Hoitokoti Päiväkummun sanomat. ASUKAS- JA HENKILÖKUNTALEHTI 4/2005
Hoitokoti Päiväkummun Sanomat 4/2005 3 4 5 5 6 8 9 sisältö. Pääkirjoitus Elämänilon tiellä Yksilövastuinen hoitotyö ja PrimeCare Kohtaaminen Heikki Hessu Immosen henkilökuva Runo Taivaallinen postilaatikko Tapahtumia Vuosaari & Pasila Valokuva - menneisyyden silmänräpäys Tiiminurkka Hoitokoti Päiväkummun sanomat. JULKAISIJA Hoitokoti Päiväkumpu Oy TOIMITUSRYHMÄ Anne Väätäinen, Riitta Miettinen, Marjatta Pajumäki, Liisa Syrjälä, Mika Suomela, Mervi Kämper ja Leila Pelkonen ULKOASU Ilmari Tuomivaara sanomat@hoitokotipaivakumpu.fi 10 10 11 Tervehdys toimintaterapeuttiopiskelijoilta Kuntonurkka Joulupähkinä Keittiönurkka Makoisan joulun toivotus Karpalosta PÄIVÄKUMMUN SANOMAT ILMESTYY 4 KERTAA VUODESSA JA SE ON SAATAVILLA ITÄ-PASILAN JA VUOSAAREN TOIMIPISTEISTÄ Hoitokoti Päiväkummun yhteystiedot kannen kuva Joulupukki ja pukinmuori vierailivat Hoitokoti Päiväkummun pikkujouluissa 9.12. Kuva Anne Väätäinen TOIMITUSJOHTAJA, PASILAN VASTAAVA HOITAJA Irma Väätäinen 041-463 7705 VUOSAAREN VASTAAVA HOITAJA Anneli Tuovinen Vasarainen (09)3284 1431 ITÄ-PASILAN YKSIKKÖ: Torpparikuja 7 00520 Helsinki 1.KRS RYHMÄKOTI AINOLA ryhmäkotivastaava Olli Rauhala (09)7562 78 51 2.KRS RYHMÄKOTI VIPULA ryhmäkotivastaava Olli Rauhala (09)7562 78 52 3.KRS RYHMÄKOTI KULLERVO ryhmäkotivastaava Anneli Tuovinen-Vasarainen (09)7562 78 53 4.KRS RYHMÄKOTI VANAMO ryhmäkotivastaava Tiina Salmi (09) 7562 78 54 VUOSAAREN RYHMÄKOTI VELLAMO: Merikorttikuja 6 R 143 00960 Helsinki ryhmäkotivastaava Outi Gerdt (09)3284 14 31 www.hoitokotipaivakumpu.fi
pääkirjoitus Elämänilon tiellä kuva Anne Väätäinen TEKSTI TOIMITUSJOHTAJA IRMA VÄÄTÄINEN S elatessani vuoden 2005 kalenteria taaksepäin vuoden alkuun asti tää kiinteäksi osaksi hoitokodin toimintaa. Oleellisena osana toiminnan käynnistymi- lemme saatiin nyt toteutettua entistä yksilöllisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Myös on suorastaan haasteellista löytää sopi- sessä oli myös monenlaisen uuden teknii- hoitosuunnitelmien toteutumisen seu- via avainsanoja kuvaamaan kulunutta kan ja uusien tietojärjestelmien käyttöön- ranta tuntui nyt entistä mielekkäämmältä vuotta. Päällimmäisenä pyörivät kuiten- otto ja niihin liittyvä työprosessien uudis- samalla kun hoitotyön lähete- ja raportoin- kin useimpien mielessä sanat uusi yksikkö, taminen. tikäytännöt järkeistyivät ja tehostuivat. muutto, viisi kalevalaista ryhmäkotia ja Elämän vähitellen jäsentyessä talon Syksyllä tuli ajankohtaiseksi myös pit- keittiö, ihanat asukkaat ja omaiset, osaa- sisällä päästiin asteittain kääntämään kat- kään kehitteillä olleen tiimiorganisaation vat ja innostuneet hoitajat, yksilövastui- seet myös ulospäin ja elämän sisältöön. rakentaminen toiminnan laadun edelleen nen hoitotyö ja Primecare, tiimiorgani- Vähitellen päästiin järjestämään omaisten- kehittämiseksi. Myös vastuuhenkilöiden saatio, aktiiviset opiskelijat, arjen asteit- tapaamisia ja iltoja, juhlia kesällä sanee- nimeäminen ja tehtäväkuvien selkiinnyt- tain sujuminen, ikimuistoiset tapahtumat, ratulle pihalle, nauttimaan pihan terassin täminen oli samalla tarpeen. Omahoita- oma lehti, paljon tavoitteita, työtä, jänni- tunnelmasta, osallistumaan koulutuksiin juus ja tiimitoiminta olivat perusteena myös tystä, sitoutumista, keskeneräisyyden sie- ja kouluttamaan muita. Järjestettiin erilai- kannustavan palkkauspolitiikan toteutta- tämistä ja tuloksia! sia kalenterijuhlia sekä virike- ja kulttuu- miselle. Yhdessä henkilöstön kanssa toteu- Päättyvä vuosi otettiin vastaan perin- ritapahtumia mm. ikimuistoisine vanhus- tettiin myös mieleen jäävä ja virkistävä teisin menoin neljännen kerran 15-paik- ten viikkoineen ja silakkamarkkinoineen. tykyohjelma sekä pikkujoulut hohtokei- kaisessa Vuosaaren hoitokodissa. Tämän Näistä on tallennettu välähdyksiä filmeille lauksineen. lisäksi Hoitokoti Päiväkumpu otti vastaan ja kerrottu myös neljä kertaa vuodessa Näin joulun alla voimme paketoida Uutta vuotta tilapäisesti myös Koskelan ilmestyvissä henkilökunnan toimittamissa vuoden 2005 muistot onnellisuuden kää- sairaalan A-talon kahdessa kerroksessa. Hoitokoti Päiväkummun sanomissa. Myös röön, jossa on näkyvissä paljon iloisuu- Tämä johtui siitä, ettei tulossa olevan Pasi- yhteistyö eri oppilaitosten