Euroopan parlamentti 2014-2019 Kalatalousvaliokunta 2015/0152(NLE) 15.12.2015 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Grönlannin maakuntahallituksen välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta (11634/2015 C8-0377/2015 2015/0152(NLE)) Kalatalousvaliokunta Esittelijä: Marco Affronte PR\1081563.doc PE573.150v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_NLE-AP_Agreement Menettelyjen symbolit * Kuulemismenettely *** Hyväksyntämenettely ***I Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) ***II Tavallinen lainsäätämisjärjestys (toinen käsittely) ***III Tavallinen lainsäätämisjärjestys (kolmas käsittely) (Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.) PE573.150v01-00 2/11 PR\1081563.doc
SISÄLTÖ Sivu LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI 5 LYHYET PERUSTELUT... 6 PR\1081563.doc 3/11 PE573.150v01-00
PE573.150v01-00 4/11 PR\1081563.doc
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Grönlannin maakuntahallituksen välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta (11634/2015 C8-0377/2015 2015/0152(NLE)) (Hyväksyntä) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (11634/2015), ottaa huomioon luonnoksen pöytäkirjaksi Euroopan yhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Grönlannin maakuntahallituksen välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta (11633/2015), ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0377/2015), ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan ja 2 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan, ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan suosituksen sekä kehitysvaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A8-0000/2016), 1. antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle; 2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Grönlannin hallituksille ja parlamenteille. PR\1081563.doc 5/11 PE573.150v01-00
Johdanto LYHYET PERUSTELUT Euroopan unioni (EU) on viime vuosina allekirjoittanut useita kalastuskumppanuussopimuksia ja pöytäkirjoja kolmansien maiden kanssa. Kalastuskumppanuussopimusten nojalla EU tarjoaa rahallista ja teknistä apua kalastusoikeuksia vastaan, joita se saa moniin kalakantoihin kumppanimaan talousvyöhykkeellä. Tanskan hallituksen ja Grönlannin maakuntahallituksen kanssa on tehty kalastuskumppanuussopimus, johon viitataan jäljempänä EU:n ja Grönlannin välisenä kalastuskumppanuussopimuksena 1. Grönlanti 2 liittyi alun perin Euroopan yhteisöön (EY) osana Tanskaa vuonna 1973 mutta erosi EY:stä vuonna 1985 järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen. Tällä hetkellä Grönlanti on yksi unionin merentakaisista maista ja alueista SEUT-sopimuksen 355 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sen suhteesta EU:hun määrätään pääasiassa SEUT-sopimuksen 198 204 artiklalla, SEUT-sopimukseen liitetyllä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyllä pöytäkirjalla N:o 34 ja neuvoston päätöksellä 2006/526/EY vahvistetulla EU:n ja Grönlannin kumppanuudella. Tanska myönsi vuonna 1979 Grönlannille itsehallinnon, ja vuonna 2008 pidetyn kansanäänestyksen jälkeen