Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Samankaltaiset tiedostot
Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina

Pihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue.

Osallistuvan budjetoinnin menetelmä Oma Tesoma -hankkeessa. Kuntalaiset keskiöön -projektiverkosto Tanja Koivumäki, Tampereen kaupunki

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta

Tampereen kaupungin OMA TESOMA -HANKE

Oma Tesoman avoin osallisuus Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous Tanja Koivumäki, Tampereen kaupunki

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma

Ikäystävällinen Hervanta

Tampereen palvelumalli 2025

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi Riitta Luoma 1

Eheyttämisen edellytykset (EHED) Eheyttämiselle edellytyksiä

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA

ARJEN KESKIÖSSÄ

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Yhteisöllisen asumisen kehittäminen Tampereella

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Ikääntyneiden asumisen näkymiä

Asuinalueiden kehittäminen ikääntyvän väestön näkökulmasta, esimerkkejä meneillään olevista hankkeista , Seinäjoki

Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Osallisuus Oulussa, totta vai tarua? Pasi Laukka, Yhteisötoiminnan päällikkö

Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot

TAMPERE 1 (3) Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu. YLEISÖTILAISUUS Tesoman yleissuunnitelmaluonnoksesta MUISTIO

Kokonaisuus ratkaisee

Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö)

Mistä innovaatioita rakentamiseen? Kommenttipuheenvuoro Rakennusfoorumi

YHDESSÄ EI OLLA YKSIN

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Strategiset painopisteet hyvinvoinnin palvelualueella. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Johtaja Taru Kuosmanen

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Perustehtävä ja arvot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä

Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu

Asukaslähtöinen arviointi (ASLA) lähiöiden peruskorjaushankkeissa - tapaus Maunula

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Metropolipolitiikan ajankohtaiskatsaus. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

Asuinalueiden kehittäminen ikääntyneen väestön näkökulmasta

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Ikäystävällinen asuinalue

Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI

VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR

Katsaus Asuinalueiden kehittämisohjelman hankkeisiin

Uudenmaan asumisen osaamiskeskus Ohjelmajohtaja Satu Åkerblom

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle?

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin. Hankkeen esittely MAL-verkoston ohjausryhmälle Nina Frösén

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

KAAPELI Syrjään jääneiden demokratiamenetelmä

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Palvelukorttelit Ira Verma

Katsaus ohjelman keskeisiin tuloksiin ja tulevaisuussuunnitelma

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Hyvinvointi uhattuna!

Kaikkien Pori -hanke

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

oppivan kaupunkisuunnittelun konsepti

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

Palvelualuemalli kehittämisen tukena. Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Osatyökykyisille tie työelämään

Transkriptio:

Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä ja monipuolistamalla muun muassa alueen asunto-, palvelu-, harrastus-, koulutus- ja työllistymistarjontaa ja mahdollisuuksia. Tesomalle kohdistuu lähivuosien aikana suuria rakentamishankkeita ennen vuotta 2020 alueelle valmistuu mm. uusi kaupallisia ja julkisia palveluja tarjoava ostoskeskus, yhtenäiskoulu ja palloiluhalli. Valmistelussa olevassa täydennysrakentamisen yleissuunnitelmassa alueelle on kaavoitettu yhteensä yli 200 000 km 2 uusille kerrostalo-, pienkerrostalo- ja rivitaloasunnoille. Arvioitu uusien asukkaiden määrä olisi noin 4 500 asukasta.

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan Hankkeen aikana Tesoman alueella sijaitsevaan Tohloppiin kehitetään kaupungin, Yleisradion, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK:n ja Technopoliksen yhteistyönä sisällöntuotannon ja ictalan kampusta. Kampus toimisi mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymänä menestystekijöinään erityisesti teknologia ja yhteisöllisyys. Lisäksi osana hanketta selvitetään kaupungin keskustaan suuntautuvan kaupunkiraideliikenteen käyttöönoton mahdollisuuksia. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Tesoman asuinympäristön, palveluvalikoiman ja toimintojen osalta on olennaista vastata alueen asukkaiden tarpeisiin ja kehittää aluetta palveluineen yhdessä alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on kehittää sosiaalista omavoimaisuutta ja edellytyksiä sille, että asuinalue ja sen asukkaat ja toimijat voimaannuttavat myös itse itseään, toisiaan ja yhteisöjään. Voimakkaasti poikkihallinnollisen ja kokonaisvaltaisen eri tahojen kumppanuuteen ja yhteistyöhön pohjautuvan hankkeen erityisenä teemana on alueellisen mallin luominen ja pilotointi liittyen esimerkiksi työttömyyden ja syrjäytymisen haasteisiin vastaamisessa. Mukana hankkeessa on kaupungin eri toimijoiden lisäksi alueen järjestötoimijat, yritykset, seurakunta, vuokrayhteisöt ja rakennuttajat. Kehityshankkeessa painottuvat erityisesti alueen asuinolot, ympäristön, sisäisen aktiivisuuden, asukkaiden osallistumisen, olemassa olevien tilojen uudenlainen käyttö sekä työllisyyden ja paikalliskulttuurin kehittäminen ja uudistaminen. Huomionarvoista on se, kuinka nämä eri tarpeet voivat vastata toisiinsa: esimerkkinä työttömien nuorten alueen ikäihmisille tarjoamat palvelut. Nuoret työllistyvät ja kuntoutuvat samalla kun alueen ikäihmiset saavat tarvitsemiaan palveluja ilman, että kaupungin tai ikäihmisten tarvitsee hankkia niitä erikseen. Hankkeen myötä osin jo eriytyneestä ja syrjäytyneestä Tesoman asuin- ja palvelualueesta luodaan omaleimainen, elinvoimainen ja kiehtova kaupunginosa, joka houkuttelee ihmisiä asumaan ja

