Viel kun lanka lampussa hehkuu Nuorisolain uudistaminen

Samankaltaiset tiedostot
Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan TYP-toiminta KELA

Miten Kela tukee nuoria kuntoutuspalvelujen avulla? Kuntoutuspäivät Suunnittelija Marjaana Pajunen Kela/Terveysosasto

Kelan TYP-toiminta. Suunnittelija Marjaana Pajunen Kela/Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Kuntoutusryhmä Kelan Päätalo 21.1.

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Kelan kuntoutuspalvelut monialaisessa yhteispalvelussa. Suunnittelija Marjaana Pajunen TYP aluekierros tilaisuudet

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Nuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö

Kelan kuntoutus nyt. Kelan koulutukset palveluntuottajille Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Ote- Fokus Kela-kokeilut Onnistunut verkostoyhteistyö ja nuorten palvelut Keski-Uusimaalla

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Kelan mahdollisuudet tukea työikäisiä osatyökykyisiä

Valtakunnalliset TYP-päivät. Yhteispalvelun muutoksessa mukana , Jyväskylä. Elli Aaltonen pääjohtaja Kela

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Raivaamme esteitä. Suunnittelija Marjaana Pajunen/Kelan kuntoutusryhmä Palveluntuottajien koulutus ja yhteistyötilaisuus 18.1.

Keski-Suomen TE-palvelut

Kaikki irti Kelan palveluista

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija.

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan kuntoutuspalvelut nuorille

Kuntoutusryhmä Palveluntuottajan vuosiraportti 2013

Kela kuntouttaja 2009

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Kelan asiantuntijalausunto

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisprojekti v

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

KELAn tukema kuntoutus

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Kuntoutuksen hyödyn raportointi palvelujen suunnitteluun tukena. Tuomas Reiterä Suunnittelija Kela, Kuntoutuspalvelujen ryhmä

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos , kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön

Palveluntuottajien vuosiraportti

Kelan ammatillinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti. Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

Kelan kuntoutus nyt. Kulttuurikeskus Caisa Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka

YHTEISTYÖFOORUMI - Päheet verkostot. Toimintamalli osallisuuteen ja työllistymiseen PÄHEE OTE OPINNOISTA TÖIHIN

Kuntoutuksen uudistukset

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Kokemuksia Kelan kuntoutuspalvelujen hankinnoista

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Osatyökykyisten TE-palvelut

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Kelan kuntoutuspalveluiden ohjautumisen mallit

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa?

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan

OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään?

Kuntoutusraha toimeentulo kuntoutuksen aikana. Anne Flak Suunnittelija

Mitä TYPissä tapahtuu?

TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa

Transkriptio:

Viel kun lanka lampussa hehkuu Nuorisolain uudistaminen 1.9.2016 Irma Paso suunnittelija Kela, työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus :

Nuoret asiakkaina Kelassa Kelan asiakkaina on erilaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria: opintotuki, yleinen asumistuki sotilasavustus työttömyysturva sairaanhoitokorvaukset, sairauspäiväraha kuntoutus nuoren kuntoutusraha vammaistuet perustoimeentulotuki (v.2017 alusta alkaen) 2 Kelalla on mahdollisuus tunnistaa syrjäytymisriskissä olevan nuoren yksilöllinen elämäntilanne ja mahdollinen palvelujen sekä ohjauksen tarve em. kohtaamisten yhteydessä. Lisäksi Kela työskentelee erilaisissa yhteistyöfoorumeissa (TYP, Ohjaamo), joissa on asiakkaina nuoria.

Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut nuorille Ammatillinen kuntoutusselvitys Koulutus ja työkokeilu Ammatillinen koulutus Työhönvalmennus ja MT-työhönvalmennus Ammatilliset kuntoutuskurssit 3 Apuvälineet, elinkeinotuki Nuorelle, joka tarvitsee moniammatillista kuntoutustarpeen arviointia ja ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaa Nuorella voi olla terveydellisiä,sosiaalisia ja/tai elämän hallinnan ongelmia sekä vaikeus valita ammattialaa tai työpaikkaa Koulutuskokeilussa vammaisella ja erityistä tukea tarvitsevalla nuorella on mahdollisuus tutustua oppilaitokseen ja tulevan ammattialan vaatimuksiin Työkokeilussa nuori hakee sopivaa koulutus- tai työpaikkaa kokeillen Nuori, joka on hyväksytty ammatilliseen koulutukseen (valmentava, perus-,jatko, uudelleen-,täydennys) ja koulutusala soveltuu terveydentilaan. Nuori voi hakea ammatillisen koulutuksen päätöstä koulutuksen ajaksi, toimeentulona kuntoutusraha Nuori, joka tietää itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsee yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen Nuori, jolla on mt-häiriöitä ja joka tietää itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsee mt- häiriöiden erityistarpeet huomioivaa pitkäkestoista yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen Nuorelle, joka on 18-25-v., ja joka tarvitsee tukea elämänhallintaan ja vahvistusta opiskelu ja työelämävalmiuksiin Ryhmämuotoinen 10 kuntoutujan kurssi, kesto n. 8-12 kk Vajaakuntoinen nuori, joka ei selviydy/suoriudu opiskelusta tai työstä ilman apuvälineitä Avustus yrityksen perustamiseen, työvälineiden/koneiden hankintaan

4 Koko ammatillisen kuntoutuksen ja nuorten (16 29- vuotiaiden) ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuosina 2014 ja 2015 Koko ammatillinen kuntoutus Myöntöjen Sairausdiagnoosi lukumäärä Vuosi 2014 Vuosi 2015 F32 Masennustila 1 183 1 222 F33 Toistuva masennus 1 051 1 033 M54 Selkäsärky 409 614 M51 Muut nikamavälilevyjen saira 437 499 F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 459 458 F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 499 435 F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt 388 410 F90 Hyperkineettiset häiriöt 347 405 F81 Oppimiskyvyn häiriöt 363 373 F70 Lievä älyll.kehitysvammaisuu 336 368 F20 Skitsofrenia 316 326 M75 Hartianseudun pehmytkudossai 211 289 Muut sairausdiagnoosit 6 576 7 533 Yhteensä 12 575 13 965 Nuorten ammatillinen kuntoutus Myöntöjen Sairausdiagnoosi lukumäärä Vuosi 2014 Vuosi 2015 F32 Masennustila 635 629 F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt 357 372 F90 Hyperkineettiset häiriöt 309 356 F70 Lievä älyll.kehitysvammaisuu 314 353 F81 Oppimiskyvyn häiriöt 331 343 F33 Toistuva masennus 392 339 F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 290 259 F83 Monimuotoiset kehityshäiriöt 216 240 F80 Puheen ja kielen kehit.häiri 174 211 F40 Foobiset.ahdistuneis.häiriöt 176 194 F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 207 159 F29 Ei-elimell.psykoott.häiriö N 146 146 Muut sairausdiagnoosit 2 395 2 513 Yhteensä 5 942 6 114

Saajat Ammatillisen kuntoutuksen saajat ikäryhmittäin ajalla 1-12.2014 ja 1-12.2015 5 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 0-15 v 16-24 v 25-34 v 35-44 v 45-54 v 55-64 v Yli 64 v Ikäryhmä 2014 2015

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut nuorille Avoterapiat Nuori, jolla on sairaudesta tai vammasta aiheutuva haitta, ja josta aiheutuu yli vuoden kestävä kuntoutuksen tarve Nuori tarvitsee tukea toimintakykyynsä sekä arjesta selviytymiseen kuntoutuksen toimenpiteillä Toteutus: yksilö- tai ryhmäterapiana Terapiamuodot; esim. fysio,-allas-,ratsastus-, musiikki-, psyko- ja toimintaterapia Moniammatillinen yksilökuntoutus Kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit Nuori, joka tarvitsee intensiivistä lääkinnällistä kuntoutusta toimintakyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi, täydentää avoterapiaa Aistivammojen, yleis- ja neurologinen sekä tules ja reumalinja Nuori, joka tarvitsee tukea fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työ- opiskelu - ja toimintakyvyn parantamiseen tai säilyttämiseen 6

Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen palvelut nuorille Kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit Yksilöllinen kuntoutusjakso Neuropsykologinen kuntoutus Nuori, joka tarvitsee tukea sairastumiseensa tai vammautumiseensa ja siihen liittyvään elämäntilanteeseen Kursseja eri sairausryhmille esim. MT, epilepsia, ADHD, Asperger, hengityssairaudet jne. Nuori, joka tarvitsee lääkinnällistä kuntoutusta toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi Sairausryhmäkohtaiset linjat; aistivammat, neurologiset, tules ja reuma sekä yleislinja Nuori, joka on 16 vuotta täyttänyt, ja jolla on kehityksellisiä oppimisvaikeuksia tai aivovaurion jälkitila. Toteutetaan yksilö tai ryhmämuotoisena 7

Kelan kuntoutuspsykoterapia nuorille Kehittämishankkeet nuorille Nuoren kuntoutusraha Kuntoutuspsykoterapia Kehittämishankkeet Nuoren kuntoutusraha Nuori 16-25-v., jolla on diagnosoitu mielenterveydenhäiriö Yksilö-tai ryhmäterapiaa max.80krt/v., max 3 v, nuorille myös kuvataide- ja musiikkiterapiaa PURA-hanke: 17-28-v. nuorille, joilla psykososiaalisia ja/tai mt-ongelmia. Yhdistetään työvalmennus ja päihdekuntoutus. Oma Väylä hanke: 18-35-v.Asperger, määrittelemätön tai muu lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö, Adhd/ADD. Kehitetään neuropsykiatrista yksilö-ja ryhmäkuntoutusmallia, jossa vahvistetaan kjan arjen, opiskelun ja työelämän taitoja Nuorelle, joka on 16-19-v. Varmistaa vajaakuntoisen nuoren ammatillisen kuntoutuksen käynnistyminen Nuori tarvitsee oheen tehostettuja tukitoimia Taustalla KHOPS 8

Lainmuutosten vaikutukset 1/2 Kansaneläkelain 13 :n lainmuutos voimaan 1.1. 2015 Kuntoutuksen varmistaminen ennen työkyvyttömyyseläkepäätöstä Ennen kuin Kansaneläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on selvitettävä, onko hakijalla oikeus Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaiseen kuntoutukseen ja tarvittaessa ohjattava hänet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) voimaan 1.1.2015 TE-toimisto, kunta ja Kela arvioivat yhdessä pitkäaikaistyöttömän kanssa hänen palvelutarpeensa (alle tai yli 25-v.).Lisäksi yhteinen palvelujen suunnittelu, tuki ja seuranta. 9

Lainmuutosten vaikutus 2/2 Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos voimaan 1.1.2014 Myöntöedellytykset lievenivät, asiakkaat pääsevät nyt kuntoutukseen helpommin ja heidän tilannettaan tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eikä pelkästään sairauskeskeisesti Lakimuutos 1.1.2016: Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vammaisetuuskytköksen poisto parantaa kuntoutujan asemaa, sillä vammaisetuuden muutokset eivät vaikuta enää kuntoutuksen jatkuvuuteen Kuntoutus siis varhentuu ja näin ollen on vaikuttavampaa lisää toimintakykyä, opiskelu- ja työkykyä, vähentää nuorten syrjäytymistä 10

Nuorisotakuunuorten hoitomallin jalkautus Kelassa Tehtävä Ohjeistus työttömyysturvan etuuskäsittelyyn 1. Nuoren ohjaus ajanvaraukseen, jos nuori on menettänyt oikeutensa työttömyysetuuteen yli 30 vrk:n ajaksi 2. Alle 30 -vuotiaalla nuorella on vähintään 2 karenssia aktiivitoimenpiteistä kieltäytymisen tai keskeytymisen vuoksi ja nuoren tiedoissa näkyy muita palvelutarpeen selvittämistä puoltavia seikkoja Ohjeistus asumistuen etuuskäsittelyyn - Tulottoman, nuoren hakijan ohjaus ajanvaraukseen tai Kela-neuvontaan, kun nuori ei ole opiskelija, nuoren tulottomuudelle ei ole selkeätä syytä ja nuoren tilanteessa on kokonaisvaltaista selvittelyä puoltavia muita seikkoja Ohjeistus sotilasavustuksen etuuskäsittelyyn - Ase- tai siviilipalveluksen keskeyttäneiden tarve Kelan muihin etuuksiin kartoitettava -> Nuoren ohjaus palvelutarpeen kartoitukseen 11

