To 29.9.2016 klo 19.00 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Dalia Stasevska, kapellimestari Simon Trp česki, piano Maurice Ravel: Hanhiemo-sarja I Pavane de la Belle au bois dormant - Prinsessa Ruususen pavane II Petit Poucet - Peukaloinen III Laideronnette, Impératrice des Pagodes - Pikku Rumilus, posliininukkien keisarinna IV Les entretiens de la Belle et dela Bête - Kaunotar ja hirviö V Le jardin féerique - Lumottu puutarha Bela Bartók: Pianokonsertto nro 3 E-duuri, Sz.119 Allegretto Adagio religioso Allegro vivace väliaika Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 1 f-molli, op.10 Allegretto Allegro non troppo Allegro Lento Allegro molto Lento Allegro molto Konsertin kesto on noin kaksi tuntia. Sinfonisesti yhdessä:
Maurice Ravel: Hanhiemo Istuuduin hänen syliinsä ja kärsivällisesti hän aloitti: Olipa kerran... Näin Mimi Godebski muisteli Maurice Ravelin (1875 1937) vierailuja lapsuudenkodissaan. Ravel, vannoutunut poikamies, nautti suuresti visiiteistä Godebskien kulttuurikodissa. Lasten kanssa telmiminen oli hänen lempipuuhaansa. Mimi Godebski ja hänen veljensä Jean ottivat myös pianotunteja, ja Ravel ajatteli kannustaa lasten harrastusta säveltämällä muutamia nelikätisiä, heidän suosikkisatuihinsa perustuvia kappaleita. Alkuperäinen viisiosainen Hanhiemo-pianosarja (1908) ylitti kuitenkin suuresti Godebskin sisarusduon taiteellis-teknisen kapasiteetin, ja kantaesitys jouduttiin luovuttamaan muualle. Siitä vastasivat alle 10-vuotiaat Geneviève Durony ja Jeanne Leleu Pariisissa huhtikuussa 1910. Joitakin kuukausia myöhemmin Ravel orkestroi sarjan ja lisäsi baletti-impressaari Jacques Rouchén pyynnöstä toisen kuvaelman sekä preludin ja interludeja osien väliin. Ravelin omaan skenaarioon perustuva baletti sai ensi-iltansa 28.1.1912 Pariisissa. Illan ohjelmassa Hanhiemo kuullaan viisiosaisessa, pianosarjaan perustuvassa muodossaan. Lempeä fanfaari aloittaa teoksen ja hallitsee avausosaa. Crescendo johtaa ensimmäiseen kuvaelmaan, joka kuvaa mummoa rukkinsa ääressä. Prinsessa Ruusunen satuttaa sormensa värttinään ja nukahtaa. Unissaan metsässä kävelevää prinsessaa (2. kuvaelma) kaitsee kaksi vartijaa, jotka hyvä haltija mummo valeasussa on asettanut. Kolmannessa kuvaelmassa prinsessa myöntyy hirviön kosintaan. Harpun glissando ja triangelin kilahdus muuttavat hirviön komeaksi prinssiksi. Neljännessä kuvaelmassa esiintyy Peukaloinen, jota oboe kuvata elävästi. Hän samoilee metsässä ja sirottelee reitilleen leivänmuruja osatakseen takaisin. Linnut, joita viulujen trillit ja huiluäänet esittävät, kuitenkin syövät muruset. Viides kuvaelma kertoo ilkeän noidan rumaksi tytöksi muuttamasta prinsessasta. Pentatoninen melodia muistuttaa itämaisesta tunnelmasta tytön ja hänen kohtaamansa käärmeen matkatessa pagodien maahan. Lopulta käärme muuttuu pagodien kuninkaaksi ja ruma tyttö prinsessaksi. Väistämättömänä seurauksena oli avioliitto. Teoksen päättää Keijukaispuutarha. Hyvä haltijatar antaa siunauksensa prinssille ja prinsessalle ja lähettää heidät maailmalle. Siellä he elävät onnellisessa parisuhteessa elämänsä loppuun asti. Musiikki alkaa hiljaisena ja sievänä ja rakentaa pitkän crescendon, kunnes hääkellojen kalske huipentaa tarinan; sen pituinen se. Pekka Miettinen
