OIKEUSKANSLERINVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2019 SEKÄ TULOSSUUNNITELMA VUODELLE 2015

OIKEUSKANSLERINVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2019 SEKÄ TULOSSUUNNITELMA VUODELLE 2015 OIKEUSKANSLERINVIRASTO 10.12.2014

2 SISÄLLYSLUETTELO I OIKEUSKANSLERINVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019... 3 1 Oikeuskanslerin ja oikeuskanslerinviraston tehtävät... 3 2 Toimintaympäristön muutokset... 4 2.1 Tehtävämäärien kehitys ja suoritteet... 4 2.1.1 Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta... 4 2.1.2 Julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonta... 5 2.1.3 Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvonta... 6 2.2 Muut muutokset... 6 3 Päätoimintalinjat... 7 3.1 Ratkaisutoiminta... 7 3.1.1 Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta... 8 3.1.2 Julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonta... 8 3.1.3 Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvonta... 9 3.1.4 Oikeuskanslerin kertomus ja viraston verkkosivut... 9 3.2 Ratkaisutoiminnan tuki... 9 3.2.1 Yleishallinto... 9 3.2.2 Henkilöstö- ja taloushallinto... 9 3.2.3 Tietohallinto... 10 3.2.4 Virasto- ja toimistopalvelut... 11 4 Kehittämishankkeet... 11 II OIKEUSKANSLERINVIRASTON TULOSSUUNNITELMA VUODELLE 2015... 13 1 Ratkaisutoiminnan tulostavoitteet... 13 1.1 Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatoimien lainmukaisuuden valvonta... 13 1.2 Julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonta... 13 1.3 Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvonta... 14 1.4 Oikeuskanslerin kertomus... 14 2 Ratkaisutoiminnan tuen tulostavoitteet... 14 2.1 Yleishallinto... 14 2.2 Henkilöstö- ja taloushallinto... 14 2.3 Tietohallinto... 15 2.4 Virasto- ja toimistopalvelut... 16 III OIKEUSKANSLERINVIRASTON TOIMINTAEDELLYTYKSET... 17 1 Lainsäädäntö... 17 2 Organisaatio... 17 2.1 Hallinnollinen johtaminen... 17 2.2 Toiminnallinen ohjaaminen... 18 3 Henkilöstö... 18 4 Ulkoistetut tehtävät... 19 5 Toimitilat... 19 6 Kalusto... 20 7 Tietojärjestelmät... 20 8 Määrärahat... 20

3 OIKEUSKANSLERINVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 SEKÄ TULOSSUUNNITELMA VUODELLE 2015 I OIKEUSKANSLERINVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 1 Oikeuskanslerin ja oikeuskanslerinviraston tehtävät Oikeuskanslerin perustehtävänä on edistää omalta osaltaan perustuslain 2 :n 3 momentissa säädetyn oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Oikeusvaltioperiaatteen mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Perustuslain 108 :n 1 momentin mukaan oikeuskansleri valvoo tehtäväänsä hoitaessaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeuskanslerille säädetyt tehtävät ovat seuraavat: Perustuslain 108 :n 1 momentin mukaan oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuuden valvontaan liittyviä säännöksiä on perustuslain 111 :n 2 momentissa ja 112, 113 ja 115 :ssä sekä valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 2 :ssä. Perustuslain 108 :n 2 momentin mukaan oikeuskanslerin on pyydettäessä annettava presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä. Perustuslain 108 :n 1 momentin mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonnasta on säännöksiä perustuslain 110 :n 1 momentissa ja 111 :n 1 momentissa sekä valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 3 :ssä. Tuomioistuinten laillisuusvalvontaan liittyviä säännöksiä on lisäksi perustuslain 110 :n 1 momentissa ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 3 :n 3 momentissa. Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 1 :n 2 momentin mukaan oikeuskansleri valvoo asianajajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimintaa niin kuin asianajajista annetussa laissa ja luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa säädetään. Oikeuskanslerin roolista asianajajien toiminnan valvonnassa säädetään asianajajista annetun lain 6 :n 3 momentissa, 7 c :n 1 momentissa ja 10 :ssä. Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 6 :n 2 momentin mukaan julkinen oikeusavustaja on asianajajayhdistyksen valvonnan alainen niin kuin asianajajista annetussa laissa säädetään asianajajasta. Oikeuskanslerin roolista luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonnassa säädetään luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 9 ja 10 :ssä, 14 :n 1 momentissa, 25 :ssä sekä 28 :n 4 momentissa.

