Huittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelma HUITTISTEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Huittisten kaupungin liikuntapalvelut I Kesä 2014
Sisällys 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Erityisliikuntapalvelut Huittisissa 2013... 4 2. KEHITTÄMISKOHTEET JA TOIMENPITEET... 6 2.1. Yhteistoimintamallin luominen erityisliikuntapalveluiden järjestämiseksi... 6 2.2. Erityisliikunnan huomioiminen kunnan suunnitelmissa ja strategioissa... 6 2.3. Nykyisten ohjaajaresurssien ja ryhmien turvaaminen, uusien ryhmien perustaminen ja välineiden hankinta... 7 2.5. Liikuntapaikkojen ja -tilojen esteettömyysongelmat... 8 2.6. Kuljetusongelmat... 8 2.7. Tiedottamisen hajanaisuus... 9 3. KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN JAKSOTUS... 9
1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Huittisten erityisliikunnan kehittämissuunnitelmassa esitellään Huittisten erityisliikuntapalveluiden tulevaisuuden kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Kehittämissuunnitelman on osa Erityisliikunta kuntiin 2013 2014 -hanketta, johon Huittisten kaupunki lähti mukaan keväällä 2013. Ensimmäisinä toimenpiteinä Huittisiin perustettiin erityisliikunnan kehittämistyöryhmä, joka laati peruskartoituksen Huittisen erityisliikunnan nykytilanteesta, voimavaroista ja tarpeista. Peruskartoituksen pohjalta on laadittu tämä kehittämissuunnitelma linjaamaan Huittisten erityisliikunnan tulevien vuosien kehittämistyötä. Kehittämissuunnitelmassa on huomioitu myös lautakuntien antama palaute peruskartoituksesta sekä Huittisissa 27.3.2014 järjestetyssä erityisliikunnan yleisötilaisuudessa esille tulleet näkemykset. Huittisten kehittämistyöryhmän perustaminen Peruskartoitus Huittisten erityisliikunnan nykytilanteesta Kehittämissuunnitelman laadinta Suunnitelman toteutus Kehittämistyön eteneminen Huittisissa Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Määritelmällä tarkoitetaan erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään on arvioitu kuuluvan noin 20 25 prosenttia väestöstä. Huittisten kohdalla tämä tarkoittaa noin 2 100 2 700 henkilöä. Tarkemmin arvioituna Huittisissa on eri erityisryhmäläisiä seuraavasti (huom. yksi henkilö voi kuulua useaan eri kohderyhmään): ERITYISRYHMÄ Pitkäaikaissairaat Vammaiset Iäkkäät/Joista toimintakyky on heikentynyt Arvio erityisryhmiin kuuluvista yhteensä ARVIO MÄÄRISTÄ 2800 3000 henkilöä 750 1000 henkilöä 2500/600 700 henkilöä 2100 2700 henkilöä
Kuntien erityisliikunnalle on vahva lainsäädännöllinen tuki ja velvoite. Erityisryhmiin kuuluvien liikunta ja heidän harrastamismahdollisuudet kiinnittyvät muun muassa Suomen perustuslakiin, Yhdenvertaisuuslakiin, Kuntalakiin, Liikuntalakiin, Kansanterveyslakiin, Vammaispalvelulakiin sekä Maankäyttö- ja rakennuslakiin. Suomen Perustuslain sivistykselliset oikeudet määrittelevät liikunnan jokaisen perusoikeudeksi. Jokaisella tulee olla yhtäläinen oikeus kehittää itseään, kuten harrastaa liikuntaa. Sivistyksellisien oikeuksien velvoite taata jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet kehittää itseään, antaa kunnille hyväksyttävän perusteen erityiskohtelulle erityisryhmiin kuuluvien liikunnan tukemisen suhteen. Ilman erityiskohtelua ei erityisryhmillä olisi yhtäläisiä mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. 