopumppaamo Esikäsittely Porrasvälpät, 2kpl Hiekan- ja rasvanerotusallas Tilavuus 154 m 3 Pinta-ala 44 m 2 Biosuodin Tilavuus 66 m 3 66 m m 3 Poikkipinta-ala 23 m 2 Kennopinta-ala xxx m 2 Ilmastus Tilavuus 66 m 3 66 m m 3 Tilakuorma,45 kg BHK 7 /m 3 d Lietekuorma,1 kg BHK 7 /kg MLSS d MLSS 4,5 kg/m 3 Viipymä - q mit 3,4 h - q max 9,4 h Ilmastimet: Ilman tuotto kahdella kompressorilla pohjailmastimet, karkeakupla

10 1(142) Väliselkeytysallas Pinta-ala 392 m 2 Syvyys 3,1 m Tilavuus 1 22 m 3 Pintakuorma q kesk.,36 h q mit.,99 h q max. 1,4 h Viipymä q mit. 3,13 h q max. 2,22 h Jälkiselkeytysallas Pinta-ala 55 m 2 Syvyys 3,1 m Tilavuus 1 7 m 3 Pintakuorma q kesk.,25 h q mit.,71 h q max. 1, h Viipymä q mit. 4,36 h q max. 3,9 h Lietteen käsittely Sakeuttamo, 2 kpl, pinta-ala 127 m 2 Sakeuttamon tilavuus 572 m 3 Kuivattua lietettä 2136 m 3 /a Lietteen kuivaus suotonauhapuristimella. Uusi kuivauslinko Noxon 2 kuivain otettaan käyttöön 12/28 Puhdistamolle tuleva ja lähtevä kuormitus Puhdistamolla on tällä hetkellä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätös joka on annettu julkipanon jälkeen Lupapäätöksessä on annettu seuraavat käsitellyn jäteveden pitoisuusarvot joihin puhdistamon on vähintään päästävä, mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna: asti Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 25 mg/o 2 /l 95 % Fosfori (P),5 mg/l 9 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 9 % Vesistöön johdettavan jäteveden kokonaistyppipitoisuus saa olla poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta enintään 2 mg/l, kun biologisen prosessin veden

11 11(142) lämpötila on vähintään 12 C. Tavoitteena on myös vähintään 7 % käsittelyteho kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona laskettuna alkaen Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 15 mg/o 2 /l 95 % Fosfori (P),3 mg/l 95 % COD Cr 6 mg O 2 /l 9 % Kiintoaine 15 mg/l 95 % Kokonaistypen poistotehon on oltava vähintään 7 % laskettuna vuosikeskiarvona ja mukaan lukien mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet. Taulukko 2: Jätevedenpuhdistamolle tulevan tulovirtaaman jakautuminen eri yksiköihin vuonna 27. Kuormittaja yksikkö Virtaama % Asutus yhdyskuntajätevesi m 3 /d 89 3,5 Teollisuus Saarioisten säilyke Oy m 3 /d ,5 Svanco Oy m 3 /d 4 1,5 Kivikylän kotipalvaamo Oy m 3 /d 25,9 Lihajaloste Korpela Oy m 3 /d 113 4,3 Yhteensä m 3 /d ,8 Hulevedet (4 %) m 3 /d ,9 Sakokaivoliete m 3 /d 8,3 YHTEENSÄ m 3 /d 265 1, Taulukko 3: Jätevedenpuhdistamolle tulevan tulokuormituksen jakautuminen eri yksiköihin vuonna 27. Kuormittaja yksikkö BOD 7 P N SS Asutus yhdyskuntajätevesi kg/d , ,2 Teollisuus Saarioisten säilyke Oy kg/d 151 2,2 12,2 34 Svanco Oy kg/d 1 1,3 3,3 92 Kivikylän kotipalvaamo Oy kg/d 29 1,5 3,6 15,7 Lihajaloste Korpela Oy kg/d 14 6,9 14,7 2,1 YHTEENSÄ kg/d

12 12(142) Kuva 6: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen ja maksimaalinen vuorokausivirtaama vuosina sekä nykyinen mitoitusvirtaama.

13 13(142) Kuva 7: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva sako- ja umpikaivolietemäärä vuosina Kuva 8: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva BOD-kuormitus vuosina Kuva 9: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva fosforikuormitus vuosina

14 14(142) Kuva 1: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva typpikuormitus vuosina Kuva 11: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva kiintoainekuormitus vuosina

15 15(142) Kuva 12: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden BOD-arvo vuosina sekä lupaehdot. Kuva 13: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden fosforipitoisuus vuosina sekä lupaehdot.

16 16(142) Kuva 14: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden typpipitoisuus vuosina Kuva 15: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden kiintoaineptoisuus vuosina

17 17(142) Kuva 16: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamon BOD, fosfori, kiintoaine ja typpireduktiot vuosina

18 18(142) 2.2 Vammalan kaupunki Jätevesien käsittely: Vammalan kaupungin alueen jätevedet käsitellään kaupungin keskusjätevedenpuhdistamolla. Viemäriverkoston piirissä on noin 11 4 asukasta (7 %). Karkun asutusalueella on oma jätevedenpuhdistamo ollut vuoteen 27 asti. Vuoden 27 loppuun mennessä Karkun alueen jätevedet on johdettu keskuspuhdistamolle. Kaupungin alueella on viemäriverkoston piirissä myös muutamia merkittäviä jätevedentuottajia kuten Patria Vammas (65 m 3 /d), sairaala (61 m 3 /d). Näiden alueiden lisäksi Hotelli Ellivuori Oy:llä on oma jätevedenpuhdistamo (8 m 3 /d) samoin kuin Kalaliike V. Hukkanen Oy:llä (15 m 3 ) Kuva 17. Vammalan Tyrväänkylän jätevedenpuhdistamo. Lähitulevaisuudessa keskuspuhdistamolle tullaan viemäröimään Hotelli Ellivuori Oy:n, Mouhijärven kunnan, Suodenniemen viemäröintialueen, Suodenniemellä toimivan Heikkilän toimintakeskuksen sekä Hämeenkyrön kunnan Haukijärven taajaman jätevedet. Vammalan kaupungin keskusjätevedenpuhdistamo on vuonna 1975 valmistunut kaksilinjainen biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamon yhteydessä on kuivatun puhdistamolietteen seostus- ja kompostointikenttä sekä sakokaivolietteen vastaanottokaivo. Puhdistamon lietteen kuivausta on tehostettu vuonna 26 hankki-

19 19(142) malla lietteenkuivauslinko. Muita merkittäviä saneerauksia puhdistamolla ei ole tehty sen valmistumisen jälkeen. Keskuspuhdistamolle tulevan jäteveden maksimi vuotovesikerroin on yli kolme, mikä osoittaa verkoston kunnon heikoksi. Kuvat 18 ja 19. Vammalan puhdistamon nykyisiä sisätiloja. Lietteen käsittely: Yhdyskuntajätevesien lisäksi puhdistamolle toimitetaan Kiikoisten kunnan, Karkun taajaman ja Hotelli Ellivuori Oy:n jätevesilietteet. Puhdistamolle toimitettujen hajaasutusalueen sakokaivolietteiden määrät ovat olleet tasolla m 3 /a. Prosessin ylijäämälietteet on tiivistetty ja kuivattu lingolla. Vuonna 27 kuivatun lietteen määrä oli 2 46 m 3. Liete on tähän asti kompostoitu puhdistamon omalla kompostointikentällä. Jatkossa kompostointi ei ole enää sallittua puhdistamon kompostointikentällä. Nykyinen puhdistamoprosessi ja mitoitus Vammalan keskusjätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Taulukko 4: Jätevedenpuhdistamon nykyiset mitoitusarvot. Yksikkö Mitoitus Q kesk. m3/d 4 6 Q max. m3/d - q mit. m3/h 5 q max. m3/h - BOD 7 kg/d 1 3 Kok.fosfori kg/d - Kok. typpi kg/d - Kiintoaine kg/d - Asukasvastineluku as. yks. 14

20 2(142) Jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi: - Välppäys porrasvälpällä - Hiekan- ja rasvanerotus 14,4 m 2 3 m 3 - Ilmastus m 3 - Jälkiselkeytys 53 m m 3 - Tiivistämö 49 m m 3 - Lietteen kuivaus lingolla ja lietteen aumakompostointi Nykyiset prosessiyksiköt Puhdistamon nykyiset prosessiyksiköt ja niiden dimensiot vuoden 26 kuormituksella ovat seuraavat: Esikäsittely Porrasvälppä, Säleväli 3mm Hiekan- ja rasvanerotusallas Tilavuus 3 m 3 Ilmastus Tilavuus 746 m m m 3 Syvyys 3,1 m Tilakuorma,51 kg BHK 7 /m 3 d Lietekuorma 1,2 kg BHK 7 /kg MLSS d MLSS 5,1 kg/m 3 Viipymä - q mit 3, h - q max 4,1 h Ilmastimet: pohjailmastimet, karkeakupla Ilman tuotto kahdella kompressorilla Palautuslietepumppu mammutpumput Jälkiselkeytysallas Pinta-ala 265m 2 265m 2 53 m 2 Syvyys 3,1 3,2 m Tilavuus 838 m m m 3 Pintakuorma q kesk.,68 h q mit.,94 h q max. 1,62 h Viipymä q mit. 3,35 h q max. 1,95 h

21 21(142) Lietteen käsittely Sakeuttamo, pinta-ala 49 m 2 Sakeuttamon tilavuus 155m 3 Kuivatun lietteen ka. 2 % TS Kuivattua lietettä 246 m 3 /a Lietteen kuivaus lingolla, Noxon 2 Sakokaivolietteiden vastaanottokaivo Puhdistusvaatimukset Puhdistamolla on tällä hetkellä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätös joka on annettu julkipanon jälkeen Lupapäätöksessä on annettu seuraavat käsitellyn jäteveden pitoisuusarvot joihin puhdistamon on vähintään päästävä, mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna: Siihen asti kun Suodenniemen, Mouhijärven kunnan ja Hämeenkyrön kunnan Haukijärven alueilta viemäröitävien jätevesien käsittely aloitetaan. Enintään asti. Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 15 mg/o 2 /l 9 % Fosfori (P),5 mg/l 9 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 9 % Vesistöön johdettavan jäteveden kokonaistyppipitoisuus saa olla poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta enintään 2 mg/l, kun biologisen prosessin veden lämpötila on vähintään 12 C. Tavoitteena on myös vähintään 7 % käsittelyteho kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona laskettuna. Suodenniemen, Mouhijärven kunnan ja Hämeenkyrön kunnan Haukijärven alueilta viemäröitävien jätevesien käsittelyn aloittamisesta alkaen, kuitenkin viimeistään alkaen. Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 1 mg/o 2 /l 95 % Fosfori (P),3 mg/l 95 % COD Cr 7 mg O 2 /l 8 % Kiintoaine 35 mg/l 9 % Kokonaistyppi - 7 % Jäteveden käsittelytuloksen on lisäksi täytettävä BOD 7, ja COD arvojen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta valtioneuvoston asetuksen 888/26 vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna. Kokonaistypen osalta luparaja tulee saavuttaa vuosikeskiarvona.

22 22(142) Taulukko 5: Jätevedenpuhdistamolle tulevan tulovirtaaman jakautuminen eri yksiköihin vuonna 26. Kuormittaja yksikkö Virtaama % Asutus yhdyskuntajätevesi m 3 /d 16 31,8 Teollisuus Patria Vammas m 3 /d 65 1,3 Sairaala m 3 /d 6 1,2 Yhteensä m 3 /d ,3 Hulevedet m 3 /d ,6 Sakokaivoliete m 3 /d 7,1 YHTEENSÄ m 3 /d 535 1, Taulukko 6: Jätevedenpuhdistamolle tulevan tulokuormituksen jakautuminen eri yksiköihin vuonna 26. Kuormittaja yksikkö BOD 7 P N SS Asutus yhdyskuntajätevesi kg/d Teollisuus Patria Vammas kg/d YHTEENSÄ kg/d

23 23(142) Kuva 2: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen ja maksimaalinen vuorokausivirtaama vuosina sekä nykyinen mitoitusvirtaama. Kuva 21: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva sako- ja umpikaivolietemäärä vuosina

24 24(142) Kuva 22: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva BOD-kuormitus vuosina Kuva 23: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva fosforikuormitus vuosina

25 25(142) Kuva 24: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva typpikuormitus vuosina Kuva 25: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva kiintoainekuormitus vuosina

26 26(142) Kuva 26: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden BOD-arvo vuosina sekä lupaehdot. Kuva 27: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden fosforipitoisuus vuosina sekä lupaehdot.

27 27(142) Kuva 28: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden typpipitoisuus vuosina Kuva 29: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden kiintoaineptoisuus vuosina

28 28(142) Kuva 3: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamon BOD, fosfori, kiintoaine ja typpireduktiot vuosina Kuva 31. Ilmakuva Vammalan puhdistamoalueesta.

29 29(142) 2.3 Äetsän kunta Jätevesien käsittely: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1978 ja sitä on laajennettu vuonna Laajennuksen yhteydessä puhdistamoon rakennettiin nykyinen aktiivilieteprosessi ja vanha biosuodinyksikkö jätettiin pois käytöstä. Nykyinen laitos toimii jälkisaostuksella varustettuna biologis-kemiallisena aktiivilietelaitoksena. Ennen biologista osaa tuleva jätevesi esikäsitellään välppäyksessä sekä hiekanerotuksessa. Biologinen osa muodostuu yhdestä ilmastusaltaasta joka on varustettu pohjailmastimilla. Ilmastusaltaan jälkeen on yksilinjainen väliselkeytys ja kaksilinjainen jälkiselkeytys. Kuva 32. Ilmakuva Äetsän puhdistamoalueesta. Äetsän kunnan keskuspuhdistamolla käsitellään noin 32 asukkaan talousjätevedet sekä lisäksi puhdistamolle johdetaan teollisuuden jätevesiä Finnish Chemicals Oy:stä (52 m 3 /d), Salmi Oy:stä (23 m 3 /d), Malvanojan Lämmöstä (11 m 3 /d) ja Kumijaloste Oy:stä (11 m 3 /d). Keskuspuhdistamolle tulevan jäteveden maksimi vuotovesikerroin on yli kolme, mikä osoittaa verkoston kunnon heikoksi.

30 3(142) Lietteen käsittely: Puhdistamolla otetaan vastaan osa kunnan alueelta muodostuvista sako- ja umpikaivolietteistä. Lietteet otetaan vastaan puhdistamolla omaan lietealtaaseen (6 m 3 ), josta ne pumpataan välppäykseen menevään jäteveden joukkoon. Osa sakokaivolietteistä ajetaan viemäriverkoston pumppaamoon ja osa kuljetetaan suoraan pellolle (17 m 3 ). Prosessin ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan suotonauhapuristimella. Vuonna 27 kuivattua lietettä syntyi m 3. Kuivattu liete on kompostoitu puhdistamon omalla kompostointikentällä. Kuva 33. Äetsän puhdistamon ilmastusallas. Kuvat 34 ja 35. Äetsän puhdistamon nykyisiä rakenteita.

31 31(142) Nykyinen puhdistamoprosessi ja mitoitus Äetsän jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Taulukko 7: Jätevedenpuhdistamon nykyiset mitoitusarvot. Yksikkö Mitoitus Q kesk. m3/d 3 36 Q max. m3/d - q mit. m3/h 216 q max. m3/h 432 BOD 7 kg/d 855 Kok.fosfori kg/d 58 Kok. typpi kg/d 15,5 Kiintoaine kg/d 68 Asukasvastineluku as. yks Jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi: - Tulopumppaus - Välppäys porrasvälpällä - Hiekan- ja rasvanerotus 1 m 3 - Ilmastus 855 m 3 - Väliselkeytys 216 m m 3 - Biosuodin 3 m 3 - Hämmennysaltaat 43 m 2 15 m 3 - Jälkiselkeytys 235 m m 3 - Tiivistämö 1 36 m 2 9 m 3 - Tiivistämö 2 2 m 2 5 m 3 - Lietteen kuivaus suotonauhapuristimella ja lietteen aumakompostointi Puhdistamon nykyiset prosessiyksiköt ja niiden dimensiot vuoden 27 kuormituksella ovat seuraavat: Esikäsittely Porrasvälppä, 1 kpl, säleväli 3-6 mm kapasiteetti 87 m 3 /h, 4 kw Hiekan- ja rasvanerotus, 1 linja Tilavuus 1 m 3 Ilmastus pohjailmastimilla, erillinen kompressori Hiekka pumpataan erilliseen altaaseen mammutpumpulla, josta se poistetaan käsin.

32 32(142) Ilmastus, 1 linja Tilavuus 855 m 3 Syvyys 3,5 m Palautusliete 1 6 m 3 /d Lieteikä 5,5 d ja 8 d Ilmastimet: OKI-ilmastimet, joita säädetään happimittauksella Ilman tuotto kahdella kompressorilla á 63 m 3 /h, 22 kw Kompressorit eivät pysty täyttämään tehokasta ilmastusta nykyisellä kuormituksella. Ilmastusaltaasta on mahdollisuus ohittaa väliselkeytysallas suoraan pikasekoitusaltaan ja hämmennysaltaiden kautta jälkiselkeytysaltaisiin. Väliselkeytys, 1 linja Yksi vaakaselkeytysallas Pinta-ala 216 m 2 Syvyys 3,3 m Tilavuus 713 m 3 Palautuslietteen määrä 16 m 3 /d Biosuodin, 1 linja (ei käytössä) Tilavuus 3 m 3 Kennosto jäljellä, pumput poistettu Hämmennysaltaat, 2 linjaa Pinta-ala 2 x 21,5 m 2 Syvyys 3,5 m Tilavuus 2 x 75 m 3 Jälkiselkeytys, 2 linjaa Pinta-ala yhteensä 235 m 2 Syvyys 3,2 m Tilavuus 752 m 3 Jälkiselkeytysaltaista on mahdollisuus palautuslietteen pumppaukseen, mikäli väliselkeytysallas joudutaan ohittamaan ilmastusaltaan jälkeen. Puhdistamolla on erilliset sakeuttamot sekä aktiivilietteelle että kemialliselle lietteelle.

33 33(142) Aktiiviliete: Lietemäärä 15 m 3 /d, 375 kgts/d Sakeuttamo, pinta-ala 36 m 2 Sakeuttamon tilavuus 9 m 3 Varastoimisaika 6 d Kemiallinen liete Lietemäärä 16,25 m 3 /d 13 kgts/d Sakeuttamo, pinta-ala 2 m 2 Sakeuttamon tilavuus 5 m 3 Varastoimisaika 1 d Lietteet varastoidaan lietesiilossa: Tilavuus 4 m 3 Lietteen kuivaus suotonauhapuristimella - kapasiteetti: Leveys 16 mm, 22 m2 - polymeerin kulutus lietteen kuivaukseen 1 kg/a - kompostoitavan lietteen määrä 1 59 m 3 /a, 12 % - kompostoinnin apuaineet - turve 1/3 - hake 1/3 - liete 1/3 - ei lietemäärän mittausta - kuivausaika 6 h/d Asfaltoidun kompostointikentän hulevedet kerätään viemäreillä ja johdetaan puhdistamoprosessiin. Sakokaivoliete Sakokaivoliete otetaan vastaan omaan sakokaivolietealtaaseen. Lietteet pumpataan altaasta välpälle. Välpälle pumpattu sakokaivoliete ei näy tulevan veden näytteissä. - Varastoaltaan tilavuus 1 m 3 - Ei mittauksia - maksimissaan 3-4 lietekuormaa päivässä.

34 34(142) Puhdistamolle tuleva ja lähtevä kuormitus Ympäristölupapäätös ( LSY-1288) Jätevedet on käsiteltävä siten, että puhdistamolta ja viemäriverkosta mahdollisesti tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien puhdistamolta pois johdettava jätevesi täyttää puolivuosikeskiarvona seuraavat vaatimukset: Aine Pitoisuus Reduktio BOD 7/ATU < 15 mg O 2 /l > 9 % P kok <,5 mg/l > 9 % COD Cr < 125 mg/l > 75 % Kiintoaine < 35 mg/l > 9 % Tarkkailukertoja puhdistamolla on kuusi (6) kappaletta vuodessa. Puhdistamon käytön tavoitearvoiksi on ympäristöluvassa asetettu BOD:lle jäännöspitoisuus alle 1 mg/l ja poistoteho 95 %, sekä fosforille jäännöspitoisuus alle,3 mg/l ja poistoteho 95 %. Taulukko 8: Jätevedenpuhdistamolle tulevan tulovirtaaman jakautuminen eri yksiköihin vuonna 26. Kuormittaja yksikkö Virtaama % Asutus yhdyskuntajätevesi m 3 /d Teollisuus Finnish Chemicals Oy m 3 /d 52 4 Salmi Oy m 3 /d Yhteensä m 3 /d 82 6 Hulevedet m 3 /d Sakokaivoliete m 3 /d 6,5 YHTEENSÄ m 3 /d Taulukko 9: Jätevedenpuhdistamolle tulevan tulokuormituksen jakautuminen eri yksiköihin vuonna 26. Kuormittaja yksikkö BOD 7 P N SS Asutus yhdyskuntajätevesi kg/d 16 7, Teollisuus Finish Chemicals Oy kg/d 72,3 3 Muu teollisuus kg/d 18,2 2 YHTEENSÄ kg/d 25 8, 4 4

35 35(142) Kuva 36: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen ja maksimaalinen vuorokausivirtaama vuosina sekä nykyinen mitoitusvirtaama. Kuva 37: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva sako- ja umpikaivolietemäärä vuosina

36 36(142) Kuva 38: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva BOD-kuormitus vuosina Kuva 39: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva fosforikuormitus vuosina

37 37(142) Kuva 4: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva typpikuormitus vuosina Kuva 41: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva kiintoainekuormitus vuosina

38 38(142) Kuva 42: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden BOD-arvo vuosina sekä lupaehdot. Kuva 43: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden fosforipitoisuus vuosina sekä lupaehdot.

39 39(142) Kuva 44: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden typpipitoisuus vuosina Kuva 45: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden kiintoaineptoisuus vuosina

40 4(142) Kuva 46: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamon BOD, fosfori, kiintoaine ja typpireduktiot vuosina

41 41(142) 2.4 Punkalaitumen kunta Jätevesien käsittely: Punkalaitumen keskustaajaman jätevedet käsitellään vuonna 1975 valmistuneessa biologiskemiallisessa rinnakkaissaostuslaitoksessa. Kunnan alueella keskitetty jätevesiviemäröinti kattaa keskustan alueen. Nykyinen liittyjämäärä on noin 2 (54 %). Jätevedenpuhdistamolle ei johdeta normaalista yhdyskuntajätevedestä poikkeavaa jätevettä. Hulevesien osuus tulovirtaamasta on noin 5 %, keskimäärin 2 m 3 /d. Kuva 47. Punkalaitumen jätevedenpuhdistamo ja lietteen kuivatusaltaat. Kuvat 48 ja 49. Punkalaitumen puhdistamon nykyisiä rakenteita.

42 42(142) Lietteen käsittely: Yhdyskuntajätevesien lisäksi puhdistamolla otetaan vastaan myös umpikaivolietteitä (39 m 3 /a). Sakokaivolietteet kuljetetaan Huittisten jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Puhdistamoliete kuivataan vuonna 1993 rakennetuissa suodatusaltaissa ja niistä poistettava lieteseos aumakompostoidaan kompostikentällä. Vuonna 27 tiivistämöstä turvealtaisiin pumpattu lietemäärä oli 1 48 m 3. Nykyinen puhdistamoprosessi ja mitoitus Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Taulukko 1: Jätevedenpuhdistamon nykyiset mitoitusarvot Yksikkö Mitoitus Q kesk. m3/d 75 Q max. m3/d - q mit. m3/h 1 q max. m3/h - BOD 7 kg/d 175 Kok.fosfori kg/d 7 Kok. typpi kg/d - Kiintoaine kg/d - Asukasvastineluku as. yks. 2 Jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi: - Tulopumppaus - Välppäys rumpusiivilällä - Ilmastus 1 kpl 175 m 3 - Jälkiselkeytys, 1 kpl 95 m 2 24 m 3 - Lietteen sakeuttamo 1 kpl - Lietealtaat, 2 kpl 76 m 3 - Lietteen aumakompostointi 65 m 2 Nykyiset prosessiyksiköt Puhdistamon nykyiset prosessiyksiköt ja niiden dimensiot vuoden 27 kuormituksella ovat seuraavat: Tulopumppaamo Esikäsittely Rumpusiivilä

43 43(142) Ilmastus Tilavuus 175 m 3 Tilakuorma,47 kg BHK 7 /m 3 d Lietekuorma,8 kg BHK 7 /kg MLSS d MLSS 5,9 kg/m 3 Viipymä - q mit 1,8 h - q max 8,8 h Ilmastimet: Ilman tuotto kahdella kompressorilla (On käytetty vain yhtä kompressoria) Palautuslietepumppu pohjailmastimet, karkeakupla mammutpumppu Jälkiselkeytysallas Pinta-ala 95 m 2 Syvyys 2,5 m Tilavuus 24 m 3 Pintakuorma q kesk.,21 h q mit. 1,5 h q max. 2,11 h Viipymä q mit. 2,4 h q max. 1,2 h Lietteen käsittely Sakeuttamo, pinta-ala 7 m 2 Sakeuttamon tilavuus 16 m 3 Sakeutetun lietteen ka. 2,5 % TS Sakeutettua lietettä 1 48 m 3 /a Sakeutettu liete pumpataan välivarastoaltaan kautta suodatusaltaisiin. 2 x 38 m 3 = 76 m 3 Puhdistamolle tuleva ja lähtevä kuormitus Puhdistamolla on tällä hetkellä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lupapäätös joka on annettu julkipanon jälkeen Lupapäätöksessä on annettu seuraavat käsitellyn jäteveden pitoisuusarvot joihin puhdistamon on vähintään päästävä, mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien puolivuosikeskiarvoina laskettuna:

44 44(142) saakka Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 15 mg/o 2 /l 9 % Fosfori (P),7 mg/l 9 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 9 % alkaen Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 1 mg/o 2 /l 95 % Fosfori (P),3 mg/l 95 % COD Cr 6 mg O 2 /l 9 % Kiintoaine 15 mg/l 95 % Kokonaistypen poistotehon on oltava vähintään 5 % vuosikeskiarvona laskettuna. Taulukko 11: Jätevedenpuhdistamolle tulevan tulovirtaaman jakautuminen eri yksiköihin vuonna 27. Kuormittaja yksikkö Virtaama % Asutus yhdyskuntajätevesi m 3 /d 2 Teollisuus ei merkittävää teollisuutta Yhteensä m 3 /d 2 5 Hulevedet m 3 /d 25 5 Sakokaivoliete m 3 /d YHTEENSÄ m 3 /d 45 1 Taulukko 12: Jätevedenpuhdistamolle tulevan tulokuormituksen jakautuminen eri yksiköihin vuonna 26. Kuormittaja yksikkö BOD 7 P N SS Asutus yhdyskuntajätevesi kg/d 82 3, Teollisuus ei merkittävää teollisuutta YHTEENSÄ kg/d 82 3,

45 45(142) Kuva 5: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen ja maksimaalinen vuorokausivirtaama vuosina sekä nykyinen mitoitusvirtaama. Kuva 51: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva sako- ja umpikaivolietemäärä vuosina

46 46(142) Kuva 52: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva BOD-kuormitus vuosina Kuva 53: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva fosforikuormitus vuosina

47 47(142) Kuva 54: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva typpikuormitus vuosina Kuva 55: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva kiintoainekuormitus vuosina

48 48(142) Kuva 56: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden BODarvo vuosina sekä lupaehdot. Kuva 57: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden fosforipitoisuus vuosina sekä lupaehdot.

