Katsaus eläketurvan rahoitukseen vuonna 2012 Marja Kiviniemi Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
LUKIJALLE Tässä tilastokatsauksessa esitetään työeläkkeiden rahoitukseen liittyviä tilastolukuja pääasiassa vuodelta 2012. Vertailun vuoksi keskeisimmistä suureista on esitetty myös vuoden 2011 luvut ja tilastokuvioissa muutaman vuoden aikasarjat. Katsauksessa kerrotaan lisäksi pääperiaatteet työeläkkeiden rahoituksesta, vakuutusmaksuista ja eläkelaitosten sijoitustoiminnasta. Tämä tilastokatsaus sisältyi aiemmin tilastovuodesta 2006 lähtien julkaistuun Eläketurvakeskuksen tilastoraporttiin, joka sisälsi tarkempaa tilastotietoa työeläkelakien mukaisesta toiminnasta Suomessa. Viimeisin laajempi tilastoraportti on julkaisu numero 04/2012, Katsaus eläketurvaan vuonna 2011.
SISÄLTÖ LUKIJALLE... 3 Ajankohtaista vuonna 2012... 6 1 Työeläkkeiden rahoitus... 7 1.1 Työeläkemaksut... 9 1.2 Lakikohtaiset työeläkemaksuprosentit...11 2 Työeläkevarat ja eläkelaitosten sijoitustoiminta...13 2.1 Sijoituskohteet...14 2.2 Sijoitukset alueittain...15 2.3 Vastuuvelka ja vakavaraisuus...17
6 Ajankohtaista vuonna 2012 Koko työeläkejärjestelmässä kerättiin vuonna 2012 lakisääteisiä eläkemaksuja yhteensä 23,2 miljardia euroa ja maksettiin eläke-etuuksia 22 miljardia euroa. Eläkemenot ovat kasvaneet sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien jäätyä eläkkeelle viime vuosina. Eläkemaksuja on kuitenkin kerätty ennakolta rahastoihin tulevia eläkevastuita varten ja vuotuiset maksutulot ovat olleet eläkemenoja suuremmat. Työeläkevaroille saaduilla sijoitustuotoilla tasoitetaan eläkemaksuihin kohdistuvia korotustarpeita. Työeläkevarojen määrä vuoden 2012 lopussa oli 150 miljardia euroa, mikä oli 78 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Edellisen vuoden tasosta bkt-osuus nousi kuutisen prosenttiyksikköä. Työeläkelaitosten sijoitustoiminta onnistui kaiken kaikkiaan erittäin hyvin ja varoille saatu keskimääräinen tuotto käyvin arvoin kohosi lähes 10 prosenttiin. Vuoden 2011 vastaava luku oli tappiollinen, -2,7 prosenttia ja vuosien 1998 2012 keskituotto 5,3 prosenttia. Eurokriisistä huolimatta osakesijoitukset kasvoivat lähes 17 prosenttia edellisestä vuodesta. Alkuvuoden kurssikehitys oli hyvä, mutta toisen vuosineljänneksen alussa kasvu hidastui ja osakekurssit laskivat. Sijoituksia alettiin suunnata vähemmän riskiä sisältäviin kohteisiin. Laskuvaihe jäi kuitenkin lyhyeksi ja loppuvuoden sijoitustoiminta onnistui hyvin. Sijoituskanta kasvoi ja samalla osakkeiden osuus nousi yli 40 prosenttiin koko kannasta. Euroalueen matala korkotaso ja tuottoisampien sijoituskohteiden etsiminen kehittyviltä markkinoilta edesauttoivat työeläkevarojen ohjautumista euroalueen ulkopuolelle. Vuoden lopussa kaikista sijoituksista hieman yli kolmannes oli Suomessa, noin neljännes muualla euroalueella ja niiden ulkopuolella yli 40 prosenttia. Euroalueen ulkopuolelle sijoitettujen varojen määrä nousi 23 prosenttia edellisen vuoden tasosta ja osuus sijoituskannasta melkein 5 prosenttiyksikköä. Keskeisten työmarkkinakeskusjärjestöjen työurasopimuksella (22.3.2012) jatkettiin TyEL-maksun vuotuista korotusta 0,4 prosenttiyksiköllä vuoden 2016 loppuun saakka. Työnantajat maksavat korotuksesta 0,2 prosenttiyksikköä ja työntekijät saman verran. Muiden eläkelakien mukaiset maksuprosentit seuraavat TyEL-maksun kehitystä, vaikka korotuksista ei ole sovittu keskitetysti etukäteen. Yksityisten alojen työeläkelaitosten vakavaraisuutta koskevan, vuoden 2008 rahoitusmarkkinakriisin yhteydessä säädetyn määräaikaisen lain voimassaolo päättyi vuoden lopussa. Vakavaraisuussääntelyn kolmivaiheinen uudistusyö jatkuu edelleen. Toista vaihetta koskevat lait (HE 9/2012) tulivat voimaan 1.1.2013 ja kolmannessa vaiheessa toteutettavien vakavaraisuusmekanismin ja katesäännöstön pitkän aikajakson uudistusten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alussa.
