KIRJALLINEN KYSYMYS 928/2006 vp VR:n henkilöliikenteen kehittäminen välillä Turku Helsinki Eduskunnan puhemiehelle Tämän syksyn aikana Turun ja Helsingin väliä säännöllisesti matkustavana henkilönä sekä lukuisten yhteydenottojen ja keskustelujen perusteella ei voi välttyä ajatukselta, että VR:n matkustajaliikenteeseen ei panosteta eikä haluta panostaa. Ensinnäkin junat myöhästelevät entistä enemmän. Esimerkiksi juna nro 128 (IC2) Turku Helsinki myöhästyi 24.10.2006 50 minuuttia Pohjankuru Ervelän eristysvian takia. Myös 22.11.2006 juna 139 (IC2) Helsinki Turku myöhästyi noin kaksi tuntia sekä juna S141 noin yhden tunnin junan 139 veturin vian vuoksi. Pendolino 139 kuljetti IC2-junan asiakkaat Turkuun ja oli liian täyteen ahdettu. Myös laituripaikat vaihtelevat. Helsingissä juna voi lähteä laitureista 8 12, ja paikat vaihtelevat niin, että aina pitää tarkistaa rautatieaseman taululta, mistä mikin juna milloinkin lähtee. Tämä muutos alkoi syyskuun alusta; samoin Turun ja Helsingin välinen klo 14.03 Pendolinojuna korvattiin P135-junalla. Turun ja Helsingin välisen matkustajaliikenteen pitäisi olla "ykkösluokkaa" (runkoverkkoselvityksen mukaisesti), mutta tältä ei tunnu, kun vertaa junien aikataulussa pysymistä tai lähtölaiturien sekavuutta aiempaan. Pendolino-junissa ei ole junaemäntien vaunumyyntiä, ja välillä on ollut myös niin, että IC2- junissa ei ole ollut lainkaan kioskimyyntiä. Ratahallintokeskus myös rahastaa autojen pysäköintipaikoista neljä euroa vuorokaudessa. Vaikka autopaikan ostaisi viikoksi Turun rautatieasemalta, ei ole takeita, että autopaikan saa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus satsata resursseja Turun ja Helsingin väliseen matkustajaliikenteeseen niin, että junat eivät myöhästele esim. kaluston, raiteiden, eristysvikojen jne. vuoksi ja että junien lähtölaiturit Helsingissä eivät vaihtele kohtuuttomasti ja että junissa on kahvilamyyntiä ja junaemäntiä? Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2006 Marjaana Koskinen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marjaana Koskisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 928/2006 vp: Aikooko hallitus satsata resursseja Turun ja Helsingin väliseen matkustajaliikenteeseen niin, että junat eivät myöhästele esim. kaluston, raiteiden, eristysvikojen jne. vuoksi ja että junien lähtölaiturit Helsingissä eivät vaihtele kohtuuttomasti ja että junissa on kahvilamyyntiä ja junaemäntiä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Koska syksyn aikana on junaliikenteessä ollut poikkeuksellisen paljon ongelmia, on ministeriö pyytänyt selvityksen asiasta sekä Ratahallintokeskukselta, Rautatievirastolta että VR:ltä sekä keskustellut tilanteesta VR:n ja Ratahallintokeskuksen kanssa erikseen. Keskusteluissa VR ja Ratahallintokeskus ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä mm. seuraaviin toimenpiteisiin: VR aikoo helpottaa aikataulussa pysymistä panostamalla junakalustoon. Etenkin Pendolinojen pulmiin paneudutaan erityisen ohjelman avulla. Matkustajien tiedonsaantiin VR panostaa vastuuttamalla liikenteenohjauksessa henkilön hoitamaan erityistilanteiden tiedonkulkua. Erityisesti junissa annettavaa tiedotusta lisätään. Ratahallintokeskus karsii turvalaitevikoja, joita on ollut etenkin rataosilla Helsinki Turku ja Tampere Jyväskylä. Sähköratojen ajolankavioissa on alettu korjata pelkän vauriokohdan sijasta koko vioittunut lankaväli. Tampereen ratapihalla vaihteisiin asennetaan jäätymistä estävät lisälämmittimet, joista on saatu