Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy
2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Kaakkois-Suomen maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Kaakkois-Suomen maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja
3 OSA 1 Johdanto
4 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti Kaakkois-Suomessa oli 24 % (33 / 138 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 47 henkeä.
5 Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti
6 Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu
7 OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset
8 Keskeisiä kehittämisteemoja TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Paikallistalouden ja -yhteisöjen kehittäminen (yht. 29) Kylien erityispiirteiden tunnistaminen ja mallikylien (n. 10 kpl) luominen, joissa laaja-alaisesti toteutetaan erityyppisiä hankkeita ja tuotetaan yhteistyössä palveluita (säätelyn purku) (13) Joustoa lainsäädännön tulkintoihin ja paikallisten ratkaisujen mahdollistamista palvelujen järjestämisessä (6) Selvitetään ja hyödynnetään kylän kaikkien asukkaiden (vakituiset, vapaa-ajanasukkaat, eläkeläiset) monipuolinen osaaminen kylien tarpeisiin, mm. ottamalla mukaan kehittämishankkeisiin. Potentiaalinen työvoima näkyväksi. (1) Uusi paikallistalous ja nuorten sitouttaminen luomalla elämisen edellytykset (asuminen, työ, palvelut) Kolmas sektori ja eläkeläiset Yhteistyö ja verkostoituminen Paikallisuuden ja kulttuurin kytkeminen alueen kehittämiseen (1) Matkailu ja vapaa-ajanasuminen Kaakkois-Suomen strategiseksi painopistealueeksi (yht. 15) Palvelut matkailijoille ja vapaa-ajanasukkaille (yht. 6) Palvelujen tuotteistamisen henkinen muutos Matkailupalveluiden teemoittaminen Johtava ulkomaille palveluja tarjoava matkailualue (9) Vesistöt ja metsät: alueellisten ominaispiirteiden vahvistaminen Erikoiselintarvikkeisiin ja elintarvikeketjuun panostaminen (yht. 14) Energiaomavarainen erikoiselintarvikkeiden tuottaja vuonna 2020 (8) Elintarvikeketju: Jakelujärjestelmien kehittäminen ja monikanavaisuuden lisääntyminen (3) Hallinnon ja sääntelyn keventäminen elintarvikeketjussa (2) Maatalous: edulliset olosuhteet kasvinviljelylle ja maidontuotannolle (1) Metsätalouden ja bioenergian Kaakkois-Suomi (yht. 12) Metsän hyötysuhteen nosto (1) Puusta, uusista tuotteista ja aineettomista hyödykkeistä kasvua Metsätalouden ja bioenergian uudet mahdollisuudet Tutkimuksesta kaupallistamiseen ja käyttöönottoon Venäjän ja Pietarin läheisyyden hyödyntäminen (yht. 10) Kauppa, matkailu, palvelut, jne.: Toiminnan varmistaminen ja vahvistaminen (8) Perusinfran varmistaminen (yht. 10) Tietoliikenne, tie- ja raideliikenne, vesihuolto Yhteistyö ja verkostoituminen Yrittäjyyden lisääminen (yht. 3) Yrittäjyyskasvatus Uutta verta mukaan Hyvät esimerkit ja tyypit esiin
9 Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Paikallistalouden ja -yhteisöjen kehittäminen Venäjän ja Pietarin läheisyyden hyödyntäminen Tietoliikenne, tie- ja raideliikenne, vesihuolto Yrittäjyyden vahvistaminen Läpäisevät osaamisalueet Toimialat Matkailu ja vapaa-ajanasuminen Elintarvikkeet Metsätalous Bioenergia
10 OSA 3 Kaakkois-Suomen maaseudun toimintaympäristön muutostekijät
11 Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät
12 Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2009-2013 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille 2012-2015