1 Perusoikeuden lisäksi liikunta on liikuntalain mukaan myös jokaisen peruspalvelu. Kuntalain perusteluissa puolestaan todetaan, että kunnalla edelleen päävastuu monien peruspalveluiden saatavuudesta. Näihin palveluihin kuuluvat myös vapaa-ajan peruspalvelut. Liikuntalain tavoitteena on sekä liikunnallinen tasa-arvo, että tasa-arvon edistäminen liikunnan avulla. Liikunnallinen tasa-arvo tarkoittaa kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa. Liikunnalliseen tasa-arvoon sisältyy erityisryhmien oikeus harrastaa liikuntaa. Lain tavoitteena on, että mahdollisimman moni voisi harrastaa liikuntaa omista lähtökohdistaan. Myös tasa-arvon edistämistavoitteen on katsottu liittyvän erityisryhmien liikuntaan. On todettu, että liikuntakulttuurin tasa-arvon toteutumisessa erityisryhmien, kuten vammaisten, liikuntamahdollisuuksien toteutuminen on tasa-arvon kannalta keskeinen mittari. Kehittyneen liikuntakulttuurin tunnusmerkkinä ovat juuri hyvät erityisryhmien liikuntapalvelut. 2 Erityisryhmien liikunnan edistämistä tukee myös yleinen yhdenvertaisuuslainsäädäntö. Yhdenvertaisuuslain mukaan julkisella vallalla on velvoite, ei vain kohdella kansalaisia tasaarvoisesti, vaan myös positiivisesti toimia tasa-arvoisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Erityisliikuntaan panostaminen lisää tasa-arvoa yhteiskunnassa. Liikuntalain mukaan valtion ja kuntien tehtävänä on mm. yleisten edellytysten luominen liikunnalle, kuten järjestää liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoiminnan järjestämisen päävastuun kantaa liikuntajärjestöt. Kuntien tehtäviin sopii hyvin huolehtia niiden ihmisten liikuntamahdollisuuksista, jotka jäävät yleisten liikuntapalveluiden ulkopuolelle. Liikuntalain perusteluissa jopa linjataan, että kunnan tehtävänä on liikunnan järjestäminen erityisryhmille ja tarvittaessa myös muulle väestölle. Osalle väestöstä liikunnan harrastaminen omista lähtökohdista on mahdollista vain yhteiskunnan tuen turvin. Suurin osa väestöstä liikkuu yleisten liikuntapalveluiden puitteissa ja julkisen vallan tehtäviin sopii hyvin huolehtia niiden ulkopuolelle jäävien mahdollisuuksista. 1 Kauko Heuru 2002. 2 Kari Koivumäki 2004.
1.2. Erityisliikuntapalvelut Huittisissa 2013 Huittisten erityisliikuntapalvelut ovat hyvät ja niihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Erityisliikunta on huomioitu monella tapaa kaupungin liikuntapalveluissa. Liikuntapalveluihin on palkattu päätoiminen erityisliikunnanohjaaja, joka on erityisliikunnan tärkein ohjaaja- ja henkilöstöresurssi alueella. Erityisliikunta on huomioitu myös kaupungin suunnitelmissa, joista löytyy muutamia kirjauksia erityisliikunnasta. Kaupungin liikuntapalvelut käyttää erityisliikuntaan vuosittain arviolta noin 17 000 euroa käyttömenoina (erityisliikuntatoiminnan pyöritykseen liittyviä menoja, kuten palkkoja, muita korvauksia ja toimintaan käytettyjä muita käyttökuluja). Tuloja erityisliikunnasta kertyy arviolta ainakin reilut 2 000 euroa erilaisina osallistumismaksuina. Myös nuoriso- ja