kanssa käyn- den raitoja tavoitteiden saavuttamisesta lan yksikön ovia saatu avatuksi suunnitel- nistyi vilkkaana. Ennätyksellisen lämmin mutta paikoitellen myös väsymyksen rai- mien mukaan loka marraskuun vaih- ja pitkä syksy mahdollisti myös monimuo- toja muistutuksena uskomattoman uutte- teessa vaan muutto 60 asukkaalle sanee- toisen ulkoilutoiminnan käynnistämisen ja rasta aherruksestamme asukkaidemme rattuihin Pasilan toimitiloihin tapahtui lähiympäristöön tutustumisen. hyväksi. Varmaa on se, että tämä käärö vasta helmikuussa. Muuton yhteydessä Vuoden loppupuoliskolla tuli mahdol- avataan heti tulevana vuonna siksi, että oli tärkeä tehtävä saada asukkaat sijoite- liseksi paneutua syvällisemmin yksilövas- olemme valmiit jatkamaan tältä poh- tuksi sopiviin ryhmäkoteihin ja kohdentaa tuisen hoitotyön kehittämiseen. Se tuntui jalta elämäämme Hoitokoti Päiväkum- oikein henkilöstömitoitus ja osaaminen. nyt entistä innostavammalta. Olimme- mussa kodinomaisuutta ja yhteisöllisyyttä Myös kaikki ostopalvelut (mm. siivous-, han saaneet kehitettyä yhteistyössä Prime kehittäen, elämän ilon hoitofilosofiaamme vaatehuolto-, materiaalihankinta, kiinteis- Solutions Oy:n kanssa uuden hoitokodeille syventäen ja laatua parantaen. töpalvelut ja osa hallintopalveluista) sekä suunnitellun asukastietojärjestelmän, jolla Lämmin kiitos päättyvästä vuodesta, moniammatillisen tiimin toiminta tuli liit- hoitosuunnitelmien laatiminen asukkail- iloista joulua ja onnellista uutta vuotta! 3
Yksilövastuinen ja TEKSTI TIINA SALMI H oitokotimme kantavana toimintaajatuksena koko hoitoprosessin ajan hoitajalle tai ryhmäkotinsa muille hoitajille. Myös ryhmäkotivastaava on tietoinen din hoitajille. Työvuoroon tullessa hoitaja voi nähdä huomioitavat asiat tulostetta- on tarjota asukkaillemme tarpeiden ja toi- jokaisen asukkaan hoitosuunnitelmista ja vasta vuororaportista ja aikaisemmin hoita- veiden mukaista, laadukasta, yksilöllistä kliinisestä voinnista, hän toimii omahoi- jien väliseen raportoimiseen kuluneen ajan hoivaa ja etsiä elämään sisältöä. Tässä pro- tajien taustatukena sekä neuvonanta- voi nyt käyttää asukkaiden kanssa toimimi- sessissa nimetyllä omahoitajalla on merkit- jana ja on mukana myös hoidon toteutuk- seen. PrimeCare helpottaa myös eri sidos- tävä rooli asukkaan elämänilon löytymisen sessa. Koko hoito-organisaation vastaava ryhmien välistä toimintaa; Karpalo-keit- / säilymisen kannalta sekä huolehtiessa hoitaja on vastuussa myös viranomaisille tiömme saa tiedot asukkaiden mahdolli- asukkaan kokonaisvaltaisen hoidon tur- asukkaiden saaman hoidon laadusta. sista allergioista ja mieltymyksistä sekä tule- vallisesta toteutumisesta. On kaikin puolin Hoitokoti Päiväkumpu on kehittänyt vista syntymäpäivistä suoraan keittiö - näy- j ä r k e v ä ä, yhdessä it-yhtiö töltä ja viikoittaista lääkärinkiertoa helpot- e t t ä a s u k - Prime Solutions: taa tietojärjestelmästä nopeasti löytyvät k a a n h o i - in kanssa asu- käsiteltävät asiat sekä ajan tasalla oleva dosta vastaa kastietojärjes- tulostettava lääkelista. yksi henkilö, telmän helpot- PrimeCare asukastietojärjestelmä on nimetty oma- t a m a a n t ä t ä saanut osakseen laajaa mielenkiintoa, hoitaja, joka hoitoprosessia. lisenssiä on jo myyty mm. Helsingin sosiaali- suunnittelee, Aikaisemmin ei ja terveysalan oppilaitokseen opetuskäyt- toteuttaa ja markkinoilla ole töön sekä muutamaan yksityiseen hoito- arvioi hoitoa ollut vastaavaa kotiin. Järjestelmää pidetään kattavana ja yhdessä ryh- pienille tai keski- helposti hallittavana. Selkeä ulkoasu ja jär- mäkoti-tiimin suurille hoitoko- jestelmään sisäänrakennettu ohjaus aut- kanssa. Näin voidaan luottaa, että asuk- deille suunnattua tietojärjestelmää, jonka tavat hahmottamaan hoitotyön proses- kaan tarpeet ja toiveet tulevat varmasti lähtökohtana on nimenomaan olla hoi- sia. PrimeCare on kuitenkin vasta uransa huomioitua ja asukkaalla on ainakin yksi tajan työn apuväline asukkaan hoitopro- alussa ja kehitystyö jatkuu yhä, isona kehit- henkilö johon hän tuntee voivansa tukeu- sessin hallinnassa. Suurissa laitoksissa käy- tämisalueena on mm. tarve-toive mittari tua. Lisäksi omahoitaja toimii tärkeänä link- tössä olevat tietojärjestelmät on toteutettu (TATO), joka on hoitosuunnitelman poh- kinä eri sidosryhmien välillä; hän järjestää