4 Perustuslain 108 :n 3 momentin mukaan oikeuskansleri antaa joka vuodelta kertomuksen virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan eduskunnalle ja valtioneuvostolle. Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 12 :n 1 momentin mukaan oikeuskanslerinviraston tehtävänä on oikeuskanslerin ratkaistavaksi kuuluvien asioiden valmistelu ja muiden oikeuskanslerin toimialaan kuuluvien tehtävien suorittaminen. 2 Toimintaympäristön muutokset 2.1 Tehtävämäärien kehitys ja suoritteet 2.1.1 Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta A B 2009 1680 920 2010 1676 914 2011 1580 691 2012 1429 394 2013 1500 423 A = valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellyt asiat B = tasavallan presidentin valtioneuvostossa tekemät päätökset 2009 58 2010 40 2011 44 2012 44 2013 47 asianhallintajärjestelmään kirjatut tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriöiden säädösehdotuksia ynnä muita sellaisia koskevat lausunto- ja kannanottopyynnöt (ei sisällä perustuslain 108 :n 2 momentissa tarkoitettuja tieto- ja lausuntopyyntöjä)

5 2.1.2 Julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonta Kantelut A B C D 2009 1762 1748 6,8 27,8 2010 1843 1853 6,9 26,8 2011 1454 1692 8,2 28,2 2012 1808 1823 6,4 23,6 2013 2177 2083 4,9 18,0 A = saapuneet kantelut B = ratkaistut kanteluasiat C = ratkaistujen kanteluasioiden mediaanikäsittelyaika (viikkoa) D = ratkaistujen kanteluasioiden keskimääräinen käsittelyaika (viikkoa) (luvut sisältävät myös tasavallan presidenttiä ja valtioneuvostoa sekä asianajajia ja julkisia oikeusavustajia koskevat kantelut) Vuonna 2014 saapuneiden kanteluiden lukumäärä näyttää säilyvän edellisvuoden tapaan ennätyksellisen suurena (31.10.2014 mennessä oli saapunut 1864 kantelua). Myös ratkaistujen kanteluasioiden lukumäärä näyttää säilyvän edellisvuoden tapaan ennätyksellisen suurena (31.10.2014 mennessä oli ratkaistu 2085 kanteluasiaa). On kuitenkin huomattava, että kanteluiden lukumäärissä on ollut vuosittaista, vaikeasti ennustettavissa olevaa vaihtelua. 31.10.2014 oli vireillä 570 kanteluasiaa, joista 10 oli tullut vireille vuonna 2012, 142 vuonna 2013 ja 418 vuonna 2014. A B C 2009 1104 176 16 2010 1160 201 17 2011 1093 273 25 2012 1076 182 17 2013 938 148 16 A = selvittämistoimia edellyttäneet kanteluasiat B = selvittämistoimia edellyttäneissä kanteluasioissa tehdyt seuraamusratkaisut C = seuraamusratkaisujen osuus kaikista selvittämistoimia edellyttäneistä asioista (%) Vireille tulleet omat aloitteet 2009 14 2010 19 2011 21 2012 15 2013 13

6 Suoritetut tarkastus- ja tutustumiskäynnit 2009 24 2010 30 2011 27 2012 31 2013 25 Rangaistustuomioiden tarkastaminen A B 2009 6389 94 2010 6368 108 2011 5632 55 2012 5704 117 2013 3855 114 A = tarkastetut rangaistustuomiot B = rangaistustuomioiden tarkastamisen johdosta vireille pannut asiat 2.1.3 Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvonta 2009 502 2010 526 2011 482 2012 443 2013 487 tarkastetut Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan päätökset valvonta- ja palkkioriitaasioissa 2.2 Muut muutokset Julkishallinnon organisaatiouudistuksiin, virastojen liikelaitostamiseen ja yhtiöittämiseen sekä julkishallinnon säästötavoitteisiin voi liittyä myös laillisuusvalvonnallisia näkökohtia. Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus aiheuttavat kysymyksiä kunnallisen ja muun alueellisen itsehallinnon luonteesta sekä valtion ja kuntien välisestä työnjaosta. Pyrkimys siirtää valtion ja kuntien julkisia hallintotehtäviä yksityisten toimijoiden hoidettaviksi jatkunee. Perustuslain 124 estää merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävien tehtävien antamisen muulle kuin viranomaiselle. Muiden julkisten hallintotehtävien siirtämi-

7 seen liittyy kysymys niitä koskevien oikeudellisesti sitovien palvelutasovaatimusten määrittämisestä ja vaatimusten noudattamisen laillisuusvalvonnasta. Asianajajien ja julkisten oikeusavustajien lisäksi myös luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ovat olleet 1.1.2013 lukien oikeuskanslerin valvonnassa. Kyseistä lainmuutosta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 318/2010 vp) arvioitiin, että oikeuskanslerille tarkastettaviksi tulevien Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan valvonta-asioissa tekemien ratkaisujen vuosittainen määrä lisääntyisi enintään 120 asialla (aikaisemmin keskimäärin 400) ja oikeuskanslerille tehtyjen asianajajakanteluiden vuosittainen määrä selvästi alle sadalla asialla (aikaisemmin keskimäärin 120). Lainmuutoksen aiheuttaman valvonta-asioiden ja kanteluiden määrän lisääntymistä ei voida vielä arvioida, joskin valvonta-asioiden määrä näyttäisi olevan kasvussa. 3 Päätoimintalinjat 3.1 Ratkaisutoiminta Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluvat sekä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta että viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonta. Säännönmukainen ennakollinen laillisuusvalvonta kohdistuu tasavallan presidentin ja valtioneuvoston hallitusasioihin sekä niihin liittyen välillisesti lainsäädäntövallan käyttöön (hallituksen lakiesitykset, lakien vahvistaminen ja asetuksenanto). Hallintoasioihin ja tuomiovallan käyttöön kohdistuu ainoastaan jälkikäteistä laillisuusvalvontaa. Oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan tehokkuus edellyttää valtioneuvostovalvonnan ja yleisen viranomaisvalvonnan yhteensovittamista, mikä myös mahdollistaa viraston valtioneuvostoasioiden osaston ja oikeusvalvontaosaston esittelijöiden toimenkuvien monipuolistamisen. Viraston tunnettavuutta ja vaikuttavuutta lisätään osallistumalla aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen laillisuusvalvojien sekä perus- ja ihmisoikeuksien edistäjien yhteistyöhön sekä muuhunkin sidosryhmäyhteistyöhön.