Béla Bartók: Pianokonsertto nro 3 E-duuri, Sz.119 Unkarilainen säveltäjä ja pianisti Béla Bartók (1881-1945) suoritti Yhdysvaltain-debyyttinsä vuonna 1927. Äitinsä kuoleman jälkeen kolmetoista vuotta myöhemmin Bartók teki tuskallisen ratkaisun ja lähti Unkarista lopullisesti asettuen New Yorkiin. Hän sai vaatimattomasti palkatun toimen Columbian yliopistosta ja esiintyi ahkerasti muun muassa pianoduona vaimonsa kanssa. Sävellystyö katkesi lähes kokonaan muutamaksi vuodeksi. Jo pian uudelle mantereelle tulonsa jälkeen Bartók alkoi sairastella ja kärsiä masennusoireista, kunnes leukemia diagnosoitiin vuoden 1943 lopulla. Kaikki työt saivat toistaiseksi jäädä, kunnes Bartók löysi jostain jälleen voimia: pitkän tauon jälkeen syntyi kapellimestari Sergei Koussevitzkyn tilaama Konsertto orkesterille sekä sooloviulusonaatti Yehudi Menuhinille. Bartókin musiikki alkoi saada yhä enemmän jalansijaa Yhdysvalloissa, mutta toisaalta säveltäjää kalvoi jatkuva ikävä kotimaisemiin Unkariin. Kolmannen pianokonserton parissa hän ryhtyi työskentelemään vuonna 1945, viimeisenä elinvuotenaan. Bartók sävelsi kolmannen pianokonserttonsa neljätoista vuotta toisen pianokonserton valmistumisen jälkeen. Säveltäjä aavisti pian kuolevansa, ja halusi kirjoittaa konserton pianistivaimolleen Dittalle syntymäpäivälahjaksi ja konserttien tulolähteeksi vanhuutta turvaamaan. Bartók oli ollut itse kahden ensimmäisen konserttonsa solistina niiden ensi-esityksissä, mutta sairastumisesta johtuen sellainen ei tullut enää kysymykseen. Säveltäjän terveydentila huononi ratkaisevasti elokuussa 1945, ja hän menehtyi New Yorkissa saman vuoden syyskuun 26. päivänä. Vielä viimeisinä päivinään Bartók työskenteli kolmannen pianokonserton lisäksi myös alttoviulukonserton parissa. Molemmat konsertot jäivät keskeneräisiksi, joskin pianokonsertosta jäi orkestroimatta ainoastaan seitsemäntoista viimeistä tahtia. Työn suoritti loppuun säveltäjä Tibor Serly, Bartókin läheinen ystävä ja entinen oppilas, joka oli siirtynyt Yhdysvaltoihin jo 1920-luvulla. Kantaesityksen solistina helmikuussa 1946 oli György Sándor, Eugene Ormandyn johtaessa Philadelphian orkesteria. Alun perin konserton piti kantaesittää Ditta Pásztory-Bartók, mutta ymmärrettävistä syistä johtuen hän esitti konserttoa vasta vuosia myöhemmin. Kolmas pianokonsertto poikkeaa kahdesta aiemmasta klassisempana, ja melodisempana, ehkäpä aurinkoisempanakin. Musiikissa on rytmillistä jäntevyyttä ja kirkasta sointivaistoa. Teoksen tyyli yllätti eräät kriitikot, ja sitä pidettiin jonkinlaisena myönnytyksenä konservatiivisena pidetyn amerikkalaisyleisön suuntaan. Soolo-osuus ei ole aivan yhtä vaativa kuin toisessa konsertossa, mikä saattaa johtua siitä että Bartók ei säveltänyt teosta enää omiin tarkoituksiinsa vaan vaimolleen. Ensimmäistä osaa on kuvattu usein nokkelaksi ja leikkisäksi, konserton hidas osa on requiem-luonteinen rauhallinen koraali, jonka sävelissä heijastuu jo lähestyvä kuolema. Sen musiikki lienee saanut vaikutteita erään Beethovenin myöhäisen jousikvarteton hitaan osan tunnelmista. Kolmannessa osassa korostuvat puolestaan tanssilliset elementit. Hannu Kivilä
Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 1 f-molli, op.10 Kaikkiaan viisitoista sinfoniaa kirjoittaneen Dmitri Šostakovitšin (1906-1975) ensimmäinen sinfonia kuuluu musiikin historian suuriin debyytteihin 1900-luvun orkesterimusiikin saralla. Teos oli Šostakovitšin diplomityö Pietarin (silloisen Leningradin) konservatoriolle, jossa häntä oli opastanut sittemmin lähes unohduksiin jäänyt Maximilian Steinberg. Kolme vuotta aiemmin, kuudentoista vuoden ikäisenä, Šostakovitš oli suorittanut konservatoriossa pianodiplomin. Näihin aikoihin syntyivät myös ensimmäiset luonnokset sinfoniaan. Pianonsoittoa Šostakovitš oli alkanut opiskella yhdeksän ikäisenä äitinsä oppilaana. Nuorta Dmitriä kiinnosti myös säveltäminen, ja kolmeentoista ikävuoteen mennessä hän oli kirjoittanut muun muassa pianosarjan Sotilas, surumarssin vallankumouksen uhrien muistolle sekä vallankumoussinfonian. (Nämä tosin kuuluivat kymmenen vuotta myöhemmin tuhottujen sävellysten joukkoon). Ensimmäisen sinfonian kantaesitys Pietarissa toukokuussa 1926 oli suoranainen triumfi. Se saavutti menestyksen, jollaista oli harvoin koettu tässä perinteisessä kulttuurikaupungissa. Muutaman vuoden sisällä sinfonia esitettiin lähes kaikissa Euroopan musiikkimetropoleissa, ja se ilmestyi nopeasti myös monen Yhdysvaltalaisen orkesterin nuottitelineille. Myös kaikkein nimekkäimmät kapellimestarit sijoittivat teoksen ohjelmistoihinsa heti tuoreeltaan: Walter, Klemperer, Stokowski, Toscanini ja niin edelleen. Nuori säveltäjä oli iskeytynyt musiikkia seuraavan yleisön tietoisuuteen yhdellä rysäyksellä. Vuotta kantaesityksen jälkeen Šostakovitš otti vielä osaa Varsovan ensimmäisiin kansainvälisiin Chopin-pianokilpailuihin, joissa hänet palkittiin diplomilla, mutta sitten oli edessä lopullinen uranvalinta. Konserttipianistiksi vaiko säveltäjäksi? Šostakovitš piti viimeisen varsinaisen pianokonserttinsa vuonna 1930, mutta esiintyi sen jälkeen silloin tällöin lähinnä omien teoksiensa tulkitsijana aina 1960-luvulle asti. Sävellystyöt juuttuivat monien yllätykseksi paikoilleen heti esikoissinfonian ensiesityksen jälkeen. Tämä johtui pianististen haasteiden lisäksi myös oman sävellystyylin löytymiseen liittyvistä seikoista. On oletettavaa, että tuolloisten sävellysopettajien edustama valtatyyli ei vedonnut Šostakovitšiin, eikä hänellä todennäköisesti ollut pienintäkään aikomusta jäädä nk. Pietarin koulukunnan mallioppilaaksi. Koulukunnan kohtalo ei häntä juurikaan askarruttanut, ja päästyään lopulta jälleen kiinni sävellystyöhön, syntyi protestia ja kumousta kiehuva yksiosainen huimanvaikea pianosonaatti. Radikaali uudistusmieli leimasi myös pian sonaatin jälkeen valmistunutta toista sinfoniaa. Musiikkia seuraava yleisö oli ymmällään. Ensimmäinen sinfonia on ilmaisultaan iskevä ja temperamentikas, joskin se sisältää paljon myös kamarimusiikillisia ja lyyrillisiä elementtejä. Teoksesta löytää irvokkaiden tunteiden ja rauhallisen mietiskelyn vuorottelua, ja tyypillistä on myös monet yksittäisille instrumenteille kirjoitetut vaativat soolot. Sinfonian painopiste on vielä kuitenkin enemmän perinteen jatkamisessa kuin siteiden rikkomisesta siihen. Tästä huolimatta musiikki on paljon itsenäisempää kuin mitä voi odottaa 19-vuotiaalta säveltäjältä. Šostakovitšin myöhempien tyylisuuntien elementteihin viittaavat mm. hitaan osaan tunnevoimainen pateettisuus sekä siellä täällä havaittava groteski huumori. Soitinnuksessa kiinnittyy huomio etenkin lyömäsoittimien käyttöön sekä paikoin solistiseen pianoon. Raikkaan, sähköistävän teoksen jännittävään ja omaperäiseen kokonaismuotoon viitaten säveltäjä Pehr-Henrik Nordgren totesi aikoinaan: Ensimmäinen sinfonia on kuin pitkä lause, jonka merkityksen ymmärtää vasta kun on kuullut viimeisen sanan. Hannu Kivilä