lääkäri näkökulmasta tai ne ovat olleet jana. TATO-mittari pisteyttää asukkaan tarvittaessa tapaamisia omaisten kanssa, enemmänkin toistokirjausta vaativia loma- tarpeet ja toiveet, joiden mukaan resurs- tiedottaa asukkaaseen liittyvistä asioista kepohjia kuin tietojärjestelmiä. Päiväkum- seja voidaan jakaa mahdollisimman opti- omaisille, virkaholhoojalle, lääkärille, fysio- mussa kaikki kirjaaminen tapahtuu Prime- maalisesti. TATO-mittari on laadittu hoito- terapeutille, jalkahoitajalle, kampaajalle Care - asukastietojärjestelmään. Uuden työssä laajasti käytetyn Roper-Logan-Tier- jne. Tämä asiantunteva ja luottamuksel- asukkaan muuttaessa Hoitokoti Päiväkum- ney:n elämisen toiminnot-mallia mukail- linen yhteistyö luo edellytykset asukkaan puun, hoitaja kirjaa kaikki asukasta kos- len ja Päiväkummun yrityshallinnon puo- kokonaisvaltaiselle asioiden hoidolle. Kat- kevat tiedot koneelle; läheisten yhteys- lella työskentelevän Anne Väätäisen Kaup- sotaan, että omahoitajalla on ympäri- tiedot, diagnoosit, allergiat, mukana kul- pakorkeakoulun pro gradu työ tulee kos- vuorokautinen vastuu asukkaan hoidosta. kevan omaisuuden jne. Hoitajat kirjaavat kemaan tätä kehitystyötä. Me hoitokoti Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päivittäin mahdolliset asukkaiden voin- Päiväkummussa olemme iloisia siitä, että omahoitaja yhdessä toisen hoitajan ja /tai nissa tapahtuvat muutokset tai muut huo- käyttöömme on vihdoinkin saatu nimen- omaisen kanssa laatii hoitosuunnitelman, mioitavat seikat seuranta osioon. Elämisen omaan päivittäistä hoitotyötä tukeva tie- jonka mukaan hoivaa toteutetaan. Oma- toimintojen mukaan jaoteltu hoidon suun- tojärjestelmä, jota saamme olla itse edel- hoitaja delegoi vuorovapaidensa, vapaa- nittelu ja seurantatietojen dokumentointi leen kehittämässä. päiviensä ja lomiensa ajaksi asukkaan hoi- helpottaa tarvittavan tiedon etsimistä ja 4 toon liittyviä asioita nimetylle korvaavalle takaa tiedon siirtymisen kaikille ryhmäko- Kuvassa Tiina Salmi ja Anna Mustonen Kuva Anne Väätäinen
KOHTAAMINEN PALSTALLA TUTUSTUTAAN HOITOKOTI PÄIVÄKUMMUN ASUKKAISIIN Taivaallinen postilaatikko KUVA MAIJA KETOLA Heikki Hessu Immosen henkilökuva TEKSTI Mika Suomela Tähtitaivaan kirkkaan talviyössä nään Pysähdyn ja katson tuijottamaan jään Kaunis luonto luojan hiljainen on vain Nukahtanut tuuli satumaassa ain Minne matka vienee kysyn itseltäin Tähtitarhaan sinne mistä avun sain Yläkertaan lähtee kortti kiitoksen Postiluukkuun taivaan pistän heti sen. Immosen Heikki eli meidän kaikkien tuntema Hessu syntyi naistenklinikalla pom- Siellä hän toimi työkaluviilaajana, nuorempana viilarina. Seuraava etappi Heikin elä- EKI misuojassa Helsingissä maaliskuun alussa mässä oli, kun hän meni Wärtsilän telakalle vuonna 1944. Noin vuoden vanhana hän töihin ja sitä kautta jatkoi opiskeluaan työ- muutti perheensä kanssa asumaan Harak- teknisessä ammattikoulussa ja myöhem- kasaareen. Saari sijaitsee aivan Helsingin min valmistui laivakoneasentajaksi. keskustan tuntumassa Kaivopuiston yhtey- Armeijaan hän meni vuonna 1963 lai- tittiin Johan- dessä. Hänen isänsä oli siellä töissä, kuten vastoon. Alokaskauden hän kävi Upinnie- naksi. Hän asuu nykyi- myös myöhemmin hänen äitinsäkin. He messä, Porkkalanniemellä. Siellä hän oli sin myöskin Haagassa ja työskente- asuivat siellä aina vuoteen 1965 saakka, kuukauden päivät, kunnes siirtyi Turkuun lee sairaanhoitajana Meilahden sairaa- kunnes isä jäi eläkkeelle. Perheeseen kuu- laivaston aliupseerikouluun, joka kesti puo- lassa. luivat silloin veli Lauri, siskot Tuula ja Seija ja lisen vuotta. Hän jäi aliupseerikouluun kou- Heikki ja Inga osallistuivat reserviläistoi- tietenkin myös siis isä ja äiti. luttajaksi viideksi kuukaudeksi. Armeijan mintaan 1970-luvun alkupuolelta alkaen. Joskus pikkupoikana, kun hän oli juuri jälkeen hän meni takaisin töihin telakalle Vesikko-nimisellä metallirunkoisella, 12 ja juuri oppinut fillarilla ajamaan hän polki ja toimi siellä työnjohtajana koeasennus- makuupaikkaisella laivalla reserviläiset sei- mamman tekemät voikkarit ja maitopullo osastolla. lasivat Saimaata edestakaisin ja kävivät repussaan Wärtsilän tehtaan portin taakse Elämänsä naisen Heikki tapasi suosi- aina Göteborgissa, Etelä-Ruotsissa asti. haaveilemaan unelma-ammatistaan lai- tulla