49 49(142) Kuva 58: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden typpipitoisuus vuosina Kuva 59: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden kiintoaineptoisuus vuosina

50 5(142) Kuva 6: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamon BOD, fosfori, kiintoaine ja typpireduktiot vuosina

51 51(142) 2.5 Yhteenveto puhdistamoista Seuraavassa taulukossa on kunnittain esitetty nykyinen viemärivesimäärä ja jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetti Taulukko 13: Huittisten, Vammalan, Äetsän ja Punkalaitumen puhdistamoiden jätevesimäärät vuonna 27 ja mitoitusvirtaamat Jätevesimäärä Mitoitus Sako ja umpikaivoliete Kuivattua lietettä m3/d m3/d m3/a m3/a HUITTINEN - Pappilanniemi VAMMALA - Keskuspuhdistamo ÄETSÄ - Keskuspuhdistamo PUNKALAIDUN - Keskuspuhdistamo YHTEENSÄ * Punkalaitumen lietemäärä on maa-altaaseen pumpattua tiivistettyä lietettä Taulukko 14: Huittisten, Vammalan, Äetsän ja Punkalaitumen puhdistamoiden BOD 7, fosfori ja typpi-kuormitus ja puhdistusteho vuonna 27. Parametri Yksikkö Puhdistamon toiminta vuosikeskiarvoina HUITTINEN VAMMALA ÄETSÄ PUNKALAIDUN YHTEENSÄ BOD Tuleva kg/d 28, 9, 34, 82, Lähtevä kg/d 4,9 48,4 9,7 1,8 11 Tuleva mg/l 75, 17, 29, 2, Lähtevä mg/l 11,9 1, 7,7 4,2 Reduktio % Fosfori, P Tuleva kg/d 28, 34, 8,7 3,1 74 Lähtevä kg/d 1,6 1,3,3,1 3 Tuleva mg/l 11, 6,6 7,4 7,7 Lähtevä mg/l,55,26,27,3 Reduktio % Typpi, N Tuleva kg/d , 19, 41 Lähtevä kg/d 31,17 126,58 26,8 11,7 196 Tuleva mg/l , 47, Lähtevä mg/l 11,7 26,8 24,67 29,8 Reduktio %

52 52(142) Kuva 61: Vammalan, Huittisten, Äetsän ja Punkalaitumen jätevedenpuhdistamoille tulevat keskimääräiset jätevesimäärät vuosina Kuva 62: Vammalan, Huittisten, Äetsän ja Punkalaitumen jätevedenpuhdistamoille tulevat keskimääräiset BOD-kuormitukset vuosina

53 53(142) Kuva 63: Vammalan, Huittisten, Äetsän ja Punkalaitumen jätevedenpuhdistamoille tulevat keskimääräiset fosforikuormitukset vuosina Kuva 64: Vammalan, Huittisten, Äetsän ja Punkalaitumen jätevedenpuhdistamoille tulevat keskimääräiset typpikuormitukset vuosina

54 54(142) 2.6 Nykyiset siirtoviemärijärjestelmät Suodenniemi Mouhijärvi Karkun taajama Vammalan kaupungin Suodenniemen nykyiseltä jätevedenpuhdistamolta tullaan rakentamaan siirtoviemäri Mouhijärven kuntaan ja edelleen Mouhijärven jätevedenpuhdistamon kautta Vammalan kaupungin Karkun taajamaan. Linjan valmistumisen jälkeen Suodenniemen ja Mouhijärven jätevedenpuhdistamot poistetaan käytöstä. Siirtolinja: Suodenniemi Mouhijärvi - Karkun taajama Paineviemäri: Viettoviemärit: Linjapituus yhteensä: Linjapumppaamoja Pituus: Putket - 9 m (14 PEH-1) Pituus: Putket m (PVC /PP 2 SN8) 1 5 m 6 kpl. Siirtolinja on esitetty karttaliitteessä KR Karkun taajama Vammalan keskuspuhdistamo Karkun taajaman jätevedet on käsitelty vuoden 27 loppuun asti alueen omassa jätevedenpuhdistamossa. Vuoden 28 tammikuusta alkaen jätevedet on johdettu siirtoviemärillä Vammalan keskustaajaman jätevedenpuhdistamolle. Samaan siirtoviemäriin johdetaan myös Mouhijärveltä tulevat jätevedet sekä Hotelli Ellivuoren alueen jätevedet. Karkun taajaman jätevedenpuhdistamo on poistettu käytöstä. Siirtolinja: Siirtolinja: Suodenniemi Mouhijärvi - Karkun taajama Pituus: Putket - 13 m (25 PEH-1) Linjapumppaamoja 3 kpl. Siirtolinja on esitetty karttaliitteessä KR-412-3

55 55(142) Hotelli Ellivuori Vammalan keskuspuhdistamo Hotelli Ellivuorella on toistaiseksi oma jätevedenpuhdistamo käytössä. Ellivuoren keskitettyä vesihuoltoa aloitetaan kuitenkin rakentamaan jo syksyllä 28. Vesihuoltohankkeessa Hotelli Ellivuoren alueen jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Karkun taajama Vammalan keskuspuhdistamo linjaan ja jätevedet käsitellään Vammalan keskuspuhdistamolla Karkun taajaman tavoin. Siirtoviemärin valmistumisen jälkeen Ellivuoren jätevedenpuhdistamo poistetaan käytöstä. Siirtolinja: Siirtolinja: Hotelli Ellivuori Karkun taajama Pituus: Putket - 4 m (18 PEH-1) Linjapumppaamoja 1 kpl. Siirtolinja on esitetty karttaliitteessä KR Vampula Huittinen Vampula Huittinen välille on laadittu suunnitelma jätevesien johtamisesta Huittisten keskuspuhdistamolle (Huittisten Loimaan alueen vesihuollon kehittämissuunnitelma, AIR-IX/ ). Vampula tulee liittymän Huittisten kaupunkiin vuonna 29. Siirtolinja Mitoitusvirtaama: q mit = 6 l/s, 21 m 3 /h Paineviemäri: Linjapituus yhteensä: Linjapumppaamoja Pituus: Putket m (16 PEH-1) 19 1 m 4 kpl.

56 56(142) 2.7 Ympäristövaikutukset Purkuvesistöt Huittisten Pappilanniemen puhdistamo Huittisten puhdistamo purkaa puhdistetut jätevedet Punkalaitumenjoen alajuoksuun. Punkalaitumenjoki laskee Loimijokeen, joka laskee noin 3,5 km pituisen juoksun jälkeen Kokemäenjokeen. Käytännössä jätevesivaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Loimijoen alajuoksulle, sillä Punkalaitumenjoen alaosassa jätevedet virtaavat alle 1 metrin osuudella ennen Loimijokea. Loimijoki on erittäin voimakkaasti kuormitettu vesistö. Loimijokeen johdetaan kaikkiaan 1 kunnan sekä Neson Oy:n, Ofa Oy:n ja L-S Putki Oy:n teollisuusjätevedet Huittisten kaupunki on kolmanneksi suurin pistemäinen typpikuormittaja, mutta kuormitustaso on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin Forssan ja Loimaan kaupungeilla. Laimennusolot ovat keskivirtaaman 28,5 m 3 /s aikana Huittisten jätevesille erinomaiset, sillä esimerkiksi vuosien keskimääräisellä jätevesivirtaamalla (,33m 3 /s) laimennussuhteeksi muodostuu 1:86. Keskialivirtaamalla 2,19 m 3 /s jätevedet laimenevat yli 6-kertaiseksi. Loimijoen ravinnepitoisuudet ovat Huittisten kaupungin kohdalla säännöllisesti korkeita. Avainasemassa on ylempää tuleva kuormitus ja ennen kaikkea hajakuormitus. Loimijoen alajuoksulla typpitaso on noin nelinkertainen verrattuna luonnontasoon. Ammoniumtypen pitoisuustaso on yleensä korkein talvella Nitrifikaation puuttuessa. Kesäaikana Loimijoen alajuoksulla on yleensä varsin vähän ammoniumtyppeä, koska luontainen nitrifikaatio ja levätuotanto poistavat sen vedestä. Huittisten kohdalla ammoniumtyppipitoisuudet ovat yläjuoksua alhaisempia. Loimijoen levätuotanto on runsasta ja veden laatu on uimisen kannalta ongelmallinen varsinkin Forssan alapuolella, mutta hygieenistä haittaa voi esiintyä muuallakin. Kuva 65. Huittisten puhdistamon nykyinen purkupaikka Punkalaitumenjoen ja Loimijoen yhtymäkohdassa.

57 57(142) Vammalan Tyrväänkylän puhdistamo Jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Tyrväänkylänojaan, joka laskee Kokemäenjokeen Hartolankosken alapuolella, vajaan kolmen kilometrin päässä puhdistamosta. Puhdistamon läheltä alkavan Tyrväänkylän ojan valuma-alue on 3,9 km 2, joten ojassa virtaava vesi on Kokemäenjokeen saakka pääosin enintään heikosti laimentunutta, puhdistamolta johdettua jätevettä. Oja on määrätty viemäriksi jokeen asti. Tämä avoviemäri voi aiheuttaa ongelmia alueen asutukselle ja muulle käytölle. Hartolankosken kohdalla Kokemäenjoen keskivirtaama on noin 17 m 3 /s ja keskialivirtaama noin 6 m 3 /s. Säännöstellyssä Kokemäenjoessa ei ole järviä Hartolankosken alapuolella. Kokemäenjoen veden yleislaatu Vammalan kohdalla on tyydyttävä. Jokea käytetään lähialueella virkistykseen, uimiseen ja kalastukseen. Joessa ei ole suojelukohteita joihin jätevedet voisivat vaikuttaa. Vammalan jätevesien vaikutukset eivät juuri näy Kokemäenjoen veden laadun tarkkailutuloksissa. Jokiveden keskimääräiset ravinne- ja bakteeripitoisuudet ovat Tyrväänkylänojan laskupaikan alapuolella hieman korkeammat kuin yläpuolella. Laskennallisesti Vammalan jätevedet nostavat keskivirtaamatilanteessa Kokemäenjoen veden fosforipitoisuutta,6 % ja typpipitoisuutta 1 %. Karkun taajaman ja Hotelli Ellivuoren jätevedenpuhdistamot poistuvat käytöstä, joten ne eivät aiheuta vesistökuormitusta. Kuva 66. Vammalan puhdistamon nykyinen purkuoja.

58 58(142) Äetsän keskuspuhdistamo Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen alueeseen kuuluvalla Karhinniemen alueella Partalan kylässä. Kokemäenjoen varrella sijaitsee runsaasti peltoa ja Äetsän puhdistamon yläpuoliselle alueelle kohdistuu runsaasti hajakuormitusta. Vammalan kaupungin jätevedet lasketaan puhdistamon yläpuoliselle vesialueelle. Myös puhdistamon alapuoliselle vesialueelle tulee runsaasti hajakuormitusta pelloilta. Kokemäenjoen veden laatu on yleisluokitukseltaan pääsääntöisesti tyydyttävä sekä puhdistamon ylä- että alapuolella. Vedenlaatu ei myöskään merkittävästi heikkene Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamon alapuolella. Punkalaitumen puhdistamo Punkalaitumen kunnan puhdistettujen jätevesien purkupaikka on Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Punkalaitumenjoen keskiosa. Punkalaitumenjoen latvahaarat alkavat Punkalaitumen ja Urjalan kuntien väliseltä haja-asutus- ja peltoalueelta. Yksi joen latvahaaroista (Myllyoja) saa alkunsa vesistön ainoasta järvestä, Vehkajärvestä. Punkalaitumenjoki virtaa koko matkansa peltojen ja haja-asutuksen reunustamana ja yhtyy Huittisten kaupungin alueella Loimijokeen ja edelleen sitä kautta Kokemäenjokeen. Punkalaitumenjoen valuma-alueen pinta-ala on 425 km 2, josta peltoa on 15 km 2. Joen keskivirtaama on noin 3,6 m 3 /s ja keskivaluma 8, l/s/km 2 Kuva 67. Punkalaitumen puhdistamon nykyinen purkualue. Punkalaitumenjoki on voimakkaasti hajakuormitettu ja sen vuoksi joen veden laatu on välttävä ja heikoimmillaan huono. Happiongelmaa ei ole esiintynyt. Ravinnetaso on alhaisimmillaankin selvästi kohonnut luonnon tasosta jo Punkalaitumen keskustaajaman yläpuolella. Punkalaitumen joen arvo kalastuksen kannalta on vähäinen eikä jäte-

59 59(142) vesien purkupaikan alapuolella ole vedenottamoita tai muita vettä hyväksi käyttäviä toimintoja lukuun ottamatta joen käyttöä peltoviljelmien kasteluun. Punkalaitumen kunnan jätevesikuormitus ei vaikuta suuresti veden laatuun eikä yleensä muuta joen käyttökelpoisuutta, vaikka kuormituksella on paikallisesti typpitasoa kohottavaa vaikutusta. Myös ulosteperäisten bakteerien määrä voi lisääntyä puhdistamon alapuolella. Sen sijaan vesistön fosforikuormituksen määrään jätevedenpuhdistamolla ei ole vaikutusta. Purkuvesistöjen yleiskuvaus Loimijoki Loimijoen valuma-alueen pinta-ala on 3 14 km 2 ja järvisyys vain 2,8 %. Loimijoen pituus on 114 km ja pudotuskorkeus 54 m. Valuma-alueen vähäjärvisyyden takia virtaamavaihtelut ovat suuria: alivirtaamat ovat alajuoksulla vain muutamia kuutiometrejä sekunnissa, kun taas ylivirtaamat ovat yli 1 m 3 /s. Tulvahuiput aiheuttavat veden samenemista ja ravinteiden huuhtoutumista jokivarsien peltoalueilta. Loimijoki on erittäin voimakkaasti kuormitettu vesistö. Loimijokeen johdetaan kaikkiaan 1 kunnan sekä Neson Oy:n, Ofa Oy:n, ja L-S Putki Oy:n teollisuusvedet. Pistemäisen jätevesikuormituksen lisäksi vesistöä kuormittaa hajakuormitus, jonka osuus ravinnekuormituksesta on selvästi suurempi kuin viemäröidyillä jätevesillä. Lisäksi Loimijoensivujoet, joista suurimmat (Niinijoki, Koenjoki ja Punkalaitumenjoki) laskevat Loimaan alapuolelle ja kuormittavat pääuomaa. Vesi- ja ympäristöhallituksen laatuluokituksen mukaan Loimijoen vedenlaatu on välttävä, heikoimmillaan jopa huono. Loimijoki onkin veden laadultaan heikoimpia vesistöjä Kokemäenjoen vesistöalueessa. Kokemäenjoki Kokemäenjoki alkaa Vammalasta Liekoveden luusuasta, josta se virtaa Äetsän, Huittisten, Kokemäen ja Harjavallan kautta Porii, missä se laksee Pihlavanlahden kautta Selkämereen. Keskivirtaama on Vammalassa 183 m 3 /s ja Harjavallassa 231 m 3 /s. Kokemäenjokeen laskevat huomattavimmat lisävedet ovat Loimijoki (24 m 3 /s), Kauvatsanjoki (6, m 3 /s ja Harjunpäänjoki (3,4 m 3 /s). Veden yleislaatu jokialueella on tyydyttävä, mutta joen tila on parantunut huomattavasti 197 ja 198 lukujen jälkeen. Kokemäenjoen fosforipitoisuus on yleensä pienimmillään lopputalvella, koska hajakuormitus on silloin vähäistä ja yläpuolisten järvialtaiden fosforipitoisuus on alimmillaan. Fosforikuormitus kohoaa aina virtaaman lisääntyessä, koska hajakuormitus on merkittävä kuormitustekijä. erityisen selvä pitoisuusnousu tapahtuu Loimijoesta tulevan virtaaman vaikutuksesta. Jätevesien laskennallinen jokiveden fosforipitoisuutta kohottava vaikutus oli vuoden 26 tammisyyskuun keskivirtaamalla 1,5µg/l ja koko vuoden keskivirtaamalla 1,2 µg/l.

60 6(142) Kokemäenjoen alajuoksulla typen pitoisuustaso määräytyy yleensä lähinnä valumien mukaan, joten haja-kuormituksella on ratkaiseva vaikutus typpipitoisuuteen ja mereen kohdistuvaan typpiainevirtaamaan. Laskennallisesti vuoden 26 jätevesivirtaamat kohottivat Kokemäenjoen typpipitoisuutta tammi-syyskussa keskimääräin 85 µg/l ja koko vuoden keskivirtaamalla noin 65 µg/l. Liekovedestä Kokemäenjokeen virtaavan veden hygieeninen laatu oli hyvä vuonna 26, joskin loppuvuoden tulvakaudella esiintyi kohonneita bakteerimääriä. Vammalan ja Äetsän seudun jätevedet sekä hajakuormitus heikensivät veden hygieenistä laatua lievästi. Loimijoesta tulevat vedet heikentävät ajoittain selvästikin Kokemäenjoen hygieenistä laatua Hajuhaitat Huittinen Huittisten jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja etenkin puhdistamon vieressä olevalta aumakompostointikentältä on ajoittain aiheutunut lähiympäristöön hajuhaittoja. Kompostoinnissa etenkin aumojen kääntöjen yhteydessä on ilmenny hajuhaittoja. Haittoja on pyritty vähentämään aumojen kääntöajankohtia rajaamalla ja huomioimalla vallitsevat tuulet. Vuoden 28 alusta alkaen tiivistetty liete on kuljetettu Säkylään Satakierto Oy:lle jatkokäsittelyyn. Vammala Puhdistamolietteen kompostoinnista on aiheutunut puhdistamon ympäristössä hajuhaittaa. Aumakompostointi on kuitenkin lopetettu vuoden 27 aikana, jonka myötä hajuhaitat ovat myös poistuneet. Äetsä Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei synny merkittäviä hajuhaittoja, joskin ilmastusaltaat ovat kattamattomia avoaltaita. Sen sijaan hajuhaittoja voi ilmetä lietteen kompostointikentältä, erityisesti aumojen kääntämisen yhteydessä. Toinen hajulähde voi olla sakokaivolietteen tyhjennysten yhteydessä. Osa sakokaivolietteistä tyhjennetään viemäriveden pumppaamoon ja kesäisin osa lietteistä on ajettu suoraan peltolevitykseen. Punkalaidun Jätevedenpuhdistamon prosessista vapautuu jonkin verran hajupäästöjä joista voi olla haittaa ympäröivälle asutukselle. Eniten hajuhaittoja muodostuu jätevesien esikäsittelystä ja lietteenkäsittelystä avonaisissa suodatusaltaissa sekä aumakompostoinnista.

61 61(142) Yhdyskuntarakenne Huittinen Huittisten kaupungin Pappilanniemen jätevedenpuhdistamo sijaitsee asemakaavaalueella aivan keskustaajaman länsireunalla Loimijoen ja Punkalaitumenjoen liittymäkohdassa. Lähimmät asuinkiinteistöt ja omakotiasutusalue sijaitsee n. 3 m:n päässä puhdistamosta. Liikennöinti puhdistamolle tapahtuu Pappilanniemen omakotitaloalueen läpi kulkevan kokoojakadun kautta. Punkalaitumenjoen vastarannalle rakennetaan Turun Seudun Vesi Oy:n raakaveden esikäsittelylaitos. Kuva 68. Huittisten puhdistamon sijaintikartta.

62 62(142) Vammala Vammalan kaupungin keskuspuhdistamo sijaitsee noin 1,5-2 kilometrin päässä lounaaseen keskustaajamasta. Puhdistamon alue on vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa osoitettu maatalousalueeksi, jolla ei ole erityisiä ympäristöarvoja. Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Vuodelta 1981 peräisin olevassa Vammalan keskustan osayleiskaavassa puhdistamoalue on merkitty julkisten palvelujen alueeksi. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat n. 25 m:n päässä puhdistamosta. Kuva 69. Vammalan puhdistamon sijaintikartta.

63 63(142) Äetsä Äetsän jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 2 km etelään keskustaajamasta Kokemäenjoen rannalla. Vahvistetussa asemakaavassa puhdistamoalue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi. Puhdistamon lähialue on erillispientalojen korttelialuetta, teollisuusrakennusten korttelialuetta sekä lähivirkistysaluetta. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 15 metrin päässä puhdistamosta. Kuva 7. Äetsän puhdistamon sijaintikartta.

64 64(142) Punkalaidun Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee kunnan keskustaajaman länsipuolella, Punkalaitumenjoen etelärannalla. Puhdistamoalue ei ole asemakaava-aluetta eikä alueelle ole myöskään laadittu yleiskaavaa. Seutukaavassa puhdistamoalue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1 2 metrin päässä puhdistamosta. Välittömästi puhdistamokiinteistön länsi- ja lounaispuolella sijaitsee Punkalaitumen vastaanottokeskus ja yrittäjäpuisto. Kuva 71. Punkalaitumen puhdistamon sijaintikartta.

65 65(142) 3. KUORMITUSENNUSTEET 3.1. Huittisten jätevedenpuhdistamo Virtaama- ja kuormitusennuste Huittisten kaupungin asukasmäärän ennustetaan hieman laskevan vuoteen 225 mennessä. Sen sijaa viemäröitävien kiinteistöjen määrän ennustetaan kasvavan, erityisesti verkostojen levittäytyessä haja-asutusalueille. Hulevesikuormitus on nykyisellään suuri, jonka on ennustettu laskevan verkostosaneerauksien ansiosta. Taulukko 17. Ennuste Huittisten jätevedenpuhdistamon virtaamista ja likaainekuormista vuoteen 225. Huittinen Yks Asukasmäärä viemäröinnin piirissä, Huittinen henk Veden ominaiskulutus l/as/d Huittisten asumajätevedet m 3 /d Teollisuusjätevedet m 3 /d Sakokaivolietteet m 3 /d Vuoto- ja hulevedet m 3 /d Keskimääräinen jätevesivirtaama m 3 /d Suurin jätevesivirtaama (v.24-27) m 3 /d BOD 7-ATU asutus kg/d BOD 7-ATU teollisuus kg/d BOD 7-ATU yhteensä kg/d Kokonaisfosfori kg/d Kokonaistyppi kg/d Kiintoaine kg/d Mikäli Vampulan jätevedet johdetaan Huittisten puhdistamolle käsiteltäväksi, on niiden osuus suhteessa kaupungin omaan kuormitukseen hyvin pieni. Vampulan kunnan nykyinen keskimääräinen virtaama on noin 15 2 m 3 ja ravinnekuormat BOD 2 kg/d ja fosfori 1 kg/d. Kuormituksiin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia.

66 66(142) Taulukko 18. Huittisten jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot vuodelle 225 Mitoitus Yksikkö VE A VE B1 VE B2 ja C VE D Q kesk. m 3 /d Q max. m 3 /d q mit. m 3 /h q max. m 3 /h BOD 7 - keskimääräinen kg/d maksimi kg/d Kok.fosfori kg/d Kok. typpi kg/d Kiintoaine kg/d AVL. (BOD max) as. yks Vammalan jätevedenpuhdistamo Virtaama- ja kuormitusennuste Vammalan alueen viemäröitävien kiinteistöjen määrän ennustetaan tulevaisuudessa nousevan. Lisäksi Vammalan keskuspuhdistamolle viemäröidään Karkun taajama ja Hotelli Ellivuoren alue. Näillä molemmilla alueilla on toistaiseksi ollut omat jätevedenpuhdistamot jotka jäävät jatkossa pois käytöstä. Näiden alueiden lisäksi Karkun taajaman siirtoviemärin kautta viemäröidään myös Suodenniemen alueen ja Mouhijärven alueen jätevedet. Molemmilta alueilta poistuvat jätevedenpuhdistamot. Mouhijärven kautta viemäröidään lisäksi vielä Hämeenkyrön kunnan Haukijärven taajaman jätevedet keskuspuhdistamolle. Huolimatta siitä että uusia viemäröintialueita liitetään keskuspuhdistamon piiriin, voidaan keskimääräisen virtaamaan ennustaa laskevan, koska nykyisellään hulevesikuormitus on suuri ja sen leikkaamiseksi tulee viemäriverkostoa saneerata tehokkaasti vuosittain.

67 67(142) Taulukko 19. Ennuste Vammalan jätevedenpuhdistamon virtaamista ja likaainekuormista vuoteen 225. Vammalan kaupunki Yks Asukasmäärä viemäröinnin piirissä, henk. - Vammalan taajama Veden ominaiskulutus l/as/d Vammalan asumajätevedet m 3 /d Karkun alueen jätevedet m 3 /d Hotelli Ellivuoren jätevedet m 3 /d Suodenniemi Mouhijärvi m 3 /d m 3 /d Teollisuusjätevedet m 3 /d Sakokaivolietteet m 3 /d Vuoto- ja hulevedet m 3 /d Keskimääräinen jätevesivirtaama m 3 /d Suurin jätevesivirtaama m 3 /d BOD 7-ATU asutus kg/d BOD 7-ATU teollisuus kg/d BOD 7-ATU yhteensä kg/d Kokonaisfosfori kg/d Kokonaistyppi kg/d Kiintoaine kg/d Taulukko 2. Vammalan jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot vuodelle 225 Mitoitus Yksikkö VE B1,C1,D1 VE B2 VE C2 ja D2 Q kesk. m 3 /d Q max. m 3 /d q mit. m 3 /h q max. m 3 /h BOD 7 - keskimääräinen kg/d maksimi kg/d Kok.fosfori kg/d Kok. typpi kg/d Kiintoaine kg/d AVL. (BOD max) as. yks Vaihtoehdoissa, joissa jätevedet johdetaan siirtoviemäriin, käytetään siirtoviemärin mitoitusvirtaamaa, joka on esitetty kappaleessa 6.1. Siirtoviemärin alkupäähän sijoitetaan välppäyksellä ja hiekanerotuksella sekä sakokaivolietteen vastaanotolla varustettu tasausallas.

68 68(142) 3.3. Äetsän jätevedenpuhdistamo Virtaama- ja kuormitusennuste Taulukkoon 21 on ennustettu asukasmäärien kasvu viemäriverkostojen piirissä ja kasvun johdosta puhdistamolle tulevat virtaamat ja kuormitukset. Taulukko 21. Ennuste Äetsän jätevedenpuhdistamon virtaamista ja likaainekuormista vuoteen 225. Äetsän kunta Yks Asukasmäärä verkoston piirissä - Äetsän, Kiikan ja Keikyän taajamat as haja-asutusalue as Yhteensä as Asumajäteveden ominaistuotto l/as Asumajätevedet yhteensä m3/d Teollisuuden jätevedet m3/d Vuoto- ja hulevedet m3/d Keskimääräinen jätevesivirtaama m 3 /d Suurin jätevesivirtaama m 3 /d BOD 7 ATU asutus 5 g/as/d kg/d teollisuus kg/d yhteensä kg/d Kokonaisfosfori kg/d 8, Kokonaistyppi kg/d Kiintoaine kg/d Taulukko 22. Äetsän uuden jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot vuodelle 225 Yksikkö Mitoitus Q kesk. m 3 /d 1 5 Q max. m 3 /d 5 q mit. m 3 /h 111 q max. m 3 /h 25 BOD 7 kg/d 4 (max 6) Kok.fosfori kg/d 12 (max 15) Kok. typpi kg/d 6 (max 9) Kiintoaine kg/d 5 (max 75) Asukasvastineluku as. yks Vaihtoehdoissa, joissa jätevedet johdetaan siirtoviemäriin, käytetään siirtoviemärin mitoitusvirtaamaa, joka on esitetty kappaleessa 6.1. Siirtoviemärin alkupäähän sijoitetaan välppäyksellä ja hiekanerotuksella sekä sakokaivolietteen vastaanotolla varustettu tasausallas.