13 Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä)
14 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne E N N U S T E T T A V U U S 8 6 4 Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Tietoliikenneyhteydet Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri Bio- ja lähienergian tuotanto Kuntarakenteen muutokset Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Maaseutumatkailun kysyntä Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Luomu- ja lähiruoan suosio Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Ympäristö ja ilmastonmuutos Metsien käyttö Globalisaatio ja kansainvälistyminen Työntekemisen ja Energian hinta yrittäjyyden muodot Maahanmuuttajat maaseudulla Muutokset elintarvikeketjussa Suomen talous ja kilpailukyky Suomen vientimarkkinoiden kehitys Valtion ja kuntien Kolmannen sektorin rooli poliittinen päätöksenteko EU:n poliittinen kehitys Euroopan talouden kehitys Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Maaseudun elinkeinorakenne Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 2 PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10
15 OSA 4 Kaakkois-Suomen maaseudun voimavarat ja rajoitteet
16 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET Puhdas ja rauhallinen luonnonympäristö, erämaisia alueita. Runsaat ja monipuoliset vesistöt. Kehittyvä matkailu ja vapaa-ajan asutus venäläisten tuoma kysyntä Uusien ihmisten maaseudulle tulemisen esteet: Maaseudulla asumisen rajoittaminen poliittisin toimin Uusien ihmisten integroitumismahdollisuudet kyliin heikko V O I M A V A R A T Vahva ja monipuolinen maa- ja metsätalous; kasvinviljely Asukkaat ja aktiivinen yhteisöllisyys Sijainti lähellä tärkeitä keskuksia Venäjän läheisyys erityisenä voimavarana Toimivat pääliikenneyhteydet Vahva teollinen elinkeinopohja Osaavat ihmiset Perustason koulutusmahdollisuudet Uusien energiamuotojen hyödyntäminen Kehittyvä kuntarakenne Edullinen asuminen Etelä-Suomessa Monipuoliset palvelut Teollisuuden työpaikkoja ja hyvä työvoiman saatavuus Yrittäjyyden puute: Yksipuolinen elinkeinorakenne ja vähäinen yritystoiminta, matala investointihalukkuus Väestön ikääntyminen, nuorisokato ja väestön väheneminen Supistuvat ja kaukaiset palvelut Heikot tietoliikenneyhteydet Heikkenevät alemmat liikenneyhteydet ja tiestön huono kunto Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen Hallinnon ja päätöksenteon ongelmat Yhteisöllisyyden ja yhteistyökyvyn puute Syrjäisimmiltä osilta pitkät etäisyydet Työpaikkojen väheneminen Kuntaliitosvastaisuus R A J O I T T E E T
17 LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja
18 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 1 RYHMÄ 2 Hyödynnetään kalavedet (joet, Saimaa, Suomenlahti) infra kuntoon: Korkeakosken (Kymijoki), Hiitolanjoen, Mustajoen kalatiet ohjelmapalveluyrittäjyyden lisääminen: mm. yhteistyöhankkeet venäläisten yritysten kanssa Vahvistetaan olemassa olevaa matkailun kehittämisen verkostoa / kootaan alueen matkailun kehittämisen verkosto, johon otetaan kaikki toimijat mukaan (pienet, suuret, yli seutu- ja maakuntarajojen) ja toteutetaan hankkeita yhdessä / yhteen suuntaan (matkailun masterplan). Nostetaan Venäjä matkailun kehittämisen ykkösasiaksi Hyödynnetään sotahistoriaa alueen matkailun vetonaulana Lisätään yrittäjyyttä mm. nuorten yrittäjyyskasvatuksella Hyödynnetään Pietarin metropolin läheisyys Asutaan Kaakkois- Suomessa maaseudulla, käydään