tanssipaikalla, Kestikartanossa Kes- Reserviläistoimintaan kuului mm. myös vanrakentajana. Jo silloin Hessu tiesi, että kuskadulla, Helsingissä. He seurustelivat ammuntaa, merirasteja, myyjäisiä ja erilai- meri ja laivat ovat hänen juttunsa. Jo nuo- joitain vuosia ennen kuin Hessu hurmasi sia reserviläiskilpailuja. rena Heikki oli kiinnostunut urheilusta, kuten Ingan lopullisesti. Häitä tanssittiin aurinkoi- Heikki kertoi yhdestä mieluisammasta yleisurheilusta, jalkapallosta, jääkiekosta, sena heinäkuun päivänä vuonna 1969 lapsuusajan muistosta, joka oli Helsingin jääpallosta ja koripallosta, joita hän harrasti Alppilan kirkossa. Romanttinen häämatka olympialaiset vuonna 1952. Erityisesti mie- lähikentillä kulman kundien kanssa. Heikki suuntautui Turkuun. Ensimmäinen yhteinen leen jäi kuulemma lipunkantaja ja tun- kävi Tehtaankadulla kansakoulua kuuti- asunto löytyi Haagasta. Koti oli viihtyisä 29 nelma oli uskomattoman upea ja mie- sen vuotta, josta jatkoi sitten Sturenkadulla neliön yksiö, varsinainen tilaihme siis. Asut- leenpainuva. sijaitsevaan Vallilan ammattikouluun metal- tuaan siellä muutaman vuoden he muut- Tänä päivänä Hessu on ns. penkkiur- lilinjalle. Ensimmäinen työpaikka opiskelun tivat isompaan asuntoon, joka sijaitsi Haa- heilija ja hän tykkää päivittäin rauhassa ohessa järjestyi koulun kautta Leiraksen lää- gassa myös. Vuonna 1978 heille syntyi lukea Helsingin Sanomat ja iltaisin katsoa ketehtaille tekemään erilaisia käsityökaluja. suloinen tyttövauva, joka myöhemmin ris- televisiota. 5
TAPAHTUMIA Vuosaari & Pasila Joulupukki, joulupukki Hoitokoti Päiväkummun työntekijöiden pikkujoulu pidettiin perjantai-iltana 9.12. Päiväkummun tonttuja oli paikalla yli kolmekymmentä. Ilta aloitettiin hohtokeilaamalla Ruusulan keilahallissa ja parhaina palkittiin Mika, Riitta ja Kirsi L. Urheilun jälkeen siirryimme hauskanpitoon ja syömään ravintola Aeropoliin, johon saimme vieraiksi Korvatunturilta tutun joulupukin ja topakan muorin. Teksti ja kuva Anne Väätäinen Isänpäivänä Hoitokoti Päiväkummussa juhlimme isänpäivää 13.11. Aamulla muistimme kaikkia talon isiä punaisella ruusulla sekä leivoskahveilla. Iltapäivällä kokoonnuimme Vipulaan isänpäiväkonserttiin. Mukana oli hoitokotimme asukkaita, omaisia sekä henkilökuntaa. Tilaisuudessa esiintyi laulaja Simo Backman haitarin säestyksellä. Vanhat tutut suomalaiset sävelmät ilahduttivat meitä ja loivat iloisen isänpäivätunnelman. teksti: Eeva-Maija Viinamäki. kuvat: Anne Väätäinen Itsenäisyyspäivä 6.12. Itsenäisyyspäivää juhlittiin Hoitokoti Päiväkummun molemmissa yksiköissä kunnioittavasti. Itsenäisyyspäivän lounas nautittiin kauniisti katetuissa pöydissä viinin kera. Molemmissa juhlissa oli mukana sotaveteraaneja, lottia, juhlapuhujia ja esiintyjiä. Pasilan yksikössä vietettiin ensimmäistä itsenäisyyspäivää. Alkutervehdyksen juhlaan toi johtaja Irma Väätäinen. Juhlapuhujana oli kapteeni Valto Mattila. Musiikkiesityksistä huolehtivat Eeva Kasvio ja Hannu Jylö. Yhteisesti lauletut Siniristilippumme, Veteraanin iltahuuto sekä Maamme kostuttivat monen laulajan silmäkulmaa. Vapaan sanan aikana tervehti juhlaväkeä omaisten puolesta Hanna-Liisa Ryti-Erkinheimo muistuttamalla meitä Lottien historiasta ja merkityksestä Suomen itsenäisyydelle. Ennen itsenäisyyspäivän tanssin tahteja kohotettiin vielä malja isänmaalle. Juhlapäivän kahvit juotiin kauniisti katetuissa pöydissä isänmaan merkitystä pohtien. Teksti ja kuvat: Anne Väätäinen Jouluherkkujen leipominen on aloitettu Karpalon lisäksi myös ryhmäkodeissa. Kuva: mirja saksa Kiinalaisia teekutsuja vietettiin sekä Vuosaaressa että Pasilassa. Vaikka Jasmin tee maistuikin Päiväkumpulaisille, toivottiin seuraavalla iltateellä tarjoiltavan tavallista teetä. 6