8 3.1.1 Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Oikeuskansleri on läsnä valtioneuvoston istunnoissa, esiteltäessä asioita tasavallan presidentille valtioneuvostossa sekä hallituksen iltakouluissa ja hallituksen neuvotteluissa. Oikeuskansleri on läsnä myös valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan istunnossa silloin, kun rahaasiainvaliokunnan istunto ja valtioneuvoston yleisistunto pidetään peräkkäin. Muihin valtioneuvoston ministerivaliokuntien kokouksiin oikeuskansleri osallistuu yleensä vain pyydettäessä. Oikeuskanslerinvirasto on edustettuna EU-asioiden komiteassa (kansliapäällikkö), komitean oikeudelliset kysymykset jaostossa (valtioneuvostoasiain osaston neuvotteleva virkamies) ja EU-koordinaattoreiden kokouksessa (valtioneuvostoasiain osaston vanhempi oikeuskanslerinsihteeri). Esittelylistat valtioneuvoston yleisistuntoon ja esittelyyn tasavallan presidentille tarkastetaan valtioneuvoston päätöksentekomenettelyn aikataulutuksen mukaisesti. Tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriöiden tieto- ja lausuntopyyntöihin vastataan joutuisasti. Säädösvalmistelutyöryhmien työskentelyyn osallistutaan ja lausuntoja säädösehdotuksia koskevien lausuntopyyntöjen johdosta annetaan, jos tämän harkitaan olevan oikeuskanslerin tehtävien näkökulmasta perusteltua. Ministeriön alaisten virastojen ohjaus kuuluu asianomaisen ministeriön tehtäviin. Ministeriön alaisten virastojen tieto- ja lausuntopyyntöihin vastaaminen ei sisälly oikeuskanslerin perustuslain 108 :n 2 momentissa säädettyyn tehtävään antaa pyydettäessä tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä. 3.1.2 Julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonta Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 1.6.2011 voimaan tulleen muutoksen myötä lisääntynyt laillisuusvalvonnallinen liikkumavara synnyttää odotuksia lyhentyneistä kanteluiden käsittelyajoista, omien aloitteiden lisääntymisestä sekä tarkastusten määrän ja intensiteetin kasvusta (ks. HE 205/2010 vp). Päätökset siitä, että kanteluasiat eivät edellytä selvittämistoimia, tehdään viivytyksettä ja selvittämistoimia edellyttävät kanteluasiat ratkaistaan joutuisasti. Mediaseurannan kautta ja muiden tehtävien hoidon yhteydessä ilmenneet merkittävät julkista valtaa käyttävien toiminnan lain ja hyvän hallintotavan mukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista koskevat kysymykset otetaan tarvittaessa omina aloitteina käsiteltäviksi. Tarkastustoimintaan sisällytetään säännönmukaisesti hallinnonalojen sisäisten laillisuusvalvontajärjestelmien toimivuuden tarkastaminen. Hallinnonalan sisäisen laillisuusvalvontajärjestelmän toimivuus on edellytys valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muutoksen mahdollistaman oikeuskanslerille tehtyjen kanteluiden toimivaltaiselle viranomaiselle siirtämisen hyödyntämiselle.

9 Rangaistustuomioiden tarkastamista koskevat asiat käsitellään joutuisasti siten, että tutkittavaksi otetun asian käsittely ei oikeuskanslerinvirastosta riippuvista syistä kestä yli vuotta asian vireille tulosta. 3.1.3 Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvonta Asianajajien toiminnan valvonta kuuluu ensisijaisesti Suomen Asianajajaliitolle. Oikeuskansleri valvoo lähinnä Suomen Asianajajaliiton valvontajärjestelmän toimivuutta tarkastamalla Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan tekemät päätökset valvonta- ja palkkioriita-asioissa. Jos asianajajan, julkisen oikeusavustajan tai luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan toiminnasta kannellaan suoraan oikeuskanslerille, muut kuin selvästi perusteettomat kantelut siirretään Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan käsiteltäviksi. Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan valvonta-asioissa tekemät päätökset tarkastetaan joutuisasti niin, että tarvittaessa ehditään valittaa päätöksestä sille säädetyn määräajan kuluessa. Jos asianajajan toiminnasta kannellaan oikeuskanslerille sen jälkeen, kun Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta on jo ratkaissut asian, oikeuskansleri selvittää lähinnä julkista tehtävää hoitavan valvontalautakunnan menettelyn lainmukaisuuden. 3.1.4 Oikeuskanslerin kertomus ja viraston verkkosivut Oikeuskanslerin kertomuksella ja viraston verkkosivuilla viestitään ymmärrettävästi ja ajantasaisesti oikeuskanslerin ja viraston toiminnasta. 3.2 Ratkaisutoiminnan tuki 3.2.1 Yleishallinto Viraston toiminta on organisoitu viraston tehtävien tehokasta suorittamista tukevaksi. Viraston sisäinen ohjeistus on ajantasaista ja helposti löydettävissä. 3.2.2 Henkilöstö- ja taloushallinto Henkilöstöhallinto