töissä Pietarissa. Markkinoidaan suomalaisille Pietarin aluetta yritysten markkina-alueena ja siellä olevia työpaikkoja, venäläisille Suomea hyvänä asumisen ympäristönä Lisätään vientiä Venäjälle elintarvikkeet, vesi Lisätään elintarvikkeiden jatkojalostusta alueella. Hyödynnetään alueella oleva (LUT) bioenergiaosaaminen ja tutkimus; tutkimus & kehittäminen lähemmäksi toisiaan esim. toteutetaan energiaomavarainen kylä. 1)2020 energiaomavarainen erikoiselintarvikkeiden tuottaja 2)Johtava ulkomaille palveluja tarjoava matkailualue Yhteisen kokonaisnäkemyksen luomista Kannustaminen osa-aikaiseen yrittäjyyteen, monialaistumiseen Yrittäjyyden tukiverkostojen rakentaminen Muualta oppiminen, kohtaamisia, erilaisia yhteistyöforumeja, treffejä Vahvuudet/voimavarat Pienet erikoistuvat maatilat, hyväksyttävä osa-aikayrittäjyys Maaseudun monialayrittäjyys Erikoistuminen Kaakkois-Suomen monipuolinen luonto Monikulttuurisuuden hyväksyminen Venäjän läheisyys, kasvavat matkailija- ja ostajavirrat Kaakkois-Suomesta ruoka-aitta Metsäteollisuus Lentokenttä, toimivat liikenneyhteydet (taajamien välillä) Vapaa-ajan asukkaat Kehittämistahtoa ja positiivista virettä, uskoa tulevaan Yhteistyön kehittyminen eri toimijoiden välillä Yhteistä vastuunottoa tulevaisuuden tekemisestä
19 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 2 jatkuu Heikkoudet/rajoitteet Luontoyrittäjyyden kehittymättömyys Väestön vanheneminen Kaakkois-Suomen ja maaseudun houkuttelevuuden säilyttäminen Arvostetaan liikaa kulkemisen helppoutta Sosiaalinen yhteisöllisyys, arjen areenat muualla Palvelutarjonta kylillä Valtion ratkaisut alueiden kehittämisen tukemisessa Tuotteistaminen ja tuotekehityksen puuttuminen, palvelumuotoilun vähyys Vastuunottokyvyn puuttuminen Arvonannon antaminen ja luottamuksen rakentaminen Yrittäjien verkostoituminen ja yhteistyö RYHMÄ 3 Kaakois-Suomen mahdollisuudet vastata haasteisiin Laadukas neuvonta yrittäjälle netissä Viestinnän ja markkinoinnin koulutusta yrittäjälle Mallikylä Vainikkala tyylinen toiminta Luommeko energiaomavaraisen kylän? Mikä on kylän elinkeinorakenne? Kylien erityispiirteet, miten niitä käytetään hyväksi? Kylissä on iso yrittäjämäärä, se olisi käytettävä hyväksi, verkottuminen, kuka antaa positiivisen signaalin yrittäjille. Kalastajakylä, onko meillä? Kerätään kalastajakylätarpeet.. Teemakylät, miten teemoitamme, erilaisia turistipyydyksiä RYHMÄ 4 Voimavarat Matkailu ja vapaa-ajan asukkaat Kaupalliset matkailijat Pääväylien kunto ainakin kohtuullisen hyvä Maatalouden luonnonolosuhteet hyvät Lyhyet etäisyydet Asukkaat ja yhteisöllisyys Rajoitteet Alemman tieverkon kunto heikko Yksityisteiden kuntaosuudet Kasvuyrittäjien puute Strategiset johtopäätökset Maatalous, kasvinviljely ja maidontuotanto Maaseudun asukkaiden osallistuminen Sijainti edullinen Maaseudun toimijoiden neuvonta ja rahoitus Hoitopalvelujen keskittyminen Metsätalous ja bioenergia
20 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET RYHMÄ 5 Periaatteet: Vahvistetaan vahvuuksia, alueen yleinen hyvinvointi johtaa myös maaseudun hyvinvointiin Vesistöt ja metsät: alueellisten ominaispiirteiden vahvistaminen ja varmistaminen Vesistöjen ja metsien laajamittaisen hyödyntämisen turvaaminen ja kehittäminen eri toimialoilla Vesistöjen hyvän tilan säilyttäminen Puhdas vesi osaamisen tuotteistaminen ja hyödyntäminen Vesihuolto, energiavaihtoehdot ja valokuitu/muut vaihtoehdot: mallikylät ja avaukset uusiin ratkaisuihin Rajan ja Pietarin läheisyys: logistiikan, kaupan, matkailun ja palveluiden toiminnan varmistaminen ja vahvistaminen Rajan ja Pietarin läheisyys: kaupan, matkailun ja palveluiden toiminnan varmistaminen ja vahvistaminen Kulttuurin vahvempi linkittäminen eri toimialoihin (matkailu, ruoka jne.) Logistiikan maakunnat: toimivat yhteydet generoivat muita toimialoja ja tuovat toimintaa myös haja-asutusalueille Paikallisuuden ja kulttuurin kytkeminen alueen kehittämiseen