liikuntalautakunta tukee vuosittain erityisryhmien soveltavaa liikuntaa myöntämällä avustuksia erityisliikunnan järjestämiseen: vuonna 2013 viidelle yhdistykselle yhteensä 1 200 euroa. Erityisryhmät ovat tasavertaisesti mukana liikuntapaikkojen käyttövuorojen hakuprosessissa muiden hakijoiden kanssa. Nuoriso- ja liikuntapalvelut on kutsunut vuosittain soveltavaa liikuntaa järjestävät seurat ja yhdistykset kokoon jonkin ajankohtaisen teeman tai koulutuksen ympärille. Paikalle on kutsuttu myös terveystoimen edustajia. Yhdistysten ohjaajille on järjestetty vuosien mittaan koulutuksia. Huittisissa toimii erityisliikunnan parissa ohjaajina 30 henkilöä. Lisäksi yhdistyksissä toimii koulutettuja vertaisohjaajia, joita ei ole laskettu tähän listaan. Vertaisohjaajille järjestetyissä koulutuksissa on vuosina 2011 2013 ollut mukana 19 eri yhdistysten vertaisohjaajaa. Kaupungin päätoimisen erityisliikunnanohjaajan toimenkuvaan kuuluu uimaopetusta ja uinninvalvontaa, erityisesti ikääntyvien ja erityisryhmien ohjausta ja terveytensä kannalta liian vähän tai ei lainkaan liikkuvien lasten, nuorten ja heidän perheidensä liikuttaminen. Erityisliikunnanohjaaja osallistuu myös liikuntapalvelujen kehittämiseen, kampanjoihin ja asiakaspalveluun. Erityisliikunnanohjaajan, liikunnanohjaajan sekä muiden erityisliikuntaa ohjaavien henkilöiden viikoittaisesta työajasta (38,25 h) kuluu erityisliikunnan eri tehtäviin: TEHTÄVÄ Erityisliikuntaryhmien ohjaus Erityisliikunnan organisointi ja suunnittelu Liikuntaneuvonta Erityisliikunnan tiedotus Koulutus ja konsultointi Muut erityisliikunnan tehtävät YHTEENSÄ KÄYTETTY TUNTIMÄÄRÄ VIIKOSSA 10 h 8 h 0 h 1 h 1 h 2 h 22 H
Huittisissa toimi vuonna 2013 yhteensä lähes 70 erityisliikuntaryhmää tai erityisryhmiin kuuluville soveltuvaa liikuntaryhmää. Ryhmät jakaantuivat seuraavasti: KOHDERYHMÄ Erityislapset Pitkäaikaissairaat Vammaiset Ikäihmiset Muut YHTEENSÄ LIIKUNTAMUOTO Vesiliikunta Kuntosali- ja lihaskunto Jumppa Tanssi Pallopelit Muut YHTEENSÄ JÄRJESTÄJÄ Kunnan liikuntapalvelut Sosiaali- ja terveystoimi Koulutoimi Kansalaisopisto Yhdistykset Yksityiset YHTEENSÄ RYHMIÄ 6 kpl 18 kpl 5 kpl 22 kpl 16 kpl 67 KPL RYHMIÄ 5 kpl 27 kpl 11 kpl 2 kpl 1 kpl 21 kpl 67 KPL RYHMIÄ 12 kpl 29 kpl 3 kpl 1 kpl 16 kpl 6 kpl 67 KPL Huittisissa on reilut parikymmentä erityisryhmille soveltuvaa liikuntatilaa, joissa pidetään erityisryhmille suunnattuja liikuntaryhmiä tai niissä olisi esteettömyyden sekä tilojen puolesta mahdollisuus pitää liikuntaryhmää. Keskeisin erityisryhmien liikuntapaikka on vastikään peruskorjattu sekä laajennettu uimahalli, jonka esteettömyys on hyvällä tasolla. Uimahallistakin on noussut jo esille joitain esteettömyysongelmia, kuten uimahallin kulkuväylillä ei ole istuimia levähtämiseen. Myös muihin Huittisten liikuntapaikkoihin liittyy esteettömyysongelmia. Osa ongelmista on tiedossa, mutta tiedot koskevat lähinnä vain liikuntarajoitteisten mahdollisuuksia liikkua tiloissa. Kaikkia ongelmia ei ole edes kartoitettu esimerkiksi näkö- tai kuulovammaisten suhteen. Lisäksi monet tilat ovat jo vanhoja, eikä rakennusvaiheessa esteettömyyttä ole välttämättä huomioitu kaikkien erityisryhmien liikkujien osalta.