Dalia Stasevska Dalia Stasevska on viime vuosina osoittautunut yhdeksi Suomen valovoimaisimmista nuorista kapellimestareista. Kaudella 2015/16 Dalia Stasevska johti menestyksekkäät debyytit mm. Oslon filharmonikkojen, Trondheim Symfoniorkesterin, Umeå Norrlandsoperanin, Symphobieorkester Baselin ja Orchestre Philharmonique de Strasbourgin kanssa. Kaudella 2016/17 Dalia johtaa mm. Deutsches Symphonie Orchester Berliniä, Tukholman Filharmonista Orkesteria ja Göteborgin Sinfoniaorkesteria, Malmön Sinfoniaorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa, Sinfonia Lahtea ja kahdesti Trondheim Symfoniorkesteria. Hänet on myös kutsuttu takaisin johtamaan Oslon filharmonikkoja. Dalia Stasevska on johtanut useita suomalaisia orkestereita, mm. Radion sinfoniaorkesteria, Tapiola Sinfoniettaa, Turun filharmonista orkesteria, Oulu Sinfoniaa, Sinfonia Lahtea ja Avanti!a ja vieraillut useasti Suomen Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Stasevska on toiminut Esa-Pekka Salosen, Los Angelesin filharmonikoiden ja Lontoon Philharmonia -orkesterin assistenttina, sekä Orchestre de Parisin ja Paavo Järven assistenttina. Stasevska toimi vuosina 2011-2015 Kamarikesä-festivaalin taiteellisena johtajana. Syksyllä 2014 Dalia Stasevskalle myönnettiin Hulda Paulo -palkinto. Dalia Stasevska on opiskellut viulun ja alttoviulun soittoa Sibelius-Akatemiassa ja orkesterin johtoa Tukholman Kuninkaallisessa Akatemiassa Jorma Panulan johdolla ja Sibelius-Akatemiassa Leif Segerstamin luokalla.
Simon Trp česki Makedonialainen pianisti Simon Trp česki on useilla merkittävillä palkinnoilla palkittu pianisti, joka kiertää ympäri maailmaa soittaen niin orkestereiden solistina, kamarimuusikkona kuin resitaalitaiteilijanakin. Hän on esiintynyt lähes kaikkien ykkösorkestereiden kanssa, joista mainittakoon Euroopasta London Philharmonic ja Royal Concertgebouw, USA:sta Cleveland orchestra, New York Philharmonic ja Los Angeles Philharmonic, Aasiasta Hong Kong Philharmonic ja Australiasta Melbourne symphony orchestra. Lisäksi hän on ollut kiertueella mm. New Zealand Symphonyn kanssa. Edellisen kerran häntä on kuultu Suomessa viime keväänä Helsingin kaupunginorkesterin solistina. Trp česki on levyttänyt useita levyjä EMI levymerkille. Hänen ensimmäinen levynsä julkaistiin vuonna 2002, mikä herätti heti kansainvälisen kiinnostuksen. Gramophone palkitsi kyseisen levyn kahdella eri palkinnolla pääkirjoittajan valinta ja paras debyytti. Tästä eteenpäin kaikki levyt ovat saaneet laajaa kiitosta kansainvälisesti. Kamarimusiikki on lähellä Trp českin sydäntä ja hän onkin tutu vieras merkittävillä kamarimusiikkifestivaaleilla, kuten Aspen, Verbier, Risor, Bergen ja Itämeri-festivaali Tukholmassa. Kesällä 2011 Simon Trp česki ja sellisti Nina Kotova esittivät Chopinin elämänkerrallisen konsertin teatteritapahtumassa Tuscan Sun -festivaalilla yhdessä näyttelijöiden Jeremy Irons ja Sinead Cusack kanssa. Lisäksi hän työskentelee säännöllisesti sellisti Daniel Müller-Schottin kanssa. Trp česki on äärimmäisen innostunut nuorten koulutuksesta. Makedonian ministeriön rahoittama KulturOp tukee hänen säännöllistä työskentelyä paikallisten nuorten lahjakkaiden muusikoiden kanssa.