Grönlannin hallitus vastaa kaikista hallitustehtävistä lukuun ottamatta puolustukseen, kalastuksen valvontaan aluevesien ulkopuolella, perustuslaillisiin asioihin sekä valuutta- ja rahapolitiikkaan liittyviä tehtäviä, joista vastaa Tanska. Kalastusala Grönlannissa Kalastus-, metsästys- ja maatalousministeriö vastaa yleisesti Grönlannin kalastuspolitiikasta ja kalavarojen hoidosta, ja luonnonvarainstituutti neuvoo ministeriötä kalavarojen hoidossa biologiselta pohjalta. Grönlannin merkittävin kalastus on troolikalastus, jolla pyydetään pohjankatkarapua, grönlanninpallasta, turskaa ja punasimppua. Vuonna 2012 avomeren laivaston purettu saalis arvioitiin noin 200 miljoonan euron arvoiseksi ja rannikkokalastuksen saaliin arvo 110 miljoonan euron arvoiseksi. Grönlanninpallaksen ja katkarapujen osuudet olivat kumpikin yli 40 prosenttia kokonaisarvosta. Makrillin kalastus on lisääntymässä. Makrillisaalis oli vuonna 2012 5 000 tonnia, ja vuonna 2014 yksipuolisesti ilmoitettu kiintiö oli 100 000 tonnia. Grönlannin kalastusala työllisti vuonna 2011 kokoaikaiseksi muutettuna 1 238 kalastajaa. 3 1 Jäljempänä Grönlannilla tarkoitetaan kalastuskumppanuussopimuksen/pöytäkirjan tai mahdollisen uuden pöytäkirjan yhteydessä Tanskan hallitusta ja Grönlannin maakuntahallitusta. 2 Grönlanti on maailman suurin saari, ja sen talousvyöhyke on lähes 2,2 miljoonaa neliökilometriä. 3 Euroopan yhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Grönlannin maakuntahallituksen väliseen kalastuskumppanuussopimukseen sisältyvän pöytäkirjan ennakko- ja jälkiarviointi, viite Ares (2014)2354482 15.7.2014. Grönlannin kanssa tehdyn kalastuskumppanuussopimuksen jälkiarviointi toteutettiin komission PE573.150v01-00 6/11 PR\1081563.doc
Vientituotteista lähes 90 prosenttia on kalaa. Käytännössä kaikki Grönlannista vietävät kalatuotteet on tarkoitettu EU:n markkinoille, ja niistä yli 90 prosenttia viedään Tanskaan. Tärkeimpiä vientituotteita ovat pakastetut katkaravut, grönlanninpallas ja turska. EU:n ja Grönlannin välinen kalastuskumppanuussopimus Alkuperäinen EU:n sekä Tanskan hallituksen ja Grönlannin maakuntahallituksen välinen kalastussopimus tehtiin vuonna 1985. Sopimus oli voimassa kymmenen vuoden ajan, minkä jälkeen sitä jatkettiin vielä kuudeksi vuodeksi ja se korvattiin sitten nyt voimassa olevalla kalastuskumppanuussopimuksella. Tämä sopimuspuolten välinen kalastuskumppanuussopimus parafoitiin kesäkuussa 2006, ja sitä sovellettiin väliaikaisesti 1. tammikuuta 2007 alkaen kuuden vuoden ajan (31. joulukuuta 2012 saakka). Sopimus voidaan uusia kuudeksi vuodeksi kerrallaan (voimassaoloa jatkettiin ilman eri toimenpiteitä 31. joulukuuta 2018 saakka). Sopimus hyväksyttiin 28. kesäkuuta 2007 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 753/2007. Kyseessä on sekasopimus, jonka nojalla EU:n aluksilla on oikeus hyödyntää lukuisia kalakantoja Grönlannin talousvyöhykkeellä. Kalastuskumppanuussopimuksen alkuperäistä pöytäkirjaa sovellettiin kuuden vuoden ajan, 1. tammikuuta 2007 31. joulukuuta 2012. Nykyistä pöytäkirjaa sovelletaan kolmen vuoden ajan, 1. tammikuuta 2013 31. joulukuuta 