69 69(142) 3.4. Punkalaitumen jätevedenpuhdistamo Virtaama- ja kuormitusennuste Taulukkoon 23 on ennustettu asukasmäärien kasvu viemäriverkostojen piirissä ja kasvun johdosta puhdistamolle tulevat virtaamat ja kuormitukset. Taulukko 23. Ennuste Punkalaitumen jätevedenpuhdistamon virtaamista ja likaainekuormista vuoteen 225. Punkalaitumen kunta Yks Asukasmäärä verkoston piirissä - Taajama as haja-asutusalue as Yhteensä as Asumajäteveden ominaistuotto l/as Asumajätevedet yhteensä m3/d Vuoto- ja hulevedet m3/d Keskimääräinen jätevesivirtaama m 3 /d Suurin jätevesivirtaama m 3 /d BOD 7 ATU kg/d Kokonaisfosfori kg/d 3,5 4,2 4,4 4,5 Kokonaistyppi kg/d Kiintoaine kg/d Taulukko 24. Punkalaitumen uuden jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot vuodelle 225 Yksikkö Mitoitus Q kesk. m 3 /d 6 Q max. m 3 /d 1 5 q mit. m 3 /h 4 q max. m 3 /h 1 BOD 7 - keskimääräinen kg/d maksimi kg/d 175 Kok.fosfori kg/d 5 Kok. typpi kg/d 3 Kiintoaine kg/d 15 AVL. (BOD max) as. yks. 2 5 Vaihtoehdoissa, joissa jätevedet johdetaan siirtoviemäriin, käytetään siirtoviemärin mitoitusvirtaamaa, joka on esitetty kappaleessa 6.1. Siirtoviemärin alkupäähän sijoitetaan välppäyksellä ja hiekanerotuksella sekä sakokaivolietteen vastaanotolla varustettu tasausallas.

70 7(142) 3.5. Yhteenveto ennusteista Taulukkoon 25 on koottu ennustetut Huittisten, Vammalan, Äetsän ja Punkalaitumen puhdistamoille tulevat keskimääräiset virtaamat ja kuormitukset vuonna 225. Taulukko 25: Huittisten, Vammalan, Äetsän ja Punkalaitumen vuodelle 225 ennustetut jätevesivirtaamat ja kuormitukset. Vuosi 225 Yks. Huittinen Vammala Äetsä Punkalaidun Yhteensä Asukasmäärä viemäröinnin piirissä henk Asumajätevedet m 3 /d Teollisuusjätevedet m 3 /d Sakokaivolietteet m 3 /d Vuoto- ja hulevedet m 3 /d Kesk.jätevesivirtaama m 3 /d Suurin jätevesivirtaama m 3 /d BOD 7-ATU asutus kg/d BOD 7-ATU teollisuus kg/d BOD 7-ATU yhteensä kg/d Kokonaisfosfori kg/d ,5 97,5 Typpi kg/d Kiintoaine kg/d

71 71(142) 4 TAVOITEASETTELU 4.1 Ympäristönsuojelulliset tavoitteet Jätevesien käsittelyn tehostaminen - Puhdistustavoitteeksi otetaan o orgaanisen aineksen suhteen BOD 7-ATU < 1 mg/l > 95 % o kokonaisfosforin suhteen P <,3 mg/l > 95 % o ammoniumtypen suhteen NH 4 -N < 4, mg/l > 9 % o kokonaistypen suhteen N kok < 15 mg/l > 7 % - Valtioneuvoston päätöksessä yli 1 AVL:n (AVL = asukasvastineluku) jätevedenpuhdistamoissa toteutetaan vähintään 5 %:n keskimääräinen typenpoisto. Huittisten alueella yli 1 AVL:n laitoksia ovat Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamo ja Vammalan keskuspuhdistamo - Alueellisesti tavoitteena on myös edistää haja-asutusalueiden asutustihentymien jätevesienkäsittelyn toteuttamista keskitetysti - Vesistöjen kuormituksen kannalta tavoitteena on puhdistamoilta tulevan kokonaiskuormituksen minimointi sekä kuormituksen ohjaaminen sellaisiin paikkoihin, joissa vaikutukset ovat vähäisimpiä. - Nykyisten puhdistamoiden lähiympäristön kannalta tavoitteena on haju-, melu- ja liikennehaittojen minimointi 4.2 Taloudelliset tavoitteet Tarkastelun taloudellisina tavoitteina on löytää pitkällä aikaväillä kokonaistaloudellisesti edullinen ratkaisu Huittisten, Vammalan, Äetsän ja Punkalaitumen alueiden jätevesien käsittelyyn. Valittavan ratkaisun ei välttämättä tarvitse olla investointi- ja käyttökustannuksiltaan halvin, vaan taloudellisuuteen vaikuttaa myös mm. maankäytölliset ja ympäristönsuojelulliset näkökohdat. Investointikustannusten osalta tavoitteena on löytää kuntien vesihuoltolaitosten resurssien kannalta toteutettavissa oleva ratkaisu. Valittavan ratkaisun toteutuskustannukset tulisi pystyä mahdolliset valtion avustukset huomioiden käyttöaikana kattamaan käyttäjiltä perittävillä maksuilla ilman merkittäviä maksujen korotuksia. Myös kuntien antamaa suoraa avustusta voidaan pitää hyväksyttävänä, jos ratkaisulla on muuten huomattavaa etua alueen yleisen kehityksen kannalta. Käyttökustannusten osalta tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen ratkaisu, jossa luonnonvarojen, energian ja kemikaalien käyttö pyritään minimoimaan. Investointi- ja käyttökustannukset muodostavat kokonaisuuden, joka tulisi olla koko käyttöaikana tarkastellen edullinen ja laitosten resurssit huomioiden realistinen.

72 72(142) 4.3 Maankäytölliset tavoitteet Tarkastelun maankäytöllisinä tavoitteina on löytää ratkaisu, jossa jätevesien johtaminen ja käsittely Huittisten, Vammalan, Äetsän ja Punkalaitumen sekä Kokemäenjoen alueella haittaisi mahdollisimman vähän muuta toimintaa etenkin taajamien läheisyydessä. Tavoitteena on säästää ja mahdollisuuksien mukaan myös vapauttaa arvokkaita ja ympäristöltään herkkiä joen ranta-alueita jätevesien käsittelyyn liittyvältä toiminnalta. Toisaalta taajamien välisiä siirtoviemärilinjauksia valittaessa tavoitteena on mahdollistaa haja-asutusalueiden kylien viemäröinti ja liittyminen siirtoviemäreihin. 5 KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN YLEISKUVAUS Tässä yleissuunnitelmassa on tarkasteltu neljää eri päävaihtoehtoa Huittisten ja Vammalan seudun jätevesien käsittelyn kehittämiseksi. Vaihtoehtona VE A on ns. keskuspuhdistamomalli, jossa jätevesien käsittely keskitettäsiin Huittisten puhdistamollem jota laajennettaisiin ja saneerattaisiin nykyaikaiseksi keskuspuhdistamoksi. Muissa vaihtoehdoissa puhdistamoja jäisi alueelle kaksi, kolme tai neljä kappaletta. Näistä vaihtoehdoista on tarkasteltu alavaihtoehtoina nykyisten puhdistamoiden saneerausta VE B1, C1 ja C2 sekä täysin uusien puhdistamoiden rakentamista Vammalaan (C2, D2) ja Punkalaitumelle (D2). Tarkastelussa mukana olevat vaihtoehdot ovat: Vaihtoehto A: Yhden puhdistamon malli (Huittinen) Vaihtoehto B: Kahden puhdistamon malli (Huittinen, Vammala) VE B1: Nykyisten puhdistamoiden tehostus VE B2: Vammalan puhdistamo uuteen paikkaan Vaihtoehto C: Kolmen puhdistamon malli (Huittinen, Vammala, Äetsä) VE C1: Nykyisten puhdistamoiden tehostus VE C2: Vammalan puhdistamo uuteen paikkaan Vaihtoehto D: Neljän puhdistamon malli (Huittinen, Vammala, Äetsä, Punkalaidun) VE D1: Nykyisten puhdistamoiden tehostus VE D2: Vammalan ja Punkalaitumen puhdistamot uuteen paikkaan

73 73(142) 5.1 Vaihtoehto A: Yhden puhdistamon malli Vaihtoehdossa A Huittisten, Vammalan, Äetsän ja Punkalaitumen jätevedet käsiteltäisiin yhdessä alueellisessa keskuspuhdistamossa. Puhdistamolle johdettaisiin lisäksi Suodenniemen, Mouhijärven ja Vampulan jätevedet. Suodenniemi Mouhijärvi Karkun taajama siirtoviemäri on jo suunniteltu ja Karkun taajama Vammalan keskuspuhdistamo välinen siirtoviemärin rakennusurakka on parhaillaan käynnissä. Näiden linjojen lisäksi kokonaan uudet siirtoviemäriyhteydet tulisi rakentaa Punkalaitumen ja Huittisten välille sekä Vammala, Äetsä, Huittinen välille. Punkalaitumen ja Huittisten välisestä osuudesta on olemassa jo yleissuunnitelma (Kuva 72). Tässä vaihtoehdossa poistetaan käytöstä Punkalaitumen, Äetsän, Vammalan, Suodenniemen ja Mouhijärven jätevedenpuhdistamot. Lisäksi mikäli Vampulan jätevedet johdetaan Huittisiin, voidaan myös Vampulan jätevedenpuhdistamo poistaa käytöstä. Huittisten jätevedenpuhdistamoa laajennetaan ja saneerataan siten, että sen kapasiteetti riittää koko alueen jätevesien käsittelemiseksi. Poistettavien puhdistamojen paikalle voidaan sijoittaa välppäyksellä ja hiekanerotuksella sekä sakokaivolietteen vastaanotolla varustettu tasausallas. HÄMEENKYRÖ Suodenniemi 1,5 km, Ø 14 Mouhijärvi Haukijärven taajama Ø 2 Äetsä SASTAMALA Ø 25 Karkku Ø 18 Ellivuori VAMMALA HUITTINEN 17 km, Ø km, Ø 225 Rak. puhdistamo Rak. siirtoviemäri Suun. siirtoviemäri Käytöstä poistettava puhdistamo Vampula Punkalaidun Kuva 72: Vaihtoehto A, Yhden puhdistamon malli

74 74(142) 5.2 Vaihtoehto B: Kahden puhdistamon malli VE B1. Nykyisten puhdistamoiden tehostaminen (Huittinen, Vammala) Kahden puhdistamon mallissa saneerataan Vammalan ja Huittisten nykyiset puhdistamot. Puhdistamot säilyvät tässä vaihtoehdossa (VE B1.) nykyisillä paikoillaan (vrt. VE B2). Huittisten puhdistamossa käsitellään Punkalaitumen ja Äetsän jätevedet sekä myös Vampulan jätevedet. Punkalaitumelta rakennetaan siirtoviemäri jo laaditun yleissuunnitelman mukaisesti Punkalaitumenjoen varressa (Kuva 73). Vammalan puhdistamolla käsitellään Suodenniemen, Mouhijärven, Haukijärven taajaman, Karkun ja Hotelli Ellivuoren jätevedet. Tässä vaihtoehdossa poistetaan käytöstä Punkalaitumen, Äetsän, Suodenniemen ja Mouhijärven jätevedenpuhdistamot. Lisäksi mikäli Vampulan jätevedet johdetaan Huittisiin, voidaan myös Vampulan jätevedenpuhdistamo poistaa käytöstä. Vammalan ja Huittisten jätevedenpuhdistamoja laajennetaan ja saneerataan siten, että niiden kapasiteetti riittää koko alueen jätevesien käsittelemiseksi. Poistettavien puhdistamojen paikalle voidaan sijoittaa välppäyksellä ja hiekanerotuksella sekä sakokaivolietteen vastaanotolla varustettu tasausallas. Suodenniemi HÄMEENKYRÖ 1,5 km, Ø 14 Mouhijärvi Haukijärven taajama Ø 2 Äetsä Ø 25 SASTAMALA Karkku Ø 18 Ellivuori VAMMALA HUITTINEN 17 km, Ø km, Ø 225 Rak. puhdistamo Rak. siirtoviemäri Suun. siirtoviemäri Käytöstä poistettava puhdistamo Vampula Punkalaidun Kuva 73: Vaihtoehto B1, Kahden puhdistamon malli.

75 75(142) VE B2. Vammalan puhdistamon siirto uuteen paikkaan. Tässä vaihtoehdossa jätevesien käsittely toteutetaan samalla periaatteella kuin vaihtoehdossa VE B1, eli suunnittelualueen jätevedet käsitellään Huittisten ja Vammalan puhdistamoilla. Erona VE B1 on se, että Vammalan jätevedenpuhdistamon sijaintipaikka muuttuu nykyisestä ja Äetsän jätevedet johdetaankin Vammalan uudelle puhdistamolle. Vammalan uusi puhdistamo rakennetaan noin 5 km:n päähän nykyisestä puhdistamosta. Huittisten jätevedenpuhdistamo säilyy nykyisellä paikalla ja sitä saneerataan (Kuva 74). HÄMEENKYRÖ Suodenniemi 1,5 km, Ø 14 Mouhijärvi Haukijärven taajama Ø 2 Äetsä Ø 25 SASTAMALA Karkku Ø 18 Ellivuori VAMMALA HUITTINEN 17 km, Ø km, Ø 225 Rak. puhdistamo Rak. siirtoviemäri Suun. siirtoviemäri Käytöstä poistettava puhdistamo Suun. puhdistamo Vampula Punkalaidun Kuva 74: Vaihtoehto B2, Kahden puhdistamon malli. Vammalan puhdistamon siirto

76 76(142) 5.3 Vaihtoehto C: Kolmen puhdistamon malli VE C1. Nykyisten puhdistamoiden tehostaminen (Vammala, Huittinen, Äetsä). Kolmen puhdistamon mallissa jätevedet käsitellään Vammalan, Huittisten ja Äetsän jätevedenpuhdistamoilla. Näiden kolmen jätevesilaitoksen prosessit saneerataan käsittelytehokkuuden parantamiseksi. Suodenniemen, Mouhijärven, Haukijärven taajaman, Karkun taajaman ja Hotelli Ellivuoren jätevedet johdetaan Vammalan puhdistamolle käsiteltäväksi. Äetsän kunnan jätevedet käsitellään Äetsän omalla jätevedenpuhdistamolla ja Punkalaitumen jätevedet johdetaan Huittisten puhdistamolle käsiteltäväksi. Lisäksi Huittisissa käsitellään myös Vampulan jätevedet (Kuva 75). Tässä vaihtoehdossa poistetaan käytöstä Punkalaitumen, Suodenniemen ja Mouhijärven jätevedenpuhdistamot. Lisäksi mikäli Vampulan jätevedet johdetaan Huittisiin, voidaan myös Vampulan jätevedenpuhdistamo poistaa käytöstä. Vammalan ja Huittisten jätevedenpuhdistamoja laajennetaan ja saneerataan siten, että niiden kapasiteetti riittää lisäkuormituksen käsittelemiseksi. Äetsän puhdistamo saneerataan jotta se pystyy tehokkaasti käsittelemään oman alueensa jätevedet. Poistettavien puhdistamojen paikalle voidaan sijoittaa välppäyksellä ja hiekanerotuksella sekä sakokaivolietteen vastaanotolla varustettu tasausallas. Suodenniemi HÄMEENKYRÖ 1,5 km, Ø 14 Mouhijärvi Haukijärven taajama Ø 2 Karkku Äetsä Ø 25 SASTAMALA Ø 18 Ellivuori VAMMALA HUITTINEN 17 km, Ø km, Ø 225 Rak. puhdistamo Rak. siirtoviemäri Suun. siirtoviemäri Käytöstä poistettava puhdistamo Vampula Punkalaidun Kuva 75: Vaihtoehto C1, Kolmen puhdistamon malli, jossa nykyisiä puhdistamoja saneerataan Vammalassa, Huittisissa ja Äetsässä.

77 77(142) VE C2. Vammalan puhdistamon siirto uuteen paikkaan Tässä vaihtoehdossa jätevesien käsittely toteutetaan samalla periaatteella kuin vaihtoehdossa VE C1, eli alueen jätevedet käsitellään Huittisten, Vammalan ja Äetsän jätevedenpuhdistamoilla. Erona vaihtoehtoon VE C1 on se, että Vammalan jätevedenpuhdistamon sijaintipaikka muuttuu nykyisestä (Kuva 76). Vammalan uusi puhdistamo rakennetaan noin 5 km:n päähän nykyisestä puhdistamosta. Äetsän ja Huittisten jätevedenpuhdistamojen sijaintipaikat pysyvät nykyisellään. HÄMEENKYRÖ Suodenniemi 1,5 km, Ø 14 Mouhijärvi Haukijärven taajama Ø 2 Äetsä Ø 25 SASTAMALA Karkku Ø 18 Ellivuori VAMMALA HUITTINEN 17 km, Ø km, Ø 225 Rak. puhdistamo Rak. siirtoviemäri Suun. siirtoviemäri Käytöstä poistettava puhdistamo Suun. puhdistamo Vampula Punkalaidun Kuva 76: Vaihtoehto C2, Kolmen puhdistamon malli, jossa Vammalan puhdistamo sijoitetaan uuteen paikkaan.

78 78(142) 5.4 Vaihtoehto D: Neljän puhdistamon malli VE D1. Nykyisten puhdistamoiden tehostaminen (Vammala, Huittinen, Äetsä, Punkalaidun). Neljän puhdistamon mallissa jätevedet käsitellään Vammalan, Huittisten, Äetsän ja Punkalaitumen jätevedenpuhdistamoilla. Näiden neljän jätevesilaitoksen prosessit saneerataan käsittelytehokkuuden parantamiseksi. Suodenniemen, Mouhijärven, Haukijärven taajaman, Karkun taajaman ja Hotelli Ellivuoren jätevedet johdetaan Vammalan puhdistamolle käsiteltäväksi. Äetsän kunnan ja Punkalaitumen kunnan jätevedet käsitellään kuntien omissa puhdistamoissa niiden nykyisillä paikoilla. Huittisten puhdistamolla käsitellään oman alueen jätevesien lisäksi myös Vampulan jätevedet (Kuva 77). Tässä vaihtoehdossa poistetaan käytöstä Suodenniemen ja Mouhijärven jätevedenpuhdistamot. Lisäksi mikäli Vampulan jätevedet johdetaan Huittisiin, voidaan myös Vampulan jätevedenpuhdistamo poistaa käytöstä. Vammalan ja Huittisten jätevedenpuhdistamoja laajennetaan ja saneerataan siten, että niiden kapasiteetti riittää lisäkuormituksen käsittelemiseksi. Äetsän ja Punkalaitumen puhdistamot saneerataan jotta ne pystyvät tehokkaasti käsittelemään oman alueensa jätevedet. Tässä vaihtoehdossa puhdistamoiden lukumäärä pysyy suurimpana eri vaihtoehdoista, mutta sen sijaan siirtoviemärilinjoja ei jouduta rakentamaan vastaavasti kuin muissa vaihtoehdoissa. Suodenniemi HÄMEENKYRÖ 1,5 km, Ø 14 Mouhijärvi Haukijärven taajama Ø 2 Äetsä Ø 25 SASTAMALA Karkku Ø 18 Ellivuori VAMMALA HUITTINEN 17 km, Ø 16 Rak. puhdistamo Rak. siirtoviemäri Suun. siirtoviemäri Käytöstä poistettava puhdistamo Vampula Punkalaidun Kuva 77: Vaihtoehto D1, Neljän puhdistamon malli, jossa jätevedet käsitellään Huittisten, Vammalan, Punkalaitumen ja Äetsän saneerattavissa puhdistamoissa.

79 79(142) VE D2. Vammalan ja Punkalaitumen puhdistamot uuteen paikkaan. Tässä vaihtoehdossa jätevesien käsittely toteutetaan samalla periaatteella kuin vaihtoehdossa VE D1, eli alueen jätevedet käsitellään Huittisten, Vammalan, Äetsän ja Punkalaitumen jätevedenpuhdistamoilla. Erona vaihtoehtoon VE D1 on se, että Vammalan jätevedenpuhdistamon ja Punkalaitumen jätevedenpuhdistamon sijaintipaikat muuttuvat nykyisestä. Uudet puhdistamot rakennetaan noin 5 km:n päähän nykyisistä puhdistamoista. Äetsän ja Huittisten jätevedenpuhdistamojen sijaintipaikat pysyvät nykyisellään (Kuva 78). HÄMEENKYRÖ Suodenniemi 1,5 km, Ø 14 Mouhijärvi Haukijärven taajama Ø 2 Äetsä Ø 25 SASTAMALA Karkku Ø 18 Ellivuori VAMMALA HUITTINEN Punkalaidun 17 km, Ø 16 Rak. puhdistamo Rak. siirtoviemäri Suun. siirtoviemäri Käytöstä poistettava puhdistamo Suun. puhdistamo Vampula Kuva 78: Vaihtoehto D2, Neljän puhdistamon malli, jossa jätevedet käsitellään Huittisten, Vammalan, Punkalaitumen ja Äetsän saneerattavissa puhdistamoissa. Vammalan puhdistamo siirretään uuteen paikkaan.

80 8(142) 6 VAIHTOEHTOJEN TEKNINEN MITOITUS 6.1 Siirtoviemärit Punkalaidun Huittinen siirtoviemäri Punkalaitumelta rakennetaan vaihtoehdoissa VE A, B1, B2, C1, C2 ja D1 siirtoviemäri Huittisten kunnan nykyiseen verkostoon. Punkalaitumen ja Huittisten välisen siirtoviemärin linjauksesta ja mitoituksesta on laadittu yleissuunnitelma (AIR-IX/ ). Siirtoviemäri lähtee Punkalaitumen jätevedenpuhdistamolta, josta jätevesi pumpataan Majatalo Hiidenhelmeen (ent. vanhainkoti) saakka. Tämän jälkeen tulee viettoviemäriosuus johon Majatalo voidaan liittää. Majatalolta linja vietäisiin Punkalaitumenjoen rantaan viettoviemärillä, jossa linja muuttuisi jälleen paineviemäriksi. Siirtoviemärilinja jatkettaisiin Huittisten kaupungin Leppäkoskelle, jonne rakennettaisiin uusi pumppaamo, joka liitettäisiin nykyiseen viemäriverkostoon 2 mm PVC viettoviemäriin. Mitoitusvirtaama: q mit = 2 l/s, 72 m 3 /h Siirtolinja Paineviemäri: Viettoviemärit: Linjapituus yhteensä: Pituus: Putket - 17 m (2 PEH-1) Materiaali PE 1, SDR 17 Pituus: Putket - 1 m (PVC /PP 25 SN8) Materiaali PVC/PP, SDR m Pumppaamot Linjapumppaamoja Yhdysvesijohto, DN 11 Paineenkorotuspumppaamo 4 kpl. 13 m 1 kpl Siirtolinja on esitetty karttaliitteessä KR-412-3

81 81(142) Vammala Äetsä siirtoviemäri Vammalasta rakennetaan vaihtoehdossa VE A siirtoviemäri Äetsään ja edelleen Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Siirtoviemäri lähtee Vammalan jätevedenpuhdistamolta, josta jätevesi pumpataan Kokemäenjoen eteläpuolisten peltoalueita pitkin Äetsän kunnan Holpolan, Ulvin, Äetsänmäen ja Kiviniemen alueiden kautta nykyiselle Äetsän jätevedenpuhdistamolle. Äetsän puhdistamolla on linjapumppaamo, joka pumppaa sekä Vammalan että Äetsän jätevedet edelleen Äetsä Huittinen siirtoviemäriin ja Huittisten jätevedenpuhdistamolle. Mitoitusvirtaama edellyttää, että vuotovesimäärää saadaan vähennettyä saneeraamalla verkostoa. Maksimivirtaama saa olla enintään 12 m 3 /d. Mitoitusvirtaama: q mit = 14 l/s, 5 m 3 /h Siirtolinja Paineviemäri: Viettoviemärit: Linjapituus yhteensä: Pituus: Putket - 15 m (5 PEH-1) Materiaali PE 1, SDR 17 Pituus: - m 15 m Putket Pumppaamot Linjapumppaamoja 3 kpl. Siirtolinja on esitetty karttaliitteessä KR Tasausallas Vammalan jätevesille Jos Vammalan jätevedet johdetaan Äetsän kautta Huittisiin, rakennetaan siirtoviemärin alkupäähän tasausallas, tilavuudeltaan 2 m 3. Tasausallas varustetaan sakokaivolietteen vastaanottolaitteistolla sekä jäteveden ilmastuksella ja sekoituksella.

82 82(142) Äetsä Huittinen siirtoviemäri Äetsästä rakennetaan vaihtoehdoissa VE A ja VE B1 siirtoviemäri Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Vaihtoehdossa VE A Äetsän kautta johdetaan myös kaikki Vammalan alueen jätevedet Huittisiin. Vaihtoehdossa VE B1 ainoastaan Äetsän kunnan omat jätevedet johdetaan Huittisten jätevedenpuhdistamolle. Siirtoviemäri linjaus noudattelee samoja linjausvaihtoehtoja riippumatta siitä johdetaanko linjan kautta Vammalan jätevedet vai rakennetaanko linja pelkästään Äetsän jätevesille. Linjaus lähtee Äetsän jätevedenpuhdistamolta, josta jätevesi pumpataan Kokemäenjoen suuntaisesti joko niin, että linjaus kiertää Uotilan vuoren ja Raskan metsän itäkautta tai vaihtoehtoisesti länsikautta. Itäpuoleisella reitillä voitaisiin paremmin hyödyntää peltoalueita linjauksessa. Molemmat vaihtoehtoiset reitit linjataan hieman ennen Metsäkylää kulkemaan Tampereentien linjausta mukaillen Manninmäkeen asti, josta linjaus käännetään kulkemaan peltoalueiden kautta jätevedenpuhdistamolle. Mitoitus Vaihtoehdossa VE A Mitoitusvirtaama: q mit = 22 l/s, 8 m 3 /h Siirtolinja Paineviemäri: Viettoviemärit: Linjapituus yhteensä: Pituus: Putket - 1 m (63 PEH-1) Materiaali PE 1, SDR 17 Pituus: - m 1 m Putket Pumppaamot Linjapumppaamoja 2 kpl.

83 83(142) Mitoitus Vaihtoehdossa VE B2 Mitoitusvirtaama: q mit = 5 l/s, 18 m 3 /h Siirtolinja Paineviemäri: Viettoviemärit: Linjapituus yhteensä: Pituus: Putket - 1 m (315 PEH-1) Materiaali PE 1, SDR 17 Pituus: - m 1 m Putket Pumppaamot Linjapumppaamoja 2 kpl. Siirtolinja on esitetty karttaliitteessä KR Tasausallas Äetsän jätevesille Jos Vammalan jätevedet johdetaan Äetsän kautta Huittisiin, rakennetaan siirtoviemärin alkupäähän tasausallas, tilavuudeltaan n. 1 m 3. Tasausallas varustetaan sakokaivolietteen vastaanottolaitteistolla sekä jäteveden ilmastuksella ja sekoituksella. Tarkempi tekninen erittely ja kustannusarvio on esitetty liitteessä.