Sinfonia Lahti Sinfonia Lahtea (Lahden kaupunginorkesteri) on kutsuttu pienen kaupungin ihmeeksi. Levytysyhteistyön aloittaminen ruotsalaisen BIS-levy-yhtiön kanssa oli ensimmäinen vahva signaali paikallistason toimijan suuntautumisesta kohti kansainvälistä orkesterimaailmaa, ja orkesteri on toteuttanut suurimman osan villeimmistä utopioistaan yhdessä ylikapellimestarinsa Osmo Vänskän kanssa (1988 2008). Syyskauden 2008 alusta kevääseen 2011 orkesterin taiteellinen neuvonantaja ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja oli kapellimestari Jukka-Pekka Saraste. Orkesterin ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana on aloittanut syyskauden 2016 alusta Dima Slobodeniouk. Muusikoiden kanssa yhdessä 1990-luvun alussa asetettu tavoite kansainvälisestä kiertuetoiminnasta, uudesta konserttitalosta ja ennakkoluulottomista projekteista muodosti ajatuksen orkesterista erilaisena edelläkävijänä. Vuodesta 2000 lähtien orkesterin koti on ollut loistavasta akustiikastaan tunnettu Sibeliustalo. Lukuisten levypalkintojen myötä (mm. Grand Prix du Disque 1993, Gramophone Award 1991 ja 1996, Cannes Classical Award 1997 ja 2001, MIDEM Classical Award 2006 ja Diapason d Or de l Année 2011) ovat ovet auenneet myös kansainvälisille areenoille. Ensimmäinen suuri kiertue tehtiin Japaniin vuonna 1999, ja samana vuonna orkesteri debytoi menestyksekkäästi myös Avery Fisher Hallissa New Yorkissa. Näitä voitokkaita esiintymisiä seurasivat uusintakutsut, ja kiertueet toteutettiin Yhdysvaltoihin tammikuussa 2005 ja Japaniin vuosina 2003, 2006 ja 2015. Japanilaiset kriitikot valitsivat Tokiossa esitetyn Sibeliuksen Kullervon vuoden 2003 parhaaksi klassisen musiikin esitykseksi Japanissa. Orkesteri on esiintynyt Amsterdamin Concertgebouw ssa, Berliinin Filharmoniassa, Buenos Airesin Teatro Colónissa, Pietarin Valkeat yöt -festivaalilla, kahdesti BBC Proms -festivaalilla Lontoossa ja kuudessa konsertissa Wienin Musikvereinissa. Lisäksi orkesteri on konsertoinut mm. Kiinassa, Brasiliassa, Ranskassa, Espanjassa, Puolassa ja Belgiassa saaden esityksistään runsaasti kiitosta kansainväliseltä lehdistöltä. Ennakkoluuloton asenne näkyy mm. orkesterin tekemissä lukuisissa poikkeuksellisissa levytysprojekteissa. Ensimmäinen virsilevy saavutti kultalevyn noin kuukaudessa, ja kaikkiaan orkesterilla on seitsemän kultalevyä. Platinalevyn ovat saaneet Sibelius-elokuvan soundtrack ja lauluyhtye Rajattoman kanssa tehdyt ABBA- ja Queen-levyt. Sibeliuksen lisäksi orkesterin toiminnan ytimessä on ollut vuodesta 1992 tuottoisa yhteistyö nimikkosäveltäjänsä Kalevi Ahon kanssa. Aho on säveltänyt orkesterille mm. viisi sinfoniaa, ja orkesteri on levyttänyt suuren osan Ahon laajasta orkesterituotannosta. Nämä levytykset ovat poikkeuksetta saaneet ylistävän vastaanoton kansainväliseltä lehdistöltä, niin kuin itse asiassa lähes kaikki levyt orkesterin lähinnä BIS-yhtiölle tekemästä jo noin 80 äänitteen kokoelmasta. Syksyllä 2009 orkesterin BIS-levyjen kansainvälinen myynti ylitti miljoonan myydyn levyn rajan. Yksi Sinfonia Lahden painopistealueista on lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ. Jo kymmenen vuoden ajan orkesterin projektiryhmät ovat esim. jalkautuneet lahtelaisiin kouluihin ja päiväkoteihin tekemään sävellystyötä lasten kanssa Hei, me sävelletään! -projektin merkeissä.
