Laajakaistaa Kyliin Vuosiraportti 2011 2013
SISÄLLYSLUETTELO: 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus 3. Yhteenveto hankkeesta 4. Raportti (yksityiskohtainen kuvaus hankkeesta) 4.1. Hankkeen tavoitteet: 4.1.1. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on 4.1.2. Hankkeen tavoitteet (tavoitteet joihin juuri tämä hanke pyrki) 4.2. Hankkeen toteutus 4.2.1. Toimenpiteet, 1.5.2011 31.12.2011 4.2.2. Toimenpiteet, 1.1.2012 31.12.2012 4.2.3. Toimenpiteet, 1.1.2013 31.12.2013 4.2.4. Aikataulu 4.2.5. Resurssit 4.2.6. Toteutuksen organisaatio 4.2.7. Kustannukset ja rahoitus 4.2.8. Raportointi ja seuranta (kokoukset ja ohjausryhmätyöskentely) 4.2.9. Toteutusoletukset ja riskit 4.3. Yhteistyökumppanit 4.4. Hankkeen tulokset ja vaikutukset 4.4.1. 2011 4.4.2. 2012 4.4.3. 2013 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi 6. Allekirjoitukset ja päiväys 1
1. Hankkeen toteuttaja Pohjoisimman Lapin Leader ry, Kasarmintie 10, 99600 Sodankylä (Y-10770703) Vastuuhenkilö: toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari, puhelin 040 760 4108 2. Hankkeen nimi Laajakaistaa Kyliin yleinen tiedonvälityshanke Dnro 404/3570-2011, päätösnumero 15743 3. Yhteenveto hankkeesta Laajakaistaa Kyliin hankkeen yleisenä tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden ja yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen: yritystoiminnan, palvelujen saatavuuden ja yleensä maaseudulla asumisen edellytys on riittävän nopea ja kaikissa olosuhteissa toimintavarma laajakaista. Laajakaista tarjoaa etätyöpaikkamahdollisuuksia. Hankkeen erityistavoitteena on laajakaistaan liittyen uusiman tietotaidon ja mallien välittäminen sekä tietoyhteiskunnan laajakaistaan pohjautuvien innovaatioiden hyödyntäminen sekä taloudellisessa mielessä että maaseudun asukkaiden arkielämässä. Hankkeella tuetaan maaseudun asukkaiden ja yrittäjien omaehtoista itsensä kehittämistä ja ammattiosaamisen ajan tasalla pitämistä ja kohentamista. Lisäksi hankkeella vaikutetaan maaseudun asukkaiden tiedontasoon ja asenteisiin sekö yleiseen ilmapiiriin maaseutua kohtaan. Hanke tukee valtakunnallisen Laajakaista kaikille 2015 hankkeen toteutumista ja Lapin liiton maakunnallista laajakaistahanketta. Hanke toimii Lapin liiton maakunnallisten laajakaistaan liittyvien tiedotus- ja aktivointitoimenpiteiden paikallisena avustajana esim. järjestelyissä, organisoi ja pyörittää kylä/kyläkuntakohtaisia tiedotuskampanjoita, jotka koostuvat paitsi kyläilloista ja tiedotusmateriaalista, myös ovelta ovelle tapahtuvasta viestinviemisestä, tiedottaa mahdollisuudesta hakea maaseuturahastosta tukea kyläverkkohankkeille, kerätä ja jakaa tarvittavaa tietoa kyläverkkohankkeiden kokoamista varten, tiedottaa yrityksille mahdollisuudesta hakea yritystukea yrityskohtaisiin ratkaisuihin, selvittää vaihtoehtoisia ja / täydentäviä ratkaisuja ongelmallisten alueiden laajakaistaratkaisuihin Lapin liiton apuna ja tiedottaa näistä sekä muun tiedottamisen yhteydessä tiedottaa myös lakisääteisestä yleispalveluvelvoitteesta. Hankkeen kohderyhmänä ovat toimintaryhmän toimi-alueen, eli Utsjoen, Inarin, Sodankylän Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan ja Kemijärven kuntien yrittäjät ja asukkaat. Hankkeen tärkeimpinä yhteistyökumppaneina ovat Lapin liitto, operaattorit, alueen kunnat ja kylät. 2
4. Raportti 4.1. Hankkeen tavoitteet 4.1.1. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Laajakaistaa Kyliin hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjaa 3 ja toimenpidettä 331; koulutus ja tiedotus. Hanke toteuttaa myös paikallisen toimintaryhmän kehittämissuunnitelmaa Kehityksen Arktinen Tuuli 2007 2013. Hanke toteuttaa kehittämissuunnitelman läpäisyteemaa osaaminen, tuomalla tietoa laajakaistan mahdollisuuksista ja eri ratkaisuvaihtoehdoista saada laajakaista sekä välillisestä myös laajakaistan avulla lisääntyvän osaamisen kautta. Kylien toimintaedellytysten vahvistamisen painopisteessä yhtenä tärkeänä keinona maaseudun näivettymisen estämiseksi otetaan esille hyvien tietoliikenneyhteyksien rakentaminen ja varmistaminen. 4.1.2. Hankkeen tavoitteet (tavoitteet joihin juuri tämä hanke pyrki) Hankkeen yleisenä tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden ja yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen. Tulevaisuuden elinvoimaisuuden; kylien yritystoiminnan, palvelujen saatavuuden ja yleensä maaseudulla asumisen edellytys on riittävän nopea ja kaikissa olosuhteissa toimintavarma, luotettava ja nopea laajakaista. Toimiva laajakaista tarjoaa etätyöpaikkamahdollisuuksia ja maaseudun kehittämistä loma-asukkaiden näkökulmasta. Parempien yhteyksien myötä matkailijoiden alueella viettämää aikaa voidaan pidentää, koska nykyaikaiset yhteydet mahdollistavat tilapäisen etätyöskentelyn. Yhdistyksen yleisenä tavoitteena ja intressinä hankkeen toteuttamiselle on paitsi maaseudun elinvoimaisuuden tukeminen, myös uskottavuuden lisääminen maaseudun kokonaisvaltaisena kehittäjänä ja todellisia tuloksia tekevänä toimijana. Uuden infrastruktuurin rakentamisen kannalta tavoitteena on pyrkiä oikealla ja mahdollisimman selkeällä sekä yksinkertaistetulla viestinnällä maksimoimaan alueen asukkaiden kiinnostus laajakaistaliittymistä ja siten edelleen maksimoida tilaajamäärä alueellisiin rakennushankkeisiin. 4.2. Hankkeen toteutus 4.2.1. Toimenpiteet, 1.5.2011 31.12.2011 Hankkeelle haettiin rahoitusta Lapin ELY-keskuksesta 2.3.2011 ja myönteinen rahoituspäätön annettiin 1.4.2011. Hankkeeseen palkattiin kokoaikatoiminen 3