10 Henkilöstösuunnittelulla ohjataan viraston henkilöstövoimavarojen käyttöä ja varmistetaan henkilöstön saatavuus kilpailluilla työmarkkinoilla. Henkilöstöhallinnollisilla linjauksilla tuetaan viraston tehtävien suorittamista ja varmistetaan viraston henkilöstöön kuuluvien yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelukaudella korostuu henkilöstön ja työyhteisön kehittäminen. Henkilöstön työterveydestä ja motivoinnista sekä työyhteisön hyvästä ilmapiiristä ja turvallisuudesta huolehditaan. Henkilöstöhallinto vastaa osaltaan viraston lakisääteisten velvoitteiden täyttämisestä. Taloushallinto Toiminnan ja talouden suunnittelulla ohjataan viraston voimavarojen käyttöä. Määrärahojen käyttöä seurataan ja valvotaan. Taloushallinto tuottaa viraston johdolle talouteen liittyvää tietoa toiminnan ohjausta ja päätöksentekoa varten. Ohjaaminen ja ohjeistaminen sekä käytäntöjen kehittäminen ovat suunnittelukaudella keskeinen osa viraston taloushallintotehtäviä. Taloushallinto vastaa osaltaan viraston lakisääteisten velvoitteiden täyttämisestä. 3.2.3 Tietohallinto Kirjaamo- ja arkistotoiminnot Kirjaamo- ja arkistotoiminnoissa edistetään hyvän tiedonhallintatavan ja tietoturvallisuuden toteutumista. Kirjaamo hoitaa osaltaan viraston asiakaspalvelu- ja neuvontatehtäviä. Kirjaamo- ja arkistotoiminnot vastaavat osaltaan viraston lakisääteisten velvoitteiden täyttämisestä. Tietojärjestelmät Virasto liittyy toiminnassaan tarvitsemiinsa kustannustehokkaisiin ja tietoturvallisiin toiminnallisiin ja hallinnollisiin tietojärjestelmiin. Hankinnoissa otetaan huomioon valmiudet etätyön tekemiseen. Viraston käyttämää asianhallintajärjestelmää koskeva päätöksenteko ajankohtaistuu nykyistä järjestelmää koskevan sopimuksen päättyessä vuonna 2016. Tietopalvelut Tietopalveluilla huolehditaan, että ratkaisutoiminnassa ovat helposti käytettävissä kattavat ja ajantasaiset tietolähteet. Tiedon hallintaa ja tietolähteiden käyttöä tuetaan. Viestintä Ratkaisuista tiedottamisella ja muulla ulkoisella viestinnällä tuetaan julkista tehtävää hoitavien toiminnan lain ja hyvän hallintotavan mukaisuutta sekä edistetään perus- ja ihmisoikeuksien

11 toteutumista. Verkkosivuilla tiedotetaan ratkaisuista ja annetaan ohjeita kantelun tekemistä suunnitteleville. Työyhteisöviestinnällä kehitetään työyhteisön ilmapiirin kannalta keskeistä avointa ja keskinäiseen luottamukseen perustuvaa keskustelukulttuuria sekä lisätään kunkin viraston henkilöstöön kuuluvan omaa vastuuta viraston kehittämisestä. Tehokas työyhteisöviestintä edellyttää asianmukaisia työvälineitä ja niiden käytön hallintaa. 3.2.4 Virasto- ja toimistopalvelut Virasto- ja toimistopalveluhenkilöstön tehtäviä monipuolistamalla helpotetaan viraston sijaisuusjärjestelyjä ja lisätään henkilöstön toimenkuvien mielekkyyttä. Virastopalveluiden osalta kiinnitetään huomiota viraston turvallisuus- ja valmiuskysymyksiin. Virasto- ja toimistopalveluhenkilöstö hoitaa osaltaan viraston asiakaspalvelutehtäviä. 4 Kehittämishankkeet Viraston keskeisimmät kehittämishankkeet suunnittelukaudella ovat: Ratkaisutoimintaa koskevan strategian ja ratkaisutoiminnan tukea koskevien sektorikohtaisten strategioiden valmistelu ja päivittäminen. Valtioneuvostovalvonnan ja yleisen viranomaisvalvonnan yhteensovittaminen. Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 1.6.2011 voimaan tulleen muutoksen myötä lisääntyneen laillisuusvalvonnallisen liikkumavaran täysimääräinen hyödyntäminen. Lisääntyneen liikkumavaran täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää selvittämistoimia edellyttävien ja selvittämistoimia edellyttämättömien kanteluasioiden erottelua esittelijä-, osasto- tai virastotasolla sekä yhtenäistä ratkaisukäytäntöä tältä osin. Asiaryhmäkohtaisilla käsittelykaavioilla pyritään edistämään yksittäisten asioiden käsittelyä etenemisvaihtoehtoja mallintamalla. Esimerkiksi kanteluasioiden käsittelykaavion yhteydessä voidaan linjata esittelijöiden tueksi valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muutoksen soveltamiskäytäntöä. Viraston toiminnan organisoinnin ja toimintaprosessien kehittäminen. Asiaryhmäkohtaisilla prosessikuvauksilla pyritään selkeyttämään ja kehittämään työnjakoa esittelijöiden ja viraston muun henkilöstön välillä. Kysymys voi olla esimerkiksi esittelijöiden ja kirjaamon välisestä työnjaosta sekä esittelijöiden ja esittelijöitä avustavan henkilöstön välisestä työjaosta.