Nuorisotakuunuorten hoitomallin jalkautus Kelassa Tehtävä Ohjeistus opintotuen etuuskäsittelyyn 1. Korkeakoulussa opiskelevan nuoren opintojen eriasteinen viivästyminen tai opintojen keskeyttäminen 2. Toisella asteella opiskelevan nuoren ohjaus ajanvaraukseen, kun opinnot ovat viivästyneet tai keskeytyneet Ohjeistus kuntoutusetuuksien käsittelyyn Nuoren ohjaus ajanvaraukseen, kun - koulutuksessa olevan opinnot eivät etene suunnitelman mukaan (Kelan amm.kunt. ja NUKURA) - koulutus ja kuntoutusrahan maksaminen keskeytyvät tai nuoren kuntoutusraha keskeytyy - ammatillisen kuntoutuksen hakemus hylätään Kelassa Ohjeistuksen koordinointi Viestintä Nuorille tarkoitettujen palvelupolkujen rakentaminen kela.fi -sivuille Viestinnän koordinointi 12

Kelan henkilökohtainen palvelu ja sidosryhmäyhteistyö Terveydenhuolto Työkykyneuvonta Kela-neuvonta TYP-yhteispalvelu Asiakaspalvelu Kuntoutuskäsittelijät TE-toimisto Sosiaalitoimi Oppilaitokset Kolmas sektori, palveluntuottajat Vakuutusyhtiö, työeläkelaitos 13

Työkykyneuvonta ja Kela-neuvonta Työkykyneuvonta Työhön/työmarkkinoille paluun tukeminen keskiössä Tavoittaa prosessien toimivuus ja saumattomat liittymäpinnat muihin prosesseihin Kelan omat prosessit (työkykyneuvonta, sairauspäiväraha, kuntoutus, eläkkeet, ) Ulkopuolisten toimijoiden prosessit (TE toimistot, sosiaalitoimi, hoitava taho, ) Henkilökohtainen Kela-neuvonta Henkilökohtainen palveluprosessi erityistä tukea tarvitseville sairaille ja vammaisille asiakkaille heidän tarvitsemiensa etuuksien ja ohjauksen järjestämiseksi kokonaisvaltaisesti, oikeaaikaisesti ja joustavasti silloin kun muut palvelut eivät ole riittäviä Usein asiakkaat ovat monien palvelujärjestelmien asiakkaita Yhteistyö asiakkaalle tarpeellisessa verkostossa Myös Kelan sisällä (etuudet, asiakaspalvelu) ja ulkopuolella (terveydenhuolto, sosiaalitoimi jne.) 14

TYP toiminta nuoren tuen tarpeen erityisenä kohtaamisfoorumina Työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa (TYP toiminta) on kyse yhteistoimintamallista, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen edistämiseksi tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisen etenemisestä ja seurannasta Monialaista yhteispalvelua on tarjottu 1.1.2016 alkaen vähintään 33 TYP-verkostossa kautta maan. Kelan osa - ja kokoaikaisia työntekijöitä TYP-toimipisteissä on tällä hetkellä 37. Kelan tehtävänä on ohjata asiakkaita TYP-toimintaan, selvitellä kuntoutustarvetta yhdessä asiakkaan sekä muiden toimijoiden kanssa, järjestää vajaakuntoisten työllistymistä tukevia kuntoutuspalveluja integroiden ne työllistymissuunnitelmaan. Lisäksi Kela tarjoaa muihin Kelan etuuksiin liittyvää neuvontaa. 15