projektipäällikkö 1.5.2011 lukien vastuunaan hankkeen päivittäinen oparatiivinen vetäminen. Hankesuunnitelman mukaisesti hanke tiedottaa laajakaista-asioista paikallistasolla järjestäen kuntaseminaareja, kyläiltoja ja kyliin tulevia tiedotuskampanjoita. Näiden tilaisuuksien aikataulut ja kohduntuminen riippuvat tulevan, uuden runkoverkon kilpailutus- ja rakentamisaikataulusta. Tilaisuudet koostetaan joko omatoimisesti tai yhteistyössä yhteistyötahojen Lapin liiton, kuntien ja operaattoreiden kanssa ja tapauskohtaisesti tilaisuuksiin kutsutaan asiantuntijoita ja mahdollisia esimerkkitapauksia. Tilaisuuksien tarkoituksena on lisätä yleistä laajakaista tietoutta ja kannustaa laajakaistan hankkimiseen sekä tiedottaa laajakaista investointien rahoitusmahdollisuuksista, erityisesti maaseuturahoituksen mahdollisuudesta kyläverkon rahoittamiseen ja yrityskohtaisten ratkaisujen rahoittamiseen. Hankkeessa on tarkoitus kootaan kylät kunnittain yhteen pohtimaan kunnan ja Lapin liiton kanssa kyläverkon rahoitusmahdollisuuksia ja käytännössä sopia kyläverkkohankkeiden kokoamisja hakuprosessista esim. kylien neuvoston tapaamisissa. Utsjoella tiedottamiseen on koulutettu hankkeen ja Soneran toimesta kyläaktivaattorit. Utsjoen hankealueella aktivaattoreita oli kolme kappaletta joista kaksi kaksi toimi pelkästään puhelinneuvonnassa ja yksi henkilö oli palkattuna määräaikaiseen työsuhteeseen hankkeeseen ja kenen roolina oli kiertää Utsjoen hankealueen taloudet ovelta-ovelle. Aktivaattoreiden avulla varmistettiin se, että viesti laajakaistan tärkeydestä tuleville sukupolville meni kansantajuisesti joka taloon. Ovelta-ovelle tiedotuskampanjan yhteydessä koottiin tietoa runko- ja kyläverkkoon liittymisen halukkuudesta ja edellytyksistä sekä liittymän kriittisestä hintatasosta. Utsjoen osalta kyselyiden pohjalta noin 20 % liittyjistä olisi ollut kiinnostunut maksamaan liittymiskustannukset joko osamaksulla tai jollakin rahoitusvaihtoehdolla, joita Soneralla valitettavasti ei ollut tarjota ensimmäistäkään vaihtoehtoa. Utsjoella oli havaittavissa positiivisen kansalaisaktivisimin herääminen hankkeen aktivaattorin työn edetessä. Monessa taloudessa aktivaattorin käynnin yhteydessä asukas soitti naapurilleen, ystävälleen tai jopa ulkopaikkakuntalaiselle lomakiinteistön omistajalle ja kertoi hankkineensa uuden liittymän ja suositteli pyytettömästi tekemään samoin. Kuukauden määräaikaisen työsuhteen kuluessa Utsjoen ovelta ovelle kiertävä aktivaattori kävi 275 eri osoitteessa keskustelemassa kasvotusten asukkaiden kanssa. Utsjoen tilaajamäärä asettui 258 kpl:een, joista valtaosa teki suoraan sopimuksen kiertämisen yhteydessä ja osa erillisen operaattoriin antaman kiinteistökohtaisen tarjouksen pohjalta. Osa tilauksista välitettiin operaattorille aktivaattoreiden toimesta vielä loppukesän ja syksyn kuluessa, vaikka työsuhde hankkeeseen olikin jo päättynyt. Todellisuudessa kaikki varteenotettavat ja potentiaaliset kohteen kunnan alueella oli kuitenkin käyty läpi työsuhteen kuluessa, henkilökohtainen päätöksenteko kuitenkin kestää toisilla kauemmin kuin toisilla. Vähäisenä pettymyksenä voidaan todeta Utsjoen loma- ja vapaa-ajan kiinteistöjen liittymäpenetraatiota, joka jäi ainoastaan noin 7 %:n tasolle. Osasyynä alhaiseen liittymämäärään voidaan todeta puutteellinen / virheellinen osoiterekisteri sekä ulkopaikkakuntalaisten osalta vaikea tavoitettavuus. Hankkeen toimesta ei tehty aktiivista 4
kiinteistönomistajiin kohdennettua puhelintiedotustoimintaa, vaan kaikki tiedottaminen toteutettiin kasvotusten. Kuitenkin on todettava, että lähes jokainen ulkopaikkakuntalainen joka liittymän tilasi, kertoi ensimmäisinä argumentteina olleen sen, että nykyaikaiset yhteydet mahdollistavat pidemmän viipymisen alueella. Yksinkertaistaen tällä tarkoitetaan todellista mahdollisuutta etätöiden tekemiseen parantuneiden tietoliikenneyhteyksien johdosta. Kylätasolla järjestettävien iltojen ja tiedotuskampanjoiden tavoitteena on ollut konkreettisella tasolla edistää huippunopean laajakaistan saamista joka kylään, mihin liittyy laajakaistan tuomien mahdollisuuksien ja lisäarvon esilletuonti ja konkretisointi. Oikean viestin viemisellä on tähdätty siihen, että mahdollisimman moni kiinteistö Utsjoella saadaa mukaan laajakaistan piiriin, jolloin verkon toteuttaja näkisivät panostuksensa runkoverkkoon kannattavaksi jotta laajakaistaratkaisut todellisuudessa toteutuisivat. Utsjoen erinomaiset tulokset ovat yllättäneet kaikki hankkeessa mukana olleet tahot. On hyvin todennäköistä, että tulosten pohjalta koko lapin laajakaistahankkeen toteuminen edistyy myös muiden kuntien alueella, niin hankkeen omalla toimialueella kuin muuallakin Lapissa. Miellyttävää on ollut havaita, että olettamus tulosten vaikutusarvosta on konkretisoitunut operaattorin kannanotoissa. Syksyn kuluessa mm. Lapin