7 1 Työeläkkeiden rahoitus Lakisääteinen työeläketurva rahoitetaan Suomessa pääasiassa työnantajien ja työntekijöiden maksamilla eläkemaksuilla sekä kertyneillä eläkevaroilla ja niille saaduilla tuotoilla. Suurin osa perityistä työeläkemaksuista käytetään saman tien jo eläkkeellä olevien eläkkeisiin, mutta osa maksuista rahastoidaan myöhempää käyttöä varten eläkelaki- ja eläkelaitoskohtaisin perustein. Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeet maksetaan kunkin vuoden vakuutusmaksuilla valtion tuen turvin ilman ennakkorahastointia. Valtio rahoittaa myös kolmanneksen merimieseläkkeistä ja korvaa eläkelaitoksille työeläkkeisiin liittyviä opiskelu- ja lastenhoitoajoilta kertyviä etuuksia. Työttömyysvakuutusrahasto kustantaa työttömyyspäivärahojen ja vuorottelukorvausten perusteella karttuvan eläketurvan. Kuviossa 1 on kuvattu työeläkejärjestelmässä vuonna 2012 kulkeneita rahavirtoja. Maksutulo oli kaikki osuudet mukaan lukien yhteensä 23,2 miljardia euroa ja eläkemeno 22 miljardia euroa. Työeläkelaitosten keräämistä työeläkemaksuista 19,4 miljardia euroa kului saman vuoden eläkkeisiin. Tulevia eläkkeitä varten rahastoitiin noin 3,4 miljardia euroa ja jo rahastoituja varoja käytettiin eläkkeiden maksamiseen arviolta 2,6 miljardia euroa. Kuvio 1. Työeläkejärjestelmän rahavirrat vuonna 2012, miljardia euroa. Työeläkemaksut 23,2 mrd. Työntekijät 4,2 mrd. Työnantajat 14,3 mrd. Yrittäjät 1,0 mrd. Maatalousyrittäjät 0,2 mrd. Valtion osuudet MEL, YEL, MYEL, VaEL 3,0 mrd. Työeläkelaitokset Eläkevarat 149,6 mrd. Vakuutusyhtiöt (7) Eläkesäätiöt ja -kassat (20) Merimieseläkekassa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Keva (KuEL, VaEL, KiEL) Muut julkiset toimijat Rahastoon 3,4 mrd. Maksetut työeläkkeet 22,0 mrd. Eläkemaksuista 19,4 mrd. Rahastoista 2,6 mrd. Työttömyysvakuutusrahaston maksut 0,6 mrd. Sijoitusten nettotuotot (käyvin arvoin) 13,0 mrd. Liikekulut 0,5 mrd.
8 Eläkelaitosten lukumäärä väheni vuoden lopussa, kun yksi eläkekassa siirsi eläkeasioiden hoitamisen työeläkeyhtiölle. Kansaneläkelaitoksen ja evankelis-luterilaisen kirkon toimihenkilöiden eläketurvan toimeenpano siirtyi Kevalle vuoden 2012 alussa. Keva on hoitanut valtion eläkelain mukaisten eläkkeiden myöntämisen ja maksamisen vuodesta 2011 lähtien. Eduskunnan, Suomen Pankin, ortodoksisen kirkon ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen eläkeasiat hoidetaan edelleen erikseen. Työeläkemaksujen taso riippuu maksettavien eläke-etujen tasosta, voimassa olevista eläkkeiden rahastointi- ja rahoitusperiaatteista sekä eläkevaroille saaduista sijoitustuotoista. Kansantalouden kehitys, työllisyys ja työtulot sekä eläkeläisten määrä ja keskieläkkeet vaikuttavat eläkemaksujen tarpeeseen. Maksuja kerätään nyt entistä pienemmiltä ikäluokilta. Suurten ikäluokkien eläkkeelle jääntiin varauduttiin kuitenkin jo hyvissä ajoin rahastoja kasvattamalla. Yksityisalojen palkansaajien eläkkeiden rahastointiperiaatteet eroavat julkisen puolen eläkerahastoinnista. Pääasiallisin ero on yksityisalojen eläkekohtainen rahastointi, joka on ollut voimassa jo 50 vuoden ajan. Julkisaloilla rahastointi aloitettiin vasta 1980-luvun lopulla eikä kerättyjä puskurirahastoja käytetä vielä eläkkeiden maksamiseen. Työeläkkeiden rahoitusperiaatteita on selostettu tarkemmin Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla (http://www. etk.fi) ja esimerkiksi tilastoraportissa Työeläkkeiden rahoitus. Kansaneläkkeet rahoitetaan verovaroilla. Taulukkoon 1 on koottu tietoja maksetuista eläkkeistä ja niiden rahoittamiseksi kerätyistä lakikohtaisista työeläkemaksuista sekä järjestelmän varoista vuosina 2011 ja 2012.