Kun keskushallinnon uudistushankkeen yhteydessä muodostetaan 1.3.2015 toimintansa aloittava valtioneuvoston hallintoyksikkö, tulee ratkaista, miltä osin virasto tukeutuu yksikön hallinto- ja palvelutoimintoihin. 12

13 II OIKEUSKANSLERINVIRASTON TULOSSUUNNITELMA VUODELLE 2015 1 Ratkaisutoiminnan tulostavoitteet 1.1 Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatoimien lainmukaisuuden valvonta Esittelylistat valtioneuvoston yleisistuntoon ja esittelyyn tasavallan presidentille tarkastetaan valtioneuvoston päätöksentekomenettelyn aikataulutuksen mukaisesti. Lista-asioihin liittyvät kanteluasiat pyritään ratkaisemaan samanaikaisesti listatarkastuksen kanssa. Tieto- ja lausuntopyyntöihin vastataan joutuisasti. 1.2 Julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonta Lyhennetään kanteluasioiden käsittelyaikoja ja pienennetään vireillä olevien kanteluasioiden määrää hyödyntämällä valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muutoksen myötä lisääntynyttä laillisuusvalvonnallista liikkumavaraa täysimääräisesti. Kanteluiden käsittelystä vapautuvaa työpanosta suunnataan omien aloitteiden ja tarkastusten lisäämiseen. Päätökset siitä, että kanteluasiat eivät edellytä selvittämistoimia, tehdään viivytyksettä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asioiden vireille tulosta. Selvittämistoimia edellyttävät kanteluasiat ratkaistaan joutuisasti. Tavoitteena on, että valtaosa (90 %) kanteluasioista ratkaistaan yhden vuoden kuluessa niiden vireille tulosta ja kaikki kanteluasiat puolentoista vuoden kuluessa niiden vireille tulosta. Toteutetaan mediaseurantaa omina aloitteina käsiteltäviksi otettavien kysymysten havaitsemiseksi. Selvitetään mahdollisuuksia myös sosiaalisen median seurantaan. Toteutetaan erillisen tarkastusohjelman mukaiset tarkastukset. Tehdään yhteistyötä eduskunnan oikeusasiamiehen ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kanssa tarkastustoiminnan ja omien aloitteiden päällekkäisyyksien välttämiseksi. Rangaistustuomioiden tarkastamista koskevat asiat käsitellään joutuisasti siten, että tutkittavaksi otetun asian käsittely ei oikeuskanslerinvirastosta riippuvista syistä kestä yli vuotta asian vireille tulosta.

14 1.3 Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvonta Jos asianajajan, julkisen oikeusavustajan tai luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan toiminnasta kannellaan suoraan oikeuskanslerille, muut kuin selvästi perusteettomat kantelut siirretään viivytyksettä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asioiden vireille tulosta, Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan käsiteltäviksi. Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan valvonta-asioissa tekemät päätökset tarkastetaan joutuisasti niin, että tarvittaessa ehditään valittaa päätöksestä sille säädetyn määräajan kuluessa. Jos asianajajan, julkisen oikeusavustajan tai luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan toiminnasta kannellaan oikeuskanslerille sen jälkeen, kun Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta on jo ratkaissut asian, kantelu pyritään ratkaisemaan samanaikaisesti valvontalautakunnan päätösten tarkastamisen kanssa. 1.4 Oikeuskanslerin kertomus Jatketaan oikeuskanslerin kertomuksen kehittämistä viraston verkkosivujen sisällön kehittäminen huomioon ottaen. 2 Ratkaisutoiminnan tuen tulostavoitteet 2.1 Yleishallinto Arvioidaan ja kehitetään viraston toimintakulttuuria ja työskentelytapoja (muun muassa etätyö, puhelinpäivystys ja rajoitetut neuvontapalveluajat) osana viraston toimitilojen perusparannuksen ja siihen liittyvän väistötiloihin väliaikaisesti siirtymisen suunnittelua. Jatketaan viraston sisäisen toiminnallisen ja hallinnollisen ohjeistuksen päivittämistä. Otetaan huomioon valtioneuvoston hallintoyksikön toiminnan käynnistyminen ja luodaan hyvät yhteistyösuhteet valtioneuvoston hallintoyksikköön. 2.2 Henkilöstö- ja taloushallinto Valmistaudutaan Kieku-järjestelmän käyttöönottoon ja siihen liittyvien koko henkilöstöä ja erityisesti esimiehiä koskevien toimintatapamuutosten valmisteluun.