84 84(142) Äetsä Vammala siirtoviemäri Äetsästä rakennetaan vaihtoehdoissa VE B2 siirtoviemäri Vammalan kaupungin uudelle jätevedenpuhdistamolle. Linjaus on Äetsän Jaamalan kylään asti sama kuin vaihtoehdossa A, mutta nyt jätevedet pumpataan Vammalan suuntaan. Mitoitus Vaihtoehdossa VE B2 Mitoitusvirtaama: q mit = 5 l/s, 18 m 3 /h Siirtolinja Paineviemäri: Viettoviemärit: Linjapituus yhteensä: Pituus: Putket m (315 PEH-1) Materiaali PE 1, SDR 17 Pituus: - m 12 m Putket Pumppaamot Linjapumppaamoja 4 kpl. Siirtolinja on esitetty karttaliitteessä KR Vammala uusi puhdistamo siirtoviemäri Vaihtoehdossa B2, C2, D2 Vammalaan rakennetaan uusi puhdistamo. Vammalan jätevedet pumpataan nykyiseltä puhdistamolta siirtoviemäriä pitkin noin viiden kilometrin päähän Tampereentien suuntaisesti Äetsään päin, jonne sijoittuu uusi puhdistamo. Alustava viemärilinjaus on karttaliitteessä. Uuden puhdistamon lopullista sijoituspaikkaa ei ole päätetty. Mitoitusvirtaama edellyttää, että vuotovesimäärää saadaan vähennettyä saneeraamalla verkostoa. Puhdistamon maksimivirtaama saa olla enintään 12 m 3 /d. Mitoitusvirtaama: Siirtolinja Paineviemäri: q mit = 21 l/s, 75 m 3 /h Pituus: Putket m (5 PEH-1) Materiaali PE 1, SDR 17

85 85(142) Punkalaidun uusi puhdistamo siirtoviemäri Vaihtoehdossa D2 Punkalaitumelle rakennetaan uusi puhdistamo. Punkalaitumen jätevedet pumpataan nykyiseltä puhdistamolta siirtoviemäriä pitkin noin kahden kilometrin päähän uudelle puhdistamolle. Jätevedet pumpataan pumppaamolla jonka tuotto on 72 m 3 /h, paineviemäriä PEH 2-1 pitkin. Alustava viemärilinjaus on karttaliitteessä. Uuden puhdistamon lopullista sijoituspaikkaa ei ole päätetty. Mitoitusvirtaama: Siirtolinja Paineviemäri: q mit = 28 l/s, 1 m 3 /h Pituus: Putket - 2 m (2 PEH-1) Materiaali PE 1, SDR 17

86 86(142) 6.2 Jätevedenpuhdistamot Huittisten puhdistamon saneeraus ja laajennus koko alueen jätevesille, VE A Tämän vaihtoehdon mukainen prosessimitoitus on esitetty liitteessä ja layoutpiirros liitteessä KR Jätevesien käsittelylle ja puhdistamoiden ympäristövaikutuksille asetettujen tavoitteiden täyttämiseksi Huittisten jätevedenpuhdistamolla on vaihtoehdossa A tarpeen tehdä seuraavat laajennus- ja saneeraustoimenpiteet vuoteen 23 mennessä. Aktiivilieteprosessin laajentaminen on tehtävä ennen Vammalan ja Äetsän jätevesien johtamista puhdistamolle. Laajennukset v. 211 Uusi esiselkeytysallas, A = 2 m 2 Uudet ilmastusaltaat, 2 kpl, V = 268 m 3 Uusi kompressorirakennus, A = 8 m 2 Uuden jälkiselkeytysaltaan rakentaminen, A = 55 m 2 Välipumppaus ja jälkisuodatus, A = 16 m 2 Huuhteluvesien varastoaltaat, 25 m 3 UV-desinfiointi Uusi lietteen sakeuttamo, A = 73 m 2 Uusi lietelinko Uusi rakennus valvomo- ja sosiaalitiloille, A = 2 m 2 Uusi purkuputki Kokemäenjokeen, DN71, 35 m Saneeraukset v. 211 Vanhan jälkiselkeytysaltaan muutos A = 55 m 2 Ilmastusaltaiden saneeraus, 2 kpl x 66 m 3 Ilmastusaltaiden päälle lämmin halli, A = 312 m 2 Esi- ja väliselkeytysaltaiden saneeraus Selkeytysallashallin uusiminen, A = 66 m 2 Esikäsittelyn ja lietteenkuivauksen tilojen uusiminen, A = 4 m 2 Esikäsittelylaitteiden uusiminen Tulopumppaamon ja sk-lieteaseman saneeraus Biosuotimen rakenteellinen saneeraus Biosuodinpumppaamon uusiminen Huolto- ja varastorakennusten saneeraus, 35 m 2 Sähköjärjestelmän uusiminen Automaatiojärjestelmän uusiminen LVI-järjestelmän uusiminen Koneiston ja sähkö-, automaatio sekä v. 225 instrumentointijärjestelmän saneeraus Rakennustekninen saneeraus v. 235

87 87(142) Esikäsittely, 2 linjaa Esikäsittely saneerataan uusimalla välpät ja hiekanerotuslaitteet sekä tulopumput. Esiselkeytystä laajennetaan kaksinkertaiseksi rakentamalla yksi uusi 2 m 2 :n selkeytysallas. Esiselkeytyksen jälkeen jätevesi pumpataan biosuodintorniin. Esiselkeytys Biosuodin Tilavuus: 1 22 m 3 Pinta-ala: 4 m 2 Viipymä, kesk. 2,6 h Sh mit 2,17 m/h Sh max 3,83 m/h 1,22 m/h Sh keskim. Tulokuorma. BOD 3 78 kg/d Kennopinta-ala 125 m 2 Ominaispinta-ala 9 m 2 /m 3 Tilavuus 1382 m3 Ominaispintakuorma 3 g/m 2 BOD-reduktio 6 % Biologinen käsittely, 4 linjaa Biologista osaa laajennetaan rakentamalla kaksi kappaletta (á 134 m 3 ) uusia ilmastusaltaita. Lisäksi saneerataan kaksi kappaletta (á 66 m 3 ) vanhoja ilmastusaltaita. Uudet ilmastusaltaat rakennetaan nykyisen jälkiselkeytysaltaan viereen, joka muutetaan toisen uuden aktiivilietelinjan selkeytysaltaaksi. Toiselle uudelle aktiivilietelinjalle rakennetaan nykyisen jälkiselkeytysaltaan kokoinen uusi selkeytysallas. Ilmastusaltaiden kokonaistilavuudeksi tulee tällöin yhteensä 4 m 3. Biologiseen käsittelyyn jätevesi tulee esikäsittelyn ja biosuotimen kautta. Biologisen käsittelyn jälkeen jätevedet johdetaan linjakohtaisille jälkiselkeytysaltaille. Tulokuorma. BOD 1 5 kg/d Tilavuus: 4 m 3 Viipymä, q mit 8,3 h Lietekuorma,6 kgbod/kgmlssd Tilakuorma,38 kgbod/m 3 d Biolietteen tuotto 1,2 kgss/kgbod Lieteikä 14 d SVI 1 ml/g Hapentarve, max 5574 kgo 2 /d

88 88(142) Jälkiselkeytys, 4 linjaa Jälkiselkeytystä tehostetaan rakentamalla nykyisen jälkiselkeytysaltaan viereen yksi uusi pyöreä jälkiselkeytysallas (55 m 2 ). Samalla saneerataan vanhat väli- ja jälkiselkeytysaltaat (21 kpl.). Saneerauksen jälkeen jälkiselkeytyksen allastilavuus on yhteensä 525 m 3 ja pinta-ala 15 m 2. Jälkiselkeytyksestä palautusliete pumpataan ilmastusaltaan alkuun ja ylijäämäliete lietteen sakeutusaltaaseen. Jälkiselkeytetty jätevesi johdetaan välipumppaamon kautta hiekkasuodattimille. Tilavuus: 525 m 3 Pinta-ala: 15 m 2 Viipymä 1,7 h Sh mit,57 m/h Sh max 1, m/h Sh keskim.,32 m/h Lietepintakuorma 3,57 kgss/m 2 h Lietetilavuuskuorma,54 m 3 /m 2 h Jälkisuodatus, 4 linjaa Jälkikäsittelyä parannetaan lisäämällä jälkiselkeytyksen jälkeen neljä kappaletta hiekkasuodattimia (á 5 m 2 ). Jälkikäsittelyn jälkeen jätevesi johdetaan purkuvesistöön. Pinta-ala: 4 x 35 m 2 16 m 2 Sh mit 5,31 m/h Sh max 9,38 m/h 2,99 m/h Sh keskim. Lietteen käsittely Lietteenkäsittelyä tehostetaan rakentamalla uusi lietteen sakeutusallas (á 74 m 2 ), sakeuttamoiden kokonaistilavuudeksi tulee tällöin 9 m 3 ja pinta-alaksi 2 m 2. Sakeuttamon jälkeen liete kunnostetaan syöttämällä siihen polymeeriliuosta. Sakeuttamoista lietteet johdetaan lietteen koneelliseen kuivaukseen, jonka kapasiteettia lisätään hankkimalla toinen kuivauslinko. Tilavuus: 9 m 3 Pinta-ala: 2 m 2 Kokonaislietekuormitus 6629 kgts/d Lietepintakuorma 1,38 kgss/m 2 h Sakeutetun lietteen ka. 2,5 % TS Sakeutettua lietettä 265 m 3 /d Kuivatun lietteen ka. 24 % TS Kuivattua lietettä 27 m 3 /d

89 89(142) Huittisten puhdistamon saneeraus, VE B1 Tämän vaihtoehdon mukainen prosessimitoitus on esitetty liitteessä ja layoutpiirros liitteessä KR Jätevesien käsittelylle ja puhdistamoiden ympäristövaikutuksille asetettujen tavoitteiden täyttämiseksi Huittisten jätevedenpuhdistamolla on vaihtoehdossa B1 tarpeen tehdä seuraavat laajennus- ja saneeraustoimenpiteet vuoteen 23 mennessä. Aktiivilieteprosessin laajentaminen on tehtävä ennen Äetsän jätevesien johtamista puhdistamolle. Laajennukset v. 211 Uusi ilmastusallas, 1 kpl, V = 118 m 3 Uusi kompressorirakennus, A = 4 m 2 Välipumppaus ja jälkisuodatus, A = 14 m 2 Huuhteluvesien varastoaltaat, 2 m 3 UV-desinfiointi Uusi rakennus valvomo- ja sosiaalitiloille, A = 1 m 2 Uusi purkuputki Kokemäenjokeen, DN5, 35 m Saneeraukset v. 211 Vanhan jälkiselkeytysaltaan muutos A = 55 m 2 Ilmastusaltaiden saneeraus, 2 kpl x 66 m 3 Ilmastusaltaiden päälle lämmin halli, A = 312 m 2 Esi- ja väliselkeytysaltaiden saneeraus Selkeytysallashallin uusiminen, A = 66 m 2 Esikäsittelyn ja lietteenkuivauksen tilojen uusiminen, A = 4 m 2 Esikäsittelylaitteiden uusiminen Tulopumppaamon ja sk-lieteaseman saneeraus Biosuotimen rakenteellinen saneeraus Biosuodinpumppaamon uusiminen Huolto- ja varastorakennusten saneeraus, 35 m 2 Sähköjärjestelmän uusiminen Automaatiojärjestelmän uusiminen LVI-järjestelmän uusiminen Koneiston ja sähkö-, automaatio sekä v. 225 instrumentointijärjestelmän saneeraus Rakennustekninen saneeraus v. 235 Esikäsittely, 2 linjaa Esikäsittely saneerataan uusimalla välpät ja hiekanerotuslaitteet sekä tulopumput. Esiselkeytysaltaat saneerataan ja koneistot uusitaan. Esiselkeytyksen jälkeen jätevesi pumpataan biosuodintorniin, joka myös saneerataan rakenteellisesti.

90 9(142) Esiselkeytys Biosuodin Tilavuus: 53 m 3 Pinta-ala: 2 m 2 Viipymä, kesk. 2,3 h Sh mit 2, m/h Sh max 4,5 m/h 1,15 m/h Sh keskim. Tulokuorma. BOD 2 73 kg/d Kennopinta-ala 125 m 2 Ominaispinta-ala 9 m 2 /m 3 Tilavuus 1382 m3 Ominaispintakuorma 22 g/m 2 BOD-reduktio 6 % Biologinen käsittely, 3 linjaa Biologista osaa laajennetaan rakentamalla yksi (á 118 m 3 ) uusi ilmastusallas. Lisäksi saneerataan kaksi kappaletta (á 66 m 3 ) vanhoja ilmastusaltaita. Uusi ilmastusallas rakennetaan nykyisen jälkiselkeytysaltaan viereen, joka muutetaan uuden aktiivilietelinjan selkeytysaltaaksi. Ilmastusaltaiden kokonaistilavuudeksi tulee tällöin yhteensä 2 5 m 3. Biologiseen käsittelyyn jätevesi tulee esikäsittelyn ja biosuotimen kautta. Kun tulevan jäteveden BOD/N suhde on teollisuusjätevesistä johtuen yli 13, tapahtuu typenpoisto edelleen assimilaation kautta, jolloin prosessin ei tarvitse olla nitrifioiva. Biologisen käsittelyn jälkeen jätevedet johdetaan linjakohtaisille jälkiselkeytysaltaille. Tulokuorma. BOD 1 92 kg/d Tilavuus: 2 5 m 3 Viipymä, q mit 6,3 h Lietekuorma,9 kgbod/kgmlssd Tilakuorma,44 kgbod/m 3 d Biolietteen tuotto 1,2 kgss/kgbod Lieteikä 9,3 d SVI 1 ml/g Hapentarve, max 3654 kgo 2 /d Jälkiselkeytys, 3 linjaa Nykyinen jälkisaostusvaiheen selkeytysallas muutetaan kolmannen aktiivilieteprosessilinjan selkeytysaltaaksi (55 m 2 ). Samalla saneerataan vanhat väliselkeytysaltaat (2 kpl.). Saneerauksen jälkeen jälkiselkeytyksen allastilavuus on yhteensä 28 m 3 ja pinta-ala 942 m 2. Jälkiselkeytyksestä palautusliete pumpataan ilmastusaltaan alkuun ja ylijäämäliete lietteen sakeutusaltaaseen. Jälkiselkeytetty jätevesi johdetaan välipumppaamon kautta hiekkasuodattimille.

91 91(142) Tilavuus: 28 m 3 Pinta-ala: 942 m 2 Viipymä 12,2 h Sh mit,42 m/h Sh max,96 m/h Sh keskim.,24 m/h Lietepintakuorma 2,6 kgss/m 2 h Lietetilavuuskuorma,31 m 3 /m 2 h Jälkisuodatus, 4 linjaa Jälkikäsittelyä parannetaan lisäämällä jälkiselkeytyksen jälkeen neljä kappaletta hiekkasuodattimia (á 25 m 2 ). Jälkikäsittelyn jälkeen jätevesi johdetaan purkuvesistöön. Pinta-ala: 4 x 25 m 2 1 m 2 Sh mit 4, m/h Sh max 9, m/h 2,29 m/h Sh keskim. Lietteen käsittely Sakeutus Tilavuus: 572 m 3 Pinta-ala: 127 m 2 Kokonaislietekuormitus 439 kgts/d Lietepintakuorma 1,33 kgss/m 2 h Sakeutetun lietteen ka. 2,5 % TS Sakeutettua lietettä 162 m 3 /d Kuivatun lietteen ka. 22 % TS Kuivattua lietettä 18 m 3 /d

92 92(142) Huittisten puhdistamon saneeraus, VE B2 ja VE C Tämän vaihtoehdon mukainen prosessimitoitus on esitetty liitteessä ja layoutpiirros liitteessä KR Jätevesien käsittelylle ja puhdistamoiden ympäristövaikutuksille asetettujen tavoitteiden täyttämiseksi Huittisten jätevedenpuhdistamolla on vaihtoehdoissa B2 ja C tarpeen tehdä seuraavat laajennus- ja saneeraustoimenpiteet vuoteen 23 mennessä. Jälkikäsittelyn tehostus on tehtävä ennen Punkalaitumen jätevesien johtamista puhdistamolle. Laajennukset v. 211 Välipumppaus ja jälkisuodatus, A = 8 m 2 Huuhteluvesien varastoaltaat, 2 m 3 UV-desinfiointi Uusi rakennus valvomo- ja sosiaalitiloille, A = 1 m 2 Saneeraukset v. 211 Vanhan jälkiselkeytysaltaan saneeraus A = 55 m 2 Ilmastusaltaiden saneeraus, 2 kpl x 66 m 3 Ilmastusaltaiden päälle lämmin halli, A = 312 m 2 Esi- ja väliselkeytysaltaiden saneeraus Selkeytysallashallin uusiminen, A = 66 m 2 Esikäsittelyn ja lietteenkuivauksen tilojen uusiminen, A = 4 m 2 Esikäsittelylaitteiden uusiminen Tulopumppaamon ja sk-lieteaseman saneeraus Biosuotimen rakenteellinen saneeraus Biosuodinpumppaamon uusiminen Huolto- ja varastorakennusten saneeraus, 35 m 2 Sähköjärjestelmän uusiminen Automaatiojärjestelmän uusiminen LVI-järjestelmän uusiminen Koneiston ja sähkö-, automaatio sekä v. 225 instrumentointijärjestelmän saneeraus Rakennustekninen saneeraus v. 235 Esikäsittely, 2 linjaa Esikäsittely saneerataan uusimalla välpät ja hiekanerotuslaitteet sekä tulopumput. Esiselkeytysaltaat saneerataan ja koneistot uusitaan. Esiselkeytyksen jälkeen jätevesi pumpataan biosuodintorniin, joka myös saneerataan rakenteellisesti. Esiselkeytys Tilavuus: 53 m 3 Pinta-ala: 2 m 2 Viipymä, kesk. 3,2 h

93 93(142) Sh mit 1,5 m/h Sh max 3,75 m/h,83 m/h Biosuodin Sh keskim. Tulokuorma. BOD kg/d Kennopinta-ala 125 m 2 Ominaispinta-ala 9 m 2 /m 3 Tilavuus 1382 m3 Ominaispintakuorma 2 g/m 2 BOD-reduktio 6 % Biologinen käsittely, 2 linjaa Biologista osaa ei ole tarpeen laajentaa, mutta nykyiset prosessiyksiköt saneerataan ja katetaan lämpimällä prosessihallilla. Biologiseen käsittelyyn jätevesi tulee esikäsittelyn ja biosuotimen kautta. Kun tulevan jäteveden BOD/N suhde on teollisuusjätevesistä johtuen yli 15, tapahtuu typenpoisto edelleen assimilaation kautta, jolloin prosessin ei tarvitse olla nitrifioiva. Biologisen käsittelyn jälkeen jätevedet johdetaan nykyisille linjakohtaisille väliselkeytysaltaille. Väliselkeytys, 2 linjaa Tulokuorma. BOD 74 kg/d Tilavuus: 1 32 m 3 Viipymä, q mit 7,9 h Lietekuorma,1 kgbod/kgmlssd Tilakuorma,56 kgbod/m 3 d Biolietteen tuotto 1,2 kgss/kgbod Lieteikä 8,3 d SVI 15 ml/g Hapentarve, max 1295 kgo 2 /d Vanhat väliselkeytysaltaat (2 kpl.) saneerataan. Väliselkeytyksestä palautusliete pumpataan ilmastusaltaan alkuun ja ylijäämäliete lietteen sakeutusaltaaseen. Väliselkeytyksestä jätevesi johdetaan vielä nykyiseen jälkisaostusaltaaseen. Tilavuus: 122 m 3 Pinta-ala: 392 m 2 Viipymä 7,32 h Sh mit,77 m/h Sh max 1,91 m/h Sh keskim.,43 m/h Lietepintakuorma 4,29 kgss/m 2 h Lietetilavuuskuorma,64 m 3 /m 2 h

94 94(142) Jälkiselkeytys, 1 linja Nykyinen jälkiselkeytysallas saneerataan. Jälkisaostuskemikaalina käytetään alumiinisulfaattia. Jälkiselkeytetty jätevesi johdetaan välipumppaamon kautta hiekkasuodattimille. Tilavuus: 17 m 3 Pinta-ala: 55 m 2 Viipymä 1,2 h Sh mit,55 m/h Sh max 1,36 m/h,3 m/h Sh keskim. Jälkisuodatus, 3 linjaa Jälkikäsittelyä parannetaan lisäämällä jälkiselkeytyksen jälkeen kolme kappaletta hiekkasuodattimia (á 23 m 2 ). Jälkikäsittelyn jälkeen jätevesi johdetaan purkuvesistöön. Pinta-ala: 3 x 27 m 2 8 m 2 Sh mit 3,75 m/h Sh max 9,38 m/h 2,8 m/h Sh keskim. Lietteen käsittely Sakeuttamot Tilavuus: 572 m 3 Pinta-ala: 127 m 2 Kokonaislietekuormitus 3787 kgts/d Lietepintakuorma 1,24 kgss/m 2 h Sakeutetun lietteen ka. 2,5 % TS Sakeutettua lietettä 151 m 3 /d Kuivatun lietteen ka. 21 % TS Kuivattua lietettä 18 m 3 /d

95 95(142) Huittisten puhdistamon saneeraus, VE D Tämän vaihtoehdon mukainen prosessimitoitus on esitetty liitteessä ja layoutpiirros liitteessä KR Jätevesien käsittelylle ja puhdistamoiden ympäristövaikutuksille asetettujen tavoitteiden täyttämiseksi Huittisten jätevedenpuhdistamolla on vaihtoehdossa D tarpeen tehdä seuraavat laajennus- ja saneeraustoimenpiteet vuoteen 23 mennessä. Jälkikäsittelyn tehostus on tehtävä ennen Vampulan jätevesien johtamista puhdistamolle. Laajennukset v. 211 Välipumppaus ja jälkisuodatus, A = 7 m 2 Huuhteluvesien varastoaltaat, 15 m 3 UV-desinfiointi Uusi rakennus valvomo- ja sosiaalitiloille, A = 1 m 2 Saneeraukset v. 211 Vanhan jälkiselkeytysaltaan saneeraus A = 55 m 2 Ilmastusaltaiden saneeraus, 2 kpl x 66 m 3 Ilmastusaltaiden päälle lämmin halli, A = 312 m 2 Esi- ja väliselkeytysaltaiden saneeraus Selkeytysallashallin uusiminen, A = 66 m 2 Esikäsittelyn ja lietteenkuivauksen tilojen uusiminen, A = 4 m 2 Esikäsittelylaitteiden uusiminen Tulopumppaamon ja sk-lieteaseman saneeraus Biosuotimen rakenteellinen saneeraus Biosuodinpumppaamon uusiminen Huolto- ja varastorakennusten saneeraus, 35 m 2 Sähköjärjestelmän uusiminen Automaatiojärjestelmän uusiminen LVI-järjestelmän uusiminen Koneiston ja sähkö-, automaatio sekä v. 225 instrumentointijärjestelmän saneeraus Rakennustekninen saneeraus v. 235 Esikäsittely, 2 linjaa Esikäsittely saneerataan uusimalla välpät ja hiekanerotuslaitteet sekä tulopumput. Esiselkeytysaltaat saneerataan ja koneistot uusitaan. Esiselkeytyksen jälkeen jätevesi pumpataan biosuodintorniin, joka myös saneerataan rakenteellisesti. Esiselkeytys Tilavuus: 53 m 3 Pinta-ala: 2 m 2 Viipymä, kesk. 3,6 h

96 96(142) Sh mit 1,25 m/h Sh max 3,2 m/h,73 m/h Biosuodin Sh keskim. Tulokuorma. BOD 2 38 kg/d Kennopinta-ala 125 m 2 Ominaispinta-ala 9 m 2 /m 3 Tilavuus 1382 m3 Ominaispintakuorma 19 g/m 2 BOD-reduktio 6 % Biologinen käsittely, 2 linjaa Biologista osaa ei ole tarpeen laajentaa, mutta nykyiset prosessiyksiköt saneerataan ja katetaan lämpimällä prosessihallilla. Biologiseen käsittelyyn jätevesi tulee esikäsittelyn ja biosuotimen kautta. Kun tulevan jäteveden BOD/N suhde on teollisuusjätevesistä johtuen yli 17, tapahtuu typenpoisto edelleen assimilaation kautta, jolloin prosessin ei tarvitse olla nitrifioiva. Biologisen käsittelyn jälkeen jätevedet johdetaan nykyisille linjakohtaisille väliselkeytysaltaille. Väliselkeytys, 2 linjaa Tulokuorma. BOD 714 kg/d Tilavuus: 1 32 m 3 Viipymä, q mit 5,3 h Lietekuorma,1 kgbod/kgmlssd Tilakuorma,54 kgbod/m 3 d Biolietteen tuotto 1,2 kgss/kgbod Lieteikä 8,3 d SVI 15 ml/g Hapentarve, max 125 kgo 2 /d Vanhat väliselkeytysaltaat (2 kpl.) saneerataan. Väliselkeytyksestä palautusliete pumpataan ilmastusaltaan alkuun ja ylijäämäliete lietteen sakeutusaltaaseen. Väliselkeytyksestä jätevesi johdetaan vielä nykyiseen jälkisaostusaltaaseen. Tilavuus: 122 m 3 Pinta-ala: 392 m 2 Viipymä 8,4 h Sh mit,64 m/h Sh max 1,63 m/h Sh keskim.,37 m/h Lietepintakuorma 3,45 kgss/m 2 h Lietetilavuuskuorma,52 m 3 /m 2 h

97 97(142) Jälkiselkeytys, 1 linja Nykyinen jälkiselkeytysallas saneerataan. Jälkisaostuskemikaalina käytetään alumiinisulfaattia. Jälkiselkeytetty jätevesi johdetaan välipumppaamon kautta hiekkasuodattimille. Tilavuus: 17 m 3 Pinta-ala: 55 m 2 Viipymä 11,7 h Sh mit,45 m/h Sh max 1,16 m/h,27 m/h Sh keskim. Jälkisuodatus, 3 linjaa Jälkikäsittelyä parannetaan lisäämällä jälkiselkeytyksen jälkeen kolme kappaletta hiekkasuodattimia (á 23 m 2 ). Jälkikäsittelyn jälkeen jätevesi johdetaan purkuvesistöön. Pinta-ala: 3 x 23,3 m 2 7 m 2 Sh mit 3,57 m/h Sh max 9,14 m/h 2,8 m/h Sh keskim. Lietteen käsittely Sakeuttamot Tilavuus: 572 m 3 Pinta-ala: 127 m 2 Kokonaislietekuormitus 2532 kgts/d Lietepintakuorma,83 kgss/m 2 h Sakeutetun lietteen ka. 2,5 % TS Sakeutettua lietettä 11 m 3 /d Kuivatun lietteen ka. 2 % TS Kuivattua lietettä 13 m 3 /d

98 98(142) Vammalan nykyisen puhdistamon saneeraus, VE B1 ja VE C1 Tämän vaihtoehdon mukainen prosessimitoitus on esitetty liitteessä ja layoutpiirros liitteessä KR Jätevesien käsittelylle ja puhdistamoiden ympäristövaikutuksille asetettujen tavoitteiden täyttämiseksi Vammalan jätevedenpuhdistamolla on vaihtoehdoissa B1 ja C1 tarpeen tehdä seuraavat laajennus- ja saneeraustoimenpiteet vuoteen 23 mennessä. Typenpoiston toteuttaminen on tehtävä ympäristölupaehtojen mukaan vuoden 211 loppuun mennessä. Typenpoiston toteuttamisesta esitetään kaksi erilaista prosessivaihtoehtoa, jotka ovat aktiivilieteprosessin laajennus ja hiekkasuodatus tai kaksivaiheinen biologinen jälkisuodatus. a) Aktiivilieteprosessin laajennus ja hiekkasuodatus Laajennukset v. 211 Uudet ilmastusaltaat, 2 kpl, V = 15 m 3 Uudet jälkiselkeytysaltaat, 2 kpl, A = 53 m 2 Uusi kompressorirakennus, A = 4 m 2 Välipumppaus ja jälkisuodatus, A = 1 m 2 Huuhteluvesien varastoaltaat, 2 m 3 UV-desinfiointi Uusi lietteen sakeuttamo, A = 5 m 2 Uusi sakokaivolietteen vastaanottoasema ja varastoallas Kalkin varastointi- ja annostelulaitteet Uusi rakennus valvomo- ja sosiaalitiloille, A = 12 m 2 Uusi purkuputki Kokemäenjokeen, DN5, 3 m Saneeraukset v. 211 Ilmastusaltaiden saneeraus, 2 kpl x 746 m 3 Jälkiselkeytysaltaiden saneeraus Prosessialtaidenaltaiden päälle lämmin halli, A = 135 m 2 Esikäsittelyn ja lietteenkuivauksen tilojen saneeraus, A = 4 m 2 Esikäsittelylaitteiden uusiminen Sähköjärjestelmän uusiminen Automaatiojärjestelmän uusiminen LVI-järjestelmän uusiminen Koneiston ja sähkö-, automaatio sekä v. 225 instrumentointijärjestelmän saneeraus Rakennustekninen saneeraus v. 235