Marraskuun aikana Päiväkummun ikkunoille ilmestyivät kanervat havuineen. Istutuksesta huolehtivat asukkaat toimintaterapeuttiopiskelijoiden ja henkilökunnan avustuksella. Marrukin osallistui innolla Ryhmäkoti Vipulan talvikukkien istutukseen. Teksti Anne Väätäinen Kuva: Eeva-Maija Viinamäki Hoitokoti Päiväkumpu osallistui jo kolmannen kerran Upea Ikä 45+ messuille teemalla Vanhuus ja kauneus. Kuvassa Hoitokoti Päiväkummun yrittäjäsiskokset. Kuva Anne Väätäinen Lucian päivää vietettiin 13.12. Pasilan yksikössä vieraillut Lucia neito seurueineen saapui läheisestä päiväkodista. Kuva: Maija Ketola SANOIN JA SÄVELIN -TUOKIO VIPULASSA TEKSTI LIISA SYRJÄLÄ Marraskuun alkupuolella Vipulan väki tarjosi koko Pasilan yksikölle musiikki- ja muistelumatkan lapsuuden sekä nuoruuden aikoihin. Asukkaita kokoontui Ainolasta, Kullervosta ja Vanamosta kiitettävä määrä jakamaan mukavan yhteisen päivätuokion Vipulan väen kanssa. Vipulan henkilökunta oli kunnostautunut niin musiikissa kuin kerronnassakin. Saimme kuulla kaunista musiikkia huilulla ja pianolla soitettuna. Eeva-Maija Viinamäki oli pianossa ja lähihoitajaopiskelija Anna Vikman soitti huilua. Kappaleiden välissä Marjaterttu Tuunanen ja Liisa Syrjälä kertoivat kappaleiden taustoista sekä johdattelivat yleisöä lapsuuden ja nuoruuden muistoihin. Asukkaista koostuva yleisö osallistui aktiivisesti ohjelman kulkuun. Muutamat rohkenivat laulamaan tuttuja kappaleita musiikin mukana. Myös muisteluun asukkaat osallistuivat mielellään. Muun muassa Karjalan kunnailla ja Oi muistatko vielä sen virren olivat kappaleita, jotka nostivat yleisölle paljon muistoja lapsuudesta ja nuoruudesta. Liikutuksen kyyneleitä oli havaittavissa monen silmäkulmassa. Tämä tuokio oli tuskin ainoa laatuaan Päiväkummussa, sillä yleisön palaute oli erittäin positiivista. Henkilökunnan TYKY-päivä 4.11. Hiidenvedellä, Lohjalla TEKSTI MERVI KÄMPER, VANAMO Hoitokoti Päiväkummun ensimmäinen virallinen TYKY-päivä saatiin viettää Kirsin (Kullervosta) isän Seppo Lindeqvistin kotona Hiidenvedellä. Upeat puitteet Hiidenveden rannalla houkuttelivat suunnittelemaan jo aikaisin loppukesällä koko Hoitokoti Päiväkummun yhteisestä illan viettoa. Teemana oli tutustua toisiimme, syventää tiimityön merkitystä sekä viettää mukavaa iltaa mm. saunoen ja keskustellen. Teemat oli sisällytetty aikataulutettuun ohjelmaan mikä alkoi lähdöllä Pasilasta klo.13.30. Bussimatkalle lähti n.40 iloista päiväkumpulaista ja perille saavuttiin puoli kolmen aikaan. Glögimukit kädessä kuuntelimme isännän ja Irma Väätäisen tervehdykset, minkä jälkeen Olli Rauhala kertoi tiimiytymisestä Päiväkummussa. Tämän jälkeen saimme nauttia Keittiö Karpalon wokkiherkuista ja salaatista juomineen. Kirsi Lindeqvistin ja ystävänsä Hanna Ekströmin suunnittelemat rastit siellä täällä ympäri tonttia ja antoivat haasteita viidelle joukkueelle, joihin meidät oli kaikki jaettu. Tunnelma oli jännittävä kun marraskuisen illan pimeydessä etsittiin rasteja taskulampun valossa ja ratkaistiin monipuolisia tehtäviä humoristisesti tiimihenkeä käyttäen. Tehtäväpurku oli noin klo.19.00 päätalossa. Nähtiin uskomattomia roolisuorituksia ja mielikuvitusta oli käytetty. Kukin joukkue esitti oman tuotoksensa ja mm. kertakäyttöhansikkaan monia eri käyttö- mahdollisuuksia naurettiin vedet silmissä. Parhaat palkittiin. Loppuilta oli varattu saunomiselle ja rentouttavalle yhdessäololle. Rohkeimmat uskaltautuivat saunasta järveen uimaan. Tanssimusiikki raikasi pihapiirissä ja keräsi tanssilavalle ilahduttavan paljon musiikin ystäviä. Paluumatkalle lähtö keskeytti ikimuistoisen illan kun bussi tuli hakemaan klo.22.30. Ensimmäinen TYKY-päivä oli upea kokemus jokaiselle. Se lähensi meitä kaikkia entuudestaan ja antoi voimia arkeen. Lämmin kiitos isännälle, tapahtuman suunnittelijoille/järjestäjille ja erityisesti Päiväkummun sisaruksille, jotka mahdollistivat sen että niin moni pystyi osallistumaan TYKY-päivään. 7
Valokuva menneisyyden silmänräpäys TEKSTI MARJATTA PAJUMÄKI Minä luen hänelle Helsingin Sanomista, kuinka hallitus taas sorsi naisia, mutta hänen ilmeensä kampauksissa näkyvät pikkutarkasti viimeistellyt viivasuorat jakaukset. Hän alkaa lämmetä. Hän muistaa mukseensa täydellä teholla käsien innokkaasti säestäessä sanoja. Veret kihahtavat hänen suonissaan nostaen punan hänen ei värähdäkään, vaikka tiedän, että verbi vanhempiensa nimet, mutta muiden kau- poskilleen. Hän elää voimakkaasti. sorsia saa hänen sappensa kiehumaan. kaisempien sukulaisten piirteet ovat unoh- Käymme käsiksi seuraavaan kansioon, Hän ei kuule minua, vaan elää omissa tuneet. Se ei merkitse mitään. Hänet on jonka kuvista näemme jo itsevarman tai- mietteissään. Yritän lukea ilmeikkäästi eri kuvattu sirkeäsilmäisenä neitokaisena mus- teilijan. Seurahuoneella, taiteilijoiden suo- äänenpainoilla, mutta sekään ei auta, tassa rippileningissään, ja hänen tapansa simassa ravintolassa, hän