21 Learning Café Kaakkois-Suomi 6 pöytää ja teemaa Pöydän kattaja Pöytä 1 Maaseudun väestön ja työllisyys sekä työvoiman saatavuus Pöytä 2 Elintarvikeketju perustuotanto mukaan lukien Pöytä 3 Kuntatalous ja maaseudun palvelujen järjestäminen Pöytä 4 Matkailu ja vapaa-ajan asuminen maaseudulla Pöytä 5 Energian hinta / bio- ja lähienergian tuotanto Pöytä 6 Metsien käyttö
22 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI Maaseudun ikärakenne ja työllisyys sekä työvoiman saatavuus MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Väestö ikääntyy, mutta kehitys jakautuu. Osa alueista / kylistä on jo menetetty, osalla on potentiaalia. (Paluu)muuttajia tulee elinvoimaisiin kyliin. Työllisyysmahdollisuudet lisääntyvät hyvinvointipalveluissa, uusiutuvassa energiassa, matkailussa, ympäristöpalveluissa, kiinteistönhuollossa Monipaikkaisuus, vapaa-ajan asutus, etätyö nuorentaa ikärakennetta? Suurempi ongelma on työvoiman saatavuuden riittävyys kuin puute työstä/työpaikoista MAHDOLLISUUDET Monipuolistuva yritystoiminta, etätyö, keikkatyö Nuoria on, mutta ne pitää huomioida ja herätellä, saada mukaan oman alueen kehittämiseen Monet nuoret arvostavat maaseutua Aktiiviset eläkeläiset Paluumuutto (vahvat juuret) ja maahanmuutto Kyläsuunnittelu (ml. Maankäytön suunnittelu), suunnitelmallinen kehittäminen kylien ja kuntien yhteistyöllä Monikulttuurisuus, venäläiset Hyvä draivi kylissä. Palvelujen kysynnän kasvu RISKIT Kaikkia kyliä ei saada pelastettua Huonot liikenne- ja tietoyhteydet Kylätalojen ovia ei avata nuorille Resurssien rajallisuus Asenteet venäläisiä kohtaan Muuttajia ei saada jos ei ole töitä Muutoksen pelko, muutosvastarinta Maaseudulla asuminen vaatii entistä enemmän rahaa. Maaseudulla asumisen palveluja ei ole saatavilla / niitä ei löydä Maaseudun kysyntä ei realisoidu STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Keskitytään kehityskelpoisten kylien kehittämiseen. Mutta kuka päättää mitkä niitä ovat? Oltava hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ja muu infra. Poliittinen päätös laajakaistan rakentamiseksi Potentiaalinen työvoima tehtävä näkyväksi. Ei riitä että on kortisto. Asumiseen liittyvät palvelut tehtävä näkyväksi, palvelut yhdeltä luukulta! Kaikkea lainsäädäntöä (ml. Työvoimapolitiikka) säädeltävä eri tavalla maaseudulla kuin kaupungeissa. Joustoa tulkintoihin ja alueiden erityispiirteiden huomioimista lainsäädännössä. Toteutetaan paikallisia ratkaisuja palvelujen järjestämisessä, joustavuutta! Poistetaan lainsäädännön esteet naapuriavulle ja lisätään sopimuksellista työtä. Kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla mahdollistetaan maaseutuasuminen ja vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi. Selvitetään ja hyödynnetään kylän kaikkien asukkaiden (vakituiset, vapaa-ajan, eläkeläiset) monipuolinen osaaminen, kylien tarpeisiin mm. ottamalla mukaan kehittämishankkeisiin. (vapaaehtoista!)
