KUOPION ENERGIA OY. Voimalaitoshanke YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Toukokuu 2007 60K05642.20.Q070-001 KUOPION ENERGIA OY Voimalaitoshanke YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Toukokuu 2007 3 (118) SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 9 1 JOHDANTO... 15 2 HANKE JA SEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN... 16 2.1 HANKKEESTA VASTAAVA...16 2.2 HANKKEEN TARKOITUS... 16 2.3 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN...17 2.4 HANKKEEN AIKATAULU...18 3 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 18 3.1 NOLLAVAIHTOEHTO...19 3.2 NYKYTILANNE VERTAILUKOHTANA...19 3.3 TARKASTELUSTA POIS JÄTETYT VAIHTOEHDOT...19 4 YVA-MENETTELY, TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN... 21 4.1 YVA-MENETTELYN TARVE JA TAVOITE...21 4.2 YVA-MENETTELYN PÄÄVAIHEET...21 4.3 ARVIOINTIOHJELMA...22 4.4 ARVIOINTIOHJELMASTA SAADUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET... 23 4.5 YHTEYSVIRANOMAISEN ARVIOINTIOHJELMASTA ANTAMAN LAUSUNNON HUOMIOONOTTAMINEN...24 4.6 ARVIOINTISELOSTUKSEN LAATIMISVAIHE...27 4.7 ARVIOINTISELOSTUKSEN NÄHTÄVILLÄOLO...28 4.8 YVA-MENETTELYN PÄÄTTYMINEN...28 4.9 SUUNNITTELUN JA YVAN VUOROVAIKUTUS...28 4.10 MUU TIEDOTUS...28 5 KUOPION ENERGIA OY:N NYKYINEN TOIMINTA...29 5.1 HAAPANIEMEN VOIMALAITOS...29 5.2 LÄMPÖKESKUKSET...29 6 HANKKEEN KUVAUS... 31 6.1 VOIMALAITOKSEN TEKNISET TIEDOT...31 6.1.1 Lämmön ja sähkön tuotanto... 31 6.1.2 Polttotekniikoiden kuvaus...31 6.2 SIJAINTI JA MAANKÄYTTÖTARVE...34 6.2.1 Vaihtoehto VE 1, Haapaniemi... 34 6.2.2 Vaihtoehto VE 2, Kumpusaari... 36 6.2.3 Nollavaihtoehto VE 0, Haapaniemi... 38 6.3 LAITOKSEN TOIMINNOT LAITOSTONTIN ULKOPUOLELLA...38 6.4 PÄÄSTÖT ILMAAN...40 6.4.1 Savukaasupäästöt...40 6.4.2 Kasvihuonekaasupäästöt... 41 6.5 POLTTOAINEET SEKÄ NIIDEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI...41 6.6 LAITOKSEN JÄTEHUOLTO...44 6.6.1 Tuhkan muodostuminen ja ominaisuudet...44 6.6.2 Muut jätteet... 45 6.6.3 Tuhkan käsittely...46 6.7 POLTTOAINEIDEN JA SIVUTUOTTEIDEN KULJETUKSET...46 6.8 LAITOKSEN VESIHUOLTO...48 6.9 KEMIKAALIEN KULJETUS, VARASTOINTI JA KÄSITTELY...49 6.10 MELU...50 6.11 HAJU JA HYGIENIA... 51 6.12 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA... 51 7 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET... 54 7.1 KAAVOITUS... 54

Toukokuu 2007 4 (118) 7.2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 54 7.3 YMPÄRISTÖLUPA... 54 7.4 PURKULUPA... 54 7.5 RAKENNUSLUPA... 54 7.6 PÄÄSTÖLUPA JA PÄÄSTÖOIKEUDET... 55 7.7 MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET... 55 8 HANKKEEN SUHDE YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SÄÄDÖKSIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN... 57 9 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUS... 61 10 YMPÄRISTÖN NYKYTILA, ARVIOINTIMENETELMÄT SEKÄ ARVIOIDUT VAIKUTUKSET... 62 10.1 YLEISTÄ... 62 10.2 RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET... 62 10.2.1 Rakennustöiden kuvaus ja kesto... 63 10.2.2 Vaikutukset... 63 10.3 VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN JA ILMASTOON... 64 10.3.1 Ilmasto ja ilmanlaadun nykytila... 65 10.3.2 Yleistä päästöistä... 67 10.3.3 Vaikutukset... 69 10.4 HANKKEEN VAIKUTUKSET LIIKENNEMÄÄRIIN JA LIIKENNETURVALLISUUTEEN... 73 10.4.1 Liikenteen nykytila ja vaikutukset... 73 10.5 POLTTOAINEIDEN VARASTOINNIN JA KÄSITTELYN VAIKUTUKSET... 77 10.6 KEMIKAALIEN VARASTOINNIN VAIKUTUKSET... 78 10.7 MAANKÄYTTÖÖN, MAISEMAAN JA RAKENTEISIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET... 78 10.7.1 Nykytila... 78 10.7.2 Vaikutukset... 82 10.8 MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ POHJAVESIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET... 84 10.8.1 Nykytila... 85 10.8.2 Vaikutukset... 85 10.9 VESISTÖVAIKUTUKSET... 85 10.9.1 Vesistöjen nykytila... 85 10.9.2 Vaikutukset... 87 10.10 JÄTTEIDEN JA SIVUTUOTTEIDEN SEKÄ NÄIDEN KÄSITTELYN VAIKUTUKSET... 88 10.10.1 Vaikutukset... 89 10.11 MELUVAIKUTUKSET... 89 10.11.1 Melun nykytila... 89 10.11.2 Vaikutukset... 89 10.12 KASVILLISUUTEEN, ELÄIMIIN, NATURA-2000 ALUEISIIN JA MUIHIN SUOJELUKOHTEISIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET. 90 10.12.1 Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet... 91 10.12.2 Vaikutukset... 93 10.13 IHMISEEN JA YHTEISKUNTAAN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET... 95 10.13.1 Terveysvaikutukset... 95 10.13.2 Vaikutukset elinoloihin, viihtyvyyteen ja virkistykseen... 96 10.13.3 Vaikutukset työllisyyteen... 103 10.14 KAUKOLÄMMÖN SIIRTOJOHDON JA VOIMAJOHDON YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 103 10.15 ONNETTOMUUS- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN VAIKUTUKSET... 103 10.16 LAITOKSEN TOIMINNAN LOPETTAMISEN VAIKUTUKSET... 104 11 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI... 105 11.1 YLEISTÄ... 105 11.2 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 105 11.3 YHTEENVETO VAIKUTUKSISTA... 108 11.4 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN EPÄVARMUUDET... 109 12 HAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN... 109 12.1 RAKENTAMISEN JA SIJOITTUMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET... 109 12.2 LAITOKSELLE TUOTAVAN POLTTOAINEEN KÄSITTELY... 110 12.3 PALAMISOLOSUHTEET... 110