asioimaan alueelle. Kehityksen myötä liike-elämä lisää alueelle uusia toimintoja, palveluita ja investointeja. Hankkeessa luodaan lähiökehittämisen, asukas- ja palvelujen käyttäjäosallisuuden sekä alueellisten hyvinvointierojen vähentämisen toimintamalleja, joita voidaan monistaa muille samankaltaisille alueille Tesoma Tampereella hankkeen kohteena on noin 9 km päässä kaupungin keskustasta sijaitseva Tesoman asuin- ja palvelualue. Tesoma on tyypillinen 1960-70 -luvulla rakennettu lähiö, jonka alueella asuu lähes 8 000 asukasta. Aluekeskuksen vaikutusalueella asukkaita on yhteensä yli 15 000. Tesomalla ikäihmisiä ja kouluikäisiä on suhteessa enemmän kuin muualla Tampereella. Tulotaso alueella on hieman Tampereen keskimääräistä pienempi. Työttömyysaste on 16,6 % sen ollessa muualla Tampereella 13,8 %. Nuorten, 15-24-vuotiaiden työttömyysaste on 25,1 %, vastaavan luvun ollessa muualla Tampereella 14,9 %. Tesoman alueella tehtiin 2000-luvun alussa osallistavaa lähiöparannusta yhdessä asukkaiden kanssa, mutta kehityshanke ei saanut tuolloin tavoiteltavaa muutosta aikaiseksi. Viime vuosina Tesomaa ei ole koettu houkuttelevaksi asuinalueeksi ja asuntojen hintataso onkin kaupungin alhaisimpia. Tutkimushankkeet OmaPaja Nuoret ja sosiaaliset innovaatiot (Toimintaraportti 2015) Hankkeen tehtävänä oli tukea nuorten omaehtoista osallistumista ja sosiaalisten innovaatioiden

luomista toimintatutkimuksen keinoin. Samalla on ollut mahdollista tutkia ainutlaatuisella tavalla sitä, miten nuorten omaehtoinen osallistuminen työhön, koulutukseen ja harrastuksiin tähtäävän toiminnan kehittämisessä ja palvelusuunnittelussa toteutuu sekä sitä, millaisia palvelu- ja toimintaratkaisuja on tästä lähtökohdasta mielekästä tavoitella. OmaVerkko Tesoman nuorten osallisuutta vahvistava palvelumalli (Toimintaraportti 2015) Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa yhteiskunnallista osallisuutta vahvistavat ja sitä heikentävät tekijät tesomalaisten nuorten elämässä sekä kehittää paikallinen nuorten osallisuutta vahvistava palvelumalli. Tutkimushanke tukee Tampereen kaupungin OmaTesoma -hanketta selvittäen mitkä tekijät heikentävät ja vahvistavat nuorten yhteiskunnallista osallisuutta ja millainen paikallinen palvelumalli vahvistaisi nuorten osallisuutta sekä mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään ja koulutukseen. Osallistuva budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa (Toimintaraportti 2015) Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää osallistuvaa budjetointia asuinalueen kehittämisen ja asukaslähtöisen suunnittelun välineenä tarkastellen sitä, miten osallistuva budjetointi soveltuu asuinalueen kehittämisen ja asukaslähtöisen suunnittelun välineeksi 1) asukkaiden näkökulmasta sekä 2) kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Tuotamme tietoa uudenlaisen, asukkaiden päätösvaltaa ja toimijuutta konkreettisesti lisäävän menetelmän kehittämiseen sekä kriteereistä, joilla osallistuvaa budjetointia ja sen toimivuutta voidaan arvioida. Elinvoimaa aluekehittämällä? (Tutkitusti parempi lähiö, Asuinalueiden kehittämisohjelman tutkimusjulkaisu, s. 22-27.) Segregaation ehkäiseminen ja alueen elinvoiman lisääminen uudistavan aluekehittämisen avulla (SEULI). SEULI-hankkeessa on käsitelty asuinalueiden kehittämistä ja siihen liittyviä ajankohtaisia teemoja. Ilmiöitä on lähestytty erityisesti taloudellisesta näkökulmasta tarkastellen. Tavoitteena on ollut tulosten suuri vaikuttavuus ja hankkeen tutkimuskysymyksiin on haettu vastauksia kattavia kvantitatiivisia aineistoja analysoimalla ja toisiinsa innovatiivisesti yhdistelemällä.

TALOUSTIEDOT ARAn avustusmäärä hankkeille vuosina 2013 2015 OmaTesoma Kehittämisavustus: 350 520 Investointiavustus: 1 159 742 OmaPaja: Nuoret ja sosiaaliset innovaatiot Kehittämisavustus: 101 820 OmaVerkko: Tesoman nuorten osallisuutta vahvistava malli Kehittämisavustus: 305 853 Osallistuva budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa Kehittämisavustus: 204 074 Segregaation ehkäiseminen ja alueen elinvoimaisuuden lisääminen uudistavan aluekehittämisen avulla (SEULI) Kehittämisavustus: 207 878