2. KEHITTÄMISKOHTEET JA TOIMENPITEET 2.1. Yhteistoimintamallin luominen erityisliikuntapalveluiden järjestämiseksi Huittisten alueelta puuttuu selkeä yhteistoimintamalli, jolla palvelut järjestettäisiin koordinoidusti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Huittisissa olisi mahdollisuudet käyttää nykyisiä resursseja entistä tehokkaammin ja kehittää palveluita vastaamaan paremmin kaikkien kohderyhmien tarpeita. Toimenpiteet: 1. Luodaan Huittisiin erityisliikunnanohjaajan varaan rakentuva yhteistoimintamalli. Erityisliikunnanohjaaja koordinoi palveluja ja syventää jo olemassa olevia yhteistyöverkostoja yhdistysten, sosiaali- ja terveystoimen, koulutoimen, kansalaisopiston, yksityisten ja muiden toimijoiden kanssa. Erityisliikunnanohjaaja seuraa toiminnan tuloksellisuutta, kuten ohjaajien, ryhmien ja osallistujien määrien kehittymistä sekä koulutusten järjestämistä. Tarkistetaan erityisliikunnanohjaajan työnkuva, jotta ohjaajalla on riittävästi aikaa mm. koordinoinnille, koulutuksille ja tiedottamiselle. 2. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanketta varten perustettu Huittisten erityisliikunnan kehittämistyöryhmä jatkaa toimintaansa hankkeen päätyttyä erityisliikunnanohjaajan työn tukena. 3. Järjestetään liikuntapalveluiden ja muiden toimijoiden kanssa suunnittelu- ja yhteistyökokouksia 1-2 kertaa vuodessa. Tavoitteena on tehostaa muiden hallinnonalojen henkilöstön ja organisaatioiden välistä yhteistyötä sekä selkiinnyttää työnjakoa. Esimerkiksi fysioterapian ja vapaa-aikatoimen välille luodaan joustava siirtyminen kuntoutuksesta kuntoliikuntaan ja ikäihmisten palvelut kanssa yhteistyötä ryhmien ohjauksessa. 4. Tehdään eri kunnallisten toimijoiden laitoksien ja toimipisteisteiden kanssa yhteistyötä mm. vanhusten ja vammaisten liikunnan lisäämisen suhteen. 5. Aktivoidaan yhdistyksiä valitsemaan liikuntavastaavia, jotta yhteistyön tekeminen yhdistysten kanssa on helpompaa. 6. Kehittämistyöryhmä ja erityisliikunnanohjaaja järjestävät vuosittain 1-2 kertaa erityisliikunnan yhteistyöfoorumin, jossa erityisliikuntaa järjestävät huittislaiset järjestöt ja potentiaaliset uudet toimijat kokoontuvat keskustelemaan erityisliikunnasta. 2.2. Erityisliikunnan huomioiminen kunnan suunnitelmissa ja strategioissa Erityisliikuntaan ei ole Huittisissa vielä riittävää sitoutumista eikä sitä ole riittävästi huomioitu kunnan suunnitelmissa ja strategioissa.