23 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Muutokset elintarvikeketjussa MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Luomu- ja lähiruuan suosio kasvaa Kalan kulutus lisääntyy, kasvisruokailu Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja muutoksiin vaikuttavat tekijät, kuluttajakäyttäytymisen sirpaloituminen Maku ja laatu Ruokatrendit, riskit Terveellisyys, hyvinvointi, Ruuan turvallisuus Hinnan merkitys ostopäätöksissä Ruuan hinnan nouseminen Hankintalain muutokset ja osaaminen Arvostuksen vaikutus tukee pienyritysten kehittymistä Väestön ikääntyminen Elinkeinon kannattavuuskysymykset: mistä leipä tulee yrittäjälle Osaavan työvoiman saatavuus: perustyön kiinnostavuus Maahanmuuttajat Ulkomaalainen työvoima Alan kiinnostavuus Arvot; down shifting, eettisyys etc. Vientitoiminta Energiakysymykset, hiilijalanjäljet, vesijalanjälki mittausparametrit Raaka-aineiden saatavuudet!! Viljelytekniikoiden kehittyminen Ympäristö ja ilmastomuutokset Onko varaa polttaa viljaa? Logistiikkakysymykset Huoltovarmuuskysymykset; omavaraisuus Kaveritalous, sosiaalinen media
24 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Muutokset elintarvikeketjussa MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ks. edellinen sivu MAHDOLLISUUDET Energiatehokas ruokatuotanto Kaakkois-Suomessa bioenergialla sekä muilla virroilla Kasvavat matkailuvirrat; omaleimaisuuden kehittäminen Alan vetovoimaisuuden kehittyminen Lähi- ja luomuruuan parempi saatavuus kuluttajille Vaikuttaminen poliittisiin päättäjiin; hankinta julkisissa ruokapalveluissa Yrittäjälähtöinen lähestymistapa hallinnon kaikilla tasoilla Ruoka-alan arvostuksen lisääntyminen Monikanavaisuuden lisääntyminen; ruokapiirit, suoramyynti osuuskunnat, kivijalkamyymälät.. RISKIT Jalostavan elintarvikeyrittäjyyden puute Kasvuyrittäjyyden puute Alkutuotannon kiinnostavuus Koulutustarjonnan kapeus Yritystoiminnan kiinnostamattomuus Kannattavuuskysymykset Sääntely ja byrokratia Kaupan keskittyminen Suurten yritysten määräävä asema esim. siementuotanto Suuruuden ihannointi STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Hallinnon ja sääntelyn keventäminen Jakelujärjestelmien kehittyminen ja monikanavaisuuden lisääntyminen Nuorison huokuttelu alkutuotantoon ja jalostavaan teollisuuteen Suuruuden ihannoinnista luopuminen Paikallisen ruokatuotannon arvostuksen kehittyminen
25 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Matkailu ja vapaa-ajan asuminen maaseudulla MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Lähialuematkailu Venäjä Lähimarkkinat Matkailupalvelut Viisumien poistuminen Vapaa-ajan asuminen lisääntyminen Yritysten kilpailukyky, Venäjän markkinointi Lomamökkipalvelut MAHDOLLISUUDET Kaavoitus Teollisuustyöntekijän muutos palveluntuottajaksi Henkinen muutos Merkittävä elinkeinomahdollisuus Luontomatkailu Osaamistason kasvu Yhteistyö Vapaa-ajan kasvu ympärivuotistuu Yhteistyö Kansaivälistyminen Lappeenrannan lentokenttä, keskieurooppalaiset asiakkaa Kohderyhmäpalvelut Suuret matkailukeskukset luovat pienempää yritystoimintaa Pääomasijoittaja pienempiin lomakyliin Erottuminen Palvelujen laatu, bencgmarking Kuntarajan häivyttäminen matkailussa Paikallisuus, myyttejä, tavallisuuden tuotteistaminen Metsät ja vesistöt RISKIT Kaavamuutosten tekemisen hitaus Vapaa-ajan asukkaiden osaamisen käyttämättömyys Tai vapaa-asukkaiden kiinnostuttamuus (Tieto)liikenneyhteyksien puute Matkailukeskukset näivettävät pienyrittäjyyttä Matkailun organisointi kehittymätönä Asiakkaat vie matkailustrategiaa Asenteet ja halut Muutosvalmius STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Maaseudulle omat VATit Pääoma Matkailu Kaakkois-Suomen strategiseksi painopistealueeksi Matkailuorganisaatiot selkeämmiksi Teemamarkkinonti Maaseudun asukkaiden luopumisen tuska