istuu flyygelin- hän on uppoutunut aikojensa muisteloi- asettua kameran eteen kertoo hänen tie- kannen päällä veikeä harsohattu kallel- hin. Tämä helmenharmaan kiehkurakruu- tävän, mitä hän elämältä tahtoo. laan ja laulaa Bellamiita, voin tosiaan nun kantaja, jolla on kaihin sumentamat Seuraavassa siannahkaisessa kulta- kuulla sen. Samoista vappujuhlista hän lempeät siniset silmät ei nyt ota, eikä tar- koukeroin koristellussa albumissa ovat kertoo huvittuneena tapauksen, joka on vitsekaan, tietoa maamme uusista johto- valokuvat saaneet jo mustavakoisen jäänyt hänen mieleensä lähtemättömästi. henkilöistä. Hän viihtyy nyt poissaolevana, värisävyn, ja ne on siirretty ohuemmalle Kaksi herrasmiestä, silloinen kaupunginjoh- vanhana. paperille kuvan ollessa kokonainen ilman taja sekä hänen tuleva aviopuolisonsa, Rapistellen panen lehden pois, nousen valkoista alareunaa. Nyt hän on tullut Hel- istuivat hänen vieressään valkoisen pöy- ylös ja siirryn kohti hyllykköä, missä ovat sinkiin opiskelemaan, kauniina naisena täliinan peittämän pöydän ääressä, kum- vanhat valokuva-albumit vieri vieressä valloitti Kansan Teatterin yleisöä. Hän on pikin silittäen hänen silkkisukkien piettä- numerojärjestyksessä. Hän kohentaa asen- ryhmäkuvassa kollegojensa kanssa vauh- miä sääriään yhtä aikaa, kunnes heidän toaan silmäillen raukeana puuhiani. Kun dikkaan näköisessä kohtauksessa, jonka kätensä kohtasivat. Suorastaan hykertäen ojennan käteni kohti ensimmäistä osaa, nimi ei heti tule hänen mieleensä. Innok- kikatellen hän kertoo, kuinka vaikeata hänen ilmeensä terästäytyy. Vanhus piris- kaana hän muistelee millainen oli hänen oli istua siinä nauruun purskahtamatta. tyy huomattavasti, kun asetun hänen rooliasunsa, kuka oli hänen vastanäytte- Hänen innostuksensa tarttuu minuunkin viereensä ja avaan raskaan nahkakan- lijänsä ja kuinka hänestä päivä päivältä ja yhdessä tirskuen käyttäydymme kuin sion, josta hänen historiansa vuonna 1911 kehittyi taitava maskeeraaja. Eräässä pahaiset tytönhupakot. alkaa. Kuvat ovat ruskeasävyisiä paksusta kuvassa hän seisoo yksin valkoisessa silk- Historia havisee seuraavan kansion leh- pahvista tehtyjä ja niiden alaosa on valkoi- kisessä iltapuvussa, joka oli lainattu. Taus- diltä. Vanhan oopperatalon arvokkaassa nen. Ne esittävät seisovia tai istuvia ihmi- talla on laskostettu samettiverho. Arasti ympäristössä hänet on kuvattu upeissa siä suuren palmun katveessa. Niistä näkyy, hymyillen, mutta sisäistä riemua hehkuen rooliasuissa. Hän on kypsynyt rakastetuksi että asiaan on oikein paneuduttu, ojen- ensimmäisen konserttinsa jälkeen otetussa oopperatähdeksi, joka on pystynyt laula- nettu käsi on korituolin selkänojalla, viikset potretissa. Konsertti sai loistavat arvoste- maan samassa teoksessa samaan aikaan 8 ovat hyvin vahattuja ja naisten palmikko- lut, joista hän nyt tarinoi eläytyen kerto- kahden ihmisen roolin. Tämä uskomaton
KUVA ANNE VÄÄTÄINEN Tiiminurkka Tiiminurkassa kerrotaan Hoitokoti Päiväkummussa toimivista tiimeistä ja niiden toiminnasta. Tässä tiiminurkassa esittäytyy JOTI. teko vaatii nopeutta, nokkeluutta ja ennen kaikkea laulun jumalaista lahjaa. Sitä aikaa hän muistelee, sillä niin pieniä olivat esiintyjien pukukopit, että kun hän puki krinoliinin ylleen, piti ovi avata, jotta voisi kumartua laittamaan kengät jalkaansa. Balettilaisten täytyi harjoitella balleriinojensa heittämistä ullakolla viileässä, koskea se oli ainoa kyllin korkea paikka. Pesumahdollisuuksia ei ollut ollenkaan, joten näytännön jälkeen hän käveli hikisenä kotiinsa siistiytymään. Näistä puutteista syntyi ajatus uuden oopperatalon rakentamisesta, ja tämän aktiivisen yhdistyksen tuloksen voimme nähdä nykyisin Töölönlahden rannalla. Minusta tuntui, että me olimme nyt ansainneet lasilliset sherryä. Tästä johtuen posket hehkuen hän kertoo pienistä skandaaleista, joita ei tapahtunut hänelle vaan valokuvissa oleville kilpalaulajille, jotka luultavasti kertovat kaiken aivan päinvastoin hänen ilkikurisesta ilmeestään päätellen. Näiden menneiden aikojen pienten silmänräpäysten, valokuvien, myötä hän voi elää uudelleen suuret hetkensä ja elävöittää yksitoikkoista arkeansa, ja minä voin nähdä edessäni osan hänen luovasta taiteilijamenneisyydestään, osan oopperan historiaa. TOIMII TOIMITUSJOHTAJAN/YRITYSHALLINNON APUNA SEURAA JA