2015 1. Nykyisen pöytäkirjan voimassaoloa lyhennettiin pöytäkirjaa koskevien uudelleenneuvottelujen mukauttamiseksi muiden EU:n asiaa koskevien toimintapoliittisten välineiden, kuten yhteisen kalastuspolitiikan (YKP), merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen sekä EU:n ja Grönlannin kumppanuutta koskevan aloitteen, uudistamisen ja/tai tarkistamisen kanssa. Nykyisessä pöytäkirjassa vahvistetaan EU:n taloudelliseksi korvaukseksi vuodessa 17,85 miljoonaa euroa, joka muodostuu seuraavasti: a) Grönlannin talousvyöhykkeelle pääsystä maksettava 15,1 miljoonan euron vuosittainen määrä (laskettuna kunkin lajin viitehintojen perusteella), johon sisältyy 1,5 miljoonan euron suuruinen rahoitusvaraus sellaisista lajien lisämääristä suoritettaviin hyvityksiin, jotka Grönlanti myöntää b) 2,74 miljoonan euron vuosittainen erityismäärä, joka osoitetaan Grönlannin alakohtaisen kalastuspolitiikan tukemiseen. Alakohtaisen politiikan tuki jakautuu kolmelle pääasialliselle alalle, jotka ovat hallinto (esimerkiksi valmiuksien kehittäminen), valvonta ja täytäntöönpano sekä tieteellinen tutkimus ja neuvonta. EU maksaa pääsystä talousvyöhykkeelle kiinteän vuosittaisen taloudellisen korvauksen riippumatta pöytäkirjassa sovituista kalastusmahdollisuuksista. Jos sovitut kalastusmahdollisuudet ovat pöytäkirjassa esitettyjä alustavia kalastusmahdollisuuksia pienemmät, pöytäkirjan mukaan Grönlanti joko myöntää EU:lle muita vastaavia kalastusmahdollisuuksia kyseiseksi vuodeksi tai hyvittää sen EU:lle seuraavana vuotena. puolesta ajanjakson 2013 2015 osalta. 1 Neuvoston päätös 2012/653/EU pöytäkirjan allekirjoittamisesta. PR\1081563.doc 7/11 PE573.150v01-00
Nykyisen pöytäkirjan arviointi Grönlannin kanssa tehty sopimus on EU:lle kolmanneksi merkittävin taloudelliselta arvoltaan. Nykyisen pöytäkirjan ennakko- ja jälkiarvioinnissa 1, joka tehtiin komission puolesta vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla ja julkaistiin heinäkuussa 2014, esitetään joitakin keskeisiä havaintoja nykyisen pöytäkirjan tehokkuudesta, vaikka siinä komission mukaan 2 keskitytään vain ensimmäiseen pöytäkirjan kolmesta täytäntöönpanovuodesta. Raportin tärkein päätelmä on, että olisi sekä EU:n että Grönlannin edun mukaista uusia pöytäkirja, josta on merkittävää taloudellista etua molemmille sopimuspuolille ja joka auttaa varmistamaan johdonmukaisuuden EU:n muiden kyseisen alueen kalastustoimien kanssa. Yleisesti ottaen kalastuskumppanuussopimuksen tavoitteet on saavutettu. Merkittäviä poikkeuksia ovat seuraavat: turskan avomerikalastuksessa hyväksytyt kiintiöt, jotka eivät ole ICES:n lausuntojen mukaisia, vaikka kalastustoiminnassa kerättyjä tietoja käytetäänkin kalakannan hoidon kehittämiseen, Grönlantiin purettujen saaliiden vähäinen tarjonta sekä rajallinen uusien työpaikkojen luominen Grönlannissa. Tähän mennessä pöytäkirjasta on ollut merkittävää etua EU:lle. EU:n kalastusaluksille on turvattu pääsy Grönlannin merkittäviin kalastusmahdollisuuksiin sekä kalastukseen Norjassa ja Färsaarilla EU:n pohjoisten sopimusten nojalla. EU:n alukset ovat hyödyntäneet paljon Grönlannissa sovittuja