9 Taulukko 1. Maksutulo, eläkevarat ja eläkemeno vuosina 2011 ja 2012, miljoonaa euroa. Maksutulo Eläkevarat 31.12. Eläkemeno 2011 2012 2011 2012 2011 2012 TyEL 11 091 11 824 88 973 96 436 11 067 11 883 MEL 55 57 759 835 154 163 KuEL 4 406 4 695 29 568 34 359 3 528 3 818 VaEL 1 639 1 633 13 736 15 359 3 800 4 007 KiEL 163 172 932 1 046 148 160 Muut 85 68 1 386 1 532 122 131 Palkansaajat 17 439 18 449 135 354 149 567 18 819 20 162 YEL 879 973 129 129 861 929 MYEL 163 171 44 54 776 807 Yrittäjät 1 042 1 144 173 183 1 637 1 736 Tvr-maksu 566 559 Valtion osuudet 2 891 3 050 Osa luvuista on arvioita tai ennakkotietoja. Maksutulo- ja eläkevaratiedot perustuvat eläkelaitosten tilinpäätöksiin. YEL:n eläkevaroina on käytetty vastuuvelkaa. Eläkemenotiedot pohjautuvat Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin. Opiskelun, lastenhoidon ja muiden palkattomien aikojen perusteella kertyneitä eläkkeen osia maksettiin vuonna 2011 yhteensä 46 miljoonaa eroa ja vuonna 2012 yhteensä 57 miljoonaan euroa. Nämä luvut eivät sisälly taulukon lukuihin. Kohta Muut sisältää Suomen Pankin, Kelan toimihenkilöiden ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen työntekijöiden ja viranhaltijoiden eläkkeitä koskevat järjestelmät. Tvr-maksu on Työttömyysvakuutusrahaston eläkejärjestelmään maksama suoritus (TyEL 182 ), joka ei koske YEL:n ja MYEL:n mukaista eläketurvaa hoitavia eläkelaitoksia. Valtion osuudet sisältävät MEL-, YEL- ja MYEL-osuuksien lisäksi valtion talousarviosta rahoitetut VaEL-eläkeosuudet sekä lastenhoitoon ja opiskeluun liittyvät VEKL-osuudet. 1.1 Työeläkemaksut Yksityisten alojen työnantajat, yrittäjät ja maatalousyrittäjät maksavat lakisääteisiä työeläkevakuutusmaksuja eläkelaitoksilleen sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain vahvistamien tai antamien maksuperusteiden mukaan. Perittävien maksujen tarve riippuu kunakin vuonna maksettavaksi tulevista eläkkeistä ja karttuvista eläkeoikeuksista. Vakuutusmaksut lasketaan eri lakien mukaisina prosenttiosuuksina työntekijöiden henkilökohtaisista ansioista tai yrittäjien tai maatalousyrittäjien vahvistetuista työtuloista. Kunnallisessa eläkejärjestelmässä eläkkeet rahoitetaan toistaiseksi kokonaan työnantajilta ja työntekijöiltä perityillä eläkemaksuilla. Osa perityistä maksuista jätetään eläkerahastoon tulevia eläkkeitä varten ja vakauttamaan maksutasoa. Maksuja käytetään myös järjestelmän hallintokuluihin kuten muissakin järjestelmissä. Valtion eläkkeet maksetaan niitä varten varatuilla määrärahoilla. Valtion Eläkerahastosta siirretään talousarvioon vuosittain eläkemaksuilla kerättyjä varoja kaikkiaan 40 prosenttia eläkkeiden aiheuttamista kuluista. Muu osa maksetuista eläkkeistä rahoitetaan suoraan kunkin vuoden talousarviosta. Evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta vastaa Kirkon keskusrahasto toistaiseksi työnantajilta ja työntekijöiltä perityillä eläkemaksuilla ja myöhemmin myös eläkevarojen tuotoilla.