OHJAA HOITOKODIN TOIMINTA-AJATUKSEN JA TOIMINTAFILOSOFIAN TOTEUTTAMISTA OTTAA KANTAA STRATEGISIIN LINJAUKSIIN JA TEHTYIHIN SUUNNITELMIIN KOORDINOI JA OHJAA YKSIKÖIDEN JA ERI ALUEIDEN TOIMINTOJA JA VASTUUALUEITA HOITOKODIN JA KOKO YRITYKSEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI MUODOSTAA YMPÄRISTÖN, JOKA MAHDOLLISTAA TIIMIEN TOIMINNAN JA TIIMIEN TUOTTAMAN OSAAMISEN JAKAMISEN, JALOSTAMISEN JA MONISTAMISEN KOORDINOI JA OHJAA KEHITTÄMISEN EDELLYTTÄMÄÄ KOULUTUSTA JA HENKILÖSTÖN TUKEMISTA KEHITTÄÄ TOIMINNAN TULOSTEN ARVIOINNIN APUVÄLINEITÄ ANALYSOI KERÄTTYJÄ TIETOJA JA TEKEE JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA EHDOTUKSIA ASIOIDEN ETEENPÄIN VIE- MISEKSI HYVÄKSYY HOITOKODIN VUOSITTAISET TOIMINTAKERTOMUKSET JA TOIMINTASUUNNITELMAT SUOJELEE JA KEHITTÄÄ HOITOKODIN JA KOKO YRITYKSEN IMAGOA JA EDISTÄÄ SISÄISTÄ JA ULKOISTA VIESTINTÄÄ JOTIN KOKOONPANO ON HIEMAN KASVANUT JA SEURAAVAN KERRAN SE KOKOONTUU SEURAAVALLA MIEHITYKSELLÄ: Irma Väätäinen, TOIMITUSJOHTAJA, YRITTÄJÄ Mirja Saksa, HALLINTOJOHTAJA, YRITTÄJÄ Anneli Tuovinen-Vasarainen, HENKILÖSTÖJOHTAJA, YRITTÄJÄ Tiina Salmi, PASILAN VASTAAVAHOITAJA, VANAMON RYHMÄKOTIVASTAAVA Outi Gerdt, VUOSAAREN VASTAAVAHOITAJA JA RYHMÄKOTIVASTAAVA Olli Rauhala, TIIMIJOHTAJA, VIPULAN RYHMÄKOTIVASTAAVA Mia Airaksinen, KULLERVON RYHMÄKOTIVASTAAVA Marjatta Pajumäki, AINOLAN RYHMÄKOTIVASTAAVA Leila Pelkonen, KEITTIÖ KARPALON EMÄNTÄ Anne Väätäinen, TIETOHALLINTO- JA MARKKINOINTIVASTAAVA Ville Väätäinen, LASKENTA-ASSISTENTTI teksti julkaistu aiemmin Muisti lehdessä 5/2002 9
Tervehdys toimintaterapeuttiopiskelijoilta TEKSTI JA KUVA TOIMINTATERAPEUTTIOPISKELIJAT JONNA, LEENA JA KATARIINA 24.10.2005 saavuimme Hoitokoti Päiväkummun Pasilan yksikköön ensimmäiseen harjoitteluumme. Edessämme oli ikääntyneiden toimintaterapia-jakson harjoittelu, ja odotimme jännittyneinä, mutta innokkaina kuinka seuraavat kahdeksan viikkoa tulisivat sujumaan. Opiskelemme Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa Toimintaterapian koulutusohjelmassa ja aloitimme opiskelun syksyllä 2004. Kuluneena syksynä opintomme ovat keskittyneet ikääntymiseen liittyvään teoriatietoon. Tähän kuuluivat mm. geriatrian kurssi, ikääntyneiden toimintaterapia ja ikääntyneiden apuvälineet. Aikaisemmin olemme oppineet mm. perustietoa ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta, toimintaterapian historiaa ja toimintaterapeutin työtä ohjaavia teoreettisia malleja. Ensimmäiset viikot Päiväkummussa menivät ihmetellessä, talon tapoihin tutustuessa ja miettiessä, mitä toimintaterapia tässä talossa voisi olla. Kolmannella viikolla aloitimme toimintaterapiaryhmän, joka kokoontui säännöllisesti kerran viikossa. Ryhmän jäsenet oli koottu Ryhmäkoti Vanamon asukkaista. Ryhmässä mm. istutimme kukkia, kokeilimme kuivaneulahuovutusta ja viritimme aisteja. Muuten osallistuimme harjoittelumme aikana Päiväkummun arkeen ja toimme siihen asukkaille pieniä piristyksiä erilaisella viriketoiminnalla (esim. levyraati, bingo, aamiainen kaikille aisteille ) ja viettämällä aikaa vapaamuotoisesti asukkaiden kanssa. Järjestimme myös kaksipäiväisen joulukorttipajan asukkaille, jossa jokainen halukas sai tehdä omat, persoonalliset joulukortit läheisilleen. Kaikessa toiminnassa olemme kannustaneet asukkaita tekemään mahdollisimman paljon itse. Toimintaterapian ydinajatus onkin, että jokaisella ihmisellä on sisäinen tarve toteuttaa itseään toiminnan kautta ja kyky olla aktiivinen. Järjestimme erityisen pajapäivän myös työntekijöille, jossa heillä oli mahdollisuus kokeilla kuivaneulahuovutusta ja tehdä joululahjat omille asukkailleen. Samassa tarjolla oli tietoa toimintaterapiasta ja sen mahdollisuuksista Päiväkummussa. Työntekijät osallistuivatkin innolla päivän toteutukseen. Lämmin kiitos kaikille Päiväkummun asukkaille ja työntekijöille opettavaisesta harjoittelujaksosta! Oli mukavaa olla kanssanne! kuntonurkka Joulupähkinä Hei, kaikki ihmiset hyppikää nyt on riemun raikkahin aika Joulu, joulu tulla jolkottaa ja tunnelmaa nostattaa. Joulunajan perinteistä ja historiasta kerätty pieni jouluinen tietovisa. Rauhallista ja lämmintä joulumieltä kaikille lehden lukijoille ja onnellista tulevaa vuotta 2006!! Vastaukset: 1. Ulla von Vendti 2. Piparkakkutalo 3. b) 1843 postikorttikirjallisuus kertoo 4. Martta Wendelin & Rudolf Koivu 5. c) 1. Kuka suunnitteli Suomen ensimmäisen adventtikalenterin? 