TULEVAT KONSERTIT TULE KONSERTTIIN. To 6.10. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Huba Hollók ói, kapellimestari Barnabás Kelemen, viulu To 13.10. klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Dima Slobodeniouk, kapellimestari Martin Grubinger, lyömäsoittimet Corigliano: Conjurer, konsertto lyömäsoittimille ja orkesterille Prokofjev: Sarja baletista Kivinen kukka Beethoven: Kuningas Tapani -alkusoitto Ligeti: Viulukonsertto Liszt: Mefisto-valssi nro 1 Kodály: Riikinkukko-muunnelmat Klo 18 Johdatus konserttiin / Ville Komppa Unkari-teemaisen konsertin avaa Ludwig van Beethovenin Unkarin kuningas Tapanille säveltämä alkusoitto. Unkarilaistaitelijoiden Huba Hollók óin ja Barnabás Kelemenin tähdittämässä konsertissa kuullaan viimeisen vuosisadan merkittävimpiin säveltäjiin lukeutuvan György Ligetin viulukonsertto nyt ensi kerran Sinfonia Lahden ohjelmistossa. Kon sertti on myös osa Lahdessa järjestettävää unkarilaista kulttuuriviikkoa. Sinfonisesti yhdessä: Mainostoimisto MBE Luvassa on valloittava spektaakkeli kun lyömäsoitinvelhoksi kuvailtu Martin Grubinger sukkuloi soittimelta toiselle yhdysvaltalaissäveltäjä John Coriglianon Conjurer-konserton esityksessä. Kyseessä on samalla uuden ylikapellimestarin Dima Slobodenioukin avauskonsertti Sinfonia Lahden sinfoniasarjassa. Sergei Prokofjevin viimeinen baletti Kivinen kukka perustuu uralilaiseen kansantaruun. Liput: 30-23 aik. / 25-20 eläk. / 8 lapset, opiskelijat ja työttömät
zagros ensemble ZAGROS ENSEMBLE Mikko Raasakka, clarinet Juha Lauronen, percussions Minna Koskimies, piano, celesta, harpsichord and harmonium Leena Saarenpää, harp Kirill Terentiev, violin Anu Airas, viola Antero Manninen, cello Sampo Lassila, contrabass Ilkka Laasonen, narrator (epilog)
VIIHDEKONSERTTEJA PÄIVÄÄN JA ILTAAN! TULE KONSERTTIIN. Pe 18.11.2016 klo 13 Pe 18.11.2016 klo 19 Sibeliustalo Elokuvamusiikin mestari John Barry Nicholas Dodd, kapellimestari Jake Nyman, juontaja Toiminnan ja tunnelman musiikkia! Yli sataan elokuvaan musiikin tehnyt Barry tunnetaan 007-tunnareistaan ja henkeäsalpaavan kauniista melodioista mm. sellaisissa ylistetyissä ja palkituissa elokuvissa kuin Elsa vapaana syntynyt, Minun Afrikkani ja Tanssii susien kanssa. Pe 10.2.2017 klo 13 Pe 10.2.2017 klo 19 Sibeliustalo Sata vuotta suomalaista viihdettä Markku Johansson, kapellimestari Arja Koriseva, laulu Hannu Lehtonen, laulu Ikimuistoinen aikamatka suomalaisen viihdemusiikin satavuotiseen historiaan. Tarjolla on monipuolinen kattaus kotimaisen elokuvan rakkaimpia lauluja, sotaajan merkittäviä iskelmiä, sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamisen lauluja kulkien aina 2000-luvulle suomalaisille rakkaiden iskelmien myötä. Lauluja linkittävät pienet tarinat ajasta ja