liiton Lapin laajakaistaohjausryhmän kokouksissa sekä operaattorin kanssa käydyissä kahdenkeskisissä neuvotteluissa on tullut selkeästi ilmaistua, että peruslähtökohta tuleville Lapin rakentamistarjousten saamiselle on, että tulevillakin hankealueilla on vastaava paikallinen hanke tukemassa tiedottamista. Merkittävänä syynä hankkeen roolin ja tulosten korostumiseen on operaattorin aiemmat epäonnistumiset vastaavien rakentamishankkeiden osalta eteläisemmässä Suomessa. Operaattorin toimintaan aiheellista varovaisuutta on pohjustanut esimerkiksi Miehikkälän alueen valokuituhanke, missä päästiin ainoastaan 2,74 % penetraatioon Soneran viestinnän mukaan. On täten ymmärrettävää, että operaattorin investoinnit edellä mainitulla asiakasmäärällä on erittäin kivuliaita, joten Laajakaistaa Kyliin hankkeen Utsjoella testatujen prosessien monistaminen muille Lapin hankealueille on tärkeässä roolissa tulevaisuudessa Hanke on järjestänyt kalenterivuoden 2011 aikana joko omatoimisesti tai Lapin liiton kanssa sekä toimialueen kylien kanssa yhteistyössä yhdeksän laajemmalle auditoriolle suunnattua tiedotus- ja keskustelutilaisuutta. Näihin tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 198 henkilöä, joista naisia oli 95 henkilöä ja alle 25 vuotiaita osallistujia vain yksi. Eritoten Utsjoella, mutta myös muissa hankealueen kunnissa on pidetty useita palavereita kunnan viranhaltijoiden, hankkeen aktivaattoreiden ja yksittäisten kuntalaisten sekä hankkeeseen osallistuvien rakentajatahojen sekä rakennuttajan kanssa. Yhteensä edellä mainitun tapaisia tilaisuuksia on pidetty 105 kappaletta jonka lisäksi projektipäällikkö on osallistunut yhteen maaseutuviraston järjestämään kyläverkkokoulutukseen Helsingissä. Hanke on tiedottanut toimistaan aktiivisesti eri printtimedioissa sekä televisiossa. Erilaisia lehtiartikkeita kalenterivuoden 2011 aikana oli 12 5
kappaletta. Medioina olivat Lapin Kansa, Inarilainen, Sompio ja Lapin liiton kyläkirje. Erityistä huomiota koko maan kattaen hanke sai päästyään mukaan YLE TV1:n A-Studion pitkään reportaasiin kylä ilman kännykkää. Reportaasi pureutui Inarin kunnan Lisman kylän tietoliikenneyhteyksien puutteeseen ja samanaikaiseen Utsjoen huippunopean valokuituverkon rakentamishankkeeseen. Reportaasin jälkeen hankkeen projektipäällikkö ja yhdistyksen toiminnanjohtaja kävivät tapaamassa viestintä- ja asuntoministeri Krista Kiurua Helsingissä vieden ajantasaista viestiä tietoliikenneasioiden nykytilasta eritoten Pohjois- ja Itä-Lapin seutukuntien alueelta sekä myös muun Lapin osalta, korostaten maantieteellistä ihmisten tasavertaista kohtelua ja oikeutta toimiviin yhteyksiin. Aivan vuoden loppupuolella avattiin hankkeen omat kotisivut osoitteessa www.laajakaistaakyliin.fi. Reaaliaikaisen kävijätilastoinnin mukaan sivujen julkaisun 6.12. jälkeen vuoden loppuun mennessä sivustolta oli etsinyt tietoa valokuituasioista yhteensä 141 kävijää, joista yksilöityjä kävijöitä oli 97 henkilöä. Yksittäisiä sivun katseluita tehtiin 826 kpl ja keskimääräinen katseltujen sivujen määrä / käynti oli 5,86. Yhteensä toimintavuoden 2011 kuluessa hankkeen vaikutuspiiriin Pohjois- ja Itä- Lapin seutukuntien alueella oli saatu 719 henkilöä. 4.2.2. Toimenpiteet, 1.1.2012 31.12.2012 Utsjoen erinomaisten tulosten johdettua siihen, että kaupalliset operaattorit todellisuudessa kiinnostuivat Lapin hankealueiden rakentamisesta ja valokuiturakentaminen käynnistyi isommassa mittakaavassa, myös toimenpiteiden määrä kasvoi. Hanke on järjestänyt kalenterivuoden 2012 aikana joko omatoimisesti tai Lapin liiton kanssa sekä toimialueen kylien kanssa yhteistyössä kaksikymmentä neljä (24) laajemmalle auditoriolle suunnattua tiedotus- ja keskustelutilaisuutta. Näihin tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 343 henkilöä, joista naisia oli 181 henkilöä. Alle 25 vuotiaista osallistujia rekisteröitiin 5 henkilöä. Hankealueen kunnissa on pidetty useita palavereita kunnan viranhaltijoiden, hankkeen aktivaattoreiden ja yksittäisten kuntalaisten sekä hankkeeseen osallistuvien rakentajatahojen sekä rakennuttajan kanssa. Yhteensä edellä mainitun tapaisia tilaisuuksia on pidetty 204 kappaletta jonka lisäksi projektipäällikkö on osallistunut kaksipäiväiseen maaseuturahaston järjestämään koulutukseen Rovaniemellä ja verkonrakennuksen projektikoulutukseen Oulussa. Hanke on tiedottanut toimistaan aktiivisesti eri printtimedioissa. Erilaisia lehtiartikkeita kalenterivuoden 2012 aikana oli 32 kappaletta. Medioina olivat Lapin Kansa, Koillis-Lappi, Koti-Lappi, Inarilainen, Sompio, Sodankylän Extra, Koto-Salla, Pohjolan Sanomat ja Lapin liiton kyläkirje. Lisäksi hanke oli hyvin esillä YLE:n Lapinradion alueuutisissa ja web-uutisoinnissa, YLE TV2 Lapin alueuutisissa sekä Oddasat:ssa, yhteispohjoismaalaisissa saamenkielen TVuutisissa ja web-uutisoinnissa. 6
