Open Source -ohjelmien perusteet Teemu Leinonen teemu.leinonen@uiah.fi Medialaboratorio, Taideteollinen korkeakoulu Oppimisympäristöjen tutkimusryhmä http://fle3.uiah.fi/group/ Co-learnit Oy http://www.co-learnit.com Tämän esitys on julkaistu Creative Commonsin Nimi mainittava - Ei kaupalliseen käyttöön -lisenssin alla. Lisenssi verkossa: Suomeksi: http://www.hiit.fi/de/creativecommons/deeds/attribution_nocom.html Englanniksi: http://creativecommons.org/licenses/by-nc/2.0/
Mitä avoimen lähdekoodin ohjelmat ovat? Free software Libre software Open source software Vapaa / avoin ohjelmisto Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia eivät ole: freeware, shareware, shared source.
Avoimien ohjelmistojen (lähi)historia 60-70 -luku: Laitetoimittajien ja yliopistojen avoimet ohjelmistot. 80-luku: GNU (Richard Stallman), GNU is Not Unix -> BSD. 90-luku: Linux ja Linux-jakelupaketit: Debian, RedHat, Mandrake, SOT Linux. Internet/Web -ohjelmat: Apache, W3C:n ohjelmat (esim. Amaya), Sendmail, BIND, Mozilla, Konqueror. Työpöydät ja ikkunointijärjestelmät: XFree86, KDE, Gnome, GNUstep. Toimisto-ohjelmat ja muut sovellusohjelmat: Open Office, KOffice, AbiWord, Gnumeric, Evolution, GIMP, gphoto, Dia, AudaCity. Oppimisympäristöt: Moodle, Fle3, jne. Muuta: Linux PDAt, Simputer, TiVo, MP3-soittimet.
Avoimien ohjelmistojen (esi)historia Ranskan vallankumous Valistusfilosofit Vapaus, veljeys, tasa-arvo Yhteiskunta sopimus Kansalaisuuden tuomat vapaudet ja oikeudet
Vapauksia Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus Taiteen ja tutkimuksen vapaus Ammatillinen vapaus ja elinkeinovapaus Liikkumis- ja oleskeluvapaus Tekijänoikeus Sopimusvapaus
Vapauden ja avoimuuden ilmentymiä Koulut (oikeus) Yliopistot (avoimuus ja vapaus) Kirjastot ja museot (avoimuus) Vapaa sivistystyö Hyvä organisaatio Vapaat ja avoimet ohjelmistot
Vapaan ohjelman vapaus ja avoimuus? Vapaa ohjelmisto on julkaistu sellaisen lisenssin alaisena, joka varmistaa että käyttäjällä on vapaus: 1. Käyttää ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen. 2. Opiskella ja tutkia miten ohjelma toimii ja muuttaa sitä omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. 3. Jakaa ohjelmaa muille ja näin auttaa lähimmäistään. 4. Parantaa ohjelmaa ja julkaista parannukset jotta koko ohjelmaa käyttävä yhteisö hyötyy. Kun puhutaan vapaasta (free) ohjelmasta, silloin ei tarkoiteta hintaa.
Jotta vapaudet toteutuvat tulee lähdekoodin olla saatavilla. Esimerkki: binäärikoodi ja avoin koodi
Miten vapaan ohjelmiston tunnistaa? Open Source Initiative (OSI) - http://www.opensource.org Esimerkki ilmoituksesta avoimessa ohjelmassa: This program is free software; you can redistribute it and/or modify it under the terms of the GNU General Public License as published by the Free Software Foundation; either version 2 of the License, or (at your option) any later version. This program is distributed in the hope that it will be useful, but WITHOUT ANY WARRANTY; without even the implied warranty of MERCHANTABILITY or FITNESS FOR A PARTICULAR PURPOSE. See the GNU General Public License for more details. You should have received a copy of the GNU General Public License along with this program; if not, write to the Free Software Foundation, Inc., 59 Temple Place, Suite 330, Boston, MA 02111-1307 USA.
Ovatko vapaat ohjelmistot luotettavia? Ohjelmistoon liittyvissä ongelmatilanteissa todennäköisyys löytää apua vapaalle ohjelmistolle on suurempi kuin suljettujen ohjelmien kanssa. Esimerkki suljetun ohjelman tekijän ottamasta vastuusta:...[ohjelman TEHNYT YRITYS] TAI SEN TOIMITTAJAT EIVÄT MISSÄÄN TAPAUKSESSA OLE VASTUUSSA MINKÄÄNLAISISTA ERITYISISTÄ, SATUNNAISISTA, EPÄSUORISTA TAI VÄLILLISISTÄ VAHINGOISTA (MUKAAN LUKIEN MUUN MUASSA VAHINGONKORVAUKSET LIIKEVOITON MENETTÄMISESTÄ, SALAISEN TAI MUUN TIEDON MENETTÄMISESTÄ, LIIKETOIMINNAN KESKEYTYMISESTÄ, HENKILÖVAHINGOISTA, YKSITYISYYDEN MENETTÄMISESTÄ, VELVOLLISUUKSIEN TÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ (MUUN MUASSA VELVOLLISUUS TOIMIA VILPITTÖMÄSSÄ MIELESSÄ JA NOUDATTAA KOHTUULLISTA HUOLELLISUUTTA), LAIMINLYÖNNEISTÄ TAI MUUSTA RAHALLISESTA TAI MUUNLAISESTA VAHINGOSTA), JOTKA AIHEUTUVAT PÄIVITETYN OHJELMISTON...
Open Source tuotteissa ei ole uusi asia Esimerkki: Itsenäisyyden kuusi
(HS 2004: Kysy Kirstiltä palsta)
Valmis tuote > Tuotteen > lähdekoodi > Versiointi > Lokalisointi >
Tiede, edistys, yhteiskunnallinen kehitys, uuden luominen ja oppiminen perustuvat aikaisempien sukupolvien tuottamalle avoimelle informaatiolle. Kulttuuri, tiede ja taide perustuvat ideoiden ammentamiseen muiden ihmisten töiden tuloksista. Ideat eivät kehity jos niitä ei voida arvioida, korjailla ja parannella.