2. Mikä kuva siinä adventtikalenterissa oli? 3. Joulukortin syntyvuosi oli a) 1753 b) 1843 c) 1903? 4. 1900- luvun kuuluisia joulukorttitaiteilijoitamme olivat? 5. Kuinka paljon suomessa lähetettiin joulukortteja v.1960 a) n.4milj. b) n.7milj. c) n.10milj.? 6. Kuinka paljon Suomessa lähetettiin joulukortteja v.1995 a) n.15milj. b) n.30milj. c) yli 50milj.? 7. Mikä on periteisin joulukukka? 8. Adventtikynttilöitä sytytetään 4kpl. Niiden polttaminen on varsin uusi perinne. Minkä sanoman jokainen kynttilä tuo vuorollaan? 9. Havi on yksi suomen vanhimmista yrityksistä. Havi vietti viime vuonna 175- vuotisjuhlaansa. Kuka on perustanut Havin ja mihin? 10. Ketkä liikkuivat suomessa ennen joulupukkia? runsaat 10milj. 6. c) yli 50milj. 7. Hyasintti = se oli yli 140v. sitten lähes ainoa kasvi, jota voitiin talvellakin saada suomessa kukkaan. Erityisen ihmeellisenä pidettiin sen tuoksua ja ominaisuutta. 8. 1 kynttilä= joulun odotus, 2 kynttilä= joulun ilo, 3 kynttilä= joulurauha, 4 kynttilä= rakkaus 9. Kuvernementtisihteeri ja tukkukauppias Anton Alftan 6.11.1829, Kirjolan kartanoon karjalan kannakselle Johanneksen pitäjään 10. Sarvipäiset tapaninpukit, nuuttipukit ja monet muut kummajaiset. Nimi pukki periytyy hahmolta, joka maaseudulla kierteli pukki sarvet päässään ja tuohinaamari kasvojen suojana talosta taloon kerjäten ryyppyjä ja pelotellen lapsia. Lähde: www.suomalainenjoulu.fi 10 10
KALACOCKTAIL ( helppo ) kuva Anne Väätäinen Keittiönurkka Tältä palstalta löydät ideoita suussa sulaviin kotileivonnaisiin ja muihin pikkuherkkuihin. Makoisan joulun toivotus Karpalosta TEKSTI LEILA PELKONEN JOULUPIIRAS J oulun alla on hauska valmistaa herkkuja niin itselle kuin ystäville, sukulaisille ja työkavereille. Itse valmistettua lahjaa on aina arvostettu. Pakkaamalla lahjan kauniisti esim. sellofaanipaperiin siitä saa kauniin ja näyttävän lahjan tai joulutuliaisen. pohja 4 kananmunaa 2dl sokeria 2dl marg.sulatettuna 1dl siirappia 2tl kanelia 1tl soodaa 3dl grahamjauhoja 2dlvehnäj. päälle: pakastekarpaloita tai lakkoja -vatkaa munat sokerin kanssa vaahdoksi - lisää muut aineet joukkoon - levitä uunipellille leivinpaperin päälle -paista pohjaa jonka pääle karpalot tms. on levitetty n.185 asteessa 15 min. Tässä muutama resepti joulun herkuiksi! täyte: 4dl kermaviiliä 2kpl.kananmunaa 2tl. vaniljasokeria 2dl kermaa 1dl sokeria -lisää täyte esikypsytetyn piirakkapohjan päälle ja paista vielä 200 asteessa n 5-10 min. -jäähdytä ja tarjoa esim glögin kanssa LUUMUJÄÄDYKE Lahja ei ole tehty puusta, eikä varmaan tullut kuusta, ei ole veistetty linnun luusta, vaan on tehty aivan muusta. 500g luumusosetta 2dl vettä 8kpl kananmunankeltuaista 2dl tomusokeria 1l vispikermaa -vesi ja luumusose kuummenetaan kattilassa -lämpimään seokseen lisätään keltuaiset - kuummennetaan, seos saostuu, ei keitetä -lisätään tomusokeri -vatkaa vispikerma, lisää jäätyneeseen seokseen varovasti sekoittaen - siirrä seos formuihin -pakasta ennen tarjolle laittoa ota pois pakkasesta, kasta formu lämpimään veteen jotta jäädyke irtoaa formusta -kumoa formu vadille -koristele esim. kermavaahdolla 200g graavilohta, kuutioina 200g kylmäsavulohta, kuutioina 3 kpl sipulia, kuutioina 4dl smetanaa nippu tilliä, hakattuna 5kpl keitettyä kananmunaa, kuutioina -sekoita kaikki aineet keskenään -purkita coktail sievään lasipurkkin, solmi lahjanauhaa ymärille ja lahja on valmis
PÄIVÄKUMMUSSA TAPAHTUU SEURAAVIA TYÖSUHDEMUUTOKSIA VUODEN ALUSSA ANNELI TUOVINEN-VASARAINEN SIIRTYY HENKILÖSTÖJOHTAJAN TEHTÄVIIN TIINA SALMESTA TULEE PASILAN YKSIKÖN VASTAAVA HOITAJA (TIINA TOIMII EDELLEEN MYÖS RYHMÄKOTI VANAMON RYHMÄKOTIVASTAAVANA) OUTI GERDTISTÄ TULEE VUOSAAREN YKSIKÖN VASTAAVA HOITAJA MIA AIRAKSINEN ALOITTAA RYHMÄKOTI KULLERVON RYHMÄKOTIVASTAAVANA MARJATTA PAJUMÄESTÄ TULEE RYHMÄKOTI AINOLAN RYHMÄKOTIVASTAAVA TULEVIA TAPAHTUMIA OSA TULEVISTA TAPAHTUMISTA, JOTKA KANNATTAA MERKATA ALMANAKKAAN 20.12. TIERNAPOJAT 22.12. JOULULAULUJA: PAULA-MAIJU RIKKINEN 24.12. JOULUAATTO KORVATUNTURILTA VIERAITA! 25.12. JOULUPÄIVÄ 31.12. UUDEN VUODEN VASTAANOTTO, MM. TINOJEN VALUA 1.1. UUDENVUODEN PÄIVÄ 6.1. LOPPIAINEN 5.2. RUNEBERGIN PÄIVÄ, KYNTTILÄN PÄIVÄ 14.2. YSTÄVÄN PÄIVÄ 28.2. KALEVALAN PÄIVÄ / KALEVALA VIIKKO 28.2. LASKIAISTIISTAI