hyviä kokemuksia Helsingissä. Ministeriö pitää hyvänä, että em. toimiin on ryhdytty ja uskoo, että ne tulevat osaltaan parantamaan tilannetta. Ministeriö tulee kuitenkin seuraamaan tilannetta jatkuvasti. VR Osakeyhtiöstä saadun selvityksen mukaan kaukojunien henkilöliikenne on jäänyt syyslokakuussa muutaman prosentin alle 90 %:n täsmällisyystavoitteen. Ongelmia on ollut lähinnä pääradan Pendolino-liikenteessä sekä Pohjois- Suomen ja Jyväskylän suunnalla. Siellä syynä ovat olleet lähinnä runsaat ratatyöt. Lokamarraskuun vaihteen ankara lumimyrsky, joka vaikeutti kaikkia liikennemuotoja, haittasi myös junaliikennettä muutaman päivän ajan. Rantaradan kaukoliikenne on sujunut täsmällisyystavoitteiden mukaisesti lukuun ottamatta muutamia yksittäisiä vikatapauksia. Toinen kirjallisessa kysymyksessä mainittu paha myöhästyminen johtui veturiin tulleesta viasta, joka aiheutti myös seuraavien junien myöhästymisen. Yksiraiteisella rataverkollamme myöhästymiset valitettavasti kertaantuvat myös muihin juniin. Veturirikot ovat niillä ajettuihin kilometrimääriin suhteutettuina erittäin harvinaisia. Helsingin rautatieasemalla on muuttuva informaatiojärjestelmä raidenäyttöineen ja kuulutuksineen, joka mahdollistaa raiteiston tehokkaan käytön poikkeustilanteissa. Ruuhka-aikoina Helsingin ratapihan kapasiteetti on nykyisillä junamäärillä aivan täynnä, ja on VR:n mukaan varsin tavanomaista, että junien käyttämiä raiteita joudutaan vaihtamaan liikennetilanteen mukaan. Junan lähtöraide kannattaa aina asemalle tai laiturialueelle tullessa tarkistaa näyttötauluista tai monitoreista. 2
Ministerin vastaus KK 928/2006 vp Marjaana Koskinen /sd Ravintolavaunupalveluita on kaikissa Pendolino-, InterCity- sekä pidemmän yhteysvälin pikajunissa. Lyhyen yhteysvälin InterCity2-junissa ravintolapalvelut hoidetaan kärrymyynnillä. Lyhyen yhteysvälin päiväpikajunissa on pääsääntöisesti ravintolavaunu. Taajamajunissa ja lähiliikenteen junissa ei ole ravintolapalveluita. Päivittäin maassamme liikennöi 320 kaukoliikenteen junavuoroa. VR:n mukaan näistä yli 55 %:ssa on asiakkaille tarjolla ravintolapalvelut. VR:n mukaan pääsääntö on, että ravintolavaunu on pitkän matkan junissa, joissa on enemmän kysyntää erilaisille ruokavaihtoehdoille. Matkaajan ollessa lyhyt käytäntö on osoittanut, että asiakkaiden ravintolapalveluiden tarve vähenee ja tarpeet voidaan tyydyttää kahvin, teen, virvokkeiden ja pikkupurtavan kautta. Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006 Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 928/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Marjaana Koskinen /sd: Ämnar regeringen satsa resurser på persontrafiken mellan Åbo och Helsingfors så att tågen inte blir försenade t.ex. på grund av fel i tågmaterielen, spåren eller isoleringen och så att avgångsplattformarna i Helsingfors inte varierar oskäligt och så att det ombord på tågen finns caféförsäljning och tågvärdinnor? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Eftersom det under höstens lopp har förekommit ovanligt mycket problem i tågtrafiken har ministeriet begärt en utredning i ärendet av Banförvaltningscentralen, Järnvägsverket och VR samt diskuterat situationen separat med såväl VR som Banförvaltningscentralen. Under diskussionerna har VR och Banförvaltningscentralen meddelat att de vidtar bl.a. följande åtgärder: VR avser göra det lättare att hålla tidtabellerna genom att satsa på tågmaterielen. Ett särskilt program upprättas för att råda bot på svårigheterna i synnerhet med