Toukokuu 2007 5 (118) 12.4 SAVUKAASUPÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET...111 12.5 JÄTEVESIEN VAIKUTUKSET...111 12.6 TUHKIEN KÄSITTELY... 111 12.7 MELU- JA HAJUVAIKUTUKSET...111 12.8 KEMIKAALIEN KULJETUSTEN, KÄYTÖN JA VARASTOINNIN VAIKUTUKSET...112 13 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA... 113 13.1 SEURANNAN PERIAATTEET...113 13.2 POLTTOAINEEN LAADUN TARKKAILU... 113 13.3 SAVUKAASUPÄÄSTÖJEN JA ILMANLAADUN TARKKAILU... 114 13.3.1 Savukaasupäästöjen tarkkailu... 114 13.3.2 Ilman laadun tarkkailu... 114 13.4 JÄTEVESI- JA VESISTÖTARKKAILU... 114 13.5 JÄTEKIRJANPITO...115 13.6 MELUMITTAUKSET...115 13.7 KIVIHIILIKENTÄN TOIMINNAN TARKKAILU... 115 13.8 IHMISIIN JA YHTEISKUNTAAN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN SEURANTA...115 14 LÄHDELUETTELO... 116 KUVALUETTELO KUVA 3-1 VAIHTOEHTOISET SIJOITUSPAIKAT HAAPANIEMESSÄ JA KUMPUSAARESSA.... 19 KUVA 4-1 YVA-MENETTELYN PÄÄVAIHEET JA AIKATAULU...21 KUVA 5-1 KAUKOLÄMPÖKESKUSTEN SIJAINTI. KUOPION ENERGIA OY:N KAUKOLÄMPÖVERKKO, KIINTEÄT LÄMPÖKESKUKSET (PUNAINEN YMPYRÄ), SIIRRETTÄVÄT LÄMPÖKESKUKSET (PUNAINEN KOLMIO) JA HAAPANIEMEN VOIMALAITOS (PUNAINEN NELIÖ). BIOLÄMPÖKESKUS ON MERKITTY VIHREÄLLÄ YMPYRÄLLÄ...30 KUVA 6-1 LEIJUKERROSPOLTON PERIAATEKAAVIO...32 KUVA 6-2 KAASUTUKSEN PERIAATEKAAVIO... 33 KUVA 6-3 HAAPANIEMEN SIJOITUSPAIKKAVAIHTOEHTO NYKYTILANTEESSA. UUTTA VOIMALAITOSTA VARTEN PURETAAN VANHA TOIMISTOTILA JA VESIKATTILARAKENNUS HAAPANIEMI I:N TILOISTA JA NYKYISTÄ LAITOSRAKENNUSTA LAAJENNETAAN UUDELLA LAITOKSELLA. LAITOS SIJOITTUU NYKYISEN RAKENNUKSEN JA HAAPANIEMENTIEN VÄLIIN... 35 KUVA 6-4 HAAPANIEMEN SIJOITUSPAIKKAVAIHTOEHTO (VALKOINEN NUOLI) ILMASTA KÄSIN KUVATTUNA.... 35 KUVA 6-5 KUMPUSAAREN SIJOITUSPAIKKAVAIHTOEHTO NYKYTILANTEESSA...36 KUVA 6-6 KUMPUSAAREN SIJOITUSPAIKKAVAIHTOEHTO ETUALALLA ILMASTA KÄSIN KUVATTUNA (VALKOINEN NUOLI). TAKANA HAAPANIEMEN VOIMALAITOS.... 36 KUVA 6-7 ALUSTAVA ASEMAPIIRROS VOIMALAITOKSEN TARVITSEMISTA RAKENNELMISTA KUMPUSAARESSA... 37 KUVA 6-8 KARTTA NYKYISISTÄ LIIKENNEREITEISTÄ VALTATIELTÄ 5 VOIMALAITOSTONTEILLE.... 39 KUVA 6-9 UUDET LIIKENNESUUNNITELMAT JA NIIDEN MUKAISET VAIHTOEHTOISET REITIT SIJOITUSPAIKKAVAIHTOEHDOILLE. OSAA KATKOVIIVALLA ESITETYISTÄ TEISTÄ EI OLE VIELÄ TOISTAISEKSI RAKENNETTU TAI TIEOSUUS EI OLE YLEISESSÄ KÄYTÖSSÄ.. 39 KUVA 9-1 VAIKUTUSTEN TARKASTELUALUE KOLMEN KILOMETRIN ETÄISYYDELLÄ SIJOITUSPAIKOISTA...61 KUVA 10-1 SIJOITUSPAIKKOJEN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ SIJAITSEVAT HERKÄT KOHTEET.... 79 KUVA 10-2 OTE MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA. NUOLET OSOITTAVAT VOIMALAITOKSEN VAIHTOEHTOISET SIJOITUSPAIKAT... 81 KUVA 10-3 OTE ASEMAKAAVASTA... 81 KUVA 10-4 MAISEMASOVITE HAAPANIEMEN VOIMALAITOKSESTA... 82 KUVA 10-5 MAISEMASOVITE KUMPUSAAREN VOIMALAITOKSESTA. TAKANA NÄKYY HAAPANIEMEN VOIMALAITOS... 83 KUVA 10-6 VIISTOILMAKUVASOVITE KUMPUSAAREN VOIMALAITOKSESTA JA TULEVASTA SAARISTOKADUSTA KÄRÄNKÄ- HAAPANIEMI VÄLILLÄ (KUOPION KAUPUNKI)... 83 KUVA 10-7 SAARISTOKADUN YVA:N YHTEYDESSÄ MÄÄRITELLYT MAISEMAN ERITYISPIIRTEET JA ARVOKOHTEET (KUOPION KAUPUNKI 2003A)... 84 KUVA 10-8 KUMPUSAAREN SIJOITUSPAIKAN METSIKKÖÄ. LEHTIPUUSTOSSA TAVATTIIN RUNSAASTI HAAPAA.... 91 KUVA 10-9 ALUEELLA OLI MUUTAMIA YKSITTÄISIÄ VANHOJA KUUSIA... 92 KUVA 10-10 LÄHIMPIEN SUOJELUALUEIDEN SIJAINTI... 93 KUVA 10-11 VASTAAJIEN ASUNNON SIJAINTI...97 KUVA 10-12 VASTAAJIEN ARVIO OMAN ASUINALUEENSA VIIHTYISYYDESTÄ TÄLLÄ HETKELLÄ JA SUUNNITELLUN VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN JÄLKEEN...98 KUVA 10-13 YHTEENVETO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA ASUINALUEEN MAISEMAAN, ASUNTOJEN ARVOON JA VIRKISTYS- JA HARRASTUSMAHDOLLISUUKSIIN.... 99 KUVA 10-14 VASTAAJIEN MIELIPITEET MERKITTÄVIMMISTÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA. MELU, LIIKENNE JA VAIKUTUKSET TYÖLLISYYTEEN ARVIOITIIN MERKITTÄVIMMIKSI RAKENTAMISEN AIKAISISTA VAIKUTUKSISTA, KUN TULOKSET PAINOTETTIIN VASTAAJIEN ILMAISEMAN TÄRKEYSJÄRJESTYKSEN MUKAISESTI... 99

Toukokuu 2007 6 (118) KUVA 10-15 VOIMALAITOKSEN TOIMINNAN MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET. PÄÄSTÖT ILMAAN, VESISTÖÖN SEKÄ MELU- JA TÄRINÄVAIKUTUKSET ARVIOITIIN MERKITTÄVIMMIKSI, KUN VASTAUKSET PAINOTETTIIN VASTAAJIEN ILMAISEMAN TÄRKEYSJÄRJESTYKSEN MUKAISESTI... 100 KUVA 10-16 VASTAAJIEN MIELIPIDE SUOSITELTAVIMMASTA SIJOITUSPAIKASTA... 100 KUVA 10-17 VASTAAJIEN MIELIPIDE SUOSITELTAVIMMASTA POLTTOAINEVALIKOIMASTA... 101 KUVA 10-18 VASTAAJIEN MIELIPIDE SUOSITELTAVIMMASTA LAITOSKOOSTA... 101 TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 3-1 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 18 TAULUKKO 4-1 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNNON HUOMIOIMINEN YVA-SELOSTUKSESSA.... 24 TAULUKKO 5-1 KUOPION ENERGIAN NYKYISET KAUKOLÄMPÖLAITOKSET... 29 TAULUKKO 6-1 TEKNISET TIEDOT HANKEVAIHTOEHDOISSA.... 31 TAULUKKO 6-2 ARVIOITAVIEN VAIHTOEHTOJEN SAVUKAASUPÄÄSTÖT ILMAAN (TONNIA VUODESSA). TAULUKON POLTTOAINEVAIHTOEHDOT A, B JA C VIITTAAVAT SAVUKAASUJEN LEVIÄMISMALLISELVITYKSESSÄ TARKASTELUIHIN POLTTOAINESEOKSIIN.... 40 TAULUKKO 6-3 JÄTTEENPOLTTOASETUKSESSA (B-VAIHTOEHDOT) SÄÄDELTÄVIEN KLOORIVEDYN, FLUORIVEDYN, DIOKSIINIEN JA FURAANIEN SEKÄ METALLIEN JA ORGAANISEN HIILEN PÄÄSTÖT ILMAAN (T/V). JÄTTEENPOLTTOASETUKSEN RAJA-ARVO KYSEISILLE KOMPONENTEILLE ON ANNETTU VAIN JÄTEPERÄISILLE POLTTOAINEILLE, MINKÄ VUOKSI MUIDEN POLTTOAINEVAIHTOEHTOJEN VASTAAVIA KOMPONENTTEJA EI OLE ESITETTY... 41 TAULUKKO 6-4 PROSENTUAALISET OSUUDET ERI POLTTOAINEJAKAUMISTA... 41 TAULUKKO 6-5 KIERRÄTYSPOLTTOAINEIDEN LAATULUOKAT (SFS-STANDARDI NUMERO 5875)... 43 TAULUKKO 6-6 POLTTOAINEMÄÄRÄT (KOSTEA, T/V) ERI VAIHTOEHDOISSA, NYKYTILANTEESSA (HP1 JA HP2) SEKÄ HAAPANIEMI 2- YKSIKÖSSÄ VUONNA 2012.... 44 TAULUKKO 6-7 POLTTOAINEIDEN ENERGIASISÄLLÖT (GWH/V) ERI VAIHTOEHDOISSA.... 44 TAULUKKO 6-8 ERI VAIHTOEHDOISSA SYNTYVÄT, LAITOKSELTA POIS KULJETETTAVAT SIVUTUOTTEET.... 45 TAULUKKO 6-9 VOIMALAITOKSELLA SYNTYVÄT MUUT JÄTTEET VUODESSA.... 45 TAULUKKO 6-10 POLTTOAINEEN KULJETUSMÄÄRÄT (365 VUOTUISEN KULJETUSPÄIVÄN MUKAAN LASKETTUNA) JA NIIDEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT PÄÄVAIHTOEHDOISSA, NOLLAVAIHTOEHDOISSA JA NYKYTILANTEESSA. SULUISSA ON ESITETTY VAIHTELUVÄLI PÄIVITTÄISTEN KESÄ- JA TALVIKULJETUSTEN VÄLILLÄ. PÄÄSTÖT ON LASKETTU KESKIMÄÄRÄISEN AUTOMÄÄRÄN PERUSTEELLA... 47 TAULUKKO 6-11 TUHKAN KULJETUSMÄÄRÄT (365 VUOTUISEN KULJETUSPÄIVÄN MUKAAN LASKETTUNA) JA NIIDEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT PÄÄVAIHTOEHDOISSA, NOLLAVAIHTOEHDOISSA JA NYKYTILANTEESSA. SULUISSA ON ESITETTY VAIHTELUVÄLI PÄIVITTÄISTEN KESÄ- JA TALVIKULJETUSTEN VÄLILLÄ. PÄÄSTÖT ON LASKETTU KESKIMÄÄRÄISEN AUTOMÄÄRÄN PERUSTEELLA... 48 TAULUKKO 10-1 DIOKSIINIEN JA FURAANIEN PÄÄSTÖKERTOIMET.... 68 TAULUKKO 10-2 B-VAIHTOEHDON PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMAT RASKASMETALLIPITOISUUKSIEN SUURIMMAT ARVOT HAAPANIEMEN JA KUMPUSAAREN SIJOITUSPAIKKAVAIHTOEHDOISSA.... 72 TAULUKKO 10-3 B-VAIHTOEHDON PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMAT ULKOILMAN KLOORIVETY-, FLUORIVETY-, DIOKSIINI- JA FURAANI, KADMIUM-, TALLIUM JA ELOHOPEAPITOISUUKSIEN SUURIMMAT VUOSIKESKIARVOPITOISUUDET HAAPANIEMEN JA KUMPUSAAREN VAIHTOEHDOISSA.... 72 TAULUKKO 10-4 LIIKENNEONNETTOMUUDET VOIMALAITOKSILLE JOHTAVILLA REITEILLÄ VUOSINA 2005 JA 2006... 76 TAULUKKO 11-1 VAIHTOEHTOJEN (VE1 JA VE2) MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET SUHTEESSA NYKYTILANTEESEEN JA NOLLAVAIHTOEHTOON (VE0)... 105 LIITELUETTELO LIITE 1 SEURANTARYHMÄN JÄSENET LIITE 2 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA LIITE 3 ILMANLAADUN OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT LIITE 4 RIKKIDIOKSIDI-, TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLINNUKSEN TULOKSIA Pohjakartta-aineisto: Maanmittauslaitos lupanro 48/MYY/07 Copyright Pöyry Energy Oy