Toimenpiteet: 1. Erityisliikunnan kehittämissuunnitelman toimenpide-esitykset otetaan osaksi valmisteilla olevaa Huittisten nuoriso- ja liikuntapalvelujen strategiaa. 2. Huomioidaan tulevissa kaupungin eri toimialojen suunnitelmissa, kehittämisohjelmissa sekä strategioissa. 3. Parannetaan erityisliikunnan asemaa ja tietoisuutta tekemällä Huittisissa erityisliikunnan vaikuttamistyötä. 2.3. Nykyisten ohjaajaresurssien ja ryhmien turvaaminen, uusien ryhmien perustaminen ja välineiden hankinta Huittisissa toimii erityisliikunnan parissa ohjaajina noin 30 henkilöä. Lisäksi yhdistyksissä toimii koulutettuja vertaisohjaajia ainakin noin parikymmentä. Huittisissa järjestettiin syksyn 2013-kevään 2014 noin 70 erityisliikuntaryhmää tai erityisliikkujille soveltuvaa ryhmää. Ohjaajaresurssit ja ryhmätarjonta ovat Huittisissa hyvää luokkaa. Jatkossa täytyy kuitenkin huolehtia nykyisten ohjaajaresurssien ja ryhmien säilymisestä sekä tarvittaessa kouluttaa uusia /nykyisiä ohjaajia ja käynnistää uutta erityisliikuntatoimintaa. Toimenpiteet: 1. Varmistetaan, että liikuntapalveluiden erityisliikunnanohjaajan työtehtävissä pääpaino on erilaisissa erityisliikunnan työtehtävissä sekä tarkistetaan liikuntapalveluiden liikunnanohjaajien toimenkuvia: voisiko ohjaajaresursseja hyödyntää vielä nykyistä paremmin erityisliikuntaan? 2. Ohjaajaresurssien turvaamiseksi ja kasvattamiseksi jatketaan liikuntapalveluiden organisoimien ohjaajakoulutusten järjestämistä. Selvitetään vuosittaiset koulutustarpeet ja järjestetään mahdollisuuksien mukaan koulutuksia niin yhdistysten liikunnanohjaajille kuin muille toimijoille. Selvitetään myös mahdollisuudet järjestää koulutuksia kaupungin eri hallinnonalojen henkilöstölle yhteistyössä liikuntapalveluiden kanssa. 3. Luodaan liikuntapalveluiden alaisuuteen erityisliikunnan ohjaajapankki, johon kerätään tiedot kaikista alueella toimivista ohjaajista ja näiden osaamisesta (esimerkiksi yhteystiedot, koulutukset, mahdollisuus kouluttaa toisia ohjaajia jne.). Pankkiin kerätyt ohjaajat ovat mahdollisesti kiinnostuneita työskentelemään myös muiden organisaatioiden järjestämissä liikuntaryhmissä mahdollisuuksiensa mukaan esimerkiksi sairastapauksissa. 4. Aktivoidaan yhdistyksiä nimeämään liikuntavastaavat, jotka voivat selvittää jäsenistönsä liikuntatarpeita ja lisätä yhdistyksen aktiivisuutta järjestää liikuntaa sekä erilaisia liikuntatapahtumia.
5. Määritellään mitä uusia erityisliikuntaryhmiä pyritään käynnistämään lähivuosina ja kuka tai ketkä ryhmiä ohjaavat. Selvitetään mahdollisuus järjestää erityisliikuntaryhmiä kesällä esimerkiksi kurssimuotoisena tai leiritoimintana, minkä myötä Huittisten erityisliikunnan tarjonta laajenisi ympärivuotiseksi. 6. Selvitetään mitä välineistöä on jo hyödynnettävissä erityisliikuntaryhmille ja mitä välineistöä tarvitaan sekä hankitaan tulevina vuosina tarvittava välineistö. 2.5. Liikuntapaikkojen ja -tilojen esteettömyysongelmat Huittisten liikuntatiloihin liittyy esteettömyysongelmia. Osasta ongelmakohdista on jo olemassa tietoa. Läheskään kaikkea ei kuitenkaan tiedetä eri tilojen esteettömyydestä ja kaikkien eri käyttäjäryhmien osalta. Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen yhteydessä tehtävässä opinnäytetyössä tuotetaan kolmen Huittisten liikuntapaikan esteettömyydestä lisää tietoa, jota voidaan hyödyntää tulevien vuosien kehittämistyössä. Lisää tietoa kuitenkin tarvitaan kaikkien eri ryhmien mahdollisuuksista hyödyntää Huittisten liikuntapaikkoja ja -tiloja. Toimenpiteet: 1. Lisätään tietoa esteettömyysongelmista toteuttamalla osaan liikuntapaikkoihin esteettömyyskartoitus, jossa huomioidaan kaikki erityisryhmät. 