10 Vuosien 2011 ja 2012 keskimääräiset työeläkemaksuprosentit on esitetty taulukossa 2. Eläketurvakeskuksen verkkosivuille (www.etk.fi ja www.tyoelakelakipalvelu.etk.fi) on koottu tarkempaa tietoa työeläkemaksuista sekä tilastosarjoja yksityisten alojen vakuutusmaksuprosenteista vuosilta 1962 2013. Taulukko 2. Keskimääräiset työeläkevakuutusmaksut vuosina 2011 ja 2012. Maksukertymä Työntekijän maksuosuus %-yksikköä % työtulosta alle 53 v. vähintään 53 v. 2011 2012 2011 2012 2011 2012 Palkansaajat TyEL 22,1 22,8 4,7 5,15 6,0 6,5 MEL 22,2 22,4 11,1 11,2 11,1 11,2 KuEL 1) 28,7 29,1 4,7 5,15 6,0 6,5 VaEL 24,9 25,0 4,7 5,15 6,0 6,5 KiEL 31,8 33,3 4,7 5,15 6,0 6,5 Yrittäjät YEL 2) 20,2 21,1 21,6 22,5 22,9 23,85 MYEL 3) 11,3/10,9 11,8/11,0 21,6 22,5 22,9 23,85 1) KuEL-maksu sisältää palkka- ja eläkemenoperusteiset maksuosat. 2) Maksukertymä-sarakkeessa on keskimääräinen YEL-maksuprosentti. Alle ja yli 53-vuotiaiden maksuprosentit ovat yrittäjille vahvistettuja YEL-maksuprosentteja ilman aloittavien yrittäjien maksualennuksia. 3) Maksukertymäsarakkeessa ensimmäinen luku on maatalousyrittäjien keskimääräinen maksuprosentti ja toinen apurahansaajien keskimääräinen maksuprosentti. Alle ja yli 53-vuotiaiden maksuprosentit ovat vahvistettuja MYEL-perusprosentteja. Palkansaajien eläkemaksut sisältävät sekä työnantajan että työntekijän osuudet. Työnantaja maksaa pääosan vakuutusmaksusta lukuun ottamatta merimieseläkelain mukaan vakuutettuja, joilla sekä työnantajan että työntekijän osuudet ovat yhtä suuret. Työntekijän maksuosuus riippuu merimiehiä lukuun ottamatta vakuutetun iästä. Maksuprosentti on 53 vuotta täyttäneillä korkeampi kuin sitä nuoremmilla. Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkemaksut on sidottu keskimääräisen TyEL-maksun tasoon. Maksuprosentti nousee 53 ikävuoden täyttämistä seuraavan kalenterivuoden alusta yhtä monella prosenttiyksiköllä kuin työntekijöiden maksuosuus. Valtio osallistuu YELja MYEL-eläkkeiden kustannuksiin maksamalla niistä vuosittain osuudet, joita ei saada katettua ko. lakien mukaisilla vakuutusmaksuilla. Vuonna 2012 MYEL:n valtion osuus oli 79 prosenttia tämän lain mukaisesta eläkemenosta ja YEL:n osuus 3 prosenttia yrittäjäeläkemenosta.