Toukokuu 2007 7 (118) KÄYTETYT TERMIT JA LYHENTEET Seuraavassa on esitetty määrittelyt siten, kuin ne tässä yhteydessä tulkitaan. Arinakattila GWh db (A), desibeli Hyötykäyttö LCP Leijupetikattila Lämpöteho MW MW e MW kl MW pa PM 2,5 PM 10 POK Polttoaineteho POR REF Rinnakkaispoltto Höyrykattilatyyppi, joka soveltuu kiinteille polttoaineille Gigawattitunti (1 GWh = 1 000 000 kwh) Äänenvoimakkuuden yksikkö. Kymmenen desibelin nousu melutasossa tarkoittaa äänen energian kymmenkertaistumista. Ympäristömelumittauksissa käytetään tyypillisesti A-painotusta (A), minkä avulla painotetaan sellaisia äänen taajuuksia, jotka ihmisen korva aistii herkimmin. Jätteiden hyödyntäminen kierrättämällä tai polttamalla Polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitokset ja kaasuturbiinit (Large Combustion Plants) Kattilatyyppi, joka soveltuu mm. biopolttoaineille. Leijupetikattilassa polttoaine syötetään leijukerroksen eli ns. petihiekan päälle. Teho, jolla laitos tuottaa lämpöenergiaa, jota syötetään kaukolämpöverkkoon Megawatti, tehoyksikkö (1 MW = 1 000 kw) Sähköteho megawatteina (e=electricity) Kaukolämpöteho megawatteina (kl=kaukolämpö) Polttoaineteho megawatteina (pa=polttoaine) Pienhiukkaset, halkaisija alle 2,5 µm. Pienhiukkasten lähteitä ovat liikenteen pakokaasupäästöt, energiantuotanto, teollisuus ja puulämmitys. Hengitettävät hiukkaset halkaisijaltaan alle 10 µm. Hengitettäville hiukkasille on annettu raja- ja ohjearvot. Niiden lähteitä ovat mm. liikenteen maasta nostattama katupöly ja energian tuotanto. Kevyt polttoöljy Polttoaineen sisältämä teho, joka käytetään hyödyksi voimalaitoskattilassa sähkön ja lämmön tuotantoon Raskas polttoöljy Kierrätyspolttoaine (recycled fuel), lajitellusta tai erilliskerätystä jätteestä valmistettu polttoaine (REF 1, REF 2 ja REF 3). REF 1 on parempilaatuista kuin REF 2 ja REF 3. Kierrätyspolttoaineen sekapoltto tai kaasutetun kaasun poltto pääkattilassa yhdessä pääpolttoaineen kanssa

Toukokuu 2007 8 (118) SCR SNCR Sähköteho YVA Selective Catalytic Reduction, ammoniakkiruiskutukseen perustuva katalyyttinen typpipäästöjen vähentämisteknologia Selective Non-Catalytic Reduction, ammoniakkiruiskutukseen perustuva typpipäästöjen vähentämisteknologia Teho, jolla laitos tuottaa sähköenergiaa, jota syötetään sähköverkkoon Ympäristövaikutusten arviointi

Toukokuu 2007 9 (118) TIIVISTELMÄ Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus () liittyy Kuopion Energia Oy:n Haapaniemi I:n korvausinvestointihankkeeseen. Työssä selvitetään voimalaitoshankkeen sijoituspaikan sopivuutta ja toteutusedellytyksiä Haapaniemellä ja Kumpusaaressa. YVA-lain tarkoittamana yhteysviranomaisena YVA-menettelyssä toimii Pohjois-Savon ympäristökeskus. YVA-selostuksen laadinnasta on vastannut Pöyry. HANKKEEN KUVAUS JA TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT Arvioidut vaihtoehdot Voimalaitoksen kuvaus Kuopion Energia Oy suunnittelee uuden voimalaitoksen rakentamista korvaamaan käytöstä poistuva Haapaniemen I-yksikkö. Hanke liittyy Haapaniemen voimalaitoksen uudistamiseen. Tarkoituksena on korvata vuonna 1972 käyttöönotettu Haapaniemi I (polttoaineteho 131 MW) uudella kattilalaitoksella. Vuonna 1982 käyttöönotettu Haapaniemi II (polttoaineteho 245 MW) jää käyttöön. Hankkeen tarkoituksena on turvata Kuopion Energia Oy:n kaukolämmön tuotanto, sillä Kuopion Energia on sitoutunut toimittamaan lämpöä asiakkailleen. Investointia on tähän saakka perusparannushankkeilla siirretty, mutta tulevaisuudessa uusi investointi tarvitaan lämmön toimituksen turvaamiseksi. Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan nollavaihtoehdon lisäksi kahta sijoituspaikkavaihtoehtoa, jotka on jaettu kahteen alavaihtoehtoon polttoainevalikoiman perusteella. Lämpöä ja sähköä tuottavan voimalaitoksen vaihtoehtoiset sijoituspaikat ovat Haapaniemi ja Kumpusaari. Molemmissa vaihtoehdoissa voimalaitoksella poltetaan turvetta, kivihiiltä, haketta, peltobiomassaa ja öljyä. Laitoksella voidaan lisäksi polttaa kierrätyspolttoainetta. Nollavaihtoehtona tarkastellaan polttoaineteholtaan pienemmän lämpökeskuksen rakentamista Haapaniemeen. Tarkastelujen lähtökohtana on, että mahdollinen laitos on toteutettava parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla eikä sen toiminta saa aiheuttaa terveyshaittoja tai ympäristön pilaantumista. HANKKEEN VAIKUTUKSET Uuden voimalaitoksen rakentaminen Rakentamisen aikaiset vaikutukset ajoittuvat pääsääntöisesti päiväsaikaan. Rakentamisen aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat työkoneiden ja rakentamisen aiheuttama melu, tärinä ja pölyäminen, joita esiintyy lähinnä rakennustöiden ensimmäisen vuoden aikana. Lisäksi liikenne lisääntyy alueella. Rakentamisen aikaisista äänekkäistä työvaiheista ja liikenteestä voi ajoittain olla häiriötä ainakin lähimmille asuintaloille Haapaniemellä. Kumpusaaressa asutus sijaitsee kauempana, joten haitallista vaikutusta asukkaille ei aiheudu. Rakentaminen työllistää noin 50 60 henkilötyövuoden verran.