Ohjaamo toiminta nuoren tuen tarpeen erityisenä kohtaamisfoorumina Ohjaamo on nuorten alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palvelupaikka, jonka toimintamalli rakentuu monialaisesti tietoa, ohjausta ja tukea tarjoavasta Ohjaamosta, eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta. Ohjaamon ydintoimintaan kuuluu henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, tuki elämänhallintaan, urasuunnitteluun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämiseen sekä kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen. Nuoren kanssa yhteistyössä luodaan suunnitelma sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintamallin tavoitteena on, että Ohjaamo toimii nuoren tukena, kunnes tilanteeseen löydetään pidempikestoinen ratkaisu esimerkiksi yhteistyöverkoston tarjoamien palveluiden kautta tai nuoren siirtyessä opintoihin tai työelämään. Suomessa on tällä hetkellä 30 Ohjaamoa, joista kahdessatoista Kela on sovitusti mukana. 16

Asiakasyhteistyön haasteet (Kela-neuvojien kyselyt ja haastattelu 2014, n=44) Resurssit: Asiakasyhteistyöhön ei aina ole varattu tarpeeksi aikaa, tehdään muun työn ohella Yhteyshenkilöt: Yhteyshenkilöitä ei aina ole nimetty Tiedon sirpaleisuus: Aikaa kuluu muiden kelalaisten konsultoimiseen, palveluneuvonnan epävarmuus Tiedonkulku: Ulkoisessa kumppanuustyössä tiedonkulussa ongelmat liittyvät tavoitettavuuteen, tietosuojaan sekä sähköisten asioinnin kehittymättömyyteen Kelan sisällä rikkinäinen puhelin -efekti Tavoitettavuus: Kumppanin suorien yhteystietojen puute, saatetaan joutua jonottamaan samassa puhelinnumerossa kuin asiakkaat Eriaikaisuus: Asiakas päätyy kunkin tahon asiakkaaksi eri aikaan

Sidosryhmäyhteistyön haasteet (Kela-neuvojien kyselyt ja haastattelu 2014, n=44) Kelassa ei riittävästi resursseja verkostotyöhön Ulkoisen kumppanuustyön haasteena on markkinointi: pelkkä tiedotus ei riitä Myös kumppaneiden kiire vähentää halukkuutta ottaa vastaan tietoa Kela-neuvonnasta (kumppaneiden työntekijöiden taustaorganisaatiot eivät välttämättä tietoisia Kela-neuvonnasta) Kumppanuuksia ei siis usein avata ennakoiden, vaan yhteistyösuhteet rakentuvat asiakas kerrallaan Kun suhteet muodostuvat asiakas kerrallaan eikä yhteistyöstä ole sovittu yleisemmin organisaatioin välillä, asiakasyhteistyön kannalta tarpeelliset yhteyshenkilöt puuttuvat

Yhteinen asiakas yhteinen tehtävä Kumppaniryhmän kuvaus Asiakas asioi asiansa hoitamiseksi Kelan ja kumppanin palveluissa Kumppanuuden hoitomallin periaatteet Toimimme aktiivisesti yhteistyössä kumppanin kanssa asiakkaan asioiden hoitamisessa Tarjoamme tukea ja välineitä valtakunnallisesti yhtenäisten menettelyjen edistämiseen Tarjoamme muutostilanne- ja erityisasiakkuuksien hoitoon nopeat asiakasyhteistyön kanavat Kelan tahtotila Yhteisen tavoitetilan muodostaminen asiakkaan palvelujen parantamiseen Vaihdamme tietoja kumppanin kanssa varmistaaksemme asiakkaan asioiden hoitamisen oikea-aikaisuuden ja vaivattomuuden Tunnistamme valtakunnallisten toimintakäytäntöjen tarpeen ja edistämme tällaisten käytäntöjen syntymistä Saattaen vaihtaen -toimintatapa Kumppanuusverkostojen edistäminen erityisesti muutos- ja erityisasiakkuuksien hoidon parantamiseksi

Haluun arvostaa suhu panostaa enemmä ku koskaa Tuun sut viel yköseks nostaa Molemmat tunnetaa et jotai rinnassa hehkuu Eikä oo pimeää enää Kiitos! 20