11 1.2 Lakikohtaiset työeläkemaksuprosentit TyEL-maksu oli keskimäärin 22,8 prosenttia lain mukaisista palkoista vuonna 2012. Maksu sisältää työntekijöiden maksuosuudet, jotka olivat alle 53-vuotiailla 5,15 prosenttia ja sitä vanhemmilla 6,5 prosenttia palkoista. Maksuissa on otettu huomioon myös keskimääräinen työnantajakohtainen asiakashyvitys 0,4 prosenttia. Hyvityksiin vaikuttavat eläkelaitoksen vakavaraisuus ja sijoitustoiminnan onnistuminen. TyEL-maksu sisältää rahastoitavia osia (vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkeosat) ja tasausosan eläkelaitosten yhteisesti kustannettaviin tasausmenoihin. Eläkelaitosten maksutappiot ja hoitokulut katetaan myös vakuutusmaksuilla. Lisäksi Eläketurvakeskuksen, Työeläkeasiain muutoksenhakulautakunnan ja Finassivalvonnan toiminnasta aiheutuvia kuluja varten on erikseen lakisääteisten maksujen osa. KuEL-maksut määräytyvät kunta-aloilla maksettujen palkkojen ja eläkemenojen perusteella. Eläkemaksujen suuruuden päättää Kevan valtuuskunta. Palkkaperusteista eläkemaksua maksavat sekä työnantajat että työntekijät. Palkansaajien maksuprosentit ovat samat kuin yksityisellä puolella. Kaikilta kuntatyönantajilta peritään palkkaperusteista maksua sama prosenttimäärä. Vuonna 2012 se oli 16,4 prosenttia palkoista. Keskimääräinen yhteenlaskettu työnantajien ja työntekijöiden maksuprosentti oli 21,9 prosenttia palkoista. Osa työnantajista maksoi lisäksi eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteista maksua, mistä johtuen kokonaismaksukertymä oli 29,1 prosenttia KuEL-palkkasummasta. Eläkemenoperusteinen maksu koski vain työnantajia, joiden palveluksessa ennen vuotta 2005 olleille maksettiin eläkettä tarkasteluvuoden aikana. Kunkin työnantajan maksuosuus riippui vuoden 2012 aikana maksetuista eläkkeistä, jotka olivat karttuneet sen palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Eläkemenoperusteinen maksu määritellään vuosittain tiettynä kokonaissummana. Vuodelta 2012 sitä perittiin yhteensä miljardi euroa, mikä oli 6,2 prosenttia palkkasummasta. Lisäksi työnantajat maksoivat viime vuonna varhaiseläkemenoperusteista maksuosaa kolmen edellisen vuoden aikana ensimmäistä kertaa alkaneista työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeistä, yksilöllisistä varhaiseläkkeistä ja kuntoutustuista syntyneiden eläkemenojen perusteella. Työnantajan KuEL-palkkasumma vaikutti sovellettuun maksuluokkaan. Varhaiseläkemenoperusteista maksua perittiin 160 miljoonaa euroa, mikä oli vajaa prosentti palkkasummasta. VaEL-maksut määräytyvät tiettyinä prosentteina valtion eläkelain mukaisista palkoista. Eläkemaksuprosentit määräytyvät valtiovarainministeriön vahvistamaa hoitokuluosaa lukuun ottamatta Valtiokonttorin hyväksymien perusteiden mukaan. Maksuprosentit ovat virasto-, laitos- tai yhteisökohtaisia. Työnantajan maksu perustuu osittain tariffimaksuun ja osittain sen omiin eläketapauksiin työnantajan palkkasummasta riippuen. Maksussa on erikseen mm. vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläkeosa sekä hoitokuluosa. Työnantajien VaEL-eläkemaksut on jaettu kolmeen eri tariffiluokkaan, joista maksu määrätään eri luokkiin kuuluvien henkilöiden eläkemaksujen painotettuna keskiarvona. Vuonna 2012 tariffin mukaiset eläkemaksuprosentit sisältäen hoitokustannusosan (0,37 %) olivat yleisessä maksuluokassa 23,5 %, alennettujen eroamis- ja eläkeikien maksuluokassa 29,2 % ja sotilaseläkeoikeutettujen maksuluokassa 34,4 %. Työntekijän eläkemaksua maksavat kaikki palkansaajat VaEL-ansioistaan, alle 53-vuotiaat vähemmän kuin sitä vanhemmat. Maksuprosentit olivat muiden alojen tapaan 5,15 ja
12 6,5. Kun otetaan huomioon kaikki valtiolla maksetut eläkevakuutusmaksut ja maksajat, kokonaismaksukertymä vastasi vuonna 2012 kaikkiaan 25,0 prosenttia VaEL-palkkasummasta. Kirkon työnantajien KiEL-eläkemaksut vaihtelivat välillä 27,37 % 27,95 % työntekijöiden lukumäärästä riippuen. Edellisen lisäksi työnantajat kustansivat työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvat omavastuuosuudet. Työntekijöiden eläkemaksut ovat kirkon eläkejärjestelmässä samat kuin muilla aloilla. Kokonaismaksukertymä oli 33,3 prosenttia KiEL-palkoista. Eläkemaksujen suuruudesta päättää kirkolliskokous.