Toukokuu 2007 10 (118) Päästöt ilmaan ja ilman laatu Liikenne Rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt kasvavat jonkin verran nykytilanteeseen verrattuna. B-vaihtoehdossa kasvihuonekaasutaseen osalta päästöt pienenevät, kun kaatopaikalla tapahtuva jätteen hajoaminen ja siinä syntyvä metaani ja hiilidioksidi jäävät syntymättä, koska jäte poltetaan kaatopaikkasijoittamisen asemesta. Päästöjen aiheuttamat pitoisuudet jäävät alhaisiksi eivätkä vaikuta Kuopion ilman laatuun haitallisesti. Vaihtoehtojen väliset pitoisuuserot ovat vähäiset. HCl-, HF-, raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöt ovat hyvin pieniä, eikä niillä ole vaikutusta ympäristön tilaan. Liikenteen päästöt kasvavat jonkin verran mutta niillä ei ole haitallista vaikutusta ilman laatuun Kuopiossa. Raskas ajoneuvoliikenne kasvaa päävaihtoehdoissa maksimitilanteessa noin 50 kuormaautoa/vrk talviaikana. Kesällä liikennemäärä pysyy samana. Myös henkilö- ja pakettiautoliikennemäärä pysyy kutakuinkin samana. Liikenteen määrän lisäys on maksimissaan noin 0,2 % Tasavallankadun kokonaisliikennemäärästä ja 4 % raskaan liikenteen määrästä. Kumpusaareen liikennöi kesäaikaan 10 kuorma-autoa/vrk ja talviaikaan maksimissaan 80 autoa/vrk, kun polttoaine- ja tuhkakuljetukset on huomioitu. Haapaniemessä raskaan liikenteen kuljetusten määrä vähenee puolestaan maksimissaan 30 autoa/vrk, kun HP1 jää pois käytöstä. Nollavaihtoehdossa liikennemäärä kasvaa Haapaniemellä maksimissaan 5 kuorma-autoa/vrk talviakana. Kesällä kuorma-autokuljetukset pysyvät ennallaan. Myös henkilö- ja pakettiautoliikennemäärä pysyy kutakuinkin samana. Nollavaihtoehdossa Kumpusaareen ei liikennöi yhtään autoa. Haapaniemi Kumpusaari Kuva 1. Uudet liikennesuunnitelmat ja niiden mukaiset vaihtoehtoiset reitit sijoituspaikoille (Haapaniemi ja Kumpusaari). Osaa katkoviivalla esitetystä reitistä ei ole toistaiseksi rakennettu tai tieosuus ei ole yleisessä käytössä.

Toukokuu 2007 11 (118) Lisääntyvä raskas liikenne aiheuttaa eniten haittaa Tasavallankadun varrella asuville ihmisille (Niiralan asutus), missä liikenteen melu koetaan jo nyt ongelmalliseksi. Jos korvaava reitti rakennetaan Siikalahden rantaa pitkin, liikenteen vaikutukset siirtyvät osin Särkiniemen asuinalueille. Hankkeen aiheuttamat liikenteen päästöt ovat maksimissaan 0,003-0,02 % Kuopion liikenteen kokonaispäästöistä eikä niillä ole merkitystä asukkaiden kannalta. Polttoaineiden varastointi ja käsittely Jätteet ja sivutuotteet Kemikaalien varastointi Turve-, puu- ja peltobiomassakuormat puretaan ja varastoidaan pääsääntöisesti sisätiloissa pölyämisen ehkäisemiseksi. Jätepolttoaine puretaan autoista ja vastaanotetaan suljetussa vastaanottotilassa, jossa vallitsee alipaine eli ilmaa imetään koneellisesti vastaanottohallista. Kivihiiltä varten perustetaan uusi kivihiilikenttä. Kivihiilikentän pölyäminen rajoittuu laitosalueelle. Turpeen kuljetuksesta voi aiheutua pölyämistä kuljetusreittien läheisyydessä. Polttoaine käsitellään laitospaikoilla hallitusti, joten vaikutuksia pohjavesiin ja vesistöihin ei aiheudu. Kumpikaan laitospaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Pohja- ja lentotuhka kuljetetaan hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen asianmukaisesti ympäristöluvan omaavalle toimijalle. Muut jätejakeet erilliskerätään ja toimitetaan hyötykäyttöön, kierrätykseen tai loppusijoitukseen. Jätteen vastaanottavalla yrityksellä on toimintaansa voimassa olevat ympäristöluvat. Ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi ja tulevat otetuksi tällöin huomioon jätteen vastaanottavan toimijan ympäristöluvassa. Voimalaitoksella säilytetään ja käytetään vähän ympäristölle vaarallisia aineita eikä niistä arvioida aiheutuvan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Maankäyttö, maisema ja rakenteet Molemmilla sijoituspaikoilla on voimassa olevat kaavat, jotka sallivat voimalaitostoiminnan. Voimalaitoksen rakentaminen vaikuttaa molemmissa vaihtoehdoissa maankäyttöön ja kaupunkirakenteeseen liikennevaikutusten kautta. Haapaniemellä maisemavaikutus pysyy kutakuinkin samana, sillä osa vanhasta laitoksesta puretaan ja uusi laitos rakennetaan osittain sen tilalle. Haapaniementien puolelta katsottaessa uusi laitos sijoittuu lähemmäksi tietä kuin nykyinen. Maisemalliset vaikutukset ovat merkittävämmät Kumpusaaressa, sillä siellä ei ole olemassa olevaa voimalaitosta. Voimalaitoksen kattilarakennus on noin 50-60 metriä ja savupiippu 100 metriä korkea. Lisäksi laitokseen kuuluu erilaisia polttoaineen välivarastointiin, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyviä tiloja ja laitteistoja. Koska voimalaitokselle suunniteltu tontti sijaitsee tasaisella alueella järven rannalla, voimalaitos ja siihen liittyvät rakennelmat aiheuttavat muutoksia lähimaisemakuvassa etenkin järveltä ja lähisaarilta katsottaessa. Kaukomaisemassa voimalaitoksen näkyvin osa on savupiippu. Maa- ja kallioperä sekä pohjavedet Riski maaperän pilaantumisesta käytön aikana eri vaihtoehdoissa on pieni, sillä molemmissa vaihtoehdoissa laitoksella käytetään pääasiassa vain kiinteitä polttoaineita. Kumpusaaressa kal-