26 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Metsien käyttö / bio- ja lähienergian tuotanto MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Raakapuun nykyisen käytön merkitys säilyy Biokäyttö kasvaa - Biojalostamot Muut jalosteet kuin energia Puurakentaminen, puutuotteet ja design Moninaiskäyttö: matkailu, virkistys, green care, metsien keruutuotteet, aineettomat hyödyt, muu taloudellinen käyttö Muut energialähteet (aurinko, tuuli, maalämpö, biokaasu, turve, heinä) Uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa 38% Energiaomavaraisuus korostuu MAHDOLLISUUDET Omavaraisuus osaamisen suhteen ja alueellisesti vahva tutkimus Osaamisen kehittyminen vastaamaan muutoksia Energiakonsultointi myös pienille toimijoille Erilaiset pilotoinnit Kokeilukulttuuri: hajautettu energia ja biokemikaalit Aineettomat hyödyt (virkistys, matkailu, metsästys, metsän tuotteet, green care) Vesistöt ja uudet energiamuodot, tutkimus, pilotointi Omaleimaisuus Metsän tuotteiden ja aineettomien piirteiden kaupallisen hyödyntämisen mahdollisuudet, uudet menetelmät ja jakeluketjut, innovaatiot, poikkitieteellisyys, verkostot, tutkimus, suunnittelu, koulutus, yrittäjyys Metsien monikäytön yhteiset pelisäännöt Bioenergiatutkimus ja -yrittäjyys RISKIT Liiketaloudellinen kannattavuus Energiapolitiikan ennustettavuus Tuontipuulla korvataan kotimaista puuraaka-ainetta Puuraaka-aineen kysyntä kasvaa ja kilpailu raaka-aineesta kovenee Osaamisen katoaminen ja vastaamattomuus uudentyyppisten tarpeiden kanssa, resurssien puute Yritysneuvonnan, koulutuksen ja yritysmaailman yhteyksien tiivistäminen (resurssit) Lisä- ja täydennyskoulutuksen kohtaamattomuus tarpeiden kanssa Metsänomistajien tavoitteiden pirstoutuminen, muutosvalmius/- vastarinta, asenteet Jokamiehenoikeuksien väärinkäyttö Ympäristöriskit (esim. bioenergian tuotanto), haitalliset ympäristövaikutukset STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Metsän hyötysuhteen nosto: puusta, uusista tuotteista ja aineettomista hyödyistä kasvua Bioenergian Kaakkois-Suomi: tutkimuksesta kaupallistamiseen ja käytäntöön Kaakkois-Suomen vahvistaminen energiaosaamisen innovatiivisena alueena ja mahdollisimman energiaomavarainen Kaakkois-Suomi
27 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Kuntatalous ja maaseudun palvelujen järjestäminen MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Palvelujen määrä ja laatu muuttuu Tulot vähenevät ja menot kasvavat Kunnat suurenevat, palvelut keskittymiin Pitäisi olla alueelliset palvelukeskukset Mobiilit ja etäpalvelut tulevat Monitoimipalvelut tulevat Meillä on elävä maaseutu ja kuntapalveluja asiakaslähtöisesti tuotettuna Kolmas sektori on merkittävästi mukana ja eläkeläiset työssä mm. kolmannella sektorilla Palveluintegraatio Perusinfran tulee toimia eli tiet ovatko kunnossa 2020? MAHDOLLISUUDET Eläkeläiset ovat mahdollisuus, käytetään hyödyksi Nuoret pitää huomioida ja antaa osallistua nuorena Kylä/kunta/kaupunki palvelee nuoria ja he palaavat takaisin Annetaan päätöksentekomahdollisuuksia nuorille Epämuodollisille osallistujille arvo ja luottamus Uudet yhteistyökuviot kolmannen sektorin kanssa Asukas mukaan palvelun kehittämiseen Mobiilit palvelut Pieni paikallinen tulee uuteen suosioon, lähipalvelut Uudet lähiyhtesöllisyyden ja paikallistalouden järjestelmä, ihmisen kokoinen Lähidemokratian toteutuminen RISKIT Maaseutu tyhjenee Maaseutua ei saa säädellä hengiltä Kaavoituksella, rakennemalleilla, ohjeilla jne. luokitellaan maaseutu hyviin ja huonoihin alueisiin Tiet rapautuvat Heikentyvillä olosuhteilla suljetaan kehittymismahdollisuudet Kuntaliitos epäonnistuu Ei nähdä maaseudun erilaisuutta STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Uusi paikallisuus, paikallistalous ja paikallisyhteisö Keinot: nuorten sitouttaminen kotiseutuun luomalla elämisen edellytykset Kolmas sektori, eläkeläiset jne mukana Yhteistyö ja verkostoituminen