Pendolino-tågen. För att förbättra informationen till passagerarna satsar VR på att ge ansvaret för informationsspridningen i exceptionella situationer till en person i trafikledningen. Framför allt informationen ombord på tågen kommer att ökas. Banförvaltningscentralen undanröjer fel i säkerhetsanordningarna, vilka har förekommit i synnerhet på banavsnitten Helsingfors Åbo och Tammerfors Jyväskylä. På elbanorna har man i stället för att endast reparera den skadade kontaktledningstråden på ett visst ställe börjat reparera kontaktledningen på hela sträckan. På Tammerfors bangård installeras likadana extra värmare som hindrar frysning av vilka man har goda erfarenheter från Helsingfors. Ministeriet ser positivt på att de ovan nämnda åtgärderna har inletts och litar på att de bidrar till att förbättra situationen. Ministeriet kommer dock kontinuerligt att följa upp situationen. Enligt en utredning som inhämtats av VR Aktiebolag var punktligheten i persontrafiken i september-oktober några procent under målnivån 90 procent. Det har förekommit problem främst i Pendolino-trafiken på stambanan och i trafiken i Norra Finland och Jyväskylätrakten, där problemen närmast har berott på de talrika banarbetena. I månadsskiftet oktober-november störde den häftiga snöstormen samtliga trafikformer och också tågtrafiken drabbades av stormen under ett par dagar. Fjärrtrafiken på kustbanan har med undantag av några enstaka incidenter nått de ställda punktlighetsmålen. Den andra allvarliga förseningen som nämndes i spörsmålet berodde på ett fel i loket, vilket ledde till att även de därpå följande tågen försenades. I vårt enkelspåriga bannät är det tyvärr så att förseningarna sprids vidare till andra tåg. Lokfel är mycket sällsynta i förhållande till det antal kilometer som körs med loken. På Helsingfors järnvägsstation finns ett informationssystem med monitorer och utrop som uppdateras med aktuell information om avgångar och avgångsspår. Systemet gör det möjligt att använda spårkapaciteten på ett effektivt sätt också i undantagssituationer. I rusningstider är kapaciteten på Helsingfors bangård maximalt utnyttjad med de nuvarande tågmängderna och enligt 4
Ministerns svar KK 928/2006 vp Marjaana Koskinen /sd VR är det inte alls ovanligt att man blir tvungen att byta de spår som tågen använder enligt rådande trafiksituation. Det är skäl att kontrollera informationstavlorna eller monitorerna genast då man anländer till stationen eller perrongområdet för att se från vilket spår tåget avgår. Det finns vagnar med restaurangservice på samtliga Pendolino- och InterCitytåg samt på alla expresståg på längre rutter. På InterCity2-tåg som trafikerar kortare rutter sköts restaurangtjänsterna med hjälp av en försäljningskärra som cirkulerar i tåget. I expresståg som trafikerar korta sträckor dagtid finns i regel en restaurangvagn. I regionaltåg och tåg som går i lokaltrafik finns ingen restaurangservice. I Finland finns det dagligen 320 tågavgångar i fjärrtrafiken. VR uppger att kunderna tillhandahålls restaurangservice på över 55 procent av avgångarna. Enligt VR är huvudregeln den att det finns det en restaurangvagn i tåg som går i fjärrtrafik, där det finns en större efterfrågan på olika typer av bespisning. När restiden är kort har det i praktiken visat sig att kundernas behov av restaurangtjänster minskar och behovet kan tillgodoses genom servering av kaffe, te, förfriskningar och mindre tilltugg. Helsingfors den 14 december 2006 Kommunikationsminister Susanna Huovinen 5