Toukokuu 2007 12 (118) lioperää joudutaan louhimaan jonkin verran. Hankkeen sijoituspaikkavaihtoehdot eivät sijaitse yhteiskunnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä, joten haitallisia vaikutuksia pohjavesiin ei arvioida aiheutuvan. Vesistöt Kaikissa vaihtoehdoissa laitoksessa tarvittava jäähdytysvesi otetaan Kallavedestä. Arvio jäähdytysvesien ja jätevesien vaikutuksesta perustuu nykyiseen tilanteeseen. Jäähdytysveden ottorakenne tehdään siten, että otosta ei aiheudu voimakkaita virtauksia eikä vaikutuksia järven pohjasedimenttiin. Jäähdytysvesien johtaminen aiheuttaa talvisin jääpeitteen heikentymistä purkukohdan lähiympäristössä muutamien satojen metrien säteellä. Myös sumua saattaa esiintyä sulalla alueella. Jäällä liikkujia varoitetaan tästä selkeillä niin järvelle kuin rantaankin päin näkyvillä kylteillä sekä lippusiimalla. Myös kesällä jäähdytysvesien johtamisen vaikutukset ulottuvat muutamien satojen metrien etäisyydelle. Haapaniemessä tilanne ei juurikaan muutu nykytilanteeseen verrattuna. Mikäli uusi voimalaitos rakennetaan Kumpusaareen, jäähdytysveden purkuaukko sijoitetaan siten, että merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei aiheudu. Jätevesiä ei pureta käsittelemättömänä vesistöön. Näin ollen laitoksen jätevesillä ei ole sanottavia ympäristövaikutuksia päävaihtoehdoissa ja nollavaihtoehdossa. Kasvillisuus, eläimistö, Natura-2000 alueet ja muut suojelukohteet Ihmiset ja yhteiskunta Haapaniemen sijoituspaikkavaihtoehto on rakennettua teollisuusaluetta, jossa ei ole luontoarvoja. Kumpusaari on osaksi sekametsää, jonka puusto on verraten vanhaa. Metsässä aukkokohtia muodostavat vanhat pihapiirit sekä pienet harvennetut aukot. Tontin lähiympäristössä suoritetaan rakennustöitä liittyen rakenteilla olevaan Saaristokatuun. Leviämismalliselvityksen mukaan rikkidioksidi- ja typenoksidipitoisuuden korkeimmat vuosikeskiarvot alittivat erittäin selvästi kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi annetut raja-arvot. Mallinnuksessa saadut hiukkaspitoisuudet olivat erittäin pieniä, joten niillä ei ole haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen, eläimistöön tai luontokohteisiin. Myös voimalaitoksen päästöjen aiheuttamat raskasmetalli-, kloorivety-, fluorivety-, dioksiini- ja furaanipitoisuudet olivat erittäin pieniä eikä niistä arvioida aiheutuvan haitallista vaikutusta luontoarvoihin. Myöskään jäähdytysvesien johtamisesta tai melusta ei arvioida aiheutuvan haitallista vaikutusta luontoarvoihin. Hankkeen ei voida arvioida yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa heikentävän merkittävästi lähimpien Natura-alueiden suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Asukkaiden mielestä merkittävimpinä voimalaitoksen rakentamisen aikaisista vaikutuksista pidettiin melu- ja tärinävaikutuksia, vaikutuksia liikennejärjestelyihin ja rakennustyön vaatimaa liikennettä sekä vaikutuksia työllisyyteen Merkittävimpinä voimalaitoksen käytön aikaisista vaikutuksista pidettiin päästöjä ilmaan, vesistövaikutuksia ja melu- ja tärinävaikutuksia. Leviämislaskelmilla määritetyt nykyisen ja suunniteltujen energiantuotantovaihtoehtojen päästöjen aiheuttamat rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspitoisuudet alittavat erittäin selvästi maassamme voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset ko. ilman epäpuhtauksia koskevat ohje- ja raja-arvot. Myös kloorivety-, fluorivety-, raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipitoisuudet

Toukokuu 2007 13 (118) ovat erittäin pieniä. Näin ollen voimalaitoksen päästöjen aiheuttamilla pitoisuuksilla ei ole haitallista vaikutusta terveyteen ja viihtyvyyteen. Haapaniemen ja Kumpusaaren sijoituspaikkojen väliset erot ovat vähäisiä. Hankkeen myötä melutilanne Haapaniemessä paranee, koska vanha tekniikka korvataan uudella. Normaalikäytön aikaisesta melusta poikkeavaa melua syntyy ulospuhallusventtiileissä laitoksen käynnistämisen, vuosihuollon sekä häiriötilanteiden yhteydessä. Varoventtiilien ulospuhallusputkiin asennetaan äänenvaimentimet. Kumpusaareen suunnitellun voimalaitoksen rakentaminen ei aiheuta ohjearvojen ylittymistä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Laitoksesta ei aiheudu haju- tai hygieniahaittoja, sillä jätepolttoaine tuodaan laitokselle valmiina polttoaineena ja se puretaan autoista, varastoidaan ja siirretään tulipesään ilmastoiduissa alipaineisissa tiloissa. Polttoaineen käsittely- ja kuljetusjärjestelmät ovat suljettuja ja polttoaineen käsittelytilojen ilma siirretään kattilan palamisilmaksi. Myös kattilahuoneen ilmastoinnin poistoilma palautetaan takaisin kattilaan poltettavaksi. Turve- ja puukuormat puretaan ja varastoidaan sisätiloissa pölyämisen ehkäisemiseksi. Liikennemäärien kasvu saattaa vaikuttaa liikkumisen sujuvuuteen esim. liittymissä, mikäli niitä ei paranneta. Liikenteen lisääntymisellä voimalaitokselle on haitallisia vaikutuksia viihtyvyyteen Tasavallankadun varren asuintalojen kannalta (erityisesti Niiralan asutus). Hankevaihtoehdoilla ei ole sellaisia melu-, haju- tai muita päästöjä, jotka vaikuttaisivat ulkoilureittien, hiihtolatujen tai muiden virkistysalueiden käyttöön. Kumpusaaren edustan vesialueella voimalaitoksen rakentamisella voi olla negatiivinen vaikutus talviaikana virkistyskäyttömahdollisuuksiin jäähdytysveden mahdollisesti aiheuttaman jään heikkenemisen vuoksi voimalaitoksen edustalla. Yleinen asennoituminen Kuopion Energia Oy:n voimalaitoshankkeeseen vaikutti asukaskyselyn tulosten perusteella hyväksyvältä. Suurin osa suhtautui hankkeen aiheuttamiin muutoksiin neutraalisti. Yksikään vastaajista ei varsinaisesti vastustanut hanketta. Jotkut vastaajat suhtautuivat turpeen ja/tai kivihiilen käyttöön kriittisesti, mutta kierrätyspolttoaineen käyttöä ei vastustettu. Kriittisesti hankkeeseen suhtautuvat henkilöt korostivat suunnittelun ja teknisten ratkaisujen merkitystä haittojen minimoimiseksi. Toiminnat voimalaitostontin ulkopuolella Päävaihtoehdoissa voimalaitos ja sen mahdolliset muut uudet osat liitetään nykyisiin kaukolämpö-, vesi-, viemäri- ja sähköverkkoihin. Haapaniemessä käytetään mahdollisimman paljon hyväksi olemassa olevia laitteistoja. Kumpusaareen rakennetaan uusi 110 kv sähköasema ja 110 kv:n sähkölinjaa noin 1 km. Kaukolämpölinjaa rakennetaan soveltuvasta kytkentäpisteestä (Saaristokadun liitäntäpisteestä) noin 0,5 km. Reitillä ei ole asutusta, arvokkaita luontokohteita tai muinaismuistoja, joten siitä ei aiheudu sanottavia ympäristövaikutuksia. Kumpusaaressa laitoksen jäähdytysvesien johtamista varten rakennetaan jäähdytysvesiputki laitokselta Kallaveteen. Putki kulkee laitostontin sisällä eikä se aiheuta ympäristöhaittoja. Onnettomuus- ja häiriötilanteet Ympäristöonnettomuusriskit, joita voimalaitoksella voi esiintyä, otetaan huomioon jo laitoksen suunnitteluvaiheessa. Voimalaitokselle tehdään vaaran arviointi kauppa- ja teollisuusministeriön paineturvallisuudesta antaman ohjeen mukaisesti. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä varaudutaan häiriö- ja vahinkotilanteisiin erilaisten rakenteiden, hälytysautomatiikan

Toukokuu 2007 14 (118) sekä toimintasuunnitelmien ja -ohjeiden avulla. Onnettomuustapausten vaikutukset ovat arvioitavissa vähäisiksi ja paikallisiksi. Laitoksen toiminnan lopettaminen Laitoksen käyttöikä on noin 30 vuotta, mutta sitä voidaan tarvittaessa pidentää uusimalla laitteistoja tarpeen mukaan. Mikäli voimalaitos päätetään purkaa, muistuttavat purkamisen vaikutukset rakennustyön vaikutuksia, mutta ovat vähäisempiä. Purkamisen eri työvaiheissa syntyy pölyä, melua ja tärinää. Haitalliset vaikutukset kohdistuvat lähinnä laitostontille ja sen lähiympäristöön ja ajoittuvat pääasiassa päiväsaikaan. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI Yhteenvetona voidaan todeta, että merkittävimmät hankkeen vaikutukset liittyvät liikennemäärien lisääntymiseen ja sen aiheuttamaan meluvaikutukseen teiden lähiympäristössä. Hankkeen aiheuttamista päästöistä aiheutuvat pitoisuudet ja laskeumat ovat hyvin pieniä eikä niistä aiheudu haitallisia vaikutuksia. Hankevaihtoehdot Haapaniemi ja Kumpusaari eroavat ympäristövaikutuksiltaan selvimmin rakentamisen aikaisten vaikutusten, maisemavaikutusten, vesistövaikutusten ja meluvaikutusten osalta. Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset aiheuttavat enemmän haittaa Haapaniemellä kuin Kumpusaaressa, sillä lähin asuinrakennus sijaitsee Haapaniemellä näköetäisyydellä tien toisella puolella. Kumpusaaressa uuden laitoksen rakentaminen aiheuttaa järveltä ja saarilta katsottaessa muutoksen maisemakuvassa, kun taas Haapaniemen voimalaitosalueella muutos jää vähäiseksi. Vesistövaikutusten osalta Haapaniemessä tilanne ei muutu, kun taas Kumpusaaressa jäähdytysvesien johtaminen aiheuttaa muutaman sadan metrin etäisyydellä lämmitysvaikutuksen, joka on havaittavissa etenkin talvella. Jäähdytysvesien purkupaikan ympäristöön muodostuu sula alue, josta varoitetaan kyltein jäällä liikkujia. Melutilanne paranee Haapaniemellä, kun vanha tekniikka korvataan uudella, joten laitoksen rakentamisella on käytön aikaiseen melutilanteeseen positiivinen vaikutus. Kumpusaaressa laitoksen melu ei aiheuta ohjearvojen ylittymistä asutusalueilla. Haapaniemen vaihtoehdossa olemassa olevia kaukolämpö-, vesi-, viemäri- ja sähköverkkoja voidaan hyödyntää, kun taas Kumpusaareen joudutaan rakentamaan uudet liittymät. Reiteillä ei ole kuitenkaan arvokkaita luontokohteita tai muinaismuistoja. Nollavaihtoehtojen ympäristövaikutukset ovat Haapaniemen päävaihtoehtoihin verrattuna samankaltaisia. Suurimmat erot liittyvät liikenteen vaikutuksiin, jotka ovat pienemmät nollavaihtoehdoissa, sillä laitoksella poltettavan polttoaineen ja sitä kautta syntyvän tuhkan määrä on vähäisempi. Myös päästöt ilmaan ovat nollavaihtoehdossa päävaihtoehtoja pienemmät, vaikka millään vaihtoehdolla ei ole merkittävää haitallista vaikutusta ilman laatuun ja ihmisten terveyteen. Hankkeen vaihtoehdot ovat ympäristön kannalta toteuttamiskelpoisia. Päävaihtoehdoista ei kumpikaan noussut ympäristön kannalta selvästi toistaan paremmaksi.