Toimintavuoden 2012 aikana aktiiviseen tiedottamiseen on koulutettu hankkeen ja Soneran toimesta kyläaktivaattorit kuten vuonna 2011 hyväksi havaittiin. Pohjois-Sallan ja Savukosken hankealueilla aktivaattoreita oli kaksi kappaletta joista toinen toimi pelkästään puhelinneuvonnassa ja yksi henkilö oli palkattuna määräaikaiseen työsuhteeseen hankkeeseen ja kenen roolina oli kiertää molempien hankealueiden taloudet ovelta-ovelle. Edelleen Pohjois-Inarissa Juutuanjoki-Kaamanen-Kaamasmukka väliselle alueella palkattiin vain yksi paikallinen aktivaattori,lähinnä alueen pienuudesta johtuen. Kuten edellisenä vuonna Utsjoella aktivaattoreiden avulla varmistettiin se, että viesti laajakaistan tärkeydestä nykyisille ja tuleville sukupolville meni kansantajuisesti joka taloon. Ovelta-ovelle tiedotuskampanjan yhteydessä koottiin tietoa runko- ja kyläverkkoon liittymisen halukkuudesta ja edellytyksistä sekä liittymän kriittisestä hintatasosta. Talokohtaista aktivointia ja tiedottamista tehtiin Pohjois-Sallassa 249 taloudessa, Savukoskella 119 taloudessa ja Pohjois-Inarissa 65 taloudessa. Yhteensä ovelta-ovelle aktoinnin kohdennettiin 433 talouteen. Merkittävä toimenpide oli hankkeen alueen ainoa kyläverkkohankkeen saaminen vireille ja hankehakuun. Sodankylän Sattasen kylä innostui jolukuussa 2012 käynnistämään oman hankkeensa, pitkälti johtuen siitä, että kyläläisten joukosta löytyi kaksi nuorta, osaavaa ja innokasta asian eteepäin viejää. Hanke osallistui aktiivisesti neuvontaa ja ja ohjaukseen sekä oikeiden kontaktien välittämiseen kyläverkkoaktiiveiden avuksi. Hankkeen kotisivuilla todettiin vuoden kuluessa merkittävä suosion kasvu, joka selkeästi kuvastaa tiedonhaun ja välityksen siirtymistä enemmän ja enemmän sähkööiseen maailmaan. Reaaliaikaisen kävijätilastoinnin mukaan toimintavuoden 2012 kuluessa sivustolta oli etsinyt tietoa valokuituasioista yhteensä 2020 kävijää, joista yksilöityjä kävijöitä oli 1328 henkilöä. Yksittäisiä sivun katseluita tehtiin 8371 kpl. Keskimääräinen katseltujen sivujen määrä / käynti oli kuitenkin laskenut määrään 4,14. Yhteensä toimintavuoden 2012 kuluessa hankkeen vaikutuspiiriin Pohjois- ja Itä- Lapin seutukuntien alueella oli saatu 3000 henkilöä. Kumulatiivisesti hankkeen alusta lukien hankkeen vaikutuspiirissä oli vuoden lopussa ollut 3719 henkilöä. 4.2.3. Toimenpiteet 1.1.2013 31.12.2013 Leader-hankkeen aktoivintitoimenpiteiden ja tiedotusosaamisen johdosta hankkeen alueella jatkettiin aktiivista toimintaa myös toimintavouden 2013 kuluessa. Kuitenkin oli selkeästi havaittavissa, että KKTM ry:n Kuitua Tunturiin ja Tervolan kunnan Kuitua Länsi- ja Etelä-Lappiin hankkeiden toiminnan alkaminen ja valokuituverkkojen rakentumisen leviäminen käytännöllisesti katsoen koko Lapin alueelle, ei Laajakaistaa Kyliin hanke ja sen tekemät 7
tiedotustoimen esim. painetun median parissa enää saaneet vastaavaa näkyvyyttä kuin aiemmin. Hankeen pääasialliset toimenpiteet kohdistuivat kalenterivuoden 2013 aikana kahden kunnan alueelle joissa oli yhteensä kolme rakentamisen kohteena olevaa hankealuetta. Hanke järjesti joko omatoimisesti tai Lapin liiton kanssa sekä toimialueen kylien kanssa yhteistyössä kolmetoista (13) laajemmalle auditoriolle suunnattua tiedotus- ja keskustelutilaisuutta. Näihin tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 438 henkilöä, joista naisia oli 195 henkilöä. Alle 25 vuotiaita osallistujia rekisteröitiin 6 henkilöä. Hankealueen kunnissa on pidetty useita palavereita kunnan viranhaltijoiden, hankkeen aktivaattoreiden ja yksittäisten kuntalaisten sekä hankkeeseen osallistuvien rakentajatahojen sekä rakennuttajan kanssa. Yhteensä edellä mainitun tapaisia tilaisuuksia on pidetty 170 kappaletta jonka lisäksi projektipäällikkö on osallistunut kaksipäiväiseen valokuitukoulutukseen Oulussa sekä joko jäjestänyt itse tai osallistunut kuuteen aktivaattori- tai kyläverkkokoulutukseen Rovaniemellä ja Sodankylässä. Aikaisempien vuosien tapaan hanke on pyrkinyt tiedottamaan toimistaan aktiivisesti eri printtimedioissa. Erilaisia lehtiartikkeita kalenterivuoden 2013 aikana oli kuitenkin vain 9 kappaletta. Medioina olivat Lapin Kansa, Koti-Lappi, Inarilainen, Sompio, Sodankylän verkkolehti. Radio tai TV-näkyvyyttä ei hanke vuoden 2013 kuluessa onnistunut saavuttamaan olleenkaan. Sattasen kyläverkkohankkeen osalta hankkeen toimenpiteinä oli toimia aktiivisena apuna, niin verkon rakentamisen tiedottamisen kuin myös viimeistelevän suunnittelun ja yhteistyötahojen / toimijoiden löytämisen osalta. Toimintavuoden 2013 aikana aktiiviseen tiedottamiseen on koulutettu hankkeen ja Soneran toimesta kyläaktivaattorit kuten edeltäneinäkin vuosina. Sekä Kemijärven että Pelkosenniemen hankealueille palkattiin määraikaiseen työsuhteeseen pelkällä suoritepalkalla yhteensä kaksi aktivaattoria siten, että toinen otti hoitaakseen Kemijärvi 3 alueen ja toinen hoiti Kemijärvi 1 ja Pelkosenniemi 1 alueet. Aikasempien vuosien tapaan aktivaattoreiden roolina oli kiertää hankealueiden taloudet ovelta-ovelle, tiedottaen hankkeesta, valokuiteverkon rakentamisesta, mitä uusi verkko merkitsee kuntalaisille jne. Kokemusten perustella kuntalaisten tietämys ja käsitys velokuituverkoista ja niiden mahdollistamista asioita on edelleen erittäin puutteellinen ja osin jopa täysiin virheellinen. Ovelta-ovelle tiedotuskampanjan yhteydessä koottiin tietoa runko- ja kyläverkkoon liittymisen halukkuudesta ja edellytyksistä sekä liittymän kriittisestä hintatasosta. Talokohtaista aktivointia tehtiin Kemijärvi 3 alueella 313 taloudessa, Kemijärvi 1 alueella 14 taloudessa ja Pelkosenniemi 1 alueella 215 taloudessa. Yhteensä ovelta-ovelle aktoinnin kohdennettiin 542 talouteen. Hankkeen kotisivuilla oli edelleen havaitttavissa kasvua, joka selkeästi kuvastaa tiedonhaun ja välityksen siirtymistä enemmän ja enemmän sähköiseen maailmaan. Osin kävijämäärän kasvu todentaa myös sen, että parantuvat tietoliikenneyhdet kiinnostavat kuntalaisia. Reaaliaikaisen kävijätilastoinnin mukaan toimintavuoden 2013 kuluessa sivustolta oli etsinyt tietoa 8