kalastusmahdollisuuksia lukuun ottamatta arktista taskurapua, villakuoretta, ruijanpallasta ja jossakin määrin myös pohjankatkarapua. Vuonna 2013 pöytäkirjasta saatiin 10 miljoonan euron suora arvonlisäys EU:n kalastusalalle seurauksena Grönlannin kalastusmahdollisuuksista sekä 12 miljoonan euron epäsuora arvonlisäys EU:n kalastusalaan liittyville aloille. Myös kalastusmahdollisuudet Norjassa ovat tuottaneet arvonlisäystä. Grönlannissa epäsuora arvonlisäys oli rajallinen, sillä suurin osa EU:n kalastusaluksista ei käyttänyt Grönlannin satamia. Pöytäkirjasta oli kuitenkin etua Grönlannille EU:n taloudellisen korvauksen muodossa sekä EU:n kalastusalusten lupamaksujen muodossa. Se sai tonnia kohti kolmanneksen EU:n kalastusalan tuloista Grönlannin kalastusmahdollisuuksista. EU:n kalastusalusten kalastustuotteita ei ole jalostettu Grönlannissa eivätkä ne ole päätyneet Grönlannin markkinoille. Yksi syy tähän ovat suhteellisen alhaiset purkamishinnat. Grönlannin satamia on myös käytetty vain vähän huoltotai muita tuotantoketjun alkupään palveluita varten. Työllisyyden osalta pöytäkirjan katsotaan työllistäneen EU:n kalastusalalla kokoaikaiseksi muutettuna 106 kalastajaa, joista 75 prosenttia oli EU:n ja 10 prosenttia Grönlannin kansalaisia. Pöytäkirjasta on kuitenkin ollut merkittävää etua molemmille osapuolille. EU:n alakohtaisen tuen varoilla on tuettu merkittävällä tavalla useita toimia, joilla on ratkaiseva vaikutus Grönlannin pyrkimyksissä hallinnoida ja valvoa kalastusalaa. Kyseisiä toimintoja ovat tuki kalastuksesta riippumattomien tutkimustietojen keräämiselle ja analysoinnille, grönlantilaisen henkilöstön osallistuminen NAFOn ja ICES:n tieteellisiin ja teknisiin kokouksiin sekä rannikkokalastuksen ja avomerikalastuksen valvonta. Varojen käyttö on kuitenkin joillakin aloilla painottunut vahvasti palkkoihin. EU:n taloudellista korvausta pääsystä talousvyöhykkeelle ei ole täysimääräisesti sovitettu yhteen saaliiden 1 Euroopan yhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Grönlannin maakuntahallituksen väliseen kalastuskumppanuussopimukseen sisältyvän pöytäkirjan ennakko- ja jälkiarviointi lopullinen raportti (11. heinäkuuta 2014), viite Ares (2014)2354482 15.7.2014. 2 Grönlannin kalastuskumppanuussopimuksen arviointi, komission valmisteluasiakirja. PE573.150v01-00 8/11 PR\1081563.doc
kanssa. Tämä johtuu joitakin lajeja koskevasta matalasta käyttöasteesta. Lisäksi EU:n alusten omistajien lupamaksut olivat korkeita verrattuna pöytäkirjasta pyyntialalle koituneeseen voittoon. Yleisesti ottaen pöytäkirjasta on kuitenkin seurannut 1,6 euron suora ja epäsuora arvonlisäys EU:n ja EU:n alusten käyttäjien yhden euron maksua kohden. Pöytäkirjan keskeisiä sopimusvakuuksia ja velvoitteita noudatettiin täysimääräisesti. Merkittäviä poikkeuksia olivat se, että sähköistä saalisilmoitusjärjestelmää ei otettu käyttöön, ja se, että sovitut kalastusmahdollisuudet eivät olleet täysin tieteellisten lausuntojen ja varovaisuusperiaatteen mukaisia. Uuden pöytäkirjan tarkastelu Neuvoston 25. syyskuuta 2014 komissiolle antaman valtuutuksen 1 mukaisesti komissio on käynyt