Toukokuu 2007 15 (118) 1 JOHDANTO Kuopion Energia Oy on käynnistänyt syksyllä 2006 voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVAlain) mukaisesti. YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta sijoituspaikkavaihtoehtoa ja nollavaihtoehtoa. Suunnitelma hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista ja tiedottamisen järjestämisestä eli YVA-ohjelma valmistui marraskuussa 2006. YVA-ohjelma oli nähtävillä 28.11.2006-19.1.2007. YVA-menettelyssä YVA-lain tarkoittamana yhteysviranomaisena toimiva Pohjois- Savon ympäristökeskus antoi lausuntonsa ohjelmasta 19.2.2007 (Liite 2). YVA-ohjelmaa ja ympäristövaikutusten arvioinnin etenemistä esiteltiin ja niistä keskusteltiin YVA-menettelyn aikana YVA-menettelyä varten perustetun seurantaryhmän kokouksessa ja yleisötilaisuudessa. YVA-ohjelman, siitä annettujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä muun vuorovaikutuksen pohjalta on laadittu tämä raportti eli ympäristövaikutusten arviointiselostus (). YVA-ohjelman ja YVA-selostuksen laadinnasta on vastannut Kuopion Energia Oy:n toimeksiannosta Pöyry Energy Oy. Projektipäällikkönä on toiminut FM Päivi Koski. Projektiryhmään on kuulunut FT Satu Lyyra (ympäristövaikutusten arviointi), VTM Helena Kivi-Koskinen (sosiaalisten vaikutusten arviointi), Rakennusarkkitehti Jarkko Männistö (valokuvasovitteet) ja FM Mika Welling (luontokartoitukset). Ilmatieteen laitos on laatinut savukaasujen leviämismalliselvityksen. Kuopion Energia Oy:n eli hankevastaavan puolelta YVA-työtä on koordinoinut projektipäällikkö Ari-Pekka Savolainen. YVA-lain tarkoittamana yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Pohjois-Savon ympäristökeskus. Sijainti: Kuopio, Haapaniemi tai Kumpusaari Hankkeesta vastaava: Yhteysviranomainen: Kuopion Energia Oy Postiosoite: PL 105, 70101 Kuopio Puhelin: 020 520 7321 Yhteyshenkilö: Ari-Pekka Savolainen (puh. 040 709 7321) Sähköposti: ari-pekka.savolainen@kuopionenergia.fi Pohjois-Savon ympäristökeskus Postiosoite: Sepänkatu 2 B, PL 1049, 70101 Kuopio Puhelin: 020 690 167 Yhteyshenkilö: Jorma Lappalainen (puh. 020 490 4864) Sähköposti: Jorma.lappalainen@ymparisto.fi Hankkeesta antavat lisätietoja myös: YVA-konsultti: Pöyry Energy Oy Postiosoite: PL 93, 02151 Espoo Puhelin: 010 3311 Yhteyshenkilöt: Päivi Koski (puh. 010 33 24558) Satu Lyyra (puh. 010 33 24350)

Toukokuu 2007 16 (118) 2 HANKE JA SEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN 2.1 HANKKEESTA VASTAAVA Kun hanke aloitettiin syksyllä 2006, hankkeesta vastaavana oli Kuopion Energia. Sähkömarkkinalain vaatimusten vuoksi sähköverkko- ja sähkön myynti ja tuotanto oli eriytettävä omiksi toiminnoikseen vuoden 2007 alusta. Eriyttämisen tuloksena Kuopion Energia jaettiin kahteen yhtiöön, Kuopion Energia Oy:öön ja Kuopion Energiaan. Kuopion Energia Oy omistaa Haapaniemen voimalaitoksen ja Kuopion Energia kaukolämpökeskukset ja kaukolämpöverkon. Kun tässä selostuksessa puhutaan Kuopion Energiasta, tarkoitetaan Kuopion Energia Oy:n ja Kuopion Energian yhteisiä lukuja. Hankkeesta vastaa Kuopion Energia Oy. Kuopion Energia Oy toimittaa sähköä ja kaukolämpöä pääasiassa Kuopioon. Sähkön myynnistä neljännes suuntautuu Kuopion ulkopuolelle. Yrityksellä on lähes 50 000 sähkö- ja 4 500 kaukolämpöasiakasta. Kuopion Energian liikevaihto oli 63,0 miljoonaa euroa vuonna 2006 ja sen palveluksessa työskenteli 202 työntekijää. Tällä hetkellä Kuopion Energia omistaa Haapaniemen voimalaitoksen (2 voimalaitosyksikköä), 7 kiinteää lämpökeskusta ja 3 siirrettävää lämpökeskusta. Sähkön myynti on noin 700 GWh ja kaukolämmön myynti noin 900 GWh vuodessa. Omaa sähköntuotantoa on noin 400-500 GWh vuodessa. 2.2 HANKKEEN TARKOITUS Kuopion Energia Oy suunnittelee uuden voimalaitoksen rakentamista korvaamaan käytöstä poistuva Haapaniemen I-yksikkö. Hanke liittyy Haapaniemen voimalaitoksen uudistamiseen. Tarkoituksena on korvata vuonna 1972 käyttöönotettu Haapaniemi I (polttoaineteho 131 MW) uudella kattilalaitoksella. Vuonna 1982 käyttöönotettu Haapaniemi II (polttoaineteho 245 MW) jää käyttöön. Hankkeen tarkoituksena on turvata Kuopion Energia Oy:n kaukolämmön tuotanto, sillä Kuopion Energia on sitoutunut toimittamaan lämpöä asiakkailleen. Investointia on tähän saakka perusparannushankkeilla siirretty, mutta tulevaisuudessa uusi investointi tarvitaan lämmön toimituksen turvaamiseksi. Kuopion Energia Oy on vuonna 2006 valmistuneessa soveltuvuusselvityksessä alustavasti mitoittanut korvaavan laitoksen Kuopion kaupungin lämmöntarpeen mukaan. Lisäksi mitoituksessa on otettu huomioon käyttöön jäävä Haapaniemi 2 laitosyksikkö. Näiden lähtötietojen perusteella korvaavan laitoksen lämmöntuotannon tarve olisi n. 80 MW kl. Vastapainetuotannossa lämmön tuotannon yhteydessä voidaan tuottaa myös sähköä korkealla kokonaishyötysuhteella, niin että laitoksen kokonaishyötysuhde ei laske. Jos lämpökuorma on noin 80 MW kl, sen ohessa voidaan tuottaa sähköä n. 40 MW e. Näin mitoitettuna laitoksen polttoaineteho olisi noin 150 MW pa. Kuopion Energia Oy selvittää helmikuussa 2007 käynnistyneen esisuunnittelun aikana mahdollisuutta myös ns. erillissähkön tuottamiseen lauhduttamalla. Tuotettavan erillissähkön teho olisi alustavien arvioiden mukaan noin 40 MW e, mikä kattilatehona tarkoittaa noin 100 MW pa lisäystä. Kokonaiskattilateho on siis vastapaine- ja erillissähköntuotannon tarvitsemien kattilatehojen yhteismäärä eli 250 MW pa. Se, minkä kokoisena laitos toteutetaan, selviää esisuunnitteluvaiheen aikana.