15 Henkilöstöhallinto Jatketaan kehityskeskustelujärjestelmän kehittämistä siten, että toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulossuunnitelma muodostavat nykyistä selkeämmän perustan henkilökohtaisille kehityskeskusteluille. Jatketaan henkilöstöstrategian kehittämistyötä ja viedään käytäntöön henkilöstöstrategian mukaisia linjauksia. Varmistetaan viraston palvelukseen tulevan henkilöstön tehtäviinsä ja työyhteisöön perehdyttäminen ja kokemusperäisen tiedon siirtäminen palvelussuhteen keskeytys- ja päättymistilanteissa. Selvitetään hyvissä ajoin (muun muassa kehityskeskusteluissa) konkreettiset keinot tavoitteen toteuttamiseksi. Seurataan ja edistetään työyhteisöselvitysten yhteydessä asetettujen kehittämistavoitteiden toteutumista. Tuetaan jatkossakin työn ja yksityiselämän yhteensovittamista työuran eri vaiheissa ja erilaisissa elämäntilanteissa. Taloushallinto Tehostetaan sopimusten hallintaa ja puitejärjestelyjen hyödyntämistä sekä ohjeistetaan hankintojen tekemistä. 2.3 Tietohallinto Kirjaamo- ja arkistotoiminnot Varmistetaan, että viraston tietoturvallisuus täyttää asiakirjahallinnon osalta tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa asetetut vaatimukset. Huolehditaan asianhallintajärjestelmän kirjausten yhdenmukaisuudesta. Tietojärjestelmät Huolehditaan siitä, että henkilöstöllä on käytettävissä ajantasaiset ja toimivat työasemat ja ohjelmistot. Mahdolliset ongelmatilanteet tietojärjestelmissä ja tietoliikenteessä ratkotaan ripeästi yhteistyössä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin kanssa. Varmistetaan, että viraston tietoturvallisuus täyttää tietojärjestelmien käytön osalta tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa asetetut vaatimukset.

16 Osallistutaan valtioneuvoston yhteisen asianhallintajärjestelmän hankintaprosessiin. Tietopalvelut Sähköisten tietolähteiden käyttöä edistetään. Sähköisten ja perinteisten tietolähteiden päällekkäisyyttä vähennetään käyttäjiä kuullen. Kartoitetaan käyttäjiä kuullen kirjaston kokoelmista karsittavissa oleva aineisto muun muassa tulevan väistötilaan toimitilojen perusparannuksen ajaksi siirtymisen takia. Viestintä Laaditaan viraston sidosryhmästrategia, joka kattaa sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä kansallisen ja kansainvälisen sidosryhmäyhteistyön. Rakennetaan virastolle reaaliaikaisen sisäisen viestinnän, tiedon jakamisen ja tiedon yhdessä tuottamisen mahdollistavat järjestelmät. Edistetään viraston sisäisen työryhmätyöskentelyn avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta. 2.4 Virasto- ja toimistopalvelut Virasto- ja toimistopalveluhenkilöstö avustaa viraston muuta henkilöstöä joustavasti ja laajaalaisesti. Kehitetään irtaimiston hallintaa. Jatketaan toimitilojen perusparannuksen ja siihen liittyvän väistötiloihin väliaikaisesti siirtymisen suunnittelua ja käynnistetään muuton valmistelu. Kun valtioneuvoston turvatoimia koskeva lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2015 alusta lukien, turvatarkastajiksi määrättävät viraston virkamiehet saavat erityisiä tarkastustoimivaltuuksia.