13 2 Työeläkevarat ja eläkelaitosten sijoitustoiminta Eläkelaitosten on sijoitettava työeläkevarat tuottavasti ja turvaavasti. Varoille saatu tuotto lisää järjestelmän kestävyyttä ja keventää työeläkemaksujen korotustarvetta eläkemenojen kasvaessa. Onnistunut sijoitustoiminta edellyttää hyvää riskienhallintaa ja varojen hajauttamista sekä alueellisesti että eri omaisuuslajeihin, joita ovat osakkeet, joukkovelkakirjat, kiinteistöt, rahamarkkinavälineet ja tietyt muut sijoituskohteet kuten esim. Hedge-rahastot. Vuoden 2012 lopussa työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu sijoituskanta oli 150 miljardia euroa. Sijoitukset kasvoivat lähes 10 prosenttia vuoden aikana. Tulokseen vaikutti etenkin osakekurssien erinomainen kehitys. Osaketuotot kohosivat peräti 11 prosenttiin, kun edellisen vuoden tappiot olivat melkein samaa luokkaa. Toisen vuosineljänneksen aikana kärjistynyt eurokriisi alensi vuoden alkupuoliskolla vahvasti nousseita tuottoja vain hetkellisesti ja loppuvuonna sijoituskanta kasvoi edelleen. Koko vuoden keskituotto sitoutuneelle pääomalle oli 9,8 prosenttia. Tuotot vaihtelivat eläkevakuutusyhtiöiden 8,2 prosentista julkisalojen eläkelaitosten 12,4 prosenttiin. Vuonna 2011 kaikkien työeläkesijoitusten keskituotto oli negatiivinen -2,7 prosenttia. Viimeisen viiden vuoden aikana tuotot ovat olleet Työeläkevakuuttajat TELA:n arvioiden mukaan keskimäärin 3 prosenttia ja aikavälillä 1998 2012 keskimäärin 5,3 prosenttia. Kuvio 2 kuvaa sijoitustuottojen vaihteluita eläkeyhteisöittäin. Kuvio 2. Työeläkevakuuttajien sijoitustuotot vuosina 2007 2012. % 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 Työeläkeyhtiöt Keva Valtion Kaikki eläkerahasto 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: www.tela.fi ja Työeläkelehden tilinpäätösliite (7.6.2013) Kuviossa 3 on esitetty omaisuuslajeittain eri ajanjaksojen tuottoprosentteja. Kiinteistösijoitusten kehitys on ollut vakainta viime vuosina. Sen sijaan osakkeiden arvonmuutokset ovat olleet tavanomaista suurempia ja kurssit ovat heilahdelleet laidasta laitaan. Viimeisen viiden vuoden osaketuotot kuihtuivat kokonaan. Pitemmän aikavälin 1998 2012 keskimääräinen osaketuotto nousi 5,6 prosenttiin.
14 Kuvio 3. Työeläkevakuuttajien sijoitustuotot omaisuuslajeittain eri ajanjaksoina vuosina 1998 2012. % 14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12-14 Osakkeet ja osuudet Korkosijoitukset Kiinteistösijoitukset Sijoitukset yhteensä 1998 2012 2008 2012 2011 2012 Lähde: www.tela.fi (25.4.2012) 2.1 Sijoituskohteet Työeläkevarat on sijoitettu eri omaisuuslajeihin sekä kotimaahan että ulkomaille. Osakkeiden ja osakerahastojen yhteenlaskettu määrä nousi 63,8 miljardiin euroon vuoden 2012 lopussa. Joukkovelkakirjojen yhteissumma kasvoi 53,2 miljardiin euroon. Muiden sijoituskohteiden osuudet supistuivat. Rahamarkkinasijoituksia oli 9,6 miljardia euroa, kiinteistösijoituksia 16,1 miljardia euroa ja lainoja 6,8 miljardia euroa, josta TyEL-takaisinlainoja vajaa puolet. Kuviossa 4 on esitetty työeläkelaitosten varojen jakautuminen eri omaisuuslajeihin vuosina 2007 2012. Kuvio 4. Työeläkevakuuttajien sijoituskannan jakautuminen eri omaisuuslajeihin vuosina 2007 2012. % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: www.tela.fi (25.4.2013) Lainat Rahamarkkinasijoitukset Kiinteistöt ja -osakkeet Joukkovelkakirjat Osakkeet ja osakerahastot