Toukokuu 2007 17 (118) Laitoksen polttotekniikaksi on valittu leijukerrostekniikka, joka on parasta käytettävissä olevaa kaupallista tekniikkaa. Lisäksi tarkastellaan kaasuttimen rakentamista. Laitoksen lopullinen polttotekniikka päätetään esisuunnittelun aikana. Laitos rakennetaan vähintään 30 vuoden käyttöaikaa silmälläpitäen, ja tavoitteena on toteuttaa sellainen tekninen ratkaisu, joka on mahdollisimman joustava sekä käytön että kunnossapidon kannalta. Leijukerrostekniikka mahdollistaa myös erilaisten polttoaineiden käytön hyvin joustavasti ja soveltuu hyvin myös polttoaineen nopeisiinkin laadunvaihteluihin. Leijukerrostekniikka on myös päästöjenhallinnan kannalta hyvä ratkaisu, sillä tekniikka sinällään mahdollistaa matalan palamislämpötilan vuoksi pienemmät typen oksidien ja palamattomien aineiden päästöt ja tarvittaessa siihen voidaan yhdistää kustannustehokkaasti menetelmät eräiden muiden kaasumaisten päästöjen hallitsemiseksi. Koska Kuopion Energia on sopimuksin sitoutunut lämmöntoimituksiin, se ei voi ottaa käyttöön kehittelyasteella olevaa tekniikkaa peruskuorman tuotantoon tarkoitetulla laitoksella. Leijukerrostekniikka onkin varma ja luotettava kaupallinen tekniikka. 2.3 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN Haapaniemi I:n korvausinvestointia ja nyt suunnitteilla olevaa hanketta silmälläpitäen on tehty lukuisia ympäristö-, kannattavuus- ja muita selvityksiä. Tuorein soveltuvuusselvitys nyt suunnitellusta laitoksesta valmistui kesällä 2006 (ÅF-CTS Oy 2006). Siinä tarkasteltiin laitoksen teknisiä näkökohtia ja sen kannattavuutta. Lisäksi on tehty mm. polttotekniikan muutosselvitykset sekä KELPO 1 ja KELPO 2 hankkeet vuonna 2002-2003, joissa selvitettiin kierrätyspolttoaineiden energiakäytön järjestämistä Pohjois-Savossa (Heikkinen ym. 2002, Arffman ym. 2003). Aiemmin on selvitetty polttoaineteholtaan noin 20-75 MW:n suuruisen jätteenpolttolaitoksen rakentamista Haapaniemeen, Kumpusaareen, Pitkälahteen tai Heinälamminrinteelle (Kuopion Energia 2004a, b). Jätteen energiakäyttöhankkeen YVA-menettely päättyi tammikuun lopussa 2005. Lisäksi vuonna 1996 toteutetussa YVA-menettelyssä selvitettiin Kumpusaareen sijoitettavan kiinteitä polttoaineita polttavan voimalaitoksen rakentamista (Energia-Ekono 1996). Jätteenpolttohanketta ei ole toistaiseksi toteutettu. Suunnitellun laitoksen liikennejärjestelyihin liittyy myös rakenteilla olevan Saaristokatuun liittyvien rinnakkaisten liikenneväylien rakentaminen, vaikka niiden rakentaminen ei olekaan lähtenyt Kuopion Energia Oy:n tarpeista tai aloitteesta. Ensimmäinen selvitys Saaristokadun suunnitelmista on valmistunut vuonna 1997 (Kuopion kaupunki, Savo-Karjalan Tiepiiri ja LT- Kuopio Oy 1997). Saaristokadun valmistuttua, voimalaitokselle suuntautuvan ja sieltä poislähtevän raskaan liikenteen reitti muuttuu kulkemaan molemmissa vaihtoehdoissa osittain Saaristokadun kautta välillä Tasavallankatu - Kumpusalmentie. Raskas liikenne käyttää Saaristokatua liikennereittinään vain sen alkupäässä (nykyinen Siikaniemenkatu ja siitä etelään suuntautuva tieosuus), sillä Saaristokadun linjaus suuntautuu Kumpusaaren länsiosaan ja sen rantavyöhykkeeseen sekä Pölhön saareen päättyen Käränkään. Linjaus yhtyy keskustan päässä nykyiseen Tasavallankatuun. Mikäli kaupunki rakentaa Siikalahden rantaa kulkevan vaihtoehtoisen uuden reitin (Kumpusaarentie), voi raskas liikenne siirtyä kulkemaan sitä pitkin. Hankkeen energiantuotannon polttoainevaihtoehtoina ovat myös jäteperäiset materiaalit. Hankkeella on näin ollen vaikutus ja kytkentä yhteiskunnan jätehuoltoon. Hanke tukee jätelainsäädännössä asetettuja tavoitteita, sillä se edesauttaa jätteiden hyödyntämistä energiana.

2.4 HANKKEEN AIKATAULU Kuopion Energia Oy Toukokuu 2007 18 (118) Hankkeen esisuunnittelu on tarkoitus tehdä vuonna 2007. Perussuunnittelu ja hankinnat ajoittuvat vuosille 2008-2009. Laitoksen rakentaminen aloitetaan vuonna 2010 ja käyttöönotto on loppuvuodesta 2011. 3 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan nollavaihtoehdon lisäksi kahta sijoituspaikkavaihtoehtoa, jotka on jaettu kahteen alavaihtoehtoon polttoainevalikoiman perusteella. Haapaniemi II jää kaikissa vaihtoehdoissa käyttöön (Taulukko 3-1). Tarkastelujen lähtökohtana on, että mahdollinen laitos on toteutettava parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla eivätkä sen päästöt saa aiheuttaa terveyshaittoja tai ympäristön pilaantumista. Taulukko 3-1 Arvioitavat vaihtoehdot. Vaihtoehdot Kattila Polttoaineet VE 0 Haapaniemi VE 1 Haapaniemi VE 2 Kumpusaari VE 0A + 0B: Kaukolämpökattila 90 MW pa VE 1A: 250 MW pa VE 1B: 250 MW pa (kaasutin 80 MW pa )* VE 2A: 250 MW pa VE 2B: 250 MW pa (kaasutin 80 MW pa )* VE 0A + 0B: Turve, puu, peltobiomassat ja kivihiili (+ POR/POK**) VE 0B: +kierrätyspolttoaine VE 1A + 1B: Turve, puu, peltobiomassat ja kivihiili (+POR/POK **) VE 1B: +kierrätyspolttoaine VE 2A + 2B: Turve, puu, peltobiomassat ja kivihiili (+POR/POK **) VE 2B: +kierrätyspolttoaine *Vaihtoehdoissa 1B ja 2B selvitetään jätteen rinnakkaispolttoa (jätteen sekapoltto pääkattilassa tai kaasutinvaihtoehto). **Käynnistyspolttoaineena voidaan käyttää joko kevyttä polttoöljyä (POK) tai raskasta polttoöljyä (POR). Vaihtoehdoissa VE 1 ja VE 2 pääkattilan polttoaineteho on 250 MW pa. Sekapoltossa jätettä poltetaan kattilassa muun polttoaineen seassa. Kaasutinvaihtoehdossa kaasutin (80 MW pa ) tuottaa puhdistettua tuotekaasua pääkattilalle, jonka polttoaineteho on edelleen 250 MW pa. Jäte korvaa siten muita polttoaineita. Vaihtoehdoissa VE 1 toteutuspaikkana on Haapaniemi ja vaihtoehdossa VE 2 Kumpusaari (Kuva 3-1). A-vaihtoehdoissa tarkastellaan tilannetta, jossa laitoksella poltetaan pääpolttoaineena turvetta tai kivihiiltä ja puuta. Peltobiomassaa ja puuta käytetään niiden hinnan ja saatavuuden asettamissa rajoissa. Raskas tai kevyt polttoöljy toimii käynnistyspolttoaineena. B-vaihtoehdoissa on lisäksi mahdollista polttaa kierrätyspolttoainetta (REF), joka korvaa pääpolttoainetta. Laitoksella poltettavat jätepolttoaineet ovat syntypaikoilla lajitelluista jätteistä valmistetut, SFS 5875 standardin laatuluokan I (REF1), II (REF2) ja III (REF3) täyttävät polttoaineet.