17 III OIKEUSKANSLERINVIRASTON TOIMINTAEDELLYTYKSET 1 Lainsäädäntö Oikeuskanslerista ja oikeuskanslerinvirastosta säädetään perustuslain 69 :ssä, valtioneuvostosta annetun lain 1 :n 2 momentissa, valtioneuvoston oikeuskanslerista annetussa laissa, oikeuskanslerinvirastosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa ja oikeuskanslerinviraston työjärjestyksessä. Valtioneuvostosta annetun lain 1 :n mukaan valtioneuvostossa on säännöksessä nimetyt 12 ministeriötä ja valtioneuvoston yhteydessä on oikeuskanslerinvirasto. Valtioneuvoston kansliasta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n 18 kohdan mukaan oikeuskanslerinviraston taloushallinto kuuluu valtioneuvoston kanslian tehtäviin. Oikeuskanslerinvirasto kuuluu valtioneuvoston kanslian kirjanpitoyksikköön, mutta hoitaa osaltaan itse kirjanpitoyksikölle kuuluvia tehtäviä. Oikeuskanslerinvirastossa noudatetaan soveltuvin osin valtioneuvoston kanslian taloussääntöä, joka sisältää myös erillisiä oikeuskanslerinvirastoa koskevia määräyksiä. Oikeusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n 16 kohdan mukaan oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa kuuluu oikeusministeriön tehtäviin. Valtioneuvoston yleisistunnossa ja esittelyssä tasavallan presidentille käsiteltävät oikeuskanslerinvirastoa koskevat säädös- ja henkilöstöasiat esitellään oikeusministeriöstä. Oikeuskanslerin ja oikeuskanslerinviraston tehtäviä koskevaa lainsäädäntöä on selostettu edellä kohdassa I 1. 2 Organisaatio 2.1 Hallinnollinen johtaminen Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 12 :n 1 momentin mukaan oikeuskansleri johtaa oikeuskanslerinvirastoa. Oikeuskanslerinviraston työjärjestyksen 9 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan kansliapäällikkö johtaa oikeuskanslerinviraston sisäistä toimintaa sekä huolehtii sen tuloksellisuudesta ja kehittämisestä. Oikeuskanslerinvirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n 1 momentin mukaan oikeuskanslerinvirastossa on valtioneuvostoasiain osasto, oikeusvalvontaosasto ja hallintoyksikkö. Oikeuskanslerinviraston työjärjestyksen 4 :n mukaan valtioneuvostoasiain osastossa käsitel-

18 lään valtioneuvoston valvontaa koskevat asiat, valtioneuvoston valvontaan liittyvät kanteluasiat sekä asianajajien ja julkisten oikeusavustajien valvontaa koskevat asiat. Työjärjestyksen 5 :n mukaan oikeusvalvontaosastossa käsitellään oikeuskanslerille tehdyt kantelut sekä tuomioistuinten valvontaa ja muuta laillisuusvalvontaa koskevat asiat, jolleivät ne kuulu valtioneuvostoasiain osaston käsiteltäviin, tuomioistuinlaitoksen virkamiehiä koskevat virkasyyteasiat, rangaistustuomioiden tarkastaminen sekä ylimääräistä muutoksenhakua koskevat asiat. Työjärjestyksen 6 :n mukaan hallintoyksikössä käsitellään viraston sisäistä hallintoa ja taloutta koskevat asiat, henkilöstökoulutusta koskevat asiat, oikeuskanslerin kertomuksen toimittaminen sekä tiedotusta koskevat asiat. Oikeuskanslerinviraston työjärjestyksen 10 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan osastopäällikön tehtävänä on johtaa ja kehittää osaston toimintaa sekä vastata sen toiminnan tuloksellisuudesta. Työjärjestyksen 9 :n 2 momentin mukaan kansliapäällikkö toimii hallintoyksikön päällikkönä. 2.2 Toiminnallinen ohjaaminen Oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri ja apulaisoikeuskanslerin sijainen ovat ratkaisutoiminnassaan itsenäisiä. Oikeuskanslerinviraston työjärjestyksen 2, 4 ja 6 :n nojalla oikeuskansleri ratkaisee pääasiassa valtioneuvostoasiain osastolta esiteltäviä asioita ja apulaisoikeuskansleri pääasiassa oikeusvalvontaosastolta esiteltäviä asioita. Yksittäistä asiaa koskevan ratkaisun valmistelu tapahtuu ratkaisijan ja esittelijän välisessä vuorovaikutuksessa. Ratkaisujen valmistelua ja ratkaisutoiminnan yleisiä tavoitteita voidaan tukea yksittäistä asiaa yleisemmin osasto- ja käsittelyryhmätasolla. 3 Henkilöstö Virastossa on 37 vakinaista virkaa. Lisäksi kesäkuukausien aikana on ollut kaksi opiskelijaa määräaikaisina korkeakouluharjoittelijoina sekä tarvittaessa ja määrärahatilanteen sen salliessa ruuhkanpurkajaesittelijöitä. Viraston henkilöstö jakautuu nykytilassaan henkilöstöryhmittäin seuraavasti: johto 3 (oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri, kansliapäällikkö) muut esimiehet 2 (2 esittelijäneuvosta, osastopäällikkönä) esittelijät 21 (3 esittelijäneuvosta, neuvotteleva virkamies, 9 vanhempaa oikeuskanslerinsihteeriä, 4 nuorempaa oikeuskanslerinsihteeriä, esittelijä, 3 notaaria) muut asiantuntijat 4 (henkilöstösihteeri, tiedottaja, informaatikko, ATK-suunnittelija) virasto- ja toimistopalveluhenkilöstö 7 (kirjaaja, 3 toimistosihteeriä, ylivirastomestari, virastomestari, vahtimestari) Viraston henkilöstö jakautuu nykytilassaan yksiköittäin seuraavasti: johto 3 valtioneuvostoasiain osasto 6 oikeusvalvontaosasto 17 hallintoyksikkö 11