15 Yksityisen puolen työeläkesijoituksista 74 prosenttia oli joukkovelkakirjoissa ja osakkeissa. Julkisella puolella vastaava osuus oli 86 prosenttia. Molemmilla sektoreilla osakesijoitukset olivat suurin omaisuuslaji. Julkisaloilla osakkeissa oli yli 45 prosenttia varoista ja yksityisaloilla hieman vähemmän. Joukkovelkakirjojen prosentuaalinen määrä pysyi lähes ennallaan. Yksityisellä puolella niitä oli 31,7 miljardia euroa ja julkisella puolella yli 21,5 miljardia euroa. Yksityisen puolen työeläkelaitoksilla on oikeus lainata vakuutuksenottajille takaisin osa niiden maksamista, eläkelaitoksen rahastoimista vakuutusmaksuista. TyEL-takaisinlainoja oli vuoden 2012 lopussa 3,2 miljardia euroa, mikä oli 0,6 miljardia euroa edellisvuotta vähemmän. Sijoituslainojen määrä, 3,2 miljardia euroa, säilyi ennallaan. Yksityisalojen työeläkevaroista selvästi suurempi osuus, 13,1 prosenttia, oli kiinteistösijoituksissa. Julkisella puolella osuus oli alle puolet siitä. 2.2 Sijoitukset alueittain Työeläkevaroja on sijoitettu Suomeen, muihin euroalueen maihin ja euroalueen ulkopuolelle. Suomessa varoista oli runsas kolmannes eli 48 miljardia euroa ja muualla euroalueella yli neljännes. Euroalueen ulkopuolelle päätyi 63 miljardia euroa. Euroalueen ulkopuoliset sijoitukset ovat kasvaneet selvästi viime vuosina, tarkastelujaksolla melkein viisi prosenttiyksikköä. Vastaavasti Suomeen ja muualle euroalueelle tehtyjen sijoitusten yhteissumma on laskenut prosentuaalisesti saman verran, Suomen osuus muuta euroaluetta enemmän. Kuviossa 5 on esitetty työeläkevakuuttajien sijoitusten kohdistuminen alueittain vuosina 2007 2012. Kuvio 5. Työeläkesijoitukset alueittain vuosina 2007 2012. % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: www.tela.fi (25.4.2013) Euroalueen ulkopuoliset maat Muut euroalueen maat Suomi Suomeen sijoitetuista varoista hieman alle kolmannes oli osakkeissa ja osakerahastoissa, yhteensä 13,7 miljardia euroa. Kiinteistösijoitusten osuus oli samaa luokkaa. Joukkovelkakirjojen sijoitusosuus kasvoi 14 prosenttiin. TyEL-takaisinlainojen, sijoituslainojen ja ra-
16 hamarkkinasijoitusten yhteenlaskettu osuus aleni vajaaseen kolmannekseen koko kannasta. Kuviossa 6 on esitetty työeläkevakuuttajien Suomeen sijoittamien varojen jakautuminen eri omaisuuslajeihin vuosina 2007 2012. Kuvio 6. Sijoituskanta Suomeen, 47,7 miljardia euroa vuonna 2012. % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: www.tela.fi (25.4.2013) Rahamarkkinasijoitukset Sijoituslainat TyEL-takaisinlainat Joukko- ja vaihtovelkakirjat Kiinteistöt ja -osakkeet Osakkeet ja osakerahastot Suomen ulkopuolelle sijoitetuista työeläkevaroista puolet eli 50 miljardia euroa oli osakkeissa. Joukkovelkakirjoja oli lähes saman verran 46,5 miljardia euroa. Osakesijoitusten osuus kasvoi vuoden 2012 aikana hieman enemmän kuin mitä joukkovelkakirjojen osuus supistui. Kiinteistösijoitusten osuus koko kannasta oli Suomeen tehdyissä sijoituksissa lähes kolmannes, mutta ulkomailla vain kaksi prosenttia. Rahamarkkinasijoituksista Suomen ulkopuolella oli alle kolme prosenttia koko kannasta. Kuviossa 7 on esitetty työeläkevakuuttajien Suomen ulkopuolella olevien sijoitusten jakautuminen eri sijoituslajeihin vuosina 2007 2012. Kuvio 7. Sijoituskanta Suomen ulkopuolelle, 101,9 miljardia euroa vuonna 2012. % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: www.tela.fi (25.4.2013) Rahamarkkinasijoitukset Joukko- ja vaihtovelkakirjat Kiinteistöt ja -osakkeet Hedgerahastot Osakkeet ja osakerahastot