valokuituasioista yhteensä 2670 kävijää, joista yksilöityjä kävijöitä oli 1714 henkilöä. Yksittäisiä sivun katseluita tehtiin 8918 kpl. Keskimääräinen katseltujen sivujen määrä / käynti jatkoi vuoden 2013 kuluessa laskevaa trendiää ja päätyin keskiarvoon 3,34 sivua / käynti. Yhteensä toimintavuoden 2013 kuluessa hankkeen vaikutuspiiriin Pohjois- ja Itä- Lapin seutukuntien alueella oli saatu 3820 henkilöä. Kumulatiivisesti hankkeen alusta lukien hankkeen vaikutuspiirissä oli vuoden lopussa ollut 7539 henkilöä. Kumulatiivinen luku pitää sisällään kaikki laskennalliset yksilöidyt henkilöt joka ovat osallistuneet tiedotustilaisuuksiin, tapaamisiin, käyneet hankkeen kotisivuilla ja osallistuneet ovelta-ovelle aktivointiin eri kuntien alueilla. 4.2.4. Aikataulu Hankkeen alkuperäinen toteusaikataulu on 17.3.2011 30.6.2013. Lapin laajakaistarakentamisen vaillinaisuuden ja keskeneräisyyden sekä käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa hankkeelle on haettu kahteen kertaan jatkoaikaa, joka tässä vaiheessa on myönnetty maksimissaan 31.12.2014 asti. 4.2.5. Resurssit Hankkeen hallinnoinnista vastaa Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari ja hankkeen taloushallinnosta toimistosihteeri Minna Laiti. Päivittäisestä operatiivisesta toiminnasta vastaa projektipäällikkö Jussi Rantamo. 4.2.6. Toteutuksen organisaatio Hankkeelle palkattiin operatiivisesta toiminnasta vastaava projektipäällikkö Jussi Rantamo kokopäivätoimiseen määräaikaiseen työsuhteeseen 1.5.2011 lukien. Utsjoen hankkeen toteutukseen kesälle 2011 hanke rekrytoi yhteistyössä operaattorin kanssa kolme kyläaktivaattoria (Antero Isola, Veikko Porsanger ja Raimo Hekkanen) paikallisiksi yhteyshenkilöiksi vastaamaan kenttätason operatiivisesta tiedonvälityksestä. Yksi näistä aktivaattoreista (Antero Isola) palkattiin lisäksi hankkeelle määräaikaiseen työsuhteeseen projektipäällikön alaisuuteen, vastaamaan Utsjoen kunnan alueen kiinteistöjen kiertämisestä ovelta ovelle. Palkkakustannusten optimoimiseksi ja samanaikaisesti riskien minimoimiseksi aktivaattorin palkka ja palkkiomalli toteutettiin 100%:n suoritepalkkana, jonka laskentaperusteet pohjautuivat aktivaattorin todellisiin työsuoritteisiin. Tällä metodilla varmistetaan osaltaa se, ettei lyhytaikaisessakaan työsuhteessa tule tyhjäkäyntiä jota osinkin kiinteä kuukausipalkka voi aiheuttaa. Lisäksi palkkiomalliin rakennettu porrastettu palkkion kohoaminen aktivointitoimenpiteiden lisääntyessä paransi toteutunutta kokonaistulosta. Vuoden 2012 kuluessa hankkeeseen palkattiin uusia määräaikaisia aktivaattoreita siten, että Pohjois-Salla ja Savukoski hankealueilla toimi ovelta ovelle kiertävänä aktivaattorina Veli Erkki Heikkilä ja Eila Hautaniemi 9
avustavissa aktovointitehtävissä pelkästään puehlintavoitettavuudessa. Pohjois- Inarin hanke-alueelle palkattiin vastaavaan ovelta ovelle aktivointitehtävään Inger-Anne Äärelä. Pohjois-Inarissa ei ollut muita aktivaattoreita. Vuoden 2013 kuluessa hankkeeseen palkattiin jälleen uusia määräaikaisia aktivaattoreita siten, että Kemijärven ja Pelkosenniemen ovelta-ovelle aktivointi saatiin toteutettua aiemman mallin mukaisesti. Aktovointiin palkattiiin Juhana Kelloniemi Kemijärvi 3 alueella ja Jarno Härkönen vastaamaan Kemijärvi 1 ja Pelkosenniemi 1 alueiden aktovoinnista. Lisäksi vuoden lopulla suoritettiin Annika Kostamon toimesta Pelkosenniemen pohjois-osien kartoitus mahdollisen laajakaistarakentamisen mahsollistamiseksi. Lokakuu 2013 alkaen hankkeen resurssoinnissa tehtiin muutos siten, että projektipäällikkö Rantamon työsuhde muutettiin 70%:ksi, hänen aloitettuaan Sodankylän kunnan 100% omistaman verkkoyhtiön osa-aikaisen toimitusjohtajana. Hankkeen ohjausryhmän muodostaa kahdeksan henkilöä: Hanna-Leena Talvensaari (PLL ry), Anna-Kaisa Teurajärvi (Lapin ELY-keskus), Esko Savukoski (PLL ry hallitus), Timo Väisänen (Pohjois-Lapin kuntayhtymä), Heikki Onnela (Itä-Lapin kuntayhtymä), Jan-Eerik Paadar (kylilen edustaja), Antero Isola (kylien edustaja) ja Ritva Kauhanen (Lapin liitto). Ohjausryhmässä tehtiin myös muutoksia siten, PLL ry:n puheenjohtajavaihdoksen myöstä Esko Savukoski vaihtui Pentti Rytisaloon ja, että Kauhasen varajäseneksi valittiin Lapin liiton laajakaistakoordinaattori Jukka Rinne, kenen jäsenyys ohejausryhmässä kuitnekin päättyi hänen siirryttyään toisen organisaation palvelukseen syksyllä 2013. 4.2.7. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen ostopalvelut ja palkkiot muodostuvat seminaarien järjestelyistä ja asiantuntijoiden käytöstä laajakaista seminaareissa ja kyläverkkohankkeiden tiedonkeruu- ja tiedotustyöstä sekä muista vastaavista kuluista, kyläaktivaatioreiden palkkioista, tiedotusmateriaalin suunnittelusta, kirjanpitopalveluista, atk ja tietoliikennepalveluista, tilintarkastuksesta ja työterveyshuollosta. Matkakulut muodostuvat hankkeen työntekijöiden matka ja majoituskuluista toiminta-alueella ja erillisellä matkamääräyksellä koulutuksiin ja toiminta-alueen ulkopuolelle suuntautuvista matkoista (esim. neuvotteluihin osallistumisesta), asiantuntijoiden matkoista seminaareihin ja ryhmätapaamisiin sekä ohjausryhmän matka- ja majoituskuluista kokouksiin ja seminaareihin. Matkakuluihin kuuluu myös kyläaktivaatioreiden matkat koulutuksiin, tiedotustilaisuuksiin ja talokohtaisessa tiedotustyössä. Tiedottamisen kulut muodostuvat tiedotusmateriaalin painatuskuluista, lehtiilmoituksista, puhelinkuluista, kopioinnista ja tiedotustilaisuuksien 10
järjestelykuluista sekä hankkeen omien kotisivujen käyttö-, ylläpito- ja kehitysmaksuista. Jaettavia kustannuksia yhdistyksen muun toiminnan kanssa ovat hanketyöntekijän (50 %) palkkakulut ja mahdollisesti vuokrakulut. Jakoperusteena käytetään työajanseurantaa. Sähkö ja siivouskulut jaetaan toimistotilan neliöiden mukaisessa suhteessa. Tilitoimiston lasku ositetaan hankkeelle kustannuspaikka -seurannan avulla, samoin postitus- ja kopiointikulut. Hankkeen julkinen rahoitus on 100 %, josta kuntien osuus on 3 % ja EU:n ja Valtion 97 %. Hankkeelle haetaan rahoitusta Lapin Ely-keskuksen maaseuturahastosta. Maksamme ylityö- ja epämukavan työajan korvaukset PTYTES:n mukaisesti. Rahoitussuunnitelma EU ja Valtio (Lapin Ely-keskus) 270.290,50 Alueen kunnat 8.359,50 Yhteensä 278.650,00 4.2.8. Raportointi ja seuranta (kokoukset ja ohjausryhmätyöskentely) Hankkeen ohjaustyhmä on kokoontunut vuoden 2011 aikana kerran, 29.6.2011 ja tuolloin täydentänyt kokoonpanoaan yhdellä henkilöllä,kylien edustaja Antero Isola Utsjoelta. Vuoden 2012 kuluessa ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa ja vuonna 2013 kaksi kertaa. Vuoden 2013 lopulla Ohjausryhmän kokoonpanoa muutettiin siten, että Jukka Rinteen asiantuntijajäsenyys loppui hänen siirryttyään Lapin liiton laajakaistakoordinaattorin tehtävästä toisen organisaation palvelukseen. Virallisen kokousten lisäksi hankkeen ohjausryhmää on tiedotettu hankkeen etenemisestä puhemitse kulloisenkin tilanteen mukaan. Projektipäällikkö Rantamo on kutsuttu ja osallistunut Lapin liiton Lapin laajakaistahankeen ohajausryhmän kokoukseen asiantuntijajäsenenä, tuoden omaa kentältä hankittua näkemystä ja kokemustaan Lapin ensimmäisenä valokuituhankkeen projektipäällikkönä koko Lapin hankkeen ja muiden seutukuntien kuntien käyttöön. 4.2.9. Toteutusoletukset ja riskit Hanke ei 100 % hankkeena aiheuta tappioriskiä Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle, pois lukien mahdollisuus rahoitushakemuksista mahdollisesti hylätyistä 11
kuluista. Lähtökohtaisesti hankkeella ja yhdistyksellä on kuitenkin erinomaisesti tiedossa mitä hyväksytään ja mitä ei hyväksytä. Kuntien rahoitus katetaan kuntien suostumuksella lisäkiintiösitoumuksen yhteydessä syntyneellä erotuksella (kunnilta pyydetty lisäkuntaraha lisäkiintiöön vähennettynä tarvittava kuntaraha lisäkiintiöön kun lisäkiintiöpäätös oli pienempi kuin mitä anottiin). Uusi hanke aiheuttaa yhdistyksen likviditeetille uuden rasitteen. Tämä voidaan kompensoida rytmittämällä maksatuksia. Yhdistys ei tule hakemaan ennakkoa, koska viimeisen erän suuruus tulee olla 50 %:a kustannuksista. Toteutusoletuksena on ollut, että hankkeen olemassaolo ja maaseuturahaston tukimahdollisuus kyläverkoille aktivoi operaattoreita tekemään tarjouksia, jolloin hankkeen kyläaktivaattoritoiminta käynnistyy. Teliasonera on ilmoittanut että hankkeen tarjoama apu tulee madaltamaan kynnystä tehdä tarjouksia, mutta siellä katsotaan myös se, miten hyvin Utsjoelle saadaan asiakkaita. Hanke tästä syystä aloitti toimintansa Utsjoelta. Ellei Laajakaistaa Kyliin hankkeesta huolimatta tarjouksia Lapin laajakaistarakentamisesta synny, tulee Lapin kuntien, Lapin liiton ja Liikenne- ja viestintäministeriön joka tapauksessa ratkaista se, miten 2015 mennessä Lappiin saadaan laajakaista valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa joka tapauksessa sitä että tiedotustyötä tulee tehdä aktiivisesti ja laatia kyläverkkosuunnitelmia. On selvää, että hankkeelle on tilaus joka tapauksessa. Utsjoen aktivoinnin tulokset, jotka näyttävät valtakunnallisestikin mitattuina erinomaista onnistumista aikaansaivat Lapin alueelle merkittävän määrän uusia rakentamistarjouksia 4.3. Yhteistyökumppanit Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Lapin liitto, operaattorit ja rakentamisesta vastaavat tahot kuten rakennuttaja, pääurakoisija, koneurakoitsijat ja asennusyritykset sekä kaapeli-, tarvike- ja laitetoimittajat. Lisäksi hankeen yhteistyökumppaneina toimivat toimialueen kunnat, kylät (kylien neuvostot, kyläyhdistykset sekä yksittäiset kuntalaiset). Yhteistyötahojen roolit voidaan avata seuraavasti: Lapin liitto: osallistuu tiedottamiseen, kyläverkkohankkeiden suunnitteluun, tuo tietoa uusista toimintamalleista ja runkoverkon rakentamisen etenemisestä sekä toteuttaa laajemmat selvitykset Alueen kunnat: osallistuvat kyläverkkohankkeiden hallinnolliseen suunnitteluun (esim. hakija, omistaja, rahoitus) ja tiedottamiseen 12