Toukokuu 2007 19 (118) VE1: Haapaniemi VE2: Kumpusaari 200 m Kuva 3-1 Vaihtoehtoiset sijoituspaikat Haapaniemessä ja Kumpusaaressa. Voimalaitos suunnitellaan ja rakennetaan niin, että se täyttää suuria polttolaitoksia koskevan asetuksen (1077/2002) ja B-vaihtoehdoissa myös jätteitä hyödyntävän energiantuotannon osalta jätteenpolttoasetuksen (362/2003) vaatimukset. Laitoksen toteutuksessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitoksen tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Sitä voidaan pidentää uusimalla laitteistoja ja koneistoja tarpeen mukaan. 3.1 NOLLAVAIHTOEHTO Nollavaihtoehtona tarkastellaan polttoaineteholtaan 90 MW:n lämpökeskuksen rakentamista Haapaniemeen. Hankkeen toteuttamatta jättämistä ei ole tarkasteltu, sillä Kuopion Energia on sitoutunut toimittamaan kaukolämpöä asiakkailleen myös tulevaisuudessa, kun Haapaniemi I jää pois käytöstä. 3.2 NYKYTILANNE VERTAILUKOHTANA Ympäristön nykytila muodostaa lähtökohdan toteutusvaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon vertailulle ja niiden tarkastelulle. Nykytilaa luonnehditaan käytettävissä olevan, Kuopion ympäristön tilaa kuvaavan aineiston perusteella. Kuopion Energia Oy:n nykyistä toimintaa (tuotanto, päästöt jne.) kuvataan viime vuosien tietojen perusteella. 3.3 TARKASTELUSTA POIS JÄTETYT VAIHTOEHDOT Kattilatekniikkaratkaisuna arinavaihtoehto hylättiin, koska leijukerroskattila mahdollistaa laajemman polttoainevalikoiman ja on parasta käyttökelpoista tekniikkaa päästöjen hallitsemisen kannalta.

Toukokuu 2007 20 (118) Vaihtoehtotarkasteluista jätettiin pois nykyisten öljylämpökeskusten käytön lisääminen, sillä tällöin ei voitaisi hyödyntää kotimaisia polttoaineita eli turvetta, peltobiomassaa tai puuperäisiä polttoaineita. Kumpusaareen sijoitettava polttoaineteholtaan 90 MW:n lämpökeskus hylättiin, sillä lämpökeskusvaihtoehdossa haluttiin minimoida investointikustannus. Kuopion Energia Oy on selvittänyt lukuisissa eri selvityksissä voimalaitoksen sijoituspaikkaa 1970 luvulta lähtien. Eri vaiheissa on sijoituspaikkana harkittu Haapaniemen tonttia, Kumpusaaren tonttia, Lehtoniemeä, Pilpanlahden ja Kolmisopen lammen välistä aluetta, Savolanniemeä, Pitkälahtea, Neulalammen aluetta ja Kelloniemeä. Selvitysten jälkeen toteutettavimmiksi laitoksen sijoituspaikoiksi ovat jääneet Haapaniemi, Kumpusaari ja Lehtoniemi. Asemakaavoitusvaiheessa laitospaikaksi on suunniteltu useita eri sijoituspaikkoja Kumpusaaren ja Lehtoniemen alueelta (mm. Kärängän saaresta), mutta lopulta kaavoituksessa on päädytty Kumpusaaressa energiantuotantoon varattuun tonttiin. Asemakaavaan on vahvistettu vuonna 1992 tontti energiantuotannolle (ET-4) sekä Kumpusaaren että Lehtoniemen alueelle. Saaristokaupungin ja Saaristokadun kaavoitustyön yhteydessä vuonna 2002 Kuopion Energia Oy luopui kaupungin esityksestä Lehtoniemen tontista sen liikenteellisen sijainnin vuoksi. Vuoden 1992 periaatepäätöksen jälkeen Kuopion Energian verkot ovat rakentuneet niin, että suurin siirrettävän tehon tarve on Haapaniemen - Kumpusaaren alueilta kaupungin laidoille päin. Jos laitos sijoitetaan muualle, olisi pääsiirtolinjoja niin sähkön kuin lämmönkin osalta vahvistettava tai rakennettava uudelleen uudesta sijoituspaikasta keskeiselle kaupunkialueelle.

Toukokuu 2007 21 (118) 4 YVA-MENETTELY, TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN 4.1 YVA-MENETTELYN TARVE JA TAVOITE Kuopion Energia Oy on omasta aloitteestaan selvittämässä Haapaniemi 1 laitoksen korvaavan laitoksen ympäristövaikutuksia YVA-prosessin mukaisesti. Laki ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA-laki) edellyttää, että laitoksille, jotka on mitoitettu polttamaan enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa, on tehtävä ympäristövaikutusten arviointimenettely eli YVA-menettely. YVA-menettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Menettelyn tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. YVA-menettelyssä ei siis tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi. 4.2 YVA-MENETTELYN PÄÄVAIHEET Seuraavassa kuvassa (Kuva 4-1) on esitetty YVA-menettelyn päävaiheet ja aikataulu. Työn vaihe YVA-menettely 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1. vaihe Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma yhteysviranomaiselle Arviointiohjelma nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto 2. vaihe Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostusluonnoksen käsittely Arviointiselostus yhteysviranomaiselle Arviointiselostus nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto Osallistuminen ja vuorovaikutus Seurantaryhmä Yleisötilaisuus Viranomaisneuvottelu Kuva 4-1 YVA-menettelyn päävaiheet ja aikataulu. 2006 2007 Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakautuu kahteen vaiheeseen, joista ensimmäisessä laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma eli YVA-ohjelma. YVA-ohjelmassa esitetään hankkeen toteuttamisvaihtoehdot sekä se, miten vaikutukset aiotaan arvioida. Kansalaiset voivat esittää mielipiteitään YVA-ohjelmasta ja sen kattavuudesta. Yhteysviranomainen pyytää YVA-ohjelmasta lausuntoja eri viranomaisilta sekä muilta tahoilta. Yhteysviranomainen kokoaa annetut mielipiteet ja lausunnot yhteen ja antaa oman lausuntonsa.

Toukokuu 2007 22 (118) Toisessa vaiheessa eli vaiheessa YVA-ohjelman ja siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus eli. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa: kuvataan tarkasteltavat vaihtoehdot ja ympäristövaikutukset selvitetään ympäristön nykytila arvioidaan vaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys vertaillaan vaihtoehtoja suunnitellaan, miten haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja lieventää esitetään ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua kansalaisilla on mahdollisuus esittää siitä mielipiteitään. Viranomaiset antavat YVA-selostuksesta lausuntonsa. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa hankkeesta vastaavalle ja hanketta käsitteleville lupaviranomaisille lausuntonsa YVA-selostuksesta. YVA-menettelyn jälkeen lupaviranomaiset ja hankkeesta vastaava käyttävät arviointiselostusta ja yhteysviranomaisen siitä antamaa lausuntoa oman päätöksentekonsa perusaineistona. Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto liitetään hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin (mm. ympäristölupa ja rakennuslupa) ja suunnitelmiin. Lupaviranomainen esittää lupapäätöksessään, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. 4.3 ARVIOINTIOHJELMA Arviointiohjelman nähtävilläolo YVA-menettely käynnistyi, kun Kuopion Energia (nykyään Kuopion Energia Oy) jätti YVAohjelman eli suunnitelman ympäristövaikutusten arvioimiseksi yhteysviranomaiselle eli Pohjois-Savon ympäristökeskukselle marraskuussa 2006. Pohjois-Savon ympäristökeskus kuulutti 28.11.2006 arviointiohjelman nähtävilläolosta Savon Sanomissa. YVA-ohjelma oli nähtävillä 30.11.2006-19.1.2007 Kuopion kaupunginkirjastossa, Kuopion kaupungin ympäristökeskuksessa, Kuopion Energian tiloissa ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa. Lisäksi arviointiohjelma oli nähtävillä hankevastaavan internetsivuilla (www.kuopionenergia.fi). Seurantaryhmä YVA-menettelyä seuraamaan perustettiin eri sidosryhmistä koostuva seurantaryhmä (Liite 1). Seurantaryhmän ensimmäiseen kokoukseen osallistui hankevastaavan ja YVA-konsultin lisäksi 11 henkilöä. Seurantaryhmä kokoontui YVA-ohjelmavaiheessa kerran. Kokous pidettiin 16.11.2006 ja siinä esiteltiin seurantaryhmän edustajille hanketta, YVA-menettelyä sekä hankkeen YVA-ohjelman luonnosta, jota seurantaryhmä kommentoi sekä itse kokouksessa että sen jälkeen varattuna kommentointiaikana. Seurantaryhmässä keskusteltiin hankkeesta ja sen vaikutusten arvioinnista. Keskustelua herättivät mm. voimalaitoksen aiheuttamat päästöt ilmaan, melu, jäähdytysvesipäästöt, käytettävät polttoaineet ja niiden käsittely sekä voimalaitokselle suuntautuva ja sieltä lähtevä liikenne.