2. Ulko- ja sisäliikuntapaikkoja peruskorjattaessa ja uusia suunniteltaessa huomioidaan nykyistä paremmin esteettömyys ja monikäyttöisyys hyödyntäen Liikuntapolkua vauvasta -vaariin ja mummoon. 3. Listataan erityisliikkujille parhaiten sopivat liikuntatilat ja -paikat. Myönnetään vuoroja erityisryhmille tiloihin, jotka soveltuvat heille parhaiten (selvitetään tarve muutoksille vuorojenjakopolitiikkaan?). 4. Korjataan esteettömyysongelmia mahdollisuuksien mukaan ja kehitetään esteettömyyttä yhteistyössä teknisen toimen kanssa. 2.6. Kuljetusongelmat Peruskartoitustyön yhteydessä tehdyn asiakaskyselyn mukaan yksi suurimmista esteistä erityisliikuntatoiminnan järjestämisessä ja palveluiden hyödyntämisessä ovat pitkät etäisyydet asiakkaan ja palvelun välillä. Toimenpiteet: 1. Selvitetään mahdollisuus tarjota eri toimijoiden (koulukyyditykset, palveluliikenne jne.) yhteistyöllä kuljetuksia sivukyliltä keskustaan esim. kirjastoon ja uimahallille. Näin saataisiin samalla kertaa sekä henkisiä virikkeitä, että fyysisiä elämyksiä ja sosiaalista yhdessäoloa.
2.7. Tiedottamisen hajanaisuus Huittisissa eri toimijat ovat tähän mennessä tiedottaneet erityisliikunnasta lähinnä omia tiedotuskanavia hyödyntäen. Mistään ei ole ollut saatavissa koottua tietoa kaikkien toimijoiden järjestämästä erityisliikuntatoiminnasta ja -tapahtumista. Toimenpiteet 1. Kootaan erityisliikuntatapahtumien ja -ryhmien kalenteri Liikkuva Huittinen - terveysliikunnan esitteen yhteyteen. Esitettä jaetaan kotitalouksiin ja laitetaan nähtäville liikuntapalveluiden internetsivuille, liikuntapaikoille, sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteisiin jne. 2. Tiedotetaan erityisliikunnasta aktiivisemmin käyttäen eri kanavia (lehdet, internet, sosiaalinen media, ilmoitustaulut jne.). 3. Erityisliikunnanohjaaja huolehtii kunnan sisäisestä viestinnästä erityisliikunnassa tiedottamalla jatkossa erityisliikunnan ajankohtaisista asioista, kuten uusista ryhmistä, niin kunnan viranhaltijoille kuin kuntapäättäjille. 3. KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN JAKSOTUS Kehittämistoimenpide v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018 Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Liikuntapalveluiden ja muiden toimijoiden suunnittelu- ja yhteistyökokoukset Yhteistyö eri toimijoiden kanssa vanhusten ja vammaisten liikunnan lisäämiseksi Aktivoidaan yhdistyksiä valitsemaan liikuntavastaavia Erityisliikunnan yhteistyöfoorumi Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma osaksi nuoriso- ja liikuntapalvelujen strategiaa Erityisliikunnan vaikuttamistyö Erityisliikunnan huomioiminen kunnan suunnitelmissa ja strategioissa Ohjaajaresurssien varmistaminen ja kasvattaminen mm. koulutuksilla Erityisliikunnan ohjaajapankin perustaminen Tarkistetaan erityisliikunnanohjaajan ja muiden ohjaajien työnkuvia Uusien erityisliikuntaryhmien käynnistäminen ja määrittely
Liikuntapaikkojen esteettömyyskartoitukset- ja selvitykset Listataan erityisryhmille parhaiten soveltuvat liikuntapaikat ja jaetaan vuoroja näihin tiloihin Kehitetään esteettömyyttä yhteistyössä teknisen toimen kanssa Selvitetään erityisliikunnan välineistön tarpeet Selvitetään mahdollisuus järjestää sivukyliltä keskustaan kuljetukset (Huhko -linna) Kootaan erityisliikuntaryhmien kalenteri Kootaan erityisryhmien tapahtumakalenteri Erityisliikunnan tiedotuksen tehostaminen