Kuntien kyläneuvostot: kokoavat kylät, muodostavat kunnan kylien yhteisen näkemyksen ja neuvottelevat kuntien kanssa kyläverkkohankkeista yhdessä projektipäällikön kanssa Alueen kyläyhdistykset: osallistuvat kyläkohtaisten tiedotustilaisuuksien järjestämiseen ja avustavat kyläaktivaatioreiden hankinnassa ja talosta taloon tiedottamisen suunnitteluun Pohjoisimman Lapin Leader ry:n hankeneuvoja: neuvoo ja avustaa kyläverkkohankkeiden suunnittelussa ja hakemisessa (hanketyöntekijä voi vain tiedottaa) Operaattorit ja muut rakentamiseen osallistuvat tahot: Operaattori kouluttaa osaltaan kyläaktivaattorit sekä vastaa omista toimista tiedottamisessa omalla panoksellaan, vastaa varsinaisesta asiakashankinnasta Rakentamisen operatiivisesta toiminnasta vastaavat tahot vastaavat osaltaan ajantasaisen tiedon välittämisestä hankkeen käyttöön edelleen kuntalaisille välitettäväksi Lapin Ely- keskus: kyläverkkohankkeiden rahoitus ja neuvonta Kuitua Tunturiin ja Kuitua Länsi- ja Etelä-Lappiin hankkeet yhteistä tiedottamista ja koulutusta yleisissä laajakaista-, valokuitu- ja kyläverkkoasioissa. Yhteisten toimintamallien ja Lapin parhaiden käytäntöjen mallintaminen ja tuotteistaminen, tavoitteena koko alueen tiedotustoimintojen kehittäminen ja parantaminen. Suomen Seutuverkot ry Seutuverkkorakentamisen ja eritoten valtakunnallisen valokuiturakentamisen verkostoitumis -ja edusvalvontafoorumi. Yhdistyksen toimissa ovat mukana useat maakuntaliitot, seutukunnalliset/ alueelliset laajakaistahankkeet, paikalliset osuuskunnat sekä verkkoyhtiöt ja eri alueiden operatiiviset tiedotushankkeet Joulukuussa 2012 hankkeen projektipäällikkö Rantamo valittiin ensimmäisenä Lappilaisena toimijana Suomen Seutuverkot Ry:n hallitukseen kaudelle 2013. Joulukuussa 2013 Rantamo valittiin jatkokaudelle (vuodeksi 2014) hallitukseen. 4.4. Hankkeen tulokset ja vaikutukset 4.4.1. Toimintavuosi 2011 Hankkeen alueelle on saatu kaksi tarjousta Lapin liiton neljän hankehakukierroksen tuotoksena, toinen Utsjoen kaikille kolmelle hankealueelle ja yksi Sallan kuntaan yhdelle hankealueelle. Utsjoen osalta verkon rakentaminen toteutettiin kesän ja syksyn 2011 aikana.uusi kuituteknologiaan 13
pohjautuva runkoverkko saatiin kytketyksi marraskuun alussa ja se otettiin käyttöön marraskuun 22 pv. Ensimmäiset kiinteistöliittymät tilauksen tehneistä 258 kpl:eesta saatiin kytketyksi ja ne otettiin käyttöön joulukuun 14 pv. Vuoden loppuun mennessä kiinteistöliittymistä oli saatu käyttöönotettua vain noin 30 kpl, joten Utsjoen hankeen lopullinen käyttöönotto siirtyy keväälle 2012. Utsjoen hankkeen eteneminen on ollut yllättävän hidasta, johtuen pitkälti odottamattomasta moninkertaisesta tilaajamäärästä alustavaan suunnitelmaan ja arvioon verraten. Uuden tekniikan myötä Utsjoen kunta saatiin viimeinkin liitettyä asianmukaisilla, kiinteillä tietoliikenneyhteyksillä valtakunnanverkkoon ja siten maailmalle. Yhteysnopeuksien moninkertaistuttua ja nopean liittymän tarjoaman palvelukokonaisuuden monipuolisuus tarjoaa kuntalaisille paljon uusia virikkeitä, toimintamuotoja ja -mahdollisuuksia. Useat yritytoiminnan parissa toimivat tahot kykenevät uusien yhteyksien myötä paremmin markkinoimaan palveluitaan sähköisin keinoin. Maatalousyrittäjien toiminta tehostuu koska esim. nykyaikaiset maitotilat vaativat kiinteän ja varmatoimisen tietoliikenneyhteyden päivittäiseen toimintaan. Koska yleisesti on tiedossa, että suuri osa päivittäisistä arkisista palveluista on viety verkkoon jo nyt, siirtyi Utsjoki tämän hankkeen myötä nykyaikaa. Uusi verkko tarjoaa nyt syrjäisimpäänkin notkoon Tenojoen rannalle samat palvelut sähköisesti kuin mitä kyläkeskuksessa on saatavissa tai mitä etelän väestökeskittymissä on saatavissa. 4.4.2. Toimintavuosi 2012 Vuoden 2012 kuluessa kiertäviä / ovelta ovelle aktivointitoimenpiteitä toteutettiin yhteensä kolmella alueella, joista vain yksi oli varsinainen hanketuen alainen alue. Tukialueen muodosti Pohjois-Sallan hankealue, jonka lisäksi aktoivointitoimepiteitä ja tiedottamista tehtiin Pohjois-Inarissa Inarin kylä Kaamanen alueella sekä Savukoskella Kuosku Nousu alueella. Inarin ja Savukosken alueet ovat todellisuudessa kuntien määrittelemiä hankealueita, mutta Sonera rakensi ja mahdollisti ko alueet omakustanteisesti ilman julkista tukea. Aktivointia edellä mainituilla kolmella hankealueella tehtiin yhteensä 433 taloudessa. Poiketen Utsjoen jopa valtakunnallisesti erittäin korkeaan liittymäpenetraation tuloksen n. 65 %, Itä-Lapin hankealueilla jäätiin kauas vastaavasta. Pohjois-Sallan osalta liittymäpenetraatioksi toteutuin n 45 %, Savukosken avatulla reitillä penetraation laski n 27 % tasolle. Pohjois-Inarissa lopullinen tulos oli jo lähes katastrofaalinen, penetraation jäädessä n 11,5 % tasolle. Liittyminen hankinnan kiinnostukseen vaikuttaa suoraan tosiasia, että alueet rakentanut operaattori oli hinnoitellut vuoden 2012 alueiden liittymähinnat merkittävästi korkeammiksi kuin Utsjoella 2011. Liittymän maksettua kotitaloudelle Utsjoella minimissään 1300 maksoi saman liittymä, täysin 14