Grönlannin hallituksen ja Tanskan hallituksen edustajien kanssa kolme neuvottelukierrosta 2 pöytäkirjan uusimiseksi, koska nykyisen pöytäkirjan voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2015. Neuvottelujen päätteeksi parafoitiin uusi pöytäkirja 20. maaliskuuta 2015. Pöytäkirja on voimassa viisi vuotta sen väliaikaisen soveltamisen alkamispäivästä eli allekirjoittamispäivästä ja aikaisintaan 1. tammikuuta 2016 alkaen. Komissio antoi 16. heinäkuuta 2015 ehdotukset Euroopan unionin sekä Tanskan hallituksen ja Grönlannin maakuntahallituksen välisen kalastuskumppanuussopimuksen pöytäkirjan uusimisesta. Uudessa pöytäkirjassa vahvistetaan EU:n taloudelliseksi korvaukseksi vuodessa 17,8 miljoonaa euroa, joka muodostuu seuraavasti: a) Grönlannin talousvyöhykkeelle pääsystä maksettava 13,17 miljoonan euron vuosittainen määrä (laskettuna kunkin lajin viitehintojen perusteella), johon sisältyy 1,7 miljoonan euron suuruinen rahoitusvaraus sellaisista lajien lisämääristä suoritettaviin hyvityksiin, jotka Grönlanti myöntää b) 2,931 miljoonan euron vuosittainen erityismäärä, joka osoitetaan Grönlannin alakohtaisen kalastuspolitiikan tukemiseen. Alakohtaisen politiikan tuki jakautuu kolmelle pääasialliselle alalle, jotka ovat hallinto (esimerkiksi valmiuksien kehittäminen), valvonta ja täytäntöönpano sekä tieteellinen tutkimus ja neuvonta. Jos kalastusmahdollisuudet ovat pienemmät kuin taulukossa 1, Grönlannilta odotetaan vajeen korvausta. EU:n alusten sivusaaliit rajoitetaan 10 prosenttiin kohdekannoista pohjankatkarapua lukuun ottamatta (sivusaalismäärät rajoitettu viiteen prosenttiin). 1 Hyväksytty neuvoston (kilpailukyky) 3333. istunnossa 25. syyskuuta 2014. 2 Lokakuussa 2014 (Nuuk), marraskuussa 2014 (Bryssel) ja 17. 20. maaliskuuta 2015 (Kööpenhamina). PR\1081563.doc 9/11 PE573.150v01-00
Taulukko 1: Kalastusmahdollisuudet nykyisessä ja uudessa pöytäkirjassa (tonnia/vuosi) Kalakantojen alaryhmät Nykyinen pöytäkirja Uusi pöytäkirja 2013 2015 2016 2020 Turska ICES-alueilla V, XII, XIV ja NAFO-alueella 1F 2 200 1 1 800 Pelaginen punasimppu ICES-suuralueilla XIV ja V sekä 3 000 2 200 NAFO-suuralueella 1F Punasimppu (pohjakalalaji) ICES-suuralueilla XIV ja V sekä 2 000 2 000 NAFO-suuralueella 1F Grönlanninpallas NAFO-suuralueella 1 etelään linjasta 68 N 2 500 2 500 Grönlanninpallas ICES-suuralueilla XIV ja V 4 315 5 200 Pohjankatkarapu NAFO-suuralueella 1 3 400 2 600 Pohjankatkarapu ICES-suuralueilla XIV ja V 7 500 5 100 Ruijanpallas NAFO-suuralueella 1 200 Ruijanpallas ICES-suuralueilla XIV ja V 200 Arktinen taskurapu NAFO-suuralueella 1 250 Villakuore ICES-suuralueilla XIV ja V 60 000 20 000 Lestikalat (Grenadier spp) ICES-suuralueilla XIV ja V 100 100 Lestikalat (Grenadier spp) NAFO-suuralueella I 100 100 Sivusaalis 2 300 1 126 Joidenkin kiintiöiden pieneneminen, ennen kaikkea villakuoreen kiintiön pieneneminen 60 000:sta 20 000:een, ei johdu biomassan vähenemisestä tai kestävyyteen liittyvistä ongelmista vaan aiemmin maksetusta suuresta kiintiöstä, joka toteutui vain osittain tosiasiallisessa pyynnissä. 1 Turska ICES-suuralueella XIV ja NAFO-suuralueella 1 PE573.150v01-00 10/11 PR\1081563.doc