99 99(142) Esikäsittely, 2 linjaa Esikäsittely saneerataan uusimalla välpät ja hiekanerotuslaitteet sekä tulopumput. - porrasvälpät 2 kpl - välpepesurit - Hiekanerotuslaitteistot ja hiekkapesuri Biologinen käsittely, 4 linjaa Biologista osaa laajennetaan rakentamalla kaksi (á 75 m 3 ) uutta ilmastusallasta. Lisäksi saneerataan kaksi kappaletta (á 75 m 3 ) vanhoja ilmastusaltaita. Ilmastusaltaiden alkuosaan muodostetaan anoksiset denitrifikaatiovyöhykkeet, joihin asennetaan ilmastimien lisäksi potkurisekoittimet. Uudet ilmastusaltaat rakennetaan nykyisen allashallin jatkeeksi. Ilmastusaltaiden kokonaistilavuudeksi tulee tällöin yhteensä 3 m 3. Biologisen käsittelyn jälkeen jätevedet johdetaan linjakohtaisille jälkiselkeytysaltaille. Tulokuorma. BOD 1 92 kg/d Tilavuus: 2 5 m 3 Viipymä, q kesk 12, h Lietekuorma,6 kgbod/kgmlssd Tilakuorma,45 kgbod/m 3 d Biolietteen tuotto 1,4 kgss/kgbod Lieteikä 12 d SVI 1 ml/g Hapentarve, max 4434 kgo 2 /d Jälkiselkeytys, 4 linjaa Jälkiselkeytysaltaita laajennetaan rakentamalla nykyisen allashallin sivuille kaksi uutta jälkiselkeytysallasta (2 x 265 m 2 ). Samalla saneerataan vanhat väliselkeytysaltaat (2 kpl.). Saneerauksen jälkeen jälkiselkeytyksen allastilavuus on yhteensä 335 m 3 ja pinta-ala 16 m 2. Jälkiselkeytyksestä palautusliete pumpataan ilmastusaltaan alkuun ja ylijäämäliete lietteen sakeutusaltaaseen. Jälkiselkeytetty jätevesi johdetaan välipumppaamon kautta hiekkasuodattimille. Tilavuus: 335 m 3 Pinta-ala: 16 m 2 Viipymä 13,4 h Sh mit,47 m/h Sh max,85 m/h Sh keskim.,24 m/h Lietepintakuorma 3,54 kgss/m 2 h Lietetilavuuskuorma,35 m 3 /m 2 h

100 1(142) Jälkisuodatus, 4 linjaa Jälkikäsittelyä parannetaan lisäämällä jälkiselkeytyksen jälkeen neljä kappaletta hiekkasuodattimia (á 25 m 2 ). Jälkikäsittelyn jälkeen jätevesi johdetaan purkuvesistöön. Pinta-ala: 4 x 25 m 2 1 m 2 Sh mit 5, m/h Sh max 9, m/h 2,5 m/h Sh keskim. Lietteen käsittely Lietteenkäsittelyä tehostetaan rakentamalla uusi lietteen sakeutusallas (á 5 m 2 ), sakeuttamoiden kokonaistilavuudeksi tulee tällöin 3 m 3 ja pinta-alaksi 1 m 2. Sakeuttamon jälkeen liete kunnostetaan syöttämällä siihen polymeeriliuosta. Sakeuttamoista lietteet johdetaan lietteen koneelliseen kuivaukseen. Tilavuus: 3 m 3 Pinta-ala: 1 m 2 Kokonaislietekuormitus 21 kgts/d Lietepintakuorma,88 kgss/m 2 h Sakeutetun lietteen ka. 2,5 % TS Sakeutettua lietettä 84 m 3 /d Kuivatun lietteen ka. 18 % TS Kuivattua lietettä 12 m 3 /d Sakokaivolietteiden käsittelyä tehostetaan rakentamalla uusi vastaanottoasema ja välppäys sekä varastoallas, josta lietteet pumpataan joko prosessiin tai sakeuttamoon. b) Kaksivaiheinen biologinen jälkisuodatus Laajennukset v. 211 Uudet nitrifikaatiosuodattimet, 4 kpl, A = 15 m 2 Uudet denitrifikaatiosuodattimet 2 kpl, A = 5 m 2 Uusi kompressorirakennus, A = 4 m 2 Huuhteluvesien varastoaltaat, 4 m 3 Välipumppaus UV-desinfiointi Uusi lietteen sakeuttamo, A = 5 m 2 Uusi sakokaivolietteen vastaanottoasema ja varastoallas Kalkin varastointi- ja annostelulaitteet Metanolin varastointi- ja annostelulaitteet Uusi rakennus valvomo- ja sosiaalitiloille, A = 12 m 2 Uusi purkuputki Kokemäenjokeen, DN5, 3 m

101 11(142) Saneeraukset v. 211 Ilmastusaltaiden saneeraus, 2 kpl x 746 m 3 Jälkiselkeytysaltaiden saneeraus Prosessialtaidenaltaiden päälle lämmin halli, A = 135 m 2 Esikäsittelyn ja lietteenkuivauksen tilojen saneeraus, A = 4 m 2 Esikäsittelylaitteiden uusiminen Sähköjärjestelmän uusiminen Automaatiojärjestelmän uusiminen LVI-järjestelmän uusiminen Koneiston ja sähkö-, automaatio sekä v. 225 instrumentointijärjestelmän saneeraus Rakennustekninen saneeraus v. 235 Esikäsittely, 2 linjaa Esikäsittely saneerataan uusimalla välpät ja hiekanerotuslaitteet sekä tulopumput. - porrasvälpät 2 kpl - välpepesurit - Hiekanerotuslaitteistot ja hiekkapesuri Biologinen käsittely, 2 linjaa Biologinen aktiivilieteprosessi toimii nykyiseen tapaan melko korkeakuormitteisena poistaen jätevedestä orgaanisen aineen, mutta ei typpeä. Ilmastusaltaat saneerataan. Ilmastusaltaista jätevedet johdetaan linjakohtaisille jälkiselkeytysaltaille. Tulokuorma. BOD 1 35 kg/d Tilavuus: m 3 Viipymä, q kesk 6, h Lietekuorma,2 kgbod/kgmlssd Tilakuorma,9 kgbod/m 3 d Biolietteen tuotto 1,6 kgss/kgbod Lieteikä 3,1 d SVI 15 ml/g Hapentarve, max 1688 kgo 2 /d Jälkiselkeytys, 2 linjaa Vanhat jälkiselkeytysaltaat (2 kpl.) saneerataan ja niitä käytetään nykyisen tapaan. Jälkiselkeytyksestä palautusliete pumpataan ilmastusaltaan alkuun ja ylijäämäliete lietteen sakeutusaltaaseen. Jälkiselkeytetty jätevesi johdetaan välipumppaamon kautta biologisille suodattimille.

102 12(142) Tilavuus: 1676 m 3 Pinta-ala: 53 m 2 Viipymä 6,7 h Sh mit,94 m/h Sh max 1,7 m/h Sh keskim.,47 m/h Lietepintakuorma 4,27 kgss/m 2 h Lietetilavuuskuorma,64 m 3 /m 2 h Biologinen suodatus Typenpoisto toteutetaan täydentämällä nykyistä prosessia biologisilla suodattimilla, joita tarvitaan kaksi peräkkäistä vaihetta. Ensimmäiset suodattimet toimivat aerobisina nitrifikaatiosuodattimina, joissa ammoniumtyppi hapettuu nitraattimuotoon. Tämän jälkeen nitrifioitu jätevesi johdetaan hapettomille denitrifikaatiosuodattimille, joissa nitraattityppi pelkistyy typpikaasuksia. Denitrifikaatiovaiheeseen täytyy syöttää metanolia bakteerien hiilenlähteeksi. Nitrifikaatiovaiheeseen täytyy puolestaan syöttää alkalointikemikaalia (kalkkivesi tai lipeä) ph:n laskun estämiseksi. Nitrifikaatiosuodattimet Pinta-ala: 4 x 37,5 m 2 15 m 2 Sh mit 3,33 m/h Sh max 6, m/h Sh keskim. 1,67 m/h Kalkin tai lipeän annostus 1 g/m 3 6 kg/d Ilmastusputkisto ja kompressorit Denitrifikaatiosuodattimet Pinta-ala: 2 x 25 m 2 5 m 2 Sh mit 1, m/h Sh max 18, m/h 5, m/h Sh keskim. Metanolin annostus 6 g/m 3 36 kg/d Huuhteluvesien varastoaltaat 4 m 3 Huuhteluvesipumput Lietteen käsittely Lietteenkäsittelyä tehostetaan rakentamalla uusi lietteen sakeutusallas (á 5 m 2 ), sakeuttamoiden kokonaistilavuudeksi tulee tällöin 3 m 3 ja pinta-alaksi 1 m 2. Sakeuttamon jälkeen liete kunnostetaan syöttämällä siihen polymeeriliuosta. Sakeuttamoista lietteet johdetaan lietteen koneelliseen kuivaukseen.

103 13(142) Tilavuus: 3 m 3 Pinta-ala: 1 m 2 Kokonaislietekuormitus 21 kgts/d Lietepintakuorma,88 kgss/m 2 h Sakeutetun lietteen ka. 2,5 % TS Sakeutettua lietettä 84 m 3 /d Kuivatun lietteen ka. 18 % TS Kuivattua lietettä 12 m 3 /d Sakokaivolietteiden käsittelyä tehostetaan rakentamalla uusi vastaanottoasema ja välppäys sekä varastoallas, josta lietteet pumpataan joko prosessiin tai sakeuttamoon Vammalan uusi puhdistamo, VE B2 Tämän vaihtoehdon mukainen prosessimitoitus on esitetty liitteessä ja layoutpiirros liitteessä KR Vammalan ja Äetsän, jätevedet käsitellään uudessa jätevedenpuhdistamossa, joka rakennetaan kallion sisään n. 3 km:n päähän nykyisestä puhdistamosta. Puhdistamo käsittää seuraavat käsittelyvaiheet: Välppäys ja hiekanerotus v. 211 Biologiset reaktorialtaat, V = 38 m 3 o Anoksinen o Aerobinen Jälkiselkeytysaltaat, A = 11 m 2 Hiekkasuodattimet, A = 11 m 2 UV-desinfiointi Lietteen sakeutus, A = 1 m 2 Lietteen kuivaus Lietteen varastointi siiloissa Saostuskemikaalin varastointi ja annostus Alkalointikemikaalin varastointi ja annostus Polymeerin valmistus- ja annostus Valvomo- ja sosiaalitilat, A = 15 m 2 Huolto-, korjaamo- ja varastotilat, A = 5 m 2 Uusi purkuputki Kokemäenjokeen, DN61, 35 m Koneiston saneeraus v. 23 SAI - järjestelmän saneeraus v. 23 Vammalan ja Äetsän uusi keskuspuhdistamo on kaksilinjainen aktiivilietelaitos, joka poistaa tehokkaasti typpeä ja fosforia. Vaihtoehdon VE B2 mukainen prosessi on seuraava: Välppäys ja hiekanerotus: Tuleva jätevesi pumpataan esikäsittelyosaan, jossa sijaitsevat välppä, hiekanerotusallas, sekä välpe- ja hiekkalavat. Esikäsittely toteutetaan porrasvälpän avulla, välpän

104 14(142) avulla tulevasta jätevedestä erotetaan karkea jäte. Porrasvälppä varustetaan välpepuristimella ja pesurilla. Pesty ja puristettu välpejäte siirretään välpelavoille ja ajetaan kaatopaikalle. Jätevedet johdetaan ilmastettuun hiekanerotukseen. Hiekkavesi-seos pumpataan hiekkapeurille, ja sitä kautta kuljetetaan kaatopaikalle. Porrasvälppä säleväli 3 mm Hiekanerotusallas, tilavuus 1 m 3 Hiekanerotuksesta jätevedet johdetaan ilmastusaltaisiin. Biologinen käsittely, 2 linjaa Tulokuorma. BOD 171 kg/d Tilavuus: 2 x 19 m 3 38 m 3 - aerobinen 2 x 14 m 3 28 m 3 - anoksinen 2 x 5 m 3 1 m 3 Viipymä, q kesk Lietekuorma Tilakuorma Biolietteen tuotto Lieteikä SVI Hapentarve, max 12,2 h,6 kgbod/kgmlssd,45 kgbod/m 3 d 1,4 kgss/kgbod 12 d 1 ml/g 4147 kgo 2 /d D-N 5539 kgo 2 /d N-N Biologisista reaktorialtaista jätevesi johdetaan linjakohtaisiin jälkiselkeytysaltaisiin. Jälkiselkeytys, 2 linjaa Jälkiselkeytyksenä on kaksi suorakaiteen muotoista laskeutusallasta. Jälkiselkeytyksestä palautusliete pumpataan ilmastusaltaan alkuun ja ylijäämäliete lietteensakeutusaltaaseen. Jälkiselkeytetty jätevesi johdetaan selkeytetyn jäteveden poistokourusta putkella hiekkasuodatukseen. Tilavuus 2x 22 m 3 44 m 3 Pinta-ala 2 x 55 m 3 11 m 2 Viipymä 14,1 h Sh mit,55 m/h Sh max 1, m/h Sh keskm.,28 m/h Lietepintakuorma 4,9 kgss/m 2 h Lietetilavuuskuorma,41 m 3 /m 2 h

105 15(142) Jälkisuodatus, 2 hiekkasuodatinta Pinta-ala, 4 x 1 m 2 11 m 2 Sh mit 5,45 m/h Sh max 1, m/h 2,84 m/h Sh keskim. Lietteen käsittely, 2 sakeutusallasta Prosessista muodostuva ylijäämäliete käsitellään kaapimilla varustetuissa sakeutusaltaissa, jonne johdetaan myös sakokaivolietteet. Sakeuttamon jälkeen liete kunnostetaan polymeeriliuoksella. Sakeutettu liete kuivataan koneellisesti ja siirretään kuljetuskonttiin. Kuivattu liete viedään lietteen jatkokäsittelyyn muualle. Rejektivedet pumpataan puhdistusprosessin alkuun. Tilavuus: 3 m 3 Pinta-ala: 1 m 2 Kokonaislietekuormitus 266 kgts/d Lietepintakuorma 1,11 kgss/m 2 h Sakeutetun lietteen ka. 2,5 % TS Sakeutettua lietettä 16 m 3 /d Kuivatun lietteen ka. 18 % TS Kuivattua lietettä 15 m 3 /d Polymeerin syöttö 4 g/kg TS Vammalan uusi puhdistamo, VE C2, D2 Tämän vaihtoehdon mukainen prosessimitoitus on esitetty liitteessä Vammalan jätevedet käsitellään uudessa jätevedenpuhdistamossa, joka rakennetaan kallion sisään n. 5 km:n päähän nykyisestä puhdistamosta. Puhdistamo käsittää seuraavat käsittelyvaiheet: Välppäys ja hiekanerotus v. 211 Biologiset reaktorialtaat, V = 3 m 3 o Anoksinen o Aerobinen Jälkiselkeytysaltaat, A = 9 m 2 Hiekkasuodattimet, A = 1 m 2 UV-desinfiointi Lietteen sakeutus, A = 1 m 2 Lietteen kuivaus Lietteen varastointi siiloissa Saostuskemikaalin varastointi ja annostus Alkalointikemikaalin varastointi ja annostus Polymeerin valmistus- ja annostus

106 16(142) Valvomo- ja sosiaalitilat, A = 15 m 2 Huolto-, korjaamo- ja varastotilat, A = 5 m 2 Uusi purkuputki Kokemäenjokeen, DN5, 35 m Koneiston saneeraus v. 23 SAI - järjestelmän saneeraus v. 23 Vammalan uusi puhdistamo on kaksilinjainen aktiivilietelaitos, joka poistaa tehokkaasti typpeä ja fosforia. Vaihtoehtojen VE C2 ja D2 mukainen prosessi on käytännössä samanlainen, kuin vaihtoehdossa B2, mutta yksiköiden koko on hieman pienempi Äetsän puhdistamon saneeraus, VE C1, C2, D1, D2 Tämän vaihtoehdon mukainen prosessimitoitus on esitetty liitteessä ja layoutpiirros liitteessä KR Jätevesien käsittelylle ja puhdistamoiden ympäristövaikutuksille asetettujen tavoitteiden täyttämiseksi Äetsän jätevedenpuhdistamolla on vaihtoehdoissa C1, C2, D1 ja D2 tarpeen tehdä seuraavat laajennus- ja saneeraustoimenpiteet vuoteen 211 mennessä. Välppäyslaitteistojen uusiminen v. 211 Hiekanerotuksen saneeraus, uudet koneistot Väliselkeytysaltaiden saneeraus, uudet koneistot Jälkiselkeytysaltaiden saneeraus, uudet koneistot Hämmennysaltaiden saneeraus, uudet koneistot Ilmastusaltaan saneeraus ja osastointi Uudet ilmastimet, sekoittimet ja kierrätyspumput Uudet kompressorit UV-desinfiointi Prosessihallirakennuksen saneeraus, A = m 2 Uusi prosessihalli ilmastus- ja selkeytysaltaille, A = m 2 Alkalointikemikaalin varastointi ja annostus Sakokaivolietteen vastaanottoasema Valvomo- ja sosiaalitilojen saneeraus Lietteen sakeutusaltaan saneeraus, uudet koneistot Lietteen kuivauskone, uusi linko Lietteen varastointi kontissa Saostuskemikaalin varastointi ja annostuslaitteiden saneeraus Polymeerin valmistus- ja annostuslaitteiden uusiminen Huolto-, korjaamo- ja varastotilojen saneeraus Sähköjärjestelmän saneeraus Automaatiojärjestelmän uusiminen LVI-järjestelmän saneeraus Koneiston saneeraus v. 225 SAI - järjestelmän saneeraus v. 225 Rakennustekninen saneeraus v. 235

107 17(142) Äetsän saneerattava puhdistamo on yksi/kaksilinjainen jälkisaostuslaitos, joka poistaa tehokkaasti typpeä ja fosforia. Vaihtoehdon VE C1 mukainen prosessi on seuraava: Välppäys ja hiekanerotus: Tuleva jätevesi pumpataan esikäsittelyosaan, jossa sijaitsevat välppä, hiekanerotusallas, sekä välpe- ja hiekka-astiat. Esikäsittely toteutetaan porrasvälpän avulla, välpän avulla tulevasta jätevedestä erotetaan karkea jäte. Porrasvälppä varustetaan välpepuristimella ja pesurilla. Pesty ja puristettu välpejäte siirretään välpelavoille ja ajetaan kaatopaikalle. Jätevedet johdetaan ilmastettuun hiekanerotukseen. Hiekkavesi-seos pumpataan hiekkapesurille, ja sitä kautta kuljetetaan kaatopaikalle. Porrasvälppä säleväli 3 mm Hiekanerotusallas, tilavuus 1 m 3 Hiekanerotuksesta jätevedet johdetaan biologisen prosessin reaktorialtaaseen. Biologinen käsittely, 1 linjaa Nykyinen ilmastusallas varustetaan typenpoistoon soveltuvaksi erottamalla altaan alkupäähän denitrifikaatio-osastot, jotka varustetaan pohjailmastimien lisäksi potkurisekoittimilla. Tulokuorma. BOD 4 kg/d Tilavuus 855 m 3 - aerobinen 6 m 3 - anoksinen 255 m 3 Viipymä, q kesk Lietekuorma Tilakuorma Biolietteen tuotto Lieteikä SVI Hapentarve, max 13,6 h,5 kgbod/kgmlssd,47 kgbod/m 3 d 1,4 kgss/kgbod 14 d 1 ml/g 116 kgo 2 /d D-N 138 kgo 2 /d N-N Biologisista reaktorialtaista jätevesi johdetaan väliselkeytysaltaaseen. Väliselkeytys, 1 linja Väliselkeytyksenä on nykyinen selkeytysallas. Väliselkeytyksestä palautusliete pumpataan ilmastusaltaan alkuun ja ylijäämäliete lietteensakeutusaltaaseen. Väliiselkeytetty jätevesi johdetaan hämmennysaltaisiin ja jälkiselkeytykseen.

108 18(142) Tilavuus 734 m 3 Pinta-ala 216 m 2 Viipymä 11,7 h Sh mit,51 m/h Sh max 1,16 m/h Sh keskm.,29 m/h Lietepintakuorma 4,81 kgss/m 2 h Lietetilavuuskuorma,48 m 3 /m 2 h Jälkiselkeytys, 2 linjaa Jälkiselkeytyksenä on kaksi nykyistä selkeytysallasta Jälkiselkeytyksestä ylijäämäliete pumpataan lietteensakeutusaltaaseen. Jälkiselkeytetty jätevesi johdetaan selkeytetyn jäteveden poistokourusta putkella UV-desinfiointiin ja sen jälkeen purkuputkea pitkin Kokemäenjokeen. Tilavuus 2 x 352 m 3 75 m 3 Pinta-ala 2 x 117,5 m m 2 Viipymä 11,9 h Sh mit,47 m/h Sh max 1,6 m/h,27 m/h Sh keskm. Lietteen käsittely Prosessista muodostuva ylijäämäliete käsitellään kaapimilla varustetuissa sakeutusaltaissa, jonne johdetaan myös sakokaivolietteet. Sakeuttamon jälkeen liete kunnostetaan polymeeriliuoksella. Sakeutettu liete kuivataan koneellisesti ja siirretään kuljetuskonttiin. Kuivattu liete viedään lietteen jatkokäsittelyyn muualle. Rejektivedet pumpataan puhdistusprosessin alkuun. Tilavuus: m 3 Pinta-ala: m 2 Kokonaislietekuormitus 69 kgts/d Lietepintakuorma,51 kgss/m 2 h Sakeutetun lietteen ka. 2,5 % TS Sakeutettua lietettä 28 m 3 /d Kuivatun lietteen ka. 18 % TS Kuivattua lietettä 3,8 m 3 /d Polymeerin syöttö 4 g/kg TS

109 19(142) Punkalaitumen puhdistamon tehostaminen ja saneeraus, VE D1 Tämän vaihtoehdon mukainen prosessimitoitus on esitetty liitteessä ja layoutpiirros liitteessä KR Jätevesien käsittelylle ja puhdistamoiden ympäristövaikutuksille asetettujen tavoitteiden täyttämiseksi Punkalaitumen jätevedenpuhdistamolla on vaihtoehdossa D1 tarpeen tehdä seuraavat laajennus- ja saneeraustoimenpiteet vuoteen 211 mennessä. Laajennus Välppäys uusitaan v. 21 Uusi hiekanerotusallas Ilmastusaltaan laajennus, V = 175 m 3 Uusi jälkiselkeytysallas, A = 5 m 2 Uusi prosessiallashalli, A = 1 m 2 Alkalointikemikaalin varastointi ja annostus UV-desinfiointi Sakokaivolietteen vastaanottoasema Valvomo- ja sosiaalitilat, A = 5 m 2 Saneeraus Lietteen sakeutus, A = 1 m 2 Lietteen kuivauskone Lietteen varastointi kontissa Saostuskemikaalin varastointi ja annostus Polymeerin valmistus- ja annostus Prosessirakennuksen uusiminen/saneeraus Huolto-, korjaamo- ja varastotilojen saneeraus Koneiston saneeraus v. 225 SAI - järjestelmän saneeraus v. 225 Rakennustekninen saneeraus v. 235 Punkalaitumen saneerattava puhdistamo on kaksilinjainen aktiivilietelaitos, joka poistaa tehokkaasti typpeä ja fosforia. Vaihtoehdon VE D1 mukainen prosessi on seuraava: Välppäys ja hiekanerotus: Tuleva jätevesi pumpataan esikäsittelyosaan, jossa sijaitsevat välppä, hiekanerotusallas, sekä välpe- ja hiekka-astiat. Esikäsittely toteutetaan porrasvälpän avulla, välpän avulla tulevasta jätevedestä erotetaan karkea jäte. Porrasvälppä varustetaan välpepuristimella ja pesurilla. Pesty ja puristettu välpejäte siirretään välpelavoille ja ajetaan kaatopaikalle. Jätevedet johdetaan ilmastettuun hiekanerotukseen. Hiekkavesi-seos pumpataan hiekkapesurille, ja sitä kautta kuljetetaan kaatopaikalle. Porrasvälppä säleväli 3 mm

110 11(142) Hiekanerotusallas, tilavuus 15 m 3 Hiekanerotuksesta jätevedet johdetaan biologisen prosessin reaktorialtaaseen. Biologinen käsittely, 1 linjaa Aktiivilieteprosessia laajennetaan kaksinkertaiseksi rakentamalla uusi ilmastusallas (V=175 m 3 ). Nykyisen ilmastusaltaan alkupäähän erotetaan hapettomat denitrifikaatiovyöhykkeet, jotka varustetaan potkurisekoittimilla. Normaalissa käytössä nykyinen ja uusi ilmastusallas toimivat peräkkäisinä altaina sarjassa, mutta huoltotöiden ajaksi jompikumpi allas voidaan ohittaa ja tyhjentää erikseen. Tulokuorma. BOD 112 kg/d Tilavuus: 2 x 175 m 3 35 m 3 - aerobinen 25 m 3 - anoksinen 1 m 3 Viipymä, q kesk Lietekuorma Tilakuorma Biolietteen tuotto Lieteikä SVI Hapentarve, max 14 h,6 kgbod/kgmlssd,36 kgbod/m 3 d 1,3 kgss/kgbod 13 d 1 ml/g 314 kgo 2 /d D-N 393 kgo 2 /d N-N Biologisista reaktorialtaista jätevesi jaetaan kahteen jälkiselkeytysaltaaseen. Jälkiselkeytys, 2 linjaa Jälkiselkeytyksenä on nykyinen pyöreä selkeytysallas sekä uusi hieman pienempi suorakaiteen muotoinen selkeytysallas. Jälkiselkeytyksestä palautusliete pumpataan ilmastusaltaan alkuun ja ylijäämäliete lietteensakeutusaltaaseen. Jälkiselkeytetty jätevesi johdetaan selkeytetyn jäteveden poistokourusta putkella UV-desinfiointiin ja sen jälkeen purkuputkea pitkin Punkalaitumen jokeen. Tilavuus 24 2 m 3 44 m 3 Pinta-ala 95 5 m m 2 Viipymä 17,6 h Sh mit,28 m/h Sh max,69 m/h Sh keskm.,17 m/h Lietepintakuorma 1,64 kgss/m 2 h Lietetilavuuskuorma,16 m 3 /m 2 h

111 111(142) Lietteen käsittely Prosessista muodostuva ylijäämäliete käsitellään kaapimilla varustetussa sakeutusaltaassa, jonne johdetaan myös sakokaivolietteet. Sakeuttamon jälkeen liete kunnostetaan polymeeriliuoksella. Sakeutettu liete kuivataan koneellisesti ja siirretään kuljetuskonttiin. Kuivattu liete viedään lietteen jatkokäsittelyyn muualle. Rejektivedet pumpataan puhdistusprosessin alkuun. Tilavuus: 23 m 3 Pinta-ala: 8 m 2 Kokonaislietekuormitus 163 kgts/d Lietepintakuorma,9 kgss/m 2 h Sakeutetun lietteen ka. 2,5 % TS Sakeutettua lietettä 6,5 m 3 /d Kuivatun lietteen ka. 18 % TS Kuivattua lietettä,9 m 3 /d Polymeerin syöttö 4 g/kg TS Punkalaitumen uusi puhdistamo, VE D2 Tämän vaihtoehdon mukainen prosessimitoitus on esitetty liitteessä ja layoutpiirros liitteessä KR Punkalaitumen jätevedet käsitellään uudessa jätevedenpuhdistamossa, joka rakennetaan n. 1 km:n päähän nykyisestä puhdistamosta. Puhdistamo käsittää seuraavat käsittelyvaiheet: Välppäys ja hiekanerotus v. 211 Biologiset reaktorialtaat, V = 35 m 3 o Anoksinen o Aerobinen Jälkiselkeytysaltaat, A = 145 m 2 UV-desinfiointi Lietteen sakeutus, A = 1 m 2 Lietteen kuivaus Lietteen varastointi kontissa Saostuskemikaalin varastointi ja annostus Alkalointikemikaalin varastointi ja annostus Polymeerin valmistus- ja annostus Valvomo- ja sosiaalitilat, A = 5 m 2 Huolto-, korjaamo- ja varastotilat, A = 8 m 2 Koneiston saneeraus v. 23 SAI - järjestelmän saneeraus v. 23

112 112(142) Punkalaitumen uusi puhdistamo on kaksilinjainen aktiivilietelaitos, joka poistaa tehokkaasti typpeä ja fosforia. Vaihtoehdon VE D2 mukainen prosessi on seuraava: Välppäys ja hiekanerotus: Tuleva jätevesi pumpataan esikäsittelyosaan, jossa sijaitsevat välppä, hiekanerotusallas, sekä välpe- ja hiekkalavat. Esikäsittely toteutetaan porrasvälpän avulla, välpän avulla tulevasta jätevedestä erotetaan karkea jäte. Porrasvälppä varustetaan välpepuristimella ja pesurilla. Pesty ja puristettu välpejäte siirretään välpelavoille ja ajetaan kaatopaikalle. Jätevedet johdetaan ilmastettuun hiekanerotukseen. Hiekkavesi-seos pumpataan hiekkapesurille, ja sitä kautta kuljetetaan kaatopaikalle. Porrasvälppä säleväli 3 mm Hiekanerotusallas, tilavuus 15 m 3 Hiekanerotuksesta jätevedet johdetaan ilmastusaltaisiin. Biologinen käsittely, 2 linjaa Tulokuorma. BOD 112 kg/d Tilavuus: 2 x 175 m 3 35 m 3 - aerobinen 2 x 125 m 3 25 m 3 - anoksinen 2 x 5 m 3 1 m 3 Viipymä, q kesk Lietekuorma Tilakuorma Biolietteen tuotto Lieteikä SVI Hapentarve, max 14 h,6 kgbod/kgmlssd,36 kgbod/m 3 d 1,3 kgss/kgbod 13 d 1 ml/g 314 kgo 2 /d D-N 393 kgo 2 /d N-N Biologisista reaktorialtaista jätevesi johdetaan linjakohtaisiin jälkiselkeytysaltaisiin. Jälkiselkeytys, 2 linjaa Jälkiselkeytyksenä on kaksi suorakaiteen muotoista laskeutusallasta. Jälkiselkeytyksestä palautusliete pumpataan ilmastusaltaan alkuun ja ylijäämäliete lietteensakeutusaltaaseen. Jälkiselkeytetty jätevesi johdetaan selkeytetyn jäteveden poistokourusta UV-desinfioinnin kautta purkuputkeen. Tilavuus 2x 22 m 3 44 m 3 Pinta-ala 2 x 72,5 m m 2 Viipymä 17,6 h Sh mit,28 m/h Sh max,69 m/h,17 m/h Sh keskm.