samoin kaupallisin ehdoin Pohjois-Sallassa, Savukoskella sekä Pohjois-Inarissa 1990 Korotetun hinnan lisäksi kiinnostusta vähensi hyvin suurella olettamuksella rakentaneen operaattorin joustamattomuus liittymähinnan maksuehdoissa osamaksu tai rahoitusmalleja ei kyetty tai haluttu tuotteistaa liittymäkaupan edistäjiksi. Aivan kuten Utsjoen verkko myös vuoden 2012 kuluessa rakennetut verkot tulevat vaikuttamaan aluiden kuntalaisten elinolosuhteisiin parantavasti ja mahdollistavat nykyisen ja uuden yritystoiminnan toimintaedellysten kohenmisen. 4.4.3. Toimintavuosi 2013 Vuoden 2013 kuluessa kiertäviä / ovelta ovelle aktivointitoimenpiteitä toteutettiin yhteensä kolmella hanketukialueella; Kemijärvi 1, Kemijärvi 3 ja Pelkosenniemi 1 alueet. Lisäksi Pelkosenniemen pohjois-osissa suoritettiin hankkeen toimesta ja toimenpiten liittymäkiinnostuksen kartoitus. Aktivointia edellä mainituilla kolmella hankealueella tehtiin yhteensä 542 taloudessa. Kemijärven ja Pelkosenniemenn hankealueet osoittautuivat tähän astisista kaikkein haastavaimmiksi. Kemijärven molemmilla hankealueilla jäätiin penetraatiossa alle 8 %:n ja Pelkosenniemen rakennetulla alueellakaan ei ylitetty 20% rajaa vaan jäätiin n 17% tasolle. Liittymän maksettua kotitaloudelle vuoden 2011 rakentamisen yhdeydessä 1300 ja edelleen vuonna 2012 1990, maksoi sama liittymä nyt jo 2222. Kiinnostusta vähensi edelleen osaltaan operaattorin organisaatiomuutokset ja osaamisvaje, jotka johtivat tarjouksen pyytäneiden liittyjien väärään hinnoitteluun ja siten tarjousten hylkäämiseen. Operaattori ei saanut kaivattua maksuehtojärjestyä hoidettua vielä vuoden 2013 aikanakaan. Kaupallisten laajakaistalain mukaisten rakentamishankkeiden lisäksi hankkeen alueella saatiin opertiivisen rakentamisen alle myös edellisenä vuonna käynnistetty Sodankylän Sattasen kyläverkkohanke. Kyläyhdistyksen käynnistämä hanke siirrettiin eriliselle osuuskunnalle ja liittymäpenetraatio saatiin nousemaan yli 80 %:n. Korkeaan kiinnostukseen vaikuttaa välittömästi näennäisen alhainen n. 700 liittymismaksu, vaikkakin hanke edellytti melkoisen määrän talkootyötä niin suunnittelun kuin rakentamisen osalta. Yleisesti ottaen on ollut havaittavissa niin Laajakaistaa Kyliin hankkeen alueella, kuin muualla Lapissa ja valtakunnallisesti, että viimeinkin kunnat ja eritoten huonoihin mobiiliyhteyksiin kyllästyneet kuntalaiset ovat heränneet vaatimaan parempia, nopeampia ja luottettavampia yhteyksiä itselleen, kyliinsä ja kuntiinsa. Vallitseva tosiasia on, että tulevaisuus edellyttää verkoilta enemmän ja enemmän ja siihen on Laajakaistaa Kyliiin hankekin pyrkinyt kahden ja puolen vuoden määrätietoisella tiedotus- ja aktointityöllä vaikuttamaan sekä 15
muuttamaan päättäjien sekä kuntailaisten asenteita oikeaan, kuiteverkkomyönteiseen suuntaan. Hankesuunnitelmaan oli määrällisiksi tavoitteiksi kirjattu 1000 henkilön osallistaminen vaikutuspiiriin. Vuoden 2013 lopussa pelkästään aktivoinnin piirissä on ollut 1250 henkilöä ja kokonaismäärä huomioimatta TV-, radio- tai painetun median vaikutusta tai peittoa on ollut yhteensä 7539 henkilöä.samoin tilaisuuksien lukumäärä ylittää asetetun tavoitteen kahdella ollen vuoden lopussa 46 kpl. Julkaisujen ja esitteiden toteuman oli kolme tavoitteen ollessa vain yksi. 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeen alueelle tulee turvata joko uusin tarjouksin, kuntien omistaman tai omistamien verkkoyhtiöiden avulla tai yksittäisillä kyläverkkohankkeilla tai näiden toteutusvaihtoehtojen erilaisilla yhdistelmillä kunnolliset ja ennenkaikkea nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet. Hanke ja edes välttävästi kannattavan tilaajamäärän saaminen ei onnistu ilman ovelta ovelle jalkautuvaa tiedottamista ja markkinointia. Ehdoton toimintaedellytys onnistumisessa on hyödyntää paikallisia, oman kunnan ja oman kylän ihmisiä tiedottamisessa. Nämä henkilöt tuntevat kylät, talot ja ihmiset ja vastavuoroisesti oman kylän henkilö tunnetaan ja häneen luotetaan paremmin kuin ulopuolelta palkattuun ja täysin tuntemattomaan henkilöön. Tällöin kommunikointi on sujuvaa ja näinkin haastavassa ja monimutkaisessa asiassa kuin huippunopea laajakaista saavutetaan riittävän luottamuksellinen ja tuloksellinen keskusteluyhteys nopeasti. Hankkeen aktivoinnin yhteydessä kerättyjen tietojen pohjalta kunnat, Lapin liitto, operaattorit ja PLL ry:n hankeneuvoja voivat tarvittaessa työstää toimintarahan kustannuksilla kyläverkkohankkeita niille alueille, joka mahdollisesti jäävät täysin operaattoreiden hanketarjousten/ehdotusten ulkopuolelle tai missä liittymiskustannukset mahdollisten tarjousten mukaan ylittävät kuntalaisten maksuvalmiuden. Ovelta ovelle tiedottamista voi tehdä tarvittaessa myös kyläyhdistykset. Tulevaa rahoituskautta silnmälläpitäen on ehdottoman tärkeää, että hankkeen hallinnoija jatkaa Pohjois- ja Itä-Lapin seutukuntien alueilla laajakaistaan liittyviä toimenpiteitä ja panostaa eritoten mahdollisten kyläverkkohankkeiden käynnistämiseen liittyviin toimenpiteisiin. 6. Allekirjoitukset ja päiväys Sodankylässä / 20 Hanna-Leena Talvensaari PLL ry toiminnanjohtaja Jussi Rantamo Laajakaistaa Kyliin projektipäällikkö 16