laulujen tekijöistä. Pe 31.3.2017 klo 13 Pe 31.3.2017 klo 19 Sibeliustalo Ella Fitzgerald 100 vuotta Timothy Henty, kapellimestari Claire Martin, laulu I Got Rhythm, S Wonderful, and The Lady is a Tramp Kuplivan svengaava ilta, jolloin juhlitaan Ella Jane Fitzgeraldia, joka oli 1900-luvun merkittävimpiä jazzmuusikoita ja ehkä kaikkien aikojen tunnetuin naispuolinen jazzlaulaja. Liput: 23-30 e aik. / 20-25 e eläk. / Päiväkonsertti 20-25 e aik. ja eläk.
Hyödyllistä tietoa Lipunmyynti Sibeliustalon lippukassa Puh. 0600 39 3949 (1,53 /min+ pvm) Avoinna ma pe klo 12 17 (puhelinvaraukset klo 11 17), konsertti-iltoina konsertin alkuun asti ja viikonloppuisin tuntia ennen konserttia. Lippupalvelu / Makuuni Lahti, Vapaudenkatu 10 Makuuni Laune, Launeenkatu 14 Myyntipisteet kautta maan ja valtakunnallinen puhelinpalvelu: 0600 10 800 (1,96 /min+pvm) 0600 10 020 (6,79 /puhelu + pvm) Lippupalvelun toimituskulu 1,50 3,50 /lippu Liput internetistä: www.lippupalvelu.fi Ryhmämyynti/Sinfonia Lahti Puh. (03) 814 4460 (ma pe klo 9 16) sinfonialahti@lahti.fi Yhteydet Sibeliustalolle Linja 17 (D1) Kauppatori Sibeliustalo Ruoriniemi esim. klo 18 ja 18.35 Ruoriniemi Sibeliustalo Kauppatori esim. klo 21.10 ja 21.45 www.lahdenliikenne.fi Bussiyhteydet Hki-Lahti-Hki Hki klo 16.00 Lahti klo 17.35 Hki klo 17.00 Lahti klo 18.30 Lahti klo 21.00 Hki 22.30 Lahti klo 22.00 Hki 23.30 www.matkahuolto.fi Junayhteydet Hki-Lahti-Hki Z-lähijuna liikennöi joka tunti. Hki klo 16.41 Lahti klo 17.50, 17.41 18.42 Lahti klo 21.17 Hki klo 22.19, 22.17 23.19 www.vr.fi Arvoisa konserttivieras, Sibeliustalossa kuuluu! Tarkistattehan, että matkapuhelimenne on suljettu. Sibeliustalossa on erittäin hyvä ja herkkä akustiikka, siksi musiikki soi siellä niin hyvin. Valitettavasti herkässä salissa kuuluvat myös kaikki äänet yleisöstä moninkertaisesti, ja pyydämmekin ystävällisesti, että peitätte yskäisyn ja vältätte muitakin hälyääniä. Konsertin aikana äänittäminen, valokuvaaminen ja videointi on kielletty. Antoisaa konserttia! Lapset 5-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset ovat tervetulleita kaikkiin Sinfonia Lahden täysimittaisiin konsertteihin. Lisäksi orkesteri tarjoaa muutaman kerran vuodessa lastenkonsertteja ja muita tapahtumia, joihin myös alle 5-vuotiaat lapset voivat osallistua. Jokaisella konserttiin tulijalla pitää olla turvallisuusmääräyksistä johtuen oma paikkalippu salissa (koskee myös lapsia). Ravintolatarjoilut Väliaika- ja tilaustarjoilut Sibeliustalon taidokkaaseen tyyliin! Sibeliustalon ravintolat / Kanresta Oy puh. (03) 814 2816 (ma pe klo 9 16) tai tilaa väliaikatarjoilu netistä www.sibeliustalo.fi Aplodit orkesterille ry Sinfonia Lahden ystäväyhdistys Yhdistyksen infopiste konserttien yhteydessä Metsähallissa. Lisätiedot: Puheenjohtaja Tarja Kaplas, puh. 044 523 4120, tarja.kaplas@phnet.fi