17 2.3 Vastuuvelka ja vakavaraisuus Yksityisten alojen työeläkelaitosten rahastoimilla ja sijoittamilla varoilla katetaan vastuuvelkaa, joka on syntynyt palkansaajalakien perusteella eläkekohtaisesti rahastoiduista vakuutusmaksuista. Vastuuvelka on kirjattu kunkin eläkelaitoksen tilinpäätökseen arviona tulevien rahastoitujen eläkekorvausten yhteismäärästä. Julkisella puolella rahastoinnilla varaudutaan pääasiassa eläkemenojen kasvuun ja vakuutusmaksujen tason vakauttamiseen. Varmuusrahastoihin kerätyt eläkevarat puretaan tulevien tarpeiden mukaan eikä rahastointiin liity yksilökohtaisesti määriteltyjä tulevia eläkevastuita yksityisen puolen vastuuvelan tapaan. Työeläkelaitokset pyrkivät saamaan sijoituksilleen mahdollisimman hyvät tuotot ja sijoitusvarallisuuden on oltava vastuuvelkaa suurempi. Yksityisalojen työeläkevakuuttajia sitoo lakiin perustuva vakavaraisuusvaatimus rajoineen. Vakavaraisuus edellyttää eläkelaitokselta riittävää riskinkantokykyä ja siihen tarvittavaa toimintapääomaa. Toimintapääoma on riskipuskuri, jolla varmistetaan vastuuvelan katteena olevien varojen riittävyys. Sijoitustuotot vaikuttavat eläkelaitosten ja koko järjestelmän vakavaraisuuteen. Eläkelaitokselle asetettu vakavaraisuusraja on sitä korkeampi mitä enemmän sijoitusriskiä varoihin kohdistuu. Jos toimintapääoma ei ylitä vakavaraisuusrajaa, eläkelaitoksen toimintaa rajoitetaan aluksi siten, ettei se voi jakaa asiakashyvityksiä. Jos toimintapääoma putoaa tiettyyn vähimmäismäärään tai jopa sen alapuolelle, eläkelaitoksen on toimitettava Finanssivalvonnalle talouttaan koskeva tervehdyttämissuunnitelma. Vakavaraisuutta koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin vuoden 2013 alussa. Samalla päättyi vuoden 2008 rahoitusmarkkinakriisin yhteydessä säädetyn määräaikaisen lain voimassaolo. Uuden lainsäädännön mukainen vakavaraisuuspääoma on eläkelaitoksen vakuutusriskejä tasaavasta tasoitusmäärästä ja entisestä sijoitustoiminnan riskejä puskuroivasta toimintapääomasta yhdistetty puskurirahasto. TyEL:n ja MEL:n mukaista toimintaa harjoittavilla eläkelaitoksilla on lisäksi vastuuvelan osana ns. osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu, jolla tasataan kollektiivisesti osa näiden eläkelaitosten osakeomistuksiin liittyvistä sijoitusriskeistä. Vastuuvelalle asetetaan myös rahastoonsiirtovelvoite, jonka perusteella eläkelaitosten on vuosittain hyvitettävä rahastoja. Se sisältää eläkelaitosten keskimääräiseen vakavaraisuuteen ja osakesijoitusten keskimääräiseen vuosituottoon liittyvät rahoitustekniset kertoimet ja kolmen prosentin rahastokoron. Vuonna 2012 rahastoonsiirtovelvoite oli keskimäärin 4,8 prosenttia. TyEL- ja MEL -eläkelaitosten keskimääräisestä vakavaraisuudesta riippuu myös kahdesti vuodessa määrättävä perustekorko, jota käytetään esimerkiksi eläkelaitosten vastuuvelkoihin sisältyvien puskurirahastojen ja vakuutusmaksujen korkouttamisessa. Koska vakuutusmaksut perustuvat etukäteen arvioitavaan palkkasummaan, osalle maksuista hyvitetään korkoa ja osasta peritään korkoa. Alkuvuoden 2012 perustekorko oli 3,25 prosenttia ja 1.7. lähtien 4,0 prosenttia. Korot alenivat edellisen vuoden tasosta. Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuusaste, joka määritellään toimintapääoman osuutena vastuuvelasta, oli 25,5 prosenttia (vuosina 2008 2012 voimassa olevan määräaikaisen lain mukaan laskettuna). Toimintapääoma oli keskimäärin 2,4-kertainen suhteessa vakavaraisuusrajaan. Eläkesäätiöille ja -kassoille vastaavasti laskettu vakavaraisuusaste oli 37,5 prosenttia ja toimintapääoma keskimäärin 3,3-kertainen suhteessa vakavaraisuusrajaan. Ilman tilapäisiä helpotuksia laskettuina vakavaraisuusasteet olivat yli viisi prosenttiyksikköä matalam-
18 pia. Kuviossa 8 on esitetty TyEL- ja MEL- eläkelaitosten toimintapääomien ja vakavaraisuuslaskennassa käytetyn vastuuvelan osuudet eläkevaroista. Kuvio 8. TyEL- ja MEL- eläkelaitosten toimintapääomat ja vakavaraisuuslaskennassa käytetyt vastuuvelat vuosina 2007 2012. Mrd. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vakavaraisuuslaskennassa käytetty vastuuvelka Toimintapääoma