113 113(142) Lietepintakuorma 1,64 kgss/m 2 h Lietetilavuuskuorma,16 m 3 /m 2 h Lietteen käsittely Prosessista muodostuva ylijäämäliete käsitellään kaapimilla varustetussa sakeutusaltaassa, jonne johdetaan myös sakokaivolietteet. Sakeuttamon jälkeen liete kunnostetaan polymeeriliuoksella. Sakeutettu liete kuivataan koneellisesti ja siirretään kuljetuskonttiin. Kuivattu liete viedään lietteen jatkokäsittelyyn muualle. Rejektivedet pumpataan puhdistusprosessin alkuun. Tilavuus: 3 m 3 Pinta-ala: 1 m 2 Kokonaislietekuormitus 163 kgts/d Lietepintakuorma,68 kgss/m 2 h Sakeutetun lietteen ka. 2,5 % TS Sakeutettua lietettä 6,5 m 3 /d Kuivatun lietteen ka. 18 % TS Kuivattua lietettä,9 m 3 /d Polymeerin syöttö 4 g/kg TS

114 114(142) 7 VAIHTOEHTOJEN KUSTANNUKSET 7.1 Kustannusten laskentaperusteet Jätevesien käsittelyn eri toteuttamisvaihtoehtojen kustannusvertailu suoritetaan nykyarvomenetelmällä. Tarkastelujaksona on 3 vuotta (28-238). Eri aikoina tehtävien toimenpiteiden investointikustannukset on ensin laskettu nykyisellä hintatasolla, jonka jälkeen kaikki tarkastelujaksolla tehtävät investoinnit on diskontattu nykyarvoon. Tarkastelujakson lopussa olevalle omaisuudelle on laskettu jäännösarvot omaisuuserittäin kuoletusaikojen perusteella. Nämä jäännösarvot on myös diskontattu nykyarvoon. Vertailukustannuksissa huomioidaan myös käyttökustannukset, jotka niin ikään diskontataan nykyarvoon koko tarkastelujakson ajalta. Lopullinen vertailukustannus on saatu vähentämällä investointien nykyarvosta jäännösarvon nykyarvo ja lisäämällä siihen käyttökustannusten nykyarvo. Investointikustannukset Jätevedenpuhdistamoiden investointikustannukset arvioidaan tapauskohtaisesti niissä tarvittavien saneeraustoimenpiteiden perusteella. Puhdistamokohtaisesti investointikustannukset jaetaan rakenteiden ja koneiston osalta eri toteutusvuosille. Puhdistamokohtaiset kustannukset on esitetty liitteissä Puhdistamokohtaiset kustannukset on koottu yhteen vaihtoehtokohtaisiin taulukoihin (Liitteet ) joiden avulla varsinainen vaihtoehtojen kustannusvertailu suoritetaan. Taulukoissa kustannukset jaotellaan puhdistamokohtaisesti rakennusteknisiin-, koneisto-, yleis- ja käyttökustannuksiin. Myös tarvittavien siirtoviemäreiden rakenneja koneistokustannukset otetaan huomioon. Eri aikoina tehtävistä investoinneista lasketaan kyseisen vaihtoehdon investointien nykyarvo ja jäännösarvo. Varsinainen vaihtoehtojen välinen vertailukustannus saadaan lisäämällä investointikustannusten nykyarvoon käyttökustannusten nykyarvo ja vähentämällä edelleen tästä investointikustannusten jäännösarvo. Laskutoimituksen tuloksena saadaan kokonaiskustannusten nykyarvo, jonka avulla eri toteutusvaihtoehtoja voidaan vertailla. Jätevesiviemäreiden investointikustannukset perustuvat nimelliskokojen mukaisiin yksikköhintoihin, jotka sisältävät materiaali-, ja työkustannukset. Yksikköhintoihin lisätään yleiskustannuksia 12 %, joka pitää sisällään suunnittelu- ja rakennuttamiskustannukset. Taulukko 26: Jätevesiviemäreiden investointikustannukset johtokoko /m DN 16 M1 53 DN 2 M1 67 DN 315 M1 125 DN 5 M1 25 DN 63-M1 4

115 115(142) Pumppaamoiden investointikustannukset on arvioitu tapauskohtaisesti pumppaamon kapasiteetin ja nostokorkeuden perusteella Käyttökustannukset Viemäreiden vuotuisiksi ylläpitokustannuksiksi on arvioitu,25 % investointikustannuksista. Jätevesipumppaamoiden käyttökustannusten laskennassa on otettu huomioon energia kustannukset, kunnossapitokustannukset ja pumppaamoiden hoitokustannukset. Kustannukset määräytyvät pumppaamon tuoton ja nostokorkeuden perusteella. Jätevedenpuhdistamoiden käyttökustannukset on laskettu puhdistamokohtaisesti ottaen huomioon energia-, kemikaali-, kunnossapitokustannukset sekä lietteen käsittelystä ja käyttöhenkilötyövuosista muodostuvat käyttökustannukset. Korvausinvestoinnit on huomioitu erikseen investointikustannuksissa tulevien vuosien investointeina, joten niitä ei ole mukana vuotuisissa käyttökustannuksissa. Taulukko 27: Käyttökustannusten laskentaperusteet EUR Yks. Ferrosulfaatti 15 t Alumiinisulfaatti 3 t Kalkki 15 t Polymeeri 5 kg Ilmastusenergia 1 MWh Muu sähköenergiankulutus, pumppaus yms. 1 MWh Lietteen jatkokäsittely 5 m 3 Käyttöhenkilökunta 3 htv Yleiskustannukset Yleiskustannuksiksi on arvioitu 25 % pumppaamoiden ja puhdistamojen investointikustannuksista niin laitteiden kuin rakenteidenkin osalta. Viemärilinjojen yleiskustannuksena on käytetty 12 %. Investointikustannusten nykyarvo ja jäännösarvo Investointivaihtoehdon nykyarvo kertoo, kuinka paljon tulevaisuudessa tehtävän investoinnin nykyarvo on kun se diskontataan arviointihetkeen ja siihen lisätään arviointihetkeen diskontatut vuotuiset käyttökustannukset ja vähennetään investoinnin jäännösarvon nykyarvo. Eri jätevedenpuhdistusvaihtoehtojen investointikustannukset ja yleiskustannukset siirtoviemäreiden, puhdistamojen, pumppaamoiden ja tasausaltaiden osalta on muutettu diskonttausmenetelmällä nykyarvoon investoinnin toteutusvuoden perusteella. Tarkastelujakson alkuna pidetään vuotta 28 ja tarkastelujakson viimeinen vuosi on vuosi 238. Tällöin tarkastelujakson pituus on kokonaisuudessaan 3 vuotta. Korkokantana

116 116(142) on käytetty 4 %. Tulevaisuudessa tehtävän investoinnin nykyarvo on pienempi kuin itse investointi, sillä korkotekijä otetaan laskennassa huomioon. Asian voi ajatella kääntäen niin, että jos investointia varten laitetaan nyt säästöön rahasumma x, niin investointihetkellä on käytettävissä rahasumma x sekä investointihetkeen mennessä kertyneet korot. Diskonttaustekijä: V n = 1/(1i) n i = korko prosentti n = jaksojen lukumäärä Jaksollisten maksujen diskonttaustekijä a n/i = ((1i) n -1)/(i(1i) n ) i = korko prosentti n = jaksojen lukumäärä Käyttökustannusten nykyarvoa laskettaessa käytetään jaksollisten maksujen diskonttaustekijää. Jaksollisten maksujen diskonttaustekijä: a n/i = ((1i) n -1)/(i(1i) n ) i = korko prosentti n = jaksojen lukumäärä Investoinnin jäännösarvo on se arvo, joka investoinnilla on tarkasteluajanjakson lopussa, eli vuonna 238. Investoinnille tehdään investointihetkestä tasapoistoja vuoteen 238 asti tai kuoletusajan verran. Vuoden 238 yli menevä poistomäärä on investoinnin jäännösarvo, joka diskontataan nykyarvoon samalla tavalla, kuin investoinnitkin. Investointien kuoletusaikoina eri rakenteille käytetään: - viemärit 4 vuotta - rakenteet 3 vuotta - koneistot 15 vuotta Laskentakorkona käytetään 4 %

117 117(142) 7.2 Kustannusvertailu Eri toteuttamisvaihtoehtojen vertailukustannukset on laskettu liitteissä olevissa taulukoissa, joista käy ilmi kustannusten tarkempi erittely. Alla olevaan taulukkoon 28 on koottu yhteenveto vertailukustannuksista. Näissä luvuissa on mukana kaikki puhdistamoilla tarvittavat investoinnit vuoteen 238 asti. Osa investoinneista on aikaisempien investointien korvausinvestointeja. Taulukossa ensimmäisenä oleva alkuinvestointi kertoo suoraan alkuvaiheessa vuonna 211 tarvittavien investointien määrän. Taulukko 28: Eri toteuttamisvaihtoehtojen kustannusvertailu liitteissä esitettyjen laskelmien perusteella. Toteuttamisvaihtoehto VE A VE B1 VE B2 VE C1 VE C2 VE D1 VE D2 Investointikustannukset - Vuosina , milj. euroa 26,6 22,8 24,9 21, 25,8 2,9 26,6 - Vuosina , milj. euroa 34,1 31,3 3,6 3,2 33,3 31, 34,6 - Investointien nykyarvo, milj. euroa 26,8 23,7 24,6 22,5 26,2 22,8 27,1 - Investointien jäännösarvon nykyarvo, milj. euroa 2,4 1,9 1,5 1,8 1,6 1,8 1,6 Käyttökustannukset 211 M /a 1,27 1,36 1,3 1,49 1,46 1,54 1,52 Käyttökustannusten nykyarvot yhteensä, milj. euroa 21,2 22,3 21,5 24,4 23,9 25,1 24,7 Diskontatut vert. kust. YHTEENSÄ, milj euroa 45,6 44,1 44,7 45,1 48,5 46,1 5,2 Vertailun perusteella investointikustannuksiltaan halvimmat vaihtoehdot ovat VE C1 ja VE D1 ja kalleimmat VE D2 ja VE A. Halvimman ja kalleimman vaihtoehdon välinen ero alkuinvestoinneissa on 5,7 milj. euroa, eli 27 %. Käyttökustannuksiltaan halvin vaihtoehto on VE A, jossa vuotuiset käyttökulut ovat yhteensä 1,27 milj. euroa. Kalleimmat käyttökulut ovat vaihtoehdossa VE D1, 1,54 milj. euroa. Ero käyttökustannuksissa on vuositasolla halvimman ja kalleimman vaihtoehdon välillä siis 27 euroa eli yli 2 %. Koko 3 vuoden tarkastelujaksolta diskontattuna käyttökustannuseroksi muodostuu jo 3,9 milj. euroa. Kun tarkastellaan eri vaihtoehtojen lopullisia vertailukustannuksia, voidaan todeta, että pitkän aikavälin kokonaiskustannuksiltaan halvin vaihtoehto on VE B1 ja toiseksi halvin VE B2. Vaihtoehdoista kallein on VE D2 ja toiseksi kallein VE C2. Ero vertailukustannuksissa halvimman ja kalleimman vaihtoehdon välillä on kuitenkin vain 14 %. Vaihtoehdon VE A vertailukustannukset 3 vuoden tarkastelujaksolla ovat 3,4 % suuremmat kuin vaihtoehdon VE B1. Kustannuserot vaihtoehtojen välillä ovat marginaalisia ja ainoastaan kaksi kalleinta vaihtoehtoa eroaa merkittävämmin muista vaihtoehdoista. Uusien puhdistamoiden rakentaminen Vammalaan ja Punkalaitumelle olisi siis kustannuksiltaan muita vaihtoehtoja kalliimpi ratkaisu.

118 118(142) Kustannusvertailussa ei ole otettu huomioon hankkeeseen mahdollisesti saatavia ulkopuolisia avustuksia. Avustukset painottuvat yleensä siirtoviemärihankkeisiin, joten ne pienentäisivät lähinnä vaihtoehdon VE A alkuinvestointeja. Jos siirtoviemäreihin saatavien avustusten määrä olisi noin 4-5 milj. euroa, muodostuisi VE A myös alkuinvestoinneiltaan edullisimmaksi vaihtoehdoksi ja kokonaiskustannuksiltaan selvästi edullisimmaksi. 7.3 Huittisten kuntakohtainen vertailu Taulukossa 29 on vertailtu pelkästään Huittisille muodostuvia kustannuksia eri vaihtoehdoissa. Tässä laskelmassa Huittisten puhdistamon pääoma- ja käyttökustannukset on jyvitetty Huittisille kuormitusosuuksien suhteessa. Kustannuksissa on kaikissa vaihtoehdoissa täysimääräisesti mukana Huittisiin liittyvän Vampulan kunnan jätevesien johtaminen käsiteltäväksi Huittisten puhdistamolle. Taulukko 29: Huittisten kaupungin investointi-, käyttö-, ja vertailukustannukset nykyarvomenetelmällä laskettuna eri toteuttamisvaihtoehdoissa. Toteuttamisvaihtoehto VE A VE B1 VE C,D Investointikustannukset - Alkuinvestointi, v. 215, milj. euroa 7,14 7,71 6,22 - Vuosina yhteensä, milj. euroa 1,7 11,2 9,14 - Investointien nykyarvo, milj. euroa 7,53 8,22 6,8 - Investointien jäännösarvon nykyarvo, milj. euroa,67,69,52 Käyttökustannukset 211 M /a,5,53,61 Käyttökustannusten nykyarvot yhteensä, milj. euroa 8,17 8,52 9,7 Diskontatut vert. kust. YHTEENSÄ, milj euroa 15,3 16,5 15,98 Ero halvimpaan (%), 6,76 6,29 Kustannusvertailun perusteella Huittisille kokonaiskustannuksiltaan edullisin vaihtoehto on VE A. Edullisuus johtuu suuremmassa puhdistamoyksikössä saavutettavista mittakaavaeduista, kun naapurikunnat osallistuvat puhdistamon kustannuksiin kuormitusosuuksiensa suhteessa. Vaihtoehdoissa C ja D investointikustannukset ovat,92 milj. euroa pienemmät, koska uutta purkuputkea ei silloin rakennettaisi. Laskelmassa ei ole vielä mukana keskuspuhdistamohankkeeseen mahdollisesti saatavien avustusten vaikutusta, joka tekisi vaihtoehdosta VE A Huittisten kannalta vieläkin edullisemman.

119 119(142) 7.4 Vammalan kuntakohtainen vertailu Taulukossa 3 on vertailtu pelkästään Vammalalle muodostuvia kustannuksia eri vaihtoehdoissa. Kustannusvertailussa halvimmaksi vaihtoehdoksi Vammalalle muodostuu nykyisen puhdistamon saneeraus aktiivilieteprosessilla (VE B1a). Vaihtoehto VE A on kuitenkin vain noin 5 % kalliimpi kuin vaihtoehto VE B1a. Vaihtoehdot VE B1b ja VE C2 ja D2 ovat selkeästi muita kalliimpia vaihtoehtoja. Alkuinvestoinneiltaan halvin vaihtoehto olisi VE B1b, mutta se on korkeiden käyttökustannusten vuoksi kokonaiskustannuksiltaan kallein. Vaihtoehdossa VE A alkuinvestoinnit olisivat Vammalan osalta 13,7 milj. euroa, mikä on 4,6 milj. euroa enemmän kuin vaihtoehdossa VE B1a. Edullisempien käyttökustannusten vuoksi VE A on kokonaiskustannuksiltaan kuitenkin vain,9 milj. euroa kalliimpi. Laskelmassa ei ole vielä mukana keskuspuhdistamohankkeen siirtoviemäreihin mahdollisesti saatavien avustusten vaikutusta, joka tekisi vaihtoehdosta VE A Vammalan kannalta edullisimman vaihtoehdon. Laskelmassa ei ole myöskään mukana siirtoviemärin varrella olevalle haja-asutukselle muodostuvaa kustannushyötyä edullisemmasta viemäröinnistä. Tällä perusteella Vammalankin osalta voidaan jo kustannusvertailun perusteella pitää vaihtoehtoa VE A kokonaistaloudellisesti edullisimpana vaihtoehtona. Taulukko 3: Vammalan kaupungin investointi-, käyttö-, ja vertailukustannukset nykyarvomenetelmällä laskettuna eri toteuttamisvaihtoehdoissa. Toteuttamisvaihtoehto VE A VE B1a VE B1b VE C2,D2 Investointikustannukset - Alkuinvestointi, v. 215, milj. euroa 13,69 9,11 8,88 13,94 - Vuosina yhteensä, milj. euroa 16,91 12,98 12,46 16,7 - Investointien nykyarvo, milj. euroa 11,8 9,63 9,32 13,29 - Investointien jäännösarvon nykyarvo, milj. euroa 1,22,78,7,58 Käyttökustannukset 211 M /a,55,6,91,57 Käyttökustannusten nykyarvot yhteensä, milj. euroa 9,9 9,86 14,29 9,39 Diskontatut vert. kust. YHTEENSÄ, milj euroa 19,67 18,71 22,91 22,1 Ero halvimpaan (%) 5,1, 22,41 18,11

120 12(142) 7.5 Äetsän kuntakohtainen vertailu Taulukossa 31 on vertailtu pelkästään Äetsälle muodostuvia kustannuksia eri vaihtoehdoissa. Kustannusvertailussa halvimmaksi vaihtoehdoksi Äetsälle muodostuu VE A, joka olisi myös alkuinvestoinneiltaan edullisempi kuin nykyisen puhdistamon saneeraus (VE C ja D). Äetsän jätevesien johtaminen Vammalan uudelle puhdistamolle olisi alkuinvestoinneiltaan n. 55 % kalliimpaa ja kokonaiskustannuksiltaan noin 37 % kalliimpaa kuin johtaminen Huittisten keskuspuhdistamolle. Taulukko 31: Äetsän investointi-, käyttö-, ja vertailukustannukset nykyarvomenetelmällä laskettuna eri toteuttamisvaihtoehdoissa. Toteuttamisvaihtoehto VE A, B1 VE B2 VE C, D Investointikustannukset - Alkuinvestointi, v. 215, milj. euroa 3,12 4,84 3,32 - Vuosina yhteensä, milj. euroa 3,98 5,65 5,37 - Investointien nykyarvo, milj. euroa 2,75 4,67 3,83 - Investointien jäännösarvon nykyarvo, milj. euroa,25,27,32 Käyttökustannukset 211 M /a,15,15,2 Käyttökustannusten nykyarvot yhteensä, milj. euroa 2,68 2,68 3,45 Diskontatut vert. kust. YHTEENSÄ, milj euroa 5,18 7,9 6,97 Ero halvimpaan (%), 36,85 34,56

121 121(142) 7.6 Punkalaitumen kuntakohtainen vertailu Taulukossa 32 on vertailtu pelkästään Punkalaitumelle muodostuvia kustannuksia eri vaihtoehdoissa. Tässä laskelmassa Huittisten puhdistamon pääoma- ja käyttökustannukset on jyvitetty Punkalaitumelle kuormitusosuuksien suhteessa. Kustannusvertailussa halvimmaksi vaihtoehdoksi Punkalaitumen kannalta muodostuu vaihtoehdot VE A, B tai C, joissa jätevedet johdettaisiin Huittisten keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. VE A on alkuinvestoinniltaan,65 milj. euroa kalliimpi kuin nykyisen puhdistamon saneeraus, mutta edullisempien käyttökustannusten vuoksi VE A muodostuu kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi. Kokonaan uuden puhdistamon rakentaminen Punkalaitumelle olisi niin alkuinvestoinneiltaan kuin kokonaiskustannuksiltaan selvästi kallein vaihtoehto. Laskelmassa ei ole vielä mukana siirtoviemäreihin mahdollisesti saatavien avustusten vaikutusta, mikä tekisi vaihtoehdosta VE A Punkalaitumen kannalta vieläkin edullisemman ja myös alkuinvestoinneiltaan todennäköisesti edullisimman vaihtoehdon. Punkalaitumen kannalta huomioitavaa on myös se, että siirtoviemärin varrelta on viemäröitävissä runsaasti haja-asutusta, mikä pienentää haja-asutuksen viemäröintikustannuksia noin 6 euroa. Tätä kustannussäästöä ei ole mukana vertailukustannuksissa. Taulukko 32: Punkalaitumen investointi-, käyttö-, ja vertailukustannukset nykyarvomenetelmällä laskettuna eri toteuttamisvaihtoehdoissa. Toteuttamisvaihtoehto VE A, B, C VE D1 VE D2 Investointikustannukset - Alkuinvestointi, v. 215, milj. euroa 2,27 1,62 2,57 - Vuosina yhteensä, milj. euroa 2,62 2,63 3,23 - Investointien nykyarvo, milj. euroa 2,2 1,89 2,57 - Investointien jäännösarvon nykyarvo, milj. euroa,19,13,12 Käyttökustannukset 211 M /a,7,8,8 Käyttökustannusten nykyarvot yhteensä, milj. euroa 1,6 1,3 1,38 Diskontatut vert. kust. YHTEENSÄ, milj euroa 2,9 3,7 3,82 Ero halvimpaan (%), 5,84 31,95

122 122(142) 8 VAIHTOEHTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 8.1 Vesistövaikutukset Suunnittelualueen kunnista tällä hetkellä Vammala ja Äetsä purkavat puhdistetut jätevedet Kokemäenjokeen. Huittisten kaupunki purkaa puhdistetut jätevedet Loimijokeen samoin kuin Vampula. Punkalaitumen kunta purkaa puhdistetut jätevedet Punkalaitumenjokeen. Punkalaitumenjoki ja Loimijoki yhdistyvät Kokemäenjokeen Huittisten kaupungin kohdalla. SASTAMALA (Vammala, Mouhijärvi, Äetsä) VAMMALA Äetsä Kokemäenjoki TP1 TP13 TP5 Kokemäenjoki TP L17 TP6 TSV Oy:n vedenotto HUITTINEN TP L15 Punkalaitumenjoki Loimijoki TP VP2A Punkalaidun Loimijoki Vampula (liittyy Huittisiin v. 29) Kuva 79: Nykyiset purkuvesistöt suunnittelualueella sekä vesistöjen näytteenottopisteet Taulukkoon 33 on koottu jokaisen kunnan nykyisiin purkuvesistöihin kohdistuva kuormitus eri jätevedenpuhdistamoilta vuonna 27. Taulukkoon on lisäksi koottu eri jätevesienkäsittelyn vaihtoehdoista muodostuvat kuormitukset eri purkualueille vuo-

123 123(142) den 225 mitoituskuormituksella. Taulukon arvoista voidaan vertailla, kuinka eri vaihtoehdot vaikuttavat kuhunkin purkualueeseen kohdistuvaan puhdistettujen jätevesien pistekuormitukseen. Vuoden 225 kuormitusarvot ovat usein hieman korkeampia verrattuna vuoden 27 kuormitusarvoihin. Tämä johtuu siitä, että vuoden 225 arvot on laskettu kuormitusennusteiden perusteella, jolloin puhdistamoiden tulokuormituskin on selvästi nykyistä suurempi. Taulukko 33: Puhdistamoiden vesistökuormitus vuoden 225 mitoituskuormituksella verrattuna vuoden 27 tilanteeseen ja joessa virtaavaan taustakuormaan. Vesialue yksikkö Tausta- 27 VE A VE B1 VE B2 VE C1 VE C2 VE D1 VE D2 kuorma Vammala Kokemäenjoki TP1 Q m 3 /d BOD7 kg/d P kg/d 33 1,5 2, 2,5 2, 2, 2, 2, N kg/d , 18, 9, 9, 9, 9, NH 4 -N kg/d ,5 27, 22,5 23, 22,5 23, Kiintoaine kg/d Äetsä Kokemäenjoki TP 5 Q m 3 /d BOD7 kg/d P kg/d 358,32,5,5,5,5 N kg/d , 18, 18, 18, NH 4 -N kg/d ,8 4,8 4,8 4,8 Kiintoaine kg/d Huittinen Kokemäenjoki TP 13 Q m 3 /d BOD7 kg/d P kg/d 491 1,6 2,6 1,6 1,34 1,34 1,34 1,2 1,2 N kg/d , 87, 69, 69, 69, 6, 6, NH 4 -N kg/d , 22, 17,2 17,2 17,2 15, 15, Kiintoaine kg/d Punkalaidun Punkalaitumenjoki VP 2A Q m 3 /d BOD7 kg/d P kg/d 52,1,15,2 N kg/d , 9, NH 4 -N kg/d ,3 2,3 Kiintoaine kg/d PÄÄSTÖT YHTEENSÄ 2 7 VE A VE B1 VE B2 VE C1 VE C2 VE D1 VE D2 Q m 3 /d BOD7 kg/d P kg/d 491 3,52 2,6 3,6 3,84 3,84 3,84 3,85 3,9 N kg/d , 177, 177, 177, 177, 177, 177, NH 4 -N kg/d , 44,5 44,2 44,5 45, 44,6 45,1 Kiintoaine kg/d

124 124(142) Kokemäenjoki Suunnittelualueella Kokemäenjokeen puhdistetut jätevedet purkavat tällä hetkellä Vammalan jätevedenpuhdistamo sekä Äetsän jätevedenpuhdistamo. Vammalan ja Äetsän jätevedenpuhdistamojen aiheuttama pistekuormitus on ollut Kokemäenjoen kokonaiskuormituksessa hyvin pieni, koska suuri osa Kokemäenjokeen kohdistuvasta fosforin ja typen ravinnekuormituksesta on peräisin haja-kuormituksesta. Lisäksi Kokemäenjoessa on hyvät laimennusolosuhteet sekä luontainen veden laadun voimakas vaihtelu. Vammalan purkuvesistön ravinnepitoisuudet ovat nykyisin keskivirtaamalla 17 m 3 /s (MQ) seuraavat: Fosfori,21 mg/l 33 kg/d Typpi,928 mg/l kg/d ammoniumtyppi,13 mg/l 195 kg/d Vammalan puhdistamon purkuveden ravinnepitoisuudet tehostamisen jälkeen keskivirtaamalla 6 m 3 /d. Fosfori,3 mg/l 2 kg/d Typpi 15, mg/l 9 kg/d ammoniumtyppi 3,8 mg/l 22,5 kg/d Vammalan puhdistamon vaikutus Kokemäenjokeen purkupaikan alueella on fosforin osalta,7 % ja typen osalta,7 %. Äetsän purkuvesistön ravinnepitoisuudet ovat nykyisin keskivirtaamalla 173 m 3 /s (MQ) seuraavat: Fosfori,24 mg/l 358 kg/d Typpi,874 mg/l kg/d ammoniumtyppi,28 mg/l 48 kg/d Äetsän puhdistamon purkuveden ravinnepitoisuudet tehostamisen jälkeen keskivirtaamalla 1 5 m 3 /d. Fosfori,3 mg/l,48 kg/d Typpi 12, mg/l 18 kg/d ammoniumtyppi 3,2 mg/l 4,8 kg/d Äetsän puhdistamon vaikutus Kokemäenjokeen purkupaikan alueella on fosforin osalta,13 % ja typen osalta,14 %.