Esittelijän kanta Esittelijä katsoo, että uusi pöytäkirja on yhdenmukainen kalastuskumppanuussopimuksen tavoitteiden kanssa, koska sillä vahvistetaan unionin ja Grönlannin välistä yhteistyötä. Sillä luodaan kumppanuuspuitteet kestävän kalastuksen politiikan kehittämiselle ja kalavarojen vastuuntuntoiselle hyödyntämiselle Grönlannin kalastusalueella. Tämä on kummankin sopimuspuolen edun mukaista ja vastaa asiaa koskevia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä myös käytettävissä olevan ylijäämän rajoissa. Näistä syistä esittelijä suosittelee, että Euroopan parlamentti hyväksyy pöytäkirjan. On kuitenkin myös tärkeää todeta, että vaikka yleiset tavoitteet ovatkin johdonmukaisia, kalastuskumppanuussopimuksen mukainen EU:n kalastus on koskenut ylikalastettuja kalakantoja ja/tai edistänyt saaliita, jotka ylittävät määrältään varovaisuusperiaatteen mukaiset lausunnot. Näissä tapauksissa kalastuskumppanuussopimuksen vaikutukset eivät ole olleet täysin yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden, NAFOn ja ICES:n tieteellisten lausuntojen ja kalastuskumppanuussopimuksen tavoitteiden mukaisia. Esittelijä kiinnittää huomiota tiettyihin näkökohtiin, joita on aiemman pöytäkirjan tarkastelun perusteella parannettava. Näitä ovat seuraavat seikat: Pöytäkirjan uusimisella olisi lisättävä sen hyötyjä kalakantojen kestävän hyödyntämisen kannalta sekä ratkaistava joitakin toimintaan liittyviä vaikeuksia. Olisi noudatettava tarkemmin tieteellisiä lausuntoja ja toimittava käytettävissä olevan ylijäämän rajoissa ottaen huomioon myös jäsenvaltioiden käyttö sekä EU:n edut kalastusjärjestelyissä pohjoisten kumppanien kanssa. EU:n taloudellista korvausta olisi valvottava ja mukautettava aiempaa paremmin pöytäkirjan jälkiarvioinnin mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin antoi hiljattain erityiskertomuksen 1, jossa se tosin toteaa tarkastaneensa voimassa olleista kahdestatoista sopimuksesta neljä, eikä EU:n ja Grönlannin välinen kalastuskumppanuussopimus kuulu näihin, mutta esittelijä haluaa painottaa tilintarkastustuomioistuimen huomautuksia sekä kalakantoja ja saaliita koskevan luotettavan tiedon merkitystä, jotta voidaan noudattaa yhteisen kalastuspolitiikan ja kalastuskumppanuussopimusten periaatteita ja tavoitteita sekä laatia luotettavia päätelmiä kalastuskumppanuussopimusten arvioinneista. Yleisesti ottaen esittelijä pitää valitettavana, että Euroopan parlamentilla on vain rajallinen asema kalastuskumppanuussopimusten hyväksymisessä, koska se osallistuu vain hyväksyntämenettelyyn. Esittelijä katsoo, että Euroopan parlamentilla olisi oltava aktiivisempi asema ja sille olisi tiedotettava välittömästi ja täysimääräisesti kaikista kalastuskumppanuussopimuksia koskevan menettelyn vaiheista tai sopimusten uusimisesta pöytäkirjojen avoimuuden ja niitä koskevan demokraattisen vastuun lisäämiseksi. 1 Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus Hallinnoiko komissio hyvin kalastuskumppanuussopimuksia?, Luxemburg, Euroopan unionin julkaisutoimisto, lokakuu 2015. PR\1081563.doc 11/11 PE573.150v01-00