Sinfonisesti yhdessä: Etelä-Suomen Sanomat on Lahden markkina-alueen luetuin lehti, joka tarjoaa lukijoilleen tärkeimmät uutiset alueelta ja muualta maailmasta, uutisten taustat, vinkkejä elämän eri tilanteisiin, monipuolisia teemasisältöjä sekä kiinnostavia henkilöitä ja ilmiöitä. Etelä-Suomen Sanomat on myös verkossa aidosti paikallinen toimija, joka kertoo tuoreimmat uutiset nopeasti ja kattavasti. Uutisten lisäksi tarjolla on blogeja, videoita, kuvakuja.fi-, menoinfo.fi- ja terve.fi-palvelut. ESS.fi:n kävijämäärä kasvaa vauhdilla ja sivusto tavoittaa erityisesti aktiivi-ikäiset työssäkäyvät päijäthämäläiset. Lukijat kokevat myös mainonnan olevan olennainen ja hyödyllinen osa Etelä-Suomen Sanomien sisältöä. Tämä tekeekin siitä myös toimivan mainosympäristön. Markkinointiviestinnän näkemyksen lisäksi saat meiltä luovan ratkaisun ja viimeistellyn toteutuksen. Ota yhteyttä, niin tutustutaan. Polttimo on elintarvikealan konserni ja perheyritys, johon kuuluvat maltaita valmistava Viking Malt Oy sekä elintarvikkeiden ainesosia valmistava ja maahantuova Senson Oy. Viking Maltilla on mallastuotantoa Lahden lisäksi Ruotsissa, Liettuassa, Tanskassa ja Puolassa. Sensonin mallasuutteet ja -entsyymit tuotetaan Lahdessa. Asiakkaitamme ovat kansainväliset ja kotimaiset elintarvikeyritykset kuten panimot, tislaamot, leipomot, meijerit sekä eines- ja makeisteollisuus. Stala-Yhtiöt on suomalainen perheyritys, jolla on juuret syvällä suomalaisen työn, toimivan designin, kestävän materiaalin ja tinkimättömän laadun arvostamisessa. Näitä arvoja kunnioittaen Stala valmistaa pesupöytiä, altaita, jätelajitteluvaunuja, postilaatikoita ja pihamoduleja, jotka kestävät aikaa ja tuottavat iloa jokaisella käyttökerralla. Samalla tinkimättömyydellä syntyvät myös Stalatuben rakenneputket ja komponentit, joiden laatu tunnetaan ympäri maailman. Osuuskauppa Hämeenmaa toimii Kanta- ja Päijät- Hämeessä, 21 kunnan alueella. Hämeenmaa on myynniltään alueensa suurin yritys ja työllistää noin 2700 kanta- ja päijäthämäläistä. Osuuskaupan omistavat sen asiakkaat, ja Hämeenmaalla omistajia on jo yli 155 000. Edullisten ja luotettavien kauppapalvelujen lisäksi omistajuus palkitsee muun muassa kuukausittaisena Bonuksena. Tuloksensa osuuskauppa käyttää verkostonsa kehittämiseen ja omistajiensa palvelujen parantamiseen. MBE on strateginen valinta kumppaniksi. Autamme brändejä menestymään kasvattamalla myyntiä, nostamalla tunnettuutta sekä brändin arvoa. Aplodit Orkesterille r.y on avoin yhdistys kaikille konserttimusiikin ja Sinfonia Lahden ystäville. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme konserttien yhteydessä Metsähallissa olevaan info- ja levypisteeseemme.