19 Oikeuskanslerinviraston kaltaisessa pienessä virastossa välttämättömine yksittäisine hallinnollisine sektoriasiantuntijoineen (tiedottaja, informaatikko ja ATK-suunnittelija) hallinnollisen henkilöstön suhteellinen osuus henkilöstön kokonaismäärästä muodostuu varsin suureksi. Uudesta luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvontatehtävästä sekä asianajajien ja julkisten oikeusavustajien valvontatehtävien lisääntymisestä mahdollisesti aiheutuva lisähenkilöstötarve pystytään arvioimaan vasta pidemmän ajan kuluessa. Jos kanteluiden lukumäärä jää pysyvästi aikaisempia vuosia selvästi korkeammalle tasolle, myös tämä voi aiheuttaa lisähenkilöstötarvetta. Oikeuskanslerinvirasto varautuu palkkaamaan tarvittaessa yhden lisähenkilön Kiekuprojektin ajaksi henkilöstö- ja taloushallintotehtäviin. Viraston esittelijänä toimivalta esittelijäneuvokselta, neuvottelevalta virkamieheltä, vanhemmalta oikeuskanslerinsihteeriltä ja nuoremmalta oikeuskanslerinsihteeriltä edellytetään oikeustieteen maisterin tutkintoa sekä kokemusta tuomarin tehtävistä tai hyvää perehtyneisyyttä hallintotoimiin. Esittelijän viran kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen maisterin tutkinto. Virastossa asioita esittelevät myös oikeuskanslerin tähän tehtävään erikseen määräämät virkamiehet. Viraston muulta henkilöstöltä edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai muuta tehtävän edellyttämää koulutusta. 4 Ulkoistetut tehtävät Virasto on ulkoistanut henkilöstö- ja taloushallintoon liittyviä tehtäviään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle (Palkeet) sekä tietojärjestelmiin liittyviä tehtäviään Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorille. Viraston toimitilojen vuokraisäntänä ja siivouspalvelujen tuottajana toimii Senaatti-kiinteistöt. Työterveyshuoltopalvelut virasto ostaa yksityisiltä yrityksiltä. 5 Toimitilat Virasto on toiminut Valtioneuvoston linnassa linnan ensimmäisen osan vuonna 1822 tapahtuneesta valmistumisesta lähtien. Viraston välitön yhteys valtioneuvoston istuntotiloihin sekä helppo saavutettavuus tasavallan presidentin kansliasta ja ministeriöistä on toiminnallisesti tärkeää. Valtioneuvoston linnan suunniteltu perusparannus ajoittuu viraston osuuden osalta suunnittelukaudelle. Perusparannuksen yhteydessä pyritään korjaamaan toimitilojen lämpöolosuhteisiin, vetoisuuteen ja valaistukseen liittyvät ongelmat sekä toteuttamaan rakenteelliset turvajärjestelyt, joilla voidaan estää virastoon asioimaan saapuneen vieraan liikkuminen viraston tiloissa. Jos perusparannuksesta aiheutuu merkittäviä väistötilaan siirtymiskustannuksia ja kun perusparannuksesta aiheutuu vuokrankorotuksia, tämä sekä kaluston uusiminen perusparannuksen yhteydessä tulee ottaa huomioon viraston määrärahakehyksissä.

20 6 Kalusto Viraston kalusto on tavanomaista toimisto- ja ATK-kalustoa. Oikeuskanslerilla ja apulaisoikeuskanslerilla on valtioneuvoston autojen käyttöoikeus. 7 Tietojärjestelmät Viraston toiminnan kannalta keskeisimmät tietojärjestelmät ovat Mahtiasianhallintajärjestelmä, Valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmä (PTJ) sekä erilaiset talousja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät. Suunnittelukaudella ajankohtaistuvista tietojärjestelmähankkeista ovat taloudellisten ja henkilöstövoimavarojen käytön näkökulmasta merkittävimpiä Kieku-järjestelmän käyttöönotto sekä mahdolliset Mahti-asianhallintajärjestelmästä toiseen tietojärjestelmään siirtyminen ja yhteiseen työasemaratkaisuun liittyminen. Eräiden yhteisten tietojärjestelmien osalta on tietojärjestelmän käytöstä oikeuskanslerinviraston kaltaiselle pienelle virastolle saatava hyöty järjestelmän käytön vaatimiin taloudellisiin ja henkilöstövoimavaroihin nähden vähäinen. Eräiden yhteisten tietojärjestelmien käyttöönottojen ja käyttöönottoaikataulujen osalta virasto on sidoksissa valtioneuvoston kanslian ratkaisuihin. 8 Määrärahat Virastolle myönnetyt määrärahat ovat valtion talousarviossa valtioneuvoston kanslian pääluokkaan 23 kuuluvan luvun 30. Oikeuskanslerinvirasto momentilla 01. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v). A B 2009 3026000 3241831 2010 3050000 3235296 2011 3325000 3348493 2012 3681000 3459273 2013 3710000 3490898 2014 3717000 2015 3699000 2016 3731000 2017 3731000 2018 3731000 A = virastolle myönnetyt määrärahat (euroa)