125 125(142) Huittisten kohdalla Kokemäenjoen ravinnepitoisuudet ovat nykyisin keskivirtaamalla 2 m 3 /s (MQ) seuraavat: Fosfori,28 mg/l 491 kg/d Typpi 1,14 mg/l kg/d ammoniumtyppi,39 mg/l 677 kg/d Mikäli Huittisiin rakennetaan alueellinen jätevedenpuhdistamo, ovat puhdistamon purkuvesistöön johdettava jätevesi kuormitukseltaan seuraavanlaista keskimääräisellä virtaamalla 11 5 m 3 /d: Fosfori,2 mg/l 2,6 kg/d Typpi 15,4 mg/l 177 kg/d ammoniumtyppi 3,8 mg/l 44 kg/d Huittisten alueellisen puhdistamon vaikutus Kokemäenjokeen purkupaikan alueella on fosforin osalta,5 % ja typen osalta,9 %. Kokemäenjokeen muodostuva puhdistettujen jätevesien ravinnekuormitus vähenee parhaiten vaihtoehdossa VE A, jolloin alueen kaikki jätevedet käsitellään keskitetysti yhdessä isossa laitoksessa. Tällöin voidaan myös poistaa Äetsän ja Vammalan alueella olevat puhdistettujen jätevesien purkupaikat sekä Vammalan nykyinen avoviemäriksi luokiteltu purkuoja. Huittisten uusi jätevesien purkupaikka on suunniteltu Kokemäenjoen ja Loimijoen yhtymäkohtaan, jossa puhdistettujen jätevesien sekoittuminen on nykyistä Loimijoen purkupaikkaa tehokkaampaa. Lisäksi uusi purkupaikka tulee olemaan virtaussuunnassa TSV Oy:n raakavedenottamon alapuolella, joka osaltaan parantaa ja varmistaa hyvälaatuisen raakavedenoton, verrattuna siihen että Äetsä ja Vammala purkaisivat puhdistetut jätevedet raakavedenottamon yläpuoliselle jokiosuudelle, kuten nykyisellään. Vaihtoehdossa B1 ja B2 voidaan paikallisesti parantaa Äetsän purkuveden laatua keskittämällä jätevesien käsittely joko Huittisiin tai Vammalaan. Mikäli Vammalaan rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo, voidaan edelleen käyttää vanhaa purkupaikkaa, joskin nykyinen avoviemärinä oleva purkuoja poistuu käytöstä. Toinen vaihtoehto on siirtää purkupaikka voimalan yläpuolelle Liekovedelle. Tällöin puhdistettu jätevesi laimenee ennen Kokemäenjokea ja edesauttaa ravinteiden luonnollista poistumista vesistöstä. Tästä on etua etenkin ajatellen Kokemäenjoen alavirralla olevan TSV Oy:n raakavedenottamon vedenottoa. Vaihtoehdot VE C ja D eivät käytännössä vaikuta Kokemäenjoen tilaan. Puhdistamojen saneerauksien myötä puhdistustulokset luonnollisesti tehostuvat ja näin jokeen kohdistuva kuormitus pienenee.

126 126(142) Kokonaisuudessaan purkuvesistötarkastelussa voidaan havaita kaikissa vaihtoehdoissa jätevesien osuudet kokonaiskuormituksista pieniksi, samoin vaikutukset ravinnetasoon. Purkuvesistön ravinnepitoisuudet muuttuvat, mikäli jätevesien johtaminen vesistöön lakkaa, mutta vaikutukset vesistöön jäävät paikallisiksi, purkukohdan lähiympäristöön. Olettamus on, ettei jätevesien poisjohtaminen alenna Kokemäenjoen kuormitustasoa Äetsän ja Vammalan alueilla. Loimijoki Suunnittelualueella Loimijokeen purkavat puhdistetut jätevedet tällä hetkellä Huittisten kaupunki ja Vampulan kunta. Huittisten ja Vampulan muodostama kuormitus on hyvin marginaalinen Loimijoen kokonaiskuormituksesta. Loimijokeen johdetaan 1 kunnan ja teollisuuden jätevesiä. Myös haja-asutuksen muodostama haja-kuormitus on erittäin merkittävä osa Loimijoen ravinnekuormitusta. Huittisten purkuvesistön ravinnepitoisuudet ovat nykyisin keskivirtaamalla 28 m 3 /s (MQ 25) seuraavat: Fosfori,149 mg/l 36 kg/d Typpi 2,615 mg/l kg/d ammoniumtyppi,416 mg/l 16 kg/d Huittisten puhdistamon purkuveden ravinnepitoisuudet nykyisin keskivirtaamalla 265 m 3 /d. Fosfori,3 mg/l 1,6 kg/d Typpi 15, mg/l 29 kg/d ammoniumtyppi 3,8 mg/l 19 kg/d Huittisten puhdistamon vaikutus Loimijoen purkupaikan alueella on fosforin osalta,4 % ja typen osalta,45 %. Tämä kuormitusosuus poistuu Loimijoesta kun uusi purkuputki tullaan sijoittamaan Kokemäenjokeen. Purkuvesistötarkastelussa voidaan havaita kaikissa vaihtoehdoissa jätevesien osuudet kokonaiskuormituksista pieniksi, samoin vaikutukset ravinnetasoon. Purkuvesistön ravinnepitoisuudet muuttuvat, mikäli jätevesien johtaminen vesistöön lakkaa, mutta vaikutukset vesistöön jäävät paikallisiksi, purkukohdan lähiympäristöön. Olettamus on, ettei jätevesien poisjohtaminen alenna Loimijoen kuormitustasoa Huittisten alueella.

127 127(142) Punkalaitumenjoki Suunnittelualueella Punkalaitumenjokeen purkavat puhdistetut jätevedet ainoastaan Punkalaitumen kunta. Punkalaitumenjoki virtaa koko matkansa peltojen ja hajaasutuksen reunustamana ja yhtyy Huittisten kaupungin alueella Loimijokeen. Punkalaitumenjoen kuormituksesta valtaosa onkin peräisin hajakuormituksesta pelloilta. Punkalaitumen purkuvesistön ravinnepitoisuudet ovat nykyisin keskivirtaamalla 3,6 m 3 /s (MQ) seuraavat: Fosfori,168 mg/l 52 kg/d Typpi 2,56 mg/l 795 kg/d ammoniumtyppi,213mg/l 66 kg/d Punkalaitumen puhdistamon purkuveden ravinnepitoisuudet keskivirtaamalla 6 m 3 /d. Fosfori,3 mg/l,15 kg/d Typpi 15, mg/l 9 kg/d ammoniumtyppi 3,8 mg/l 2,3 kg/d Punkalaitumen puhdistamon vaikutus purkupaikan alueella on fosforin osalta,29 % ja typen osalta 1,13 %. Tämä kuormitusosuus poistuu Punkalaitumenjoesta, mikäli jätevedet johdetaan Huittisiin käsiteltäväksi. Punkalaitumen kunnan jätevesikuormitus ei vaikuta suuresti veden laatuun eikä muuta joen käyttökelpoisuutta, vaikka kuormituksella on paikallisesti typpitasoa kohottavaa vaikutusta. Purkuvesistötarkastelussa voidaan havaita kaikissa vaihtoehdoissa jätevesien osuudet kokonaiskuormituksista pieniksi, samoin vaikutukset ravinnetasoon. Purkuvesistön ravinnepitoisuudet muuttuvat, mikäli jätevesien johtaminen vesistöön lakkaa, mutta vaikutukset vesistöön jäävät paikallisiksi, purkukohdan lähiympäristöön. Olettamus on, ettei jätevesien poisjohtaminen alenna Punkalaitumenjoen kuormitustasoa.

128 128(142) 8.2 Maankäyttö ja liikenne VE A Yhden puhdistamon mallissa jätevesien lopullinen käsittely keskitettäisiin Huittisten nykyisen puhdistamon alueelle laajennettavaan puhdistamoon. Silloin kaikki jätevedenpuhdistukseen liittyvä liikenne kohdistuisi Huittisten puhdistamolle. Merkittävää mahdollisesti haittaa aiheuttavaa liikennettä on lähinnä puhdistamolta pois ajettavat kuivatun lietteen tai lopputuotteen kuormat sekä esikäsittelyjätteiden kuormat. Puhdistamolle tuodaan ympäristöstä sakokaivolietteitä loka-autoilla tai traktoreilla. Lisäksi puhdistamolle tuodaan noin kerran kuussa kemikaalikuormia täysperävaunullisilla ajoneuvoilla. Huittisten puhdistamon liikenne kulkee käytännössä Pappilanniemen omakotitaloalueen läpi valtatielle 12. Liikennemäärä on kuitenkin vain muutamia ajoneuvoja päivässä rajoittuen normaaliin työaikaan, joten haittaa ei voida pitää kovin merkittävänä. Huittisten puhdistamon tarvittavat laajennukset voidaan toteuttaa nykyisellä puhdistamon tontilla, joten alueen laajentamiseen ja lisämaan hankintaan ei ole tarvetta. Puhdistamon ja omakotitaloalueen väliin jäävä vanhan kompostointikentän alue on varsinaisen puhdistamon aluetta alavampaa. Tulvariskien vuoksi puhdistamon lähialueen käyttäminen mm. asuinrakentamiseen olisi hankalaa ja kallista, joten puhdistamon sijainti ei juurikaan aiheuta ylimääräisiä rajoituksia lähialueen maankäytölle. Kompostointikentän alue voidaan maisemoida ja muuttaa esimerkiksi puistoalueeksi, joka muodostaisi samalla suoja-alueen puhdistamon ja asutuksen väliin. Punkalaitumella nykyisen puhdistamon poistuessa käytöstä rakennukset puretaan ja alue maisemoidaan. Alueelle jää jäteveden pumppaamo, tasausallas ja sakokaivolietteen vastaanottoasema, joten aivan nykyisen puhdistamon paikalle ei ole suotavaa rakentaa asuntoja. Ratkaisu kuitenkin voi tehdä mahdolliseksi rakennetun alueen laajentamisen lähemmäksi puhdistamon tonttia, sillä pumppaamolle tarvittava suojaetäisyys on merkittävästi lyhyempi kuin nykyisen puhdistamon suojaetäisyys asutukseen. Vammalan nykyisen puhdistamon poistuessa käytöstä olisi vaihtoehtona joko purkaa nykyiset rakennukset kokonaan pois tai etsiä niille uusiokäyttöä. Alueelle jäisi kuitenkin suuri jätevedenpumppaamo, tasausallas ja sakokaivolietteiden vastaanottoasema, mikä joka tapauksessa rajoittaisi edelleen alueen käyttöä. Vammalan puhdistamolle nykyisin kohdistuva liikenne vähenisi tässä vaihtoehdossa merkittävästi lietteen poiskuljetuksen ja kemikaalien kuljetuksen loppuessa. Sakokaivolietteiden tuonti aiheuttaisi kuitenkin edelleen liikennettä alueelle muutamia kertoja päivässä. Liikenne ohjautuu puhdistamolta pääteille, joten siitä ei aiheudu merkittävää haittaa. Äetsän puhdistamon rakennukset poistuvat käytöstä suurelta osin. Alueelle jää tasausallas ja pumppaamo. Puhdistamon rakennuksia ei helposti pysty hyödyntämään muuhun käyttöön, joten rakennukset olisi järkevintä purkaa ja betonialtaat voidaan peittää maalla. Puhdistamotoiminnan loppuminen mahdollistaisi muun rakentamisen jokivarren alueelle.

129 129(142) Vaihtoehdossa VE A rakennetaan pitkiä (42 km), ja osin kookkaitakin (DN 63) siirtoviemäreitä, joiden sijoittaminen maastoon vaatii melko paljon maa-alueita. Linjojen rakentamiseen tarvittava työalue on 1 m leveä, jolloin raivattavaa aluetta on yhteensä 42 hehtaaria. Kiinteistöille rasitteeksi jäävä linja-alue olisi vähintään 6 m leveä, jolloin rasitealueita tulisi olemaan yhteensä lähes 25 hehtaaria. Suurimpien pumppaamojen ympärille tulisi linjan haltijan lisäksi ostaa maa-alueita. Linjojen rakentamisesta aiheutuvaa haittaa ei tässä selvityksessä ole tarkasteltu. VE B1 Vaihtoehdossa VE B1 Äetsä ja Punkalaitumen jätevedet johdetaan Huittisten nykyiselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Tässä vaihtoehdossa saavutetaan samat maankäytölliset hyödyt Äetsän ja Punkalaitumen nykyisten puhdistamoiden ympäristössä kuin edellä kuvatussa vaihtoehdossa A. Sen sijaan Huittisten nykyisellä puhdistamolla maankäyttötilanne ei juurikaan muuttuisi. Äetsän jätevesiä varten olisi rakennettava kolmas ilmastusallas sekä hiekkasuodatus, jotka sijoittuisivat nykyisen jälkiselkeytysaltaan viereen nykyiselle tontille. Varsinaiset prosessialtaat, joissa kiertää aktiivilietettä tullaan tässäkin vaihtoehdossa kattamaan ja rakennusten poistoilma käsitellään suodattimilla. Huittisten puhdistamon liikennemäärät ja liikenteestä aiheutuvat haitat tulisivat tässä vaihtoehdossa jonkin verran kasvamaan nykyisestä tilanteesta. Muodostuva lietemäärä tulisi kasvamaan Äetsän ja Punkalaitumen jätevesien takia noin 18 % vuoden 27 tasosta. Äetsä - Huittinen siirtoviemärin pituus on 9 km (DN 315) ja Punkalaidun Huittinen siirtoviemärin pituus 18 km (DN 2). Linjoja varten tarvittava rakennusalue on silloin noin 27 hehtaaria ja rasitealue noin 16 hehtaaria. Linjat palvelevat erittäin hyvin jokivarsien tuntumaan sijoittunutta haja-asutusta, joten linjojen rakentamisesta aiheutuvat haitat tulevat pitkälti kompensoiduksi liittymismahdollisuuden tuomalla kiinteistöjen arvonnousulla. Vammalan puhdistamolla tämä vaihtoehto merkitsee puhdistamon laajentamista noin kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Laajennuksille on sinänsä hyvin tilaa puhdistamon tontilla, joten tilanne ei maankäytöllisesti juurikaan muutu nykyisestä. Puhdistamo läheisyyteen ei jatkossakaan voida kaavoittaa asuinalueita eikä muuta mahdollisesti häiriintyvää toimintaa. Liikennemäärät puhdistamoalueella pysyvät vähintään nykyisellä tasolla ja ehkä hieman lisääntyvät mm. kemikaalien kulutuksen kasvaessa. VE B2 Vaihtoehdossa VE B2 Äetsän ja Vammalan jätevedet johdetaan Vammalan ja Äetsän välille rakennettavalle uudelle puhdistamolle käsiteltäväksi. Punkalaitumen jätevedet johdetaan edellisten vaihtoehtojen mukaisesti Huittisten puhdistamolle. Tässä vaihtoehdossa saavutetaan samat maankäytölliset hyödyt Punkalaitumen nykyisen puhdistamon ympäristössä kuin aiemmin kuvatussa vaihtoehdossa A.

130 13(142) Äetsän nykyisen puhdistamon poistuessa käytöstä saavutetaan nykyisen puhdistamoalueen osalta samat maankäytölliset edut kuin vaihtoehdossa VE A, joka on selostettu aikaisemmin. Tässä vaihtoehdossa Vammalan jätevedenpuhdistamo rakennetaan uuteen paikkaan noin 3 km:n päähän nykyisestä puhdistamosta, jonka paikalle jäisi suuri keskuspumppaamo. Uusi jätevedenpuhdistamo tulisi pääosin kallion sisään taajaman ulkopuolelle, jonne sijoitetaan myös sakokaivolietteiden vastaanottopaikka. Tämä edellyttää suojaalueineen noin 1 ha:n maa-alueen hankintaa. Lietteen vastaanottoon ja poiskuljetukseen liittyvä liikenne ja mahdolliset haittatekijät siirtyisivät nykyiseltä puhdistamolta uudelle, syrjäisemmälle alueelle, jolloin liikenne Vammalan taajama-alueella vähenee. Huittisten puhdistamolla tilanne muuttuu hyvin vähän nykyisestä. Puhdistamoa tehostetaan jälkisuodatuksella, joka rakennetaan nykyisten altaiden viereen. Puhdistamon rakenteellinen saneeraus ja allastilojen kattaminen vähentää hajujen leviämistä puhdistamolta. Kuormituksen kasvu jää sen verran pieneksi, ettei esimerkiksi kuljetettavan lietemäärän osalta voida puhua merkittävästä muutoksesta liikennemäärien kannalta. VE C1 Vaihtoehdossa VE C1 Huittisten, Vammalan, ja Äetsän jätevedet käsitellään edelleenkin niiden nykyisillä jätevedenpuhdistamoilla. Maankäytöllisesti ja liikenteellisesti tämä vaihtoehto ei tuo juuri mitään muutosta nykyiseen tilanteeseen näissä kunnissa. Punkalaitumen jätevedet johdetaan edellisten vaihtoehtojen mukaisesti Huittisten puhdistamolle. Tässä vaihtoehdossa saavutetaan samat maankäytölliset hyödyt Punkalaitumen nykyisen puhdistamon ympäristössä kuin aiemmin kuvatussa vaihtoehdossa A. Tässä vaihtoehdossa Huittisten puhdistamoa tehostetaan jälkisuodatuslaitoksella ja lietteen sakeuttamolla, jotka sijoitetaan nykyisten ilmastusaltaiden viereen puhdistamon nykyiselle tontille. Hiekkasuodatuslaitos on täysin katettu prosessiyksikkö, josta ei aiheudu mitään haittaa ympäristöön. Uudisrakennuksen pinta-ala on noin 15 m 2. Vammalan puhdistamoa laajennetaan vaihtoehdossa B1 kuvatulla tavalla. Tässä vaihtoehdossa ei rakenneta siirtoviemäreitä Vammalan ja Huittisten välille, jolloin haja-asutuksen viemäröintiä varten olisi tällä alueella rakennettava erilliset runkoviemärit. VE C2 Vaihtoehdossa VE C2 Huittisten ja Äetsän jätevedet käsitellään edelleenkin niiden nykyisillä jätevedenpuhdistamoilla. Maankäytöllisesti ja liikenteellisesti tämä vaihtoehto ei tuo juuri mitään muutosta nykyiseen tilanteeseen näissä kunnissa. Punkalaitumen jätevedet johdetaan edellisten vaihtoehtojen mukaisesti Huittisten puhdistamolle. Tässä vaihtoehdossa saavutetaan samat maankäytölliset hyödyt Punkalaitumen nykyisen puhdistamon ympäristössä kuin aiemmin kuvatussa vaihtoehdossa A.

131 131(142) Tässä vaihtoehdossa Huittisten puhdistamoa tehostetaan jälkisuodatuslaitoksella ja lietteen sakeuttamolla, jotka sijoitetaan nykyisten ilmastusaltaiden viereen puhdistamon nykyiselle tontille. Hiekkasuodatuslaitos on täysin katettu prosessiyksikkö, josta ei aiheudu mitään haittaa ympäristöön. Uudisrakennuksen pinta-ala on noin 15 m 2. Vammalan puhdistamoa laajennetaan vaihtoehdossa B1 kuvatulla tavalla. Tässä vaihtoehdossa ei rakenneta siirtoviemäreitä Vammalan ja Huittisten välille, jolloin haja-asutuksen viemäröintiä varten olisi tällä alueella rakennettava erilliset runkoviemärit. VE D1 Vaihtoehdossa VE D1 Huittisten, Vammalan, Äetsän ja Punkalaitumen jätevedet käsitellään edelleenkin nykyisillä neljällä jätevedenpuhdistamolla. Maankäytöllisesti ja liikenteellisesti tämä vaihtoehto ei tuo juuri mitään muutosta nykyiseen tilanteeseen. Tässä vaihtoehdossa Huittisten puhdistamoa tehostetaan jälkisuodatuslaitoksella ja lietteen sakeuttamolla, jotka sijoitetaan nykyisten ilmastusaltaiden viereen puhdistamon nykyiselle tontille. Hiekkasuodatuslaitos on täysin katettu prosessiyksikkö, josta ei aiheudu mitään haittaa ympäristöön. Uudisrakennuksen pinta-ala on noin 15 m 2. Punkalaitumen nykyistä puhdistamoa laajennetaan uudella ilmastusaltaalla ja jälkiselkeytysaltaalla ja nykyiset puhdistamon hallirakenteet korvataan uudella hallilla. Valvomo- ja sosiaalitilat sijoitetaan uuteen erilliseen rakennukseen. Saneerauksen johdosta haju- ja meluhaitat tulevat vähentymään. Puhdistamon kuormitus ei tule merkittävästi kasvamaan nykyisestä tasosta. Vammalaan rakennetaan uusi puhdistamo vaihtoehdossa B2 kuvatulla tavalla, jolloin nykyisen puhdistamon alueella haitat vähenevät ja aluetta voidaan kehittää vapaammin. Tässä vaihtoehdossa ei rakenneta siirtoviemäreitä Vammalan ja Huittisten välille, jolloin haja-asutuksen viemäröintiä varten olisi tällä alueella rakennettava erilliset runkoviemärit. VE D2 Vaihtoehdossa VE D2 Huittisten, Vammalan, Äetsän ja Punkalaitumen jätevedet käsitellään edelleenkin neljällä jätevedenpuhdistamolla. Vammalaan ja Punkalaitumelle rakennetaan uudet puhdistamot ja Huittisissa ja Äetsässä saneerataan vanhat. Tässäkin vaihtoehdossa Huittisten puhdistamoa tehostetaan jälkisuodatuslaitoksella ja lietteen sakeuttamolla, jotka sijoitetaan nykyisten ilmastusaltaiden viereen puhdistamon nykyiselle tontille. Hiekkasuodatuslaitos on täysin katettu prosessiyksikkö, josta ei aiheudu mitään haittaa ympäristöön. Uudisrakennuksen pinta-ala on noin 15 m 2.

132 132(142) Punkalaitumen uusi puhdistamo sijoitetaan kauemmaksi jokirannasta ja asutuksesta, jolloin nykyisen puhdistamon ympäristöön voidaan helpommin sijoittaa asutusta tai muita toimintoja. Vammalaan rakennetaan uusi puhdistamo vaihtoehdossa B2 kuvatulla tavalla, jolloin nykyisen puhdistamon alueella haitat vähenevät ja aluetta voidaan kehittää vapaammin. Tässäkään vaihtoehdossa ei rakenneta pitkiä siirtoviemäreitä, jolloin haja-asutuksen viemäröintiä varten olisi rakennettava erilliset runkoviemärit. 8.3 Hajuhaitat VE A Vammalan, Äetsän ja Punkalaitumen puhdistamoiden ajoittaiset hajuhaitat poistuisivat. Huittisten puhdistamolla käsiteltävä jätevesimäärä ja lietemäärät kasvavat, jolloin hajunmuodostumispotentiaalia on enemmän. Suuressa yksikössä hajut voidaan kuitenkin hallita ja puhdistaa nykyistä tehokkaammin, jolloin hajuhaitat eivät Huittisten puhdistamollakaan lisäänny vaan pikemminkin vähenevät nykytilanteeseen verrattuna. VE B1 Äetsän ja Punkalaitumen ajoittaiset hajuhaitat poistuisivat. Huittisten ja Vammalan puhdistamoiden hajuhaitat mahdollisesti hieman vähenevät, kun laitoksia saneerataan ja avoimia osia katetaan. VE B2 Äetsän ja Punkalaitumen ajoittaiset hajuhaitat poistuisivat. Huittisten puhdistamon hajuhaitat mahdollisesti hieman vähenevät, kun laitos saneerataan ja avoimia osia katetaan. Vammalan nykyisen puhdistamon hajuhaitat poistuvat, mutta uuden puhdistamon poistoilmaputken läheisyydessä ajoittaista hajua saattaa esiintyä. Vaikutusalueella ei kuitenkaan ole asutusta. VE C1 Huittisissa, Vammalassa ja Äetsässä hajuhaitat mahdollisesti vähenevät, koska puhdistamoja katetaan ja rakennetaan hajunpoisto. Punkalaitumella ajoittaiset hajuhaitat poistuisivat kokonaan. VE C2 Huittisissa ja Äetsässä hajuhaitat mahdollisesti vähenevät, koska puhdistamoja saneerataan ja katetaan. Punkalaitumella ajoittaiset hajuhaitat poistuisivat kokonaan. Vammalan nykyisen puhdistamon hajuhaitat poistuvat, mutta uuden puhdistamon poistoilmaputken läheisyydessä ajoittaista hajua saattaa esiintyä. Vaikutusalueella ei kuitenkaan ole asutusta. VE D1 Kaikilla nykyisillä puhdistamoilla hajuhaitat mahdollisesti hieman vähenevät, koska puhdistamoja saneerataan ja katetaan.

133 133(142) VE D2 Huittisissa ja Äetsässä hajuhaitat mahdollisesti vähenevät, koska puhdistamoja saneerataan ja katetaan. Punkalaitumen ja Vammalan nykyisten puhdistamoiden hajuhaitat poistuvat, mutta uusien puhdistamoiden poistoilmaputkien läheisyydessä ajoittaista hajua saattaa esiintyä. Vaikutusalueella on kuitenkin vähän asutusta. 8.4 Vaikutukset haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn Keskitetyillä jätevedenkäsittelyvaihtoehdoilla on vaikutusta haja-asutuskiinteistöjen jätevesien käsittelyyn. Suuressa osaa haja-asutuksen kiinteistöjä jätevedet on käsitelty tähän asti kiinteistökohtaisin menetelmin. Jatkossa kiinteistöjen tulee tehostaa kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyjärjestelmää tai vaihtoehtoisesti rakentaa useamman kiinteistön yhteisiä järjestelmiä. Keskitettäessä Vammalan ja Äetsän jätevesien käsittely joko Huittisiin tai Vammalan uudelle puhdistamolle, joudutaan rakentamaan ylikunnallisia siirtoviemärilinjoja. Siirtoviemärilinjoja joudutaan rakentamaan myös viemäröitäessä Punkalaitumen kunnan ja Vampulan alueen jätevedet Huittisten nykyiselle puhdistamolle. Siirtoviemärilinjat tuovat haja-asutusalueelle mahdollisuuden liittyä keskitettyyn jätevesienkäsittelyverkostoon. Erityisen merkittävä hyöty siirtoviemäristä muodostuu Huittisten ja Punkalaitumen väliselle haja-asutukselle. Siirtoviemärin liittymiskohdat sijoittuisivat siirtoviemäripumppaamoihin tai linjaan olisi mahdollista liittyä yhdellä kyläalueen pääpumppaamolla, jonne kyläalueen jätevedet viemäröitäisiin vähittäisverkostoilla. Seuraavassa on selvitetty Vammalan, Äetsän, Huittisten, Punkalaitumen ja Vampulan alueilla olevat haja-asutuksen tarvealueet joiden keskitettyä jätevesien käsittelyä ylikunnalliset siirtoviemärilinjat edesauttaisivat. Vammalan ja Äetsän alueet Vammala-Äetsä-Huittinen siirtoviemäri tai Äetsä Vammala siirtoviemäri Siirtoviemäri on linjattu Kokemäenjoen ja Kantatie 12 suuntaisesti joen eteläpuoleiselle alueelle. Siirtoviemärin linjan varrelle sijoittuvat Äetsän kyläalueista Jaamala, Mielaanniemi, Teukkula ja Äetsänmäki. Siirtolinjan varrella Vammalan ja Äetsän alueilla on noin 16 kiinteistöä, jotka on mahdollista liittää keskitetyn jätevesienkäsittelyn piiriin. Asuinkiinteistöt sijaitsevat jo melko lähellä olemassa olevaa Äetsän viemäriverkostoa, joten merkittävää kustannushyötyä siirtolinjasta ei muodostus alueelle. Huittisten ja Punkalaitumen alue Äetsä Huittinen siirtoviemäri Viemäröitäessä joko Äetsän jätevedet tai sekä Äetsän ja Vammalan jätevedet Huittisiin, on siirtoviemärilinjaus samanlainen. Linjaus voidaan toteuttaa joko Uotilanvuoren ja Raskanmetsän itä- tai länsipuolelta. Haja-asutus on keskittynyt enemmän länsi-

134 134(142) puolelle. Siirtolinjan varrella on noin 5 haja-asutuksen kiinteistöä, jotka on mahdollista liittää keskitetyn viemäröinnin piiriin. Punkalaidun Huittinen siirtoviemäri Punkalaitumen ja Huittisten välille suunniteltu siirtoviemäri on vuonna 25 laaditun suunnitelman mukaan linjattu Punkalaitumenjoen eteläpuolelle. Nyt suoritetuissa tarkistuksissa linjaus suositellaan toteutettavaksi Punkalaitumenjoen pohjoispuolelle, koska valtaosa haja-asutuksesta on keskittynyt tälle alueelle. Punkalaitumen puolella siirtolinjan varrella on noin 1 kiinteistöä ja Huittisten puolella noin 9 kiinteistöä jotka voidaan liittää keskitetyn vesihuollon piiriin. Keskitetty jätevesien käsittely vähentää Punkalaitumenjokeen päätyvää ravinnekuormitusta. Punkalaitumenjoki on jo ennestään hyvin korkeasti kuormittunut. Mikäli siirtolinjoja Punkalaitumen ja Huittisten välille ei toteuteta, on haja-asutuksen keskitetyn viemäröinnin ja talousvesihuollon järjestäminen Punkalaitumenjoen varteen huomattavasti kalliimpaa. Voidaan laskea että tällöin haja-asutuksen viemäröimiseen ja talousvesihuoltoon joudutaan rakentamaan noin 18 kilometrin matkalle PEH 11 muoviputkea runkolinjana ja noin 4 viemäriverkoston linjapumppaamoa. Tällöin haja-asutuksen vesihuollon kustannukset ovat noin 6 euroa kalliimmat, kuin toteutettaessa haja-asutuksen viemäröinti ja vesihuolto rakennettaviin yhdyslinjoihin. 8.5 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alla olevat tiedot perustuvat ympäristöhallinnon paikkatietorekisteriin ja ovat Pirkanmaan alueellisen ympäristökeskuksen laatimia. Koska paikkatietoaineisto ei ole kattava, tulisi jatkosuunnittelun yhteydessä ennen töiden aloittamista, selvittää tarkasti paikalliset luontoarvot ja ottaa ne huomioon toteutussuunnitelmissa. Punkalaidun Vaihtoehtojen VE A, B ja C suunniteltu siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtolinjaus kulkee Punkalaitumenjoen - Jalasjoen kulttuurimaiseman läpi. Parrila Haviokoski alueella sijaitsee perinnebiotoopit Yli-Parrin hevoslaidun ja Haviokosken kallioketo, jotka on käytännössä kierrettävä. Kulttuurimaisemaan siirtoviemäri vaikuttaa lähinnä rakennusaikana. Linjaus on suunniteltava lähinnä peltoalueita pitkin siten, että nykyistä puustoa ei tarvitse kaataa. Äetsä Vaihtoehtojen VE A ja VE B viemärilinja kulkee Kokemäenjoen kulttuurimaiseman ja maisemakokonaisuusalueen läpi sekä Vammalan että Huittisten puolelle. Äetsän taajaman ja Kiikan alueen välissä ovat Natura 2 verkostoon kuuluvat alueet Kilpijoen ranta ja Kilpikoski. Lisäksi siirtolinjojen läheisyydessä esiintyy huomionarvoinen laji pallorustojäkälä, Kilpikosken Natura-alueella. Äetsän Keikyän taajaman koillispuolella on arvokas kallioalue Karausvuori sekä liito-oravan elinympäristöaluetta.

135 135(142) Vammala Vammalan nykyisen purkuojan välittömässä läheisyydessä sijaitsevat perinnebiotoopit Hiidenvainionniitty sekä Pukin niitty. Tämä on huomioitava uuden purkuputken suunnittelussa. Pirkanmaan ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että hankkeen tai jatkosuunnittelun vaikutukset läheisiin Natura-alueisiin tulee selvittää tarkemman jatkosuunnittelun yhteydessä. Suunnitelmaan tulee kirjata perusteluineen ns. Natura-arvioinnin tarveharkinta, eli heikentääkö hanke todennäköisesti merkittävästi Natura 2- aluetta ja sen suojeluperusteena olevia luonnonarvoja. Vesihuoltolinjausten tarkesuunnittelussa tulee suunnittelun yhteydessä huomioida myös hankealueella olevat muut luontoarvot. Jos vesihuoltohankkeen yhteydessä joudutaan kaatamaan puustoa, on varmistuttava, ettei hakkuilla heikennetä tai hävitetä alueella mahdollisesti olevia liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. 8.6 Vaikutukset pohjavesiin Uusien puhdistamoalueiden ja siirtoviemärialueiden läheisyydessä ei ole pohjavesialueita, joten hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia pohjavesiin. Välillisesti vaihtoehdot VE A ja VE B1 vähentävät pohjaveden pilaantumisen riskiä, sillä vaihtoehto edesauttaa pohjavesialueella olevien kiinteistöjen liittymisen viemäröinnin piiriin. 8.7 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset johtuvat pääasiassa siirtoviemärien rakentamisen aikaisesta maankäytön rajoituksista, pölystä, melusta ja liikenteestä. Vaikutusten laajuus on suhteessa rakennettavan siirtoviemärin pituuteen. Vaihtoehdossa A vaikutukset ovat isoimmat ja vaihtoehdossa D1 vaikutuksia ei ole, koska siirtoviemäreitä ei rakenneta. Puhdistamoiden osalta Vammalan uuden puhdistamon rakentamisen vaikutukset olisivat suurimmat hieman rakennuspaikasta riippuen. Huittisten puhdistamon laajennustyöt vaihtoehdossa VE A sijoittuvat nykyiselle puhdistamotontille, ja vaikuttavat lähinnä rakennustyömaan aiheuttamana liikenteenä. Muuten nykyisillä puhdistamoalueilla tapahtuvan rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat vähäisiä. Toisaalta rakentamisella on alueelle myös positiivisia vaikutuksia työllisyyden, palvelujen käytön ja kaupan kannalta. 8.8 Toimintavarmuus Toimintavarmuus on isossa puhdistamossa parempi kuin useassa pienessä puhdistamossa. Isoilla puhdistamoilla on mahdollista pitää enemmän ja korkeammin koulutettua henkilöstöä, millä on iso merkitys mm. ongelmatilanteisiin varautumisen ja niistä selviytymisen kannalta. Myös yö- ja viikonloppupäivystyksissä sekä loma-aikoina on

136 136(142) mahdollista käyttää vakituista henkilöstöä. Isoissa puhdistamoyksiköissä on myös mahdollisuus investoida riittävästi seuranta- ja automaatiojärjestelmiin, jolloin häiriötilanteiden hallinta paranee. Isoissa yksiköissä prosessin hallinta on helpompaa kuin pienissä yksilinjaisissa laitoksissa, koska linjoja voidaan ajaa vuorotellen esimerkiksi huolto- ja korjaustöiden aikana, puhdistustuloksen heikentymättä. Toisaalta isoissa siirtoviemäreissä on oma riskinsä. Erilaisilla varmistustoimenpiteillä, kuten hälytysjärjestelmillä ja varastoaltailla on kuitenkin mahdollista minimoida esimerkiksi linjan rikkoutumisesta tai pumppaamoiden häiriötilanteista aiheutuvat riskit. Siirtoviemärilinjojen linjauksissa on otettu huomioon tärkeimmät riskialueet, kuten pohjavesialueet. 8.9 Vaihtoehtojen vaikutusten vertailu Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenveto eri vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnista. Vaikutuksia on arvioitu eri kuntien kannalta verrattuna aina nykytilanteeseen. Selvästi eniten positiivisia vaikutuksia on vaihtoehdossa VE A ja vähiten vaihtoehdossa VE D1.

137 137(142) Taulukko 34. Vaihtoehtojen vertailutaulukko Merkittäviä myönteisiä vaikutuksia Vähän myönteisiä vaikutuksia Ei vaikutuksia, tai vaikutukset ovat merkityksettömiä - Vähän kielteisiä vaikutuksia - - Merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Vaikutuksen kohde A B1 B2 C1 C2 D1 D2 Vesistöt Huittinen Vammala Äetsä Punkalaidun Maankäyttö Huittinen Vammala Äetsä Punkalaidun Ihmiset Huittinen Vammala Äetsä Punkalaidun Liikenne Huittinen Vammala Äetsä Punkalaidun - Haju Huittinen Vammala Äetsä Punkalaidun Luonto ja maisema Huittinen Vammala Äetsä Punkalaidun Pohjavedet Huittinen Vammala Äetsä Punkalaidun Rakentamisen aikaiset vaikutukset Huittinen Vammala Äetsä Punkalaidun Toimintavarmuus Huittinen Vammala Äetsä Punkalaidun Yhteensä

138 138(142) 9 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Tässä suunnitelmassa on tarkasteltu ja vertailtu eri vaihtoehtoja Huittisten ja Vammalan kaupunkien sekä Äetsän ja Punkalaitumen kuntien jätevesien käsittelyn järjestämiseksi tulevaisuudessa. Vaikka alueen jätevesien puhdistuksen ratkaisuvaihtoehtoja on viime vuosina käsitelty monissa eri selvityksessä, ei alueelle ole kuitenkaan aiemmin laadittu tarkempaa teknistä koko aluetta kattavaa kehittämissuunnitelmaa, jossa eri vaihtoehtoja olisi tarkasteltu kattavasti yhtenäisistä lähtökohdista riittävän yksityiskohtaisella tasolla. Tässä yleissuunnitelmassa on selvitetty Huittisten ja Vammalan kaupunkien sekä Äetsän ja Punkalaitumen kuntien jätevesien kuormitusennusteet, puhdistamoiden prosessimitoitukset ja tehostamistarpeet 3 vuoden aikajaksolla sekä laadittu eri vaihtoehdoissa tarvittavien siirtoviemäreiden linjaukset pumppaamoineen ja tasausaltaineen. Teknisen suunnittelun pohjalta on laadittu kustannusarviot tarvittavista investoinneista ja käyttökustannuksista tarkastelujaksolla. Kustannusten rinnalla on tarkasteltu eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia ja vaikutuksia mm. maankäyttöön ja hajaasutuksen vesihuoltoon. Suunnittelualueen kaikki jätevedenpuhdistamot ovat rakenteiden ja koneistojen osalta perusteellisen saneerauksen tarpeessa. Puhdistamoiden lupaehdot ovat tiukentuneet, mikä edellyttää puhdistusprosessien tehostamista. Suurin tehostamistarve on Vammalan puhdistamolla, jossa on toteutettava kokonaistypenpoisto vuoden 212 alkuun mennessä. Myös puhdistamoiden työskentelyolosuhteissa on suuria puutteita. Käytännössä lähivuosien saneeraus- ja tehostamistarpeet on rinnastettavissa puhdistamoiden uudelleen rakentamiseen, mikä merkitsee joka tapauksessa merkittävää investointitarvetta kaikilla laitoksilla. Tarkastelussa mukana olevat vaihtoehdot ovat: Vaihtoehto A: Yhden puhdistamon malli (Huittinen) Jätevesien käsittely keskitetään Huittisten puhdistamolle, jota laajennetaan. Vammalasta ja Punkalaitumelta rakennetaan siirtoviemärit Huittisiin. Vaihtoehto B: Kahden puhdistamon malli (Huittinen, Vammala) Jätevesien käsittely keskitetään Huittisten ja Vammalan puhdistamoille. Punkalaitumelta rakennetaan siirtoviemäri Huittisiin. Äetsän jätevedet johdetaan joko Huittisiin (B1) tai Vammalaan (B2). VE B1: Nykyisten puhdistamoiden tehostus VE B2: Vammalan puhdistamo uuteen paikkaan

139 139(142) Vaihtoehto C: Kolmen puhdistamon malli (Huittinen, Vammala, Äetsä) Jätevedet käsitellään Huittisten, Vammalan ja Äetsän puhdistamoilla. Punkalaitumelta rakennetaan siirtoviemäri Huittisiin. VE C1: Nykyisten puhdistamoiden tehostus VE C2: Vammalan puhdistamo uuteen paikkaan Vaihtoehto D: Neljän puhdistamon malli (Huittinen, Vammala, Äetsä, Punkalaidun) Jätevedet käsitellään edelleen kaikilla neljällä puhdistamolla, jotka sanerataan. Vaihtoehdossa D2 Vammalaan ja Punkalaitumelle rakennetaan uudet puhdistamot. VE D1: Nykyisten puhdistamoiden tehostus VE D2: Vammalan ja Punkalaitumen puhdistamot uuteen paikkaan Vaihtoehtojen kokonaistaloudellinen kustannusvertailu on suoritettu nykyarvomenetelmällä käyttäen laskentakorkona 4 %. Kokonaisvertailun lisäksi kustannusvertailu on suoritettu erikseen kunkin kunnan näkökulmasta. Kaikkien osavaiheiden investointikustannukset on eritelty kustannusarvioliitteissä. Taulukko 35: Eri toteuttamisvaihtoehtojen kustannusvertailu Toteuttamisvaihtoehto VE A VE B1 VE B2 VE C1 VE C2 VE D1 VE D2 Investointikustannukset - Vuosina , milj. euroa 26,6 22,8 24,9 21, 25,8 2,9 26,6 - Vuosina , milj. euroa 34,1 31,3 3,6 3,2 33,3 31, 34,6 - Investointien nykyarvo, milj. euroa 26,8 23,7 24,6 22,5 26,2 22,8 27,1 - Investointien jäännösarvon nykyarvo, milj. euroa 2,4 1,9 1,5 1,8 1,6 1,8 1,6 Käyttökustannukset 211 M /a 1,27 1,36 1,3 1,49 1,46 1,54 1,52 Käyttökustannusten nykyarvot yhteensä, milj. euroa 21,2 22,3 21,5 24,4 23,9 25,1 24,7 Diskontatut vert. kust. YHTEENSÄ, milj euroa 45,6 44,1 44,7 45,1 48,5 46,1 5,2 Vertailun perusteella investointikustannuksiltaan halvimmat vaihtoehdot ovat VE C1 ja VE D1 ja kalleimmat VE D2 ja VE A. Halvimman ja kalleimman vaihtoehdon välinen ero alkuinvestoinneissa on 5,7 milj. euroa, eli 27 %.

140 14(142) Käyttökustannuksiltaan halvin vaihtoehto on VE A, jossa vuotuiset käyttökulut ovat yhteensä 1,27 milj. euroa. Kalleimmat käyttökulut ovat vaihtoehdossa VE D1, 1,54 milj. euroa. Ero käyttökustannuksissa on vuositasolla halvimman ja kalleimman vaihtoehdon välillä siis 27 euroa eli yli 2 %. Koko 3 vuoden tarkastelujaksolta diskontattuna käyttökustannuseroksi muodostuu jo 3,9 milj. euroa. Kun tarkastellaan eri vaihtoehtojen lopullisia vertailukustannuksia, voidaan todeta, että pitkän aikavälin kokonaiskustannuksiltaan halvin vaihtoehto on VE B1 ja toiseksi halvin VE B2. Vaihtoehdoista kallein on VE D2 ja toiseksi kallein VE C2. Ero vertailukustannuksissa halvimman ja kalleimman vaihtoehdon välillä on kuitenkin vain 14 %. Vaihtoehdon VE A vertailukustannukset 3 vuoden tarkastelujaksolla ovat 3,4 % suuremmat kuin vaihtoehdon VE B1. Kustannuserot vaihtoehtojen välillä ovat marginaalisia ja ainoastaan kaksi kalleinta vaihtoehtoa eroaa merkittävämmin muista vaihtoehdoista. Uusien puhdistamoiden rakentaminen Vammalaan ja Punkalaitumelle olisi siis kustannuksiltaan muita vaihtoehtoja kalliimpi ratkaisu. Kustannusvertailussa ei ole otettu huomioon hankkeeseen mahdollisesti saatavia ulkopuolisia avustuksia. Avustukset painottuvat yleensä siirtoviemärihankkeisiin, joten ne pienentäisivät lähinnä vaihtoehdon VE A alkuinvestointeja. Jos siirtoviemäreihin saatavien avustusten määrä olisi noin 4-5 milj. euroa, muodostuisi VE A myös alkuinvestoinneiltaan edullisimmaksi vaihtoehdoksi ja kokonaiskustannuksiltaan selvästi edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna kustannusvertailun perusteella Huittisille edullisin vaihtoehto on VE A. Edullisuus johtuu suuremmassa puhdistamoyksikössä saavutettavista mittakaavaeduista, kun naapurikunnat osallistuvat puhdistamon kustannuksiin kuormitusosuuksiensa suhteessa. Laskelmassa ei ole vielä mukana keskuspuhdistamohankkeeseen mahdollisesti saatavien avustusten vaikutusta, joka tekisi vaihtoehdosta VE A Huittisten kannalta vieläkin edullisemman. Vammalan osalta kokonaiskustannuksiltaan edullisimmaksi vaihtoehdoksi muodostuu nykyisen puhdistamon saneeraus aktiivilieteprosessilla (VE B1a). Vaihtoehto VE A on kuitenkin vaon 5 % kalliimpi kuin vaihtoehto VE B1a. Vaihtoehdot VE B1b ja VE C2 ja D2 ovat Vammalan kannalta selkeästi muita kalliimpia vaihtoehtoja. Alkuinvestoinneiltaan halvin vaihtoehto olisi VE B1b, mutta se on korkeiden käyttökustannusten vuoksi kokonaiskustannuksiltaan kallein. Vaihtoehdossa VE A alkuinvestoinnit olisivat Vammalan osalta 15,3 milj. euroa, mikä on 6,2 milj. euroa enemmän kuin vaihtoehdossa VE B1a. Edullisempien käyttökustannusten vuoksi VE A on kokonaiskustannuksiltaan kuitenkin vain,9 milj. euroa kalliimpi. Laskelmassa ei ole mukana keskuspuhdistamohankkeen siirtoviemäreihin mahdollisesti saatavien avustusten vaikutusta, joka tekisi vaihtoehdosta VE A Vammalan kannalta edullisimman vaihtoehdon. Laskelmassa ei ole myöskään mukana siirtoviemärin varrella olevalle hajaasutukselle muodostuvaa kustannushyötyä edullisemmasta viemäröinnistä. Tällä perusteella Vammalankin osalta voidaan jo kustannusvertailun perusteella pitää vaihtoehtoa VE A kokonaistaloudellisesti edullisimpana vaihtoehtona. Myös Äetsän kannalta kustannusvertailussa halvimmaksi vaihtoehdoksi muodostuu VE A, joka olisi alkuinvestoinneiltaan vain hieman kalliimpi kuin nykyisen puhdistamon saneeraus (VE C ja D). Äetsän jätevesien johtaminen Vammalan uudelle puhdis-

141 141(142) tamolle olisi alkuinvestoinneiltaan n. 55 % kalliimpaa ja kokonaiskustannuksiltaan noin 37 % kalliimpaa kuin johtaminen Huittisten keskuspuhdistamolle. Punkalaitumen kannalta kustannusvertailussa halvimmaksi vaihtoehdoksi muodostuvat vaihtoehdot VE A, B tai C, joissa jätevedet johdettaisiin Huittisten keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. VE A on alkuinvestoinniltaan,65 milj. euroa kalliimpi kuin nykyisen puhdistamon saneeraus, mutta edullisempien käyttökustannusten vuoksi VE A muodostuu kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi. Kokonaan uuden puhdistamon rakentaminen Punkalaitumelle olisi niin alkuinvestoinneiltaan kuin kokonaiskustannuksiltaan selvästi kallein vaihtoehto. Laskelmassa ei ole mukana siirtoviemäreihin mahdollisesti saatavien avustusten vaikutusta, mikä tekisi vaihtoehdosta VE A Punkalaitumen kannalta vieläkin edullisemman ja myös alkuinvestoinneiltaan todennäköisesti edullisimman vaihtoehdon. Punkalaitumen kannalta huomioitavaa on myös se, että siirtoviemärin varrelta on viemäröitävissä runsaasti haja-asutusta, mikä pienentää haja-asutuksen viemäröintikustannuksia noin 6 euroa. Tätä kustannussäästöä ei ole mukana vertailukustannuksissa. Eri vaihtoehtojen vaikutuksia on selvityksessä arvioitu useista eri näkökulmista. Jätevedenpuhdistamoiden merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät yleensä vesistökuormitukseen. Suunnittelualueella puhdistamoiden osuus vesistön kokonaiskuormituksesta on kuitenkin jo nykyisin niin pieni verrattuna esimerkiksi hajakuormitukseen, ettei puhdistettujen jätevesien purkupaikkojen muutoksilla olisi vesistön tilaan enää merkittävää vaikutusta. Vaikutukset olisivat hyvin paikallisia aivan nykyisten purkupaikkojen lähistöllä ja lähinnä veden hygieeniseen tilaan liittyviä. Kun puhdistamoiden puhdistusteho joka tapauksessa paranee kaikissa vaihtoehdoissa, ei vaihtoehtojen välille synny merkittäviä eroja vesistövaikutusten kannalta. Myös vaikutukset pohjavesiin jäävät kaikissa vaihtoehdoissa vähäisiksi. Siirtoviemärivaihtoehdoissa VE A ja VE B1 haja-asutuksen viemäröinnin helpottuminen kuitenkin edesauttaa pohjavesien suojelua välillisesti. Turun seudun vedenhankinnan kannalta paras vaihtoehto olisi VE A, jossa Vammalan ja Äetsän jätevesien purkupaikat poistuisivat Turun Seudun Vesi Oy:n n vedenottopaikan yläpuoliselta jokiosuudelta. Haja-asutusalueiden viemäröinnin kannalta parhaat vaihtoehdot ovat VE A ja VE B1 ja VE B2. Vaihtoehdossa VE A rakennettavat siirtoviemärilinjat palvelisivat samalla 21 kiinteistöä Vammalan ja Huittisten välillä sekä 19 kiinteistöä Punkalaitumen ja Huittisten välillä. Yhteensä siirtoviemärit voisivat palvella siis yli 1 asukasta hajaasutusalueilla. Jos siirtoviemäreitä ei rakenneta (VE C), joudutaan haja-asutuksen yhdysviemäreihin investoimaan noin,6..1, milj. euroa. Ympäristövaikutusten kannalta keskitettyyn jätevedenpuhdistukseen perustuva vaihtoehto A on paras vaihtoehto. Keskeinen etu vaihtoehdossa VE A on toimintavarmuus, joka paranee, kun jätevesien käsittelystä vastaisi merkittävästi nykyisiä laitoksia suurempi laitosyksikkö, jolla olisi riittävästi resursseja ylläpitää tarvittavaa asiantuntemusta ja osaamista. Myös valvonta- ja ohjausjärjestelmät pystytään isommassa yksikössä toteuttamaan tasokkaammin, kuin useammassa pienessä yksikössä.

142 142(142) Luonnon sekä maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta vaihtoehtojen kesken ei ole merkittäviä eroja. Siirtoviemärilinjojen rakentamisesta aiheutuu jonkin verran väliaikaista haittaa. Näillä perusteilla voidaan suositella, että hankesuunnittelua jatketaan vaihtoehdon VE A pohjalta. Hankkeen toteuttaminen edellyttää hallinnollisen päätöksenteon rinnalla mm. ympäristölupien hakemista laajennettavalle puhdistamolle (tai puhdistamoille) sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikkojen muutoksille ja mahdollisille siirtoviemäreiden vesistönalituksille. Nämä päätös- ja lupaprosessit vievät yleensä aikaa vähintään 4 5 vuotta, joten niiden valmistelu tulisi käynnistää mahdollisimman pian. Tähän perustuen esitämme hankkeelle alustavasti seuraava aikataulua: 11/28 Jätevesien käsittelyn kehittämissuunnitelma 12/28 Lausuntopyyntö kunnille ja viranomaisille 2/29 Lausunnot 3/29 Päätökset hankkeen valmistelun jatkamisesta (suunnitteluvaiheen päätös, ei sitova toteutuspäätös) 5/29 Avustushakemukset (vaihe 1: suunnittelu, vaihe 2: toteutus) 4-8/29 YVA-tarveharkinta 9/9 6/1 Yleissuunnittelu ja ympäristölupahakemuksen laadinta 6-12/1 Ympäristölupaviraston lupakäsittely 1/211 Valtuustojen päätökset toteutuksesta (2.vaihe, toteutus) 211- Ympäristölupapäätöksen mahdollinen jatkokäsittely 211 Toteutussuunnittelu; siirtoviemärilinjat, jätevedenpuhdistamo Rakentaminen: siirtoviemärit, puhdistamot Käyttöönotto Savonlinnassa Kiuru & Rautiainen Oy Jyri Rautiainen DI, toimitusjohtaja